Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. Kor 13: 5
Miten sinä määrittelisit todellisen anteeksiannon?
Osaameko antaa anteeksi ???
Sirkka-Iita
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa. Kor 13: 5
Miten sinä määrittelisit todellisen anteeksiannon?
29529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
että on antanut anteeksi, vaan on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
On siinä pystyykö antamaan anteeksi jos jotain todella pahaa on tapahtunut. Watcman Nee kuuluisa kiinalainen kristitty,joka kuoli Kristuksen tähden kirutettuna vankilassa kertoo:
"Luokseni tuli uskonveli,hänen vaimonsa oli ollut hänelle uskoton,joka kertoi että hän,ei pysty millään sitä antamaan anteeksi". Watcman Nee sanoi et sinä pystykään mutta Jeesus sinussa pystyy antamaan anteeksi. Hän sanoi myös,että "näillä alueilla tulee tappioita,jo ennenkö nousemme ylös rukouksista",ellemme ymmärrä Kristuksen valta suuruutta näissäkin asioissa. "Tämä veli oli huojentunut,että sai lopettaa omat ponnistelut.
Jos olemme kovasti vaatimassa oikeutta itsellemme,
meidän on vaikea antaa anteeksi.
Emmekä huomaa, että anteeksiantamattoman sydämemme
kautta kiroamme toista. Jäämme siten kauas
ihannoimastamme oikeudenmukaisuudesta.
Mutta Raamattu puhuukin mielellään OIKEAMIELISYYDESTÄ. Meidän on joissain tapauksissa
suorastaan rukoiltava, että meitä vastaan rukkonut
voisi antaa itselleen anteeksi, kun mekin jo olemme
antaneet.
Usein kuulee sanottavan: en anna anteeksi ennenkuin tuo pyytää anteeksi.
Siinä ei ymmärretä anteeksiantamisen ydinasiaa.
Kun tuhlaajapoika palasi, ei isä suostunut edes
kuulemaan lapsen selityksiä, vaan alkoi järjestää
ilojuhlaa.
Anteeksiantaminen on edelläkävijä.
Ja meidän puolestahan Jeesus uhrautui, meiltä kysymättä, kun vielä olimme "vihollisia".
Tämä on sellainen aihe, että sitä on hyvä jokasen välillä mietiä!
Mutta kun rukoilemme ja HALUAMME KOKO SYDÄMISESTI luopua oikeudestamme pitää kiini vihan tunteista, niin SE TAPAHTUU!
Jos olemme uskossa niin Kristuksen rakkaus saa meissä voiton ja saamme jälleen olla vapaita ja iloisia.
Sillä viha satuttaa AINA eniten sitä itseään, joka kantaa sitä negatiivistä tunnetta sisällään, ei niinkään sitä jota vihaamme. Vaikka voimmehan välinpitämättömyydellämme loukata myöskin häntä.
Minä uskon, että OIKEA ANTEEKSIANTO on LAHJA JUMALALTA. Koska se on sitä todellisinta ja syvintä rakkautta, lähimäistämme kohtaan.
Se, että haluaa pyyhkiä pois sydämestään hänen aiheuttamansa mielipahan niin kokonaan ettei sitä enää halua koskaan muistaa! Kun ihminen näin tahtoo tehdä kokosydämisesti, saa olla varma että Jumalakin antaa kaikki anteeksi!
Siunattua Joulurauhaa teille kaikille. Tv Sirkka-Iita.
ja tuohon Sirkan tekstin jatkoksi vielä Jumalan sanan muistutus meille kaikille:
Matt. 6:14
Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
Matt. 6:15
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Kauniin aamuruskon myötä siunattua päivänjatkoa kaikille.
Siinä meillä onkin koko elämän kestävä läksy, ja miettimistä meille itsekullekkin, mutta opetellaan antamaan anteeksi myöskin itsellemme!
>>Matt. 6:14
Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
Matt. 6:15
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
toimii! Sitä rikosta, mikä on anteeksi annettu, hän EI ENÄÄ MUISTA! Sitä ei siis ole enää Jumalalle olemassakaan!
on jotenkin niin hellä ja hyvä sana! Olla oikeamielinen, se tarkoittaa sitä, että on aito, suora ja ajatellee toisesta lämöllä ja lähimäisen rakkaudella. Siinä on jotakin Jumalallista!
