Mikä on mielestänne se evankeliumin ilosanoma, jota

Nöyryminen Jumalan tahtoon. Jumalan tahto on, että jokainen pelastuisi. Eli ei itsessään vaan, kuolettamalla oma liha Jumalan tahtoon.

Evankeliumi on ilosanomaa Jeesuksesta syntiselle hukkuvalle maailmalle. Evankeliumi on ylösnoussut Vapahtaja, joka Pyhän Hengen voimasta kirkastuu ihmiselle. Laki osoittaa syyllisyytemme, johon tarvitaan pelastussanomaa, ilosanomaa Vapahtajastamme, synnin voittajasta