Oikeudenmukaisuushan on kaiken väärän vastakohta ja vaikka se käytännössä onkin sama asia, niin tietty vivahde-ero siinä kyllä on tuon oikeamielisyyden kanssa. Kiitos oivalluksestasi! Enpä ole ennen tullut ajatelleksi koko asiaa. Hyvää Joulua sinulle!
On mulla ollut katkeran katkeria pettymyksiä ja
vääryyttä joutunut kokemaan yli voimien.
Mutta Herra antaa ylhäältä sellaisen ihmeellisen
sydämen, ettei syytä lainkaan, eikä enää katso,
että olisi vääryyttä tehty. On ennemminkin
ilponen siitä, että välit taas on kunnossa
kyseisten ihmisten tai viranomaisten kanssa,
kaikesta huolimatta.
Sen olen kanssa havainnut, että anteeksiantavan
sydämen omaava henkilö ei ole alati vaatimassa
muilta anteeksipyyntöjä.
Joku on jossain sanonut, ettei ole suurempaa
valtaa kuin on valta armahtaa.
Anteeksiantaminenhan on armahtamista.
Eikä ketään sellaista taivas armahdeta, joka ei toista armahda. Tämä on tiukka ehto pelastukselle.
MUITA EHTOJA EI OLE, MUTTA EIKÖHÄN TUO RIITÄKIN
- huomaa kuinka Jeesus samantien osoittaa, miten
rohkeasti armahtavainen sydän voikaan rukoilla!
Luukas 11:4-8
4 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."
5 Ja hän sanoi heille: "Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää,
6 sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä';
7 ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle' -
8 minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin hän tarvitsee.
Matteus 6.
14 "Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. [Mark. 11:25]
15 Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne. [Jaak. 2:13]
9:22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
VERI VANHIN VOITEHISTA, EI SEN NIIN OLLUT .....
Lyhyesti ja tyhjentävästi sanottuna!
Kristuksen sovitus on KAIKEN anteeksiannonkin perusta! Sillä ilman Jeesusta olemme vailla sitä todellista rakkautta emmekä itsessämme pysty mihinkään hyvään, emme myöskään voi antaa anteeksi! Mutta Hänessä VOIMME KAIKEN!
Siunattua Joulua !
Jos on kyse aidosta anteeksiantamuksesta, niin sen tulisi näkyä muutoksena tunteissa, ajattelussa ja käyttäytymisessä. Kielteiset tunteet kuten viha ja katkeruus pannaan pois ja tilalle tulevat myönteiset tunteet kuten rakkaus. Ajattelussa samoin tapahtuu muutos. Ennen anteeksiantamusta ajatukset ilmensivät kostoa ja vihaa, mutta nyt niistä luovutaan ja myönteiset ajatukset kuten hyvän tahdon ilmaukset tulevat tilalle. Aiemmin haluttiin vältellä, mutta nyt ollaan valmiita kohtaamaan ja tarvittaessa yhteistyöhön. Tätä pitää sisällään aito anteeksiantamus.
Anteeksiantaja saa kokea anteeksiantamuksen myönteisenä asiana. Tutkimuksilla on voitu osoittaa, että anteeksiantamus vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta, kohottaa itsetuntoa ja lisää hyvinvointia.
Anteeksiantamus ei välttämättä merkitse sitä, että sovinto seuraisi välittömästi anteeksiantamuksesesta. Sovintoon tarvitaan aina kaksi osapuolta, mutta anteeksiantamukseen vain yksi. Hyvää joulua teille kaikille.
Kiitos Sirkka-Iita sinulle aiheesta. Tuo esittämäsi teksti kertoo meille sisitä, että rakkaus anteeksiantamuksessa on kuin pyyhekumi, jolla voidaan ikävä asia pyyhkiä pois. Rakkaus ei siis pidä kirjanpitoa eli ei istu ja mietiskele kärsimäänsä pahaa. Ei hän siitä kerro sivullisillekaan. Eikä hän enää halua ottaa sitä loukkaajankaan kanssa esille, koska asia on anteeksiannettu. Hyvää joulua sinullekin Sirkka-Iita.
>>>Anteeksiantaja saa kokea anteeksiantamuksen myönteisenä asiana. Tutkimuksilla on voitu osoittaa, että anteeksiantamus vähentää masennusta ja ahdistuneisuutta, kohottaa itsetuntoa ja lisää hyvinvointia.
Pariskunta koti välirikon. Äiti oli masentunut ja ei voinut hyvin. Hänen oli vaikea osoittaa hellää hoivaa tyttärelleenkään. Äiti kuitenkin kypsyi antamaan puolisolleen sydämessään anteeksi. Vaikka sovintoa puolisoiden välille ei tullutkaan, mutta jotakin suurta kuitenkin tapahtui. Pieni tytär sai paremman äidin, joka nyt osoitti hellää huolenpitoa lapselleen! Hän itse voi tämän jälkeen paremmin.
Hyvä aihe keskustelulle, osaammeko antaa anteeksi? (Tai edes saada anteeksi).
Muutamia ajatuksia joita tuli mieleeni.
Anteeksi antaminen tarkoittaa että on sydämmessään antanut anteeksi. Vaikka ei enää koskaan näkisi kyseistä henkilöä (joka voi olla esimerkiksi kuollut) voi ihminen yhä antaa hänellekin anteeksi.
Me saamme Jeesuksen luvalla antaa anteeksi tehdyn epäoikeudenmukaisuuden. Anteeksi antamisen oikeus - se on suurta, me saamme antaa anteeksi niille jotka ovat "meitä vastaan rikkoneet".
Jeesus opetti meitä jopa Isä meidän rukouksessa itse rukoilemaan, että Jumala antaisi meille anteeksi NIIN KUIN MEKIN ANNAMME niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
Jeesus on antanut meille anteeksi antamisen oikeuden ja antaa jopa neuvon että älkää tuomitko - ettei teitä tuomittaisi. Jumalan rakkaudessa eläessämme on meidän paljon helpompi antaa sydämmestämme anteeksi muille koska me ymmärrämme että olemme itse saaneet niin paljon anteeksi, että ei kertakaikkiaan ole mitään halua tuomita ketään ihmistä.
Anteeksi annon vastaan ottaminen voi joskus olla lähes vaikeampaa kuin anteeksi antaminen - sillä se edellyttää sydämen tunnustusta että on tehnyt väärin ja että katuu sitä. Vaikka anteeksi antaja antaa jo anteeksi, niin jos vastaan ottaja ei näe vikaansa ei anteeksi annettu asia(t) mene ikäänkuin perille vaan jää odottamaan että vastaan ottaja ottaisi sen vastaan. Anteeksi annettu on kuitenkin anteeksi annettu ikuisiksi ajoiksi ja sen vastaan ottaja voi koska vain ottaa sen vastaan.
Ja minä uskon, että se juuri sama asia jos puhutaan ihmisen ja Jumalan välisestä anteeksi antamisesta ja sen vastaan ottamisesta. Jumala on jo antanut anteeksi ihmiselle jää vain sen vastaan ottaminen, se edellyttää kuitenkin että ymmärrämme että olemme syntisiä ja anteeksiannon tarpeessa ja kadumme sydämestämme ja haluamme Jumalan oikeudenmukaisuutta ja rakkautta elämäämme.
Sinä perustelit tuon asian niin hyvin, että eipä tuohon enää ole mitään lisättävää, muutakuin Aamen!
Toivotan sinullekin tässä samalla Jeesuksen läsnäoloa ja Hyvää Joulua. Terveisin Iita siskosi!
Jumalan siunausta ja juolurauhaa sinne teillekin.
alex
...kysysymys! Kun asiaa tarkastellaan uskovan ihmisen kannalta huomaamme meissä asustelevan
lihan päivittäin nostavan päätään, ja tulemaan
tärvelemään vaellustamme tavalla tai toisella.
Pyhityselämässämme, johon Kristus on meidät kutsunut kärsimme päivittäin tästä vanhasta
aatustamme milloin enemmän ja milloin vähemmän.
Joka tapauksessa tätä vanhaa raatoa joudumme
mukanamme kantamaan maalliseen kuolemaamme asti.
Kuulin juuri, että 13-vuotias koululainen oli
jäänyt auton alle. En tiedä, oliko kuljettajalla
alkoholia veressään.
Kuvitellaan, että kyseessä olisi oma lapsi, joka olisi tullut rattijuopon yliajamaksi. Kun luemme
vuorisaarnaa Matteuksen evankeliumista lukuja 5,
6 ja 7. Huomaamme viimeistään tässä vaiheessa
lain olevan hengellinen, jos emme sitä ennen ole
sitä huomanneet.
Jos tuollainen tradegia kohtaisi itseämme. Niin
kysymys 'osaisinko' antaa anteeksi on erittäinkin
aiheellinen. Lihamme kuohahtaisi varmasti kovaankin raivoon yliajajaa kohtaan. Minulla on
13-v tytär. Lihamme puolesta emme pystyisi anta-
maan anteeksi, vaan se on parantumattomasti
vihollinen Jumalan laille, jolle siis Jeesus
vuorisaarnassaan antoi 'uuden hengellisen ulottu-
vuuden'.
Sitämukaa, kun olemme Hengellä tai Pyhä Henki
meissä on saanut sijaa ja liha kuoleentunut,
antaa Kristus meissä anteeksi tuollaisenkin
teon, sillä lihammehan on ristiinnaulittava, jonka tekee Pyhä Henki meissä. Meissä uskovissa
asuu Kristus itse, joka sen ainoastaan pystyy
tekemään.
Missä määrin olemme Hengen valtaamia niin, että
Kristus on saanut muotoa meissä, riippuu tuon
raadollisen esimerkin ottamani tapauksen anteeksi
antamisen onnistuminen. Lihaa tässä on turha
lähteä parantelemaan, sillä se ei alistu Jumalan
lain alle, eikä se voikkaan. Vastaus on, että
Kristus meissä sen ainoastaan pystyy antamaan
anteeksi. Onhan Hän antanut meille anteeksi enemmän kuin ahdas sydämmemme pystyy käsittämään.
Anteeksiantamattomuus ja katkeruuden juuri jos
pääsee pesiytymään ihmiseen, se on erittäin
tuhoisaa uskovalle. Tälläisen koettelemuksen
edessä olisimme varmasti itse kukin hyvinkin
inhimillisiä ja tunteet, jotka ovat Jumalan
lahja, pääsisivät luonnollisesti valloilleen.
Tapahtuma ei sattuisi ilman Herran sallimusta,
vaan olisi loppujen lopuksi koulutustamme niin,
että kaikki yhdessä koituisi niiden parhaaksi, jotka Pyhässä Hengessä Jumalaa rakastamme.
Vastaukseni on siis, että lihassamme emme voi
mitään lakia täyttää. Ainoastaan Kristus meissä
ja me Hänessä voimme sen tehdä, ja senkin on
jo Kristus tehnyt puolestamme ristillä. Näin
voimme vajavaisina, mitä Hengen täyteyteen
tulee, mennä Kristuksen ristin luo hengessämme,
ja kaikessa katkeruudessamme sekä vihassamme
jättää asian Hänen hoidettavakseen joka päi-
väisessä parannuksessa luottaen armoon tässäkin
kuvitellussa asiassa; armon omistamisessa itseämme kohtaan sekä pahantekijää kohtaan.
Lihassamme olemme kaikki yhtä huonoja Jumalan edessä. Suorastaan kelvottomia
siten, että Jumala lausuu kuolemantuomion
lihallemme. Näin emme voi itseämme ylentää,
emmekä alentaa kenenkään tämän maailman mur-
haajan tms. edessä, sillä olemme murhaajia
itse, jos vaikka ajattelemme veljestämme 'sinä
hullu', olemme itse murhaajia. Sydämmestä lähtee
kaikki pahat teot.
Siis Kristus meissä uskovissa eläköön ja hallitkoon sekä siihen Pyhän Hengen voimassa pyrkikäämme ristiinnaulitsemaan lihamme himot. Turvatkaamme mittaamattoman suureen armoon ja
Golgatan puhdistavaan vereen pyrkien siihen,
että olkoon kristillisyytemme aina Kristuksen
vereen juurrutettu yhä enemmän ja enemmän.
tietty se että adventisteja saa vapaasti haukkua. NE on tietty niin huonoja - eik vaan? adventistit on sellaisia ja adventistit on tällasia ..
toivitaan että antavat anteeksi kaikkien väärät syytökset ja pahat sanat.. tai onkos NE niin huonoja että ????
oi nyt taisi kukko kiekaista jo kolmannen kerran..
itse hankit riitaa. Ota huomioon muutkin ja ole asiallinen.
...kuka sitten lienetkin siellä virtuaalimaailman syövereissä! Vastasin vaan rehellisesti Sirkka-Iitan kysymykseen, joka oli mielenkiintoinen. En sanallakaan noussut sinua ja adventistejä vastaan tai provoilumielessä
ollut liikkeellä.
Sirkka-Iitan esille tuoma asia on minunkin kannalta ajattelemisen arvoinen. Pysähtyä miettimään anteeksiantoa lähimmäiselle, joita päivittäin kohtaamme elävässä elämässä raadollisissa ja vähemmän raadollisissa merkeissä.
En korota itseäni yhtään. Lihani puolesta olen sama kuin kaikki ihmiset maan päällä menneisyydessä, nykyään ja tulevaisuudessa. Mutta Jeesus on sama eilen, tänään ja tulevaisuudessa, myös ylenpalttisessa armossaan
sinua, minua ja itseasiassa kaikkia ihmisiä kohtaan. Erityisesti heitä kohtaan, jotka ovat pelastuneet yksin armosta, yksin uskosta, yksin Hänen kauttaan. Joka tähän turvaa ja antaa Kristuksen tehdä työtään lihamme kuolettamiseksi=pyhitys, joka on sekin armoa,on
pääsevä kerran iankaikkiseen kirkkauteen!
Mutta Joh.3.16 mukaellen 'Niin paljon on Jumala
maailmaa, sinuakin ja minuakin rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei kukaan, sinä ja minä jne., joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän! Siunausta sinulle ja kaikille Jeesuksen nimessä! :)
Sinä kirjoitit:
>>>Anteeksiantamattomuus ja katkeruuden juuri jos
pääsee pesiytymään ihmiseen, se on erittäin
tuhoisaa uskovalle.
...noin juuri kuin sanot, että kaikille ihmisille. Eipä minulla ole kirjoitukseesi
yhtään mitään lisättävää tai pois otettavaa.
Herra varjelkoon meitä kaikki niin, ettei
mikään viha ja katkeruus pääsisi pesiytymään
sydämmeemme, mutta ennen kaikkea varjelkoon
Herra meitä siitä, ettemme olisi häpeäksi
Kristuksen evankeliumille ja että kaikki
ihmiset heräisivät ja tulisivat tuntemaan
, Tien, Totuuden ja Elämän. Siunattua Joulua
sinulle Sirkka-Iita ja kaikille muillekin!
Hyvän ja vakavan aiheen otit Sirkka-Iita .
Niinkuin Isä meidän rukouksessa sanotaan :Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,niin kuin mekin annamme anteeksi niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.Me pyydämme tässä sitä ,että Jumala tavallaan tässä kohtaa kohtelee meitä juuri samalla lailla kun mekin kohtelemme lähimmäistä .Eli toisin sanoen jos annamme anteeksi toisille ,niin Jumalakin antaa anteeksi,mutta jos emme anna anteeksi pyydämme Jumalaa kohtelemaan myös samoin meitä.
Matteuksen evankeliumi:
6:12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
Teetkö sinä syntiä? Etkö olekaan jumalasta syntynyt?
5:18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.
Room.7/22-23.Sillä sisällisen ihmisen puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin. Mutta jäsenissäni näen toisen lain synnin lain".
No mitäs kun 1.john.3/9.sanoo että. "Yksikään Jumalasta syntynyt,ei syntiä tee"
Onko risti-riitaa? ei ole.
Vain uusiluomus(sisällinen ihminen)on Jumalasta syntynyt,se ei tee syntiä.
Vanha luomus liha on ihmisen tahdosta syntynyt,ja on syntinen loppuun saakka. Tosin lääke siihen on että "Hengellä kuoletamme lihan teot"
Ainoastaan juutalainen voi ilolla yhtyä jumalan lakiin, muillahan ei lakia ole :)
Siis tarkoitat, että ainoastaan sisälliset ihmiset eli juutalaiset ovat jumalasta syntyneet ja eivätkä tee syntiä.
Koko raamattu on yhtä sekasotkua ja hölynpölyä, täynnä ristiriitoja, joita "viisaat" selittävät.
Olla sisällä asioissa,eli uskossa että ymmärtää näitä asioita. Jos näitä järjellä ymmärtäisi,niin vain älykkäät ymmärtäisi.Nämä asiat pitää ymmärtää sydämellä.Ihminen,ei voi uskoa omasta voimasta,ja järjestä.
Isä meidän rukouksen ajatuksen tässä asiassa.
Sopii yhteen myös Jeesuksen varoituksen kanssa
Matt. 6:15
mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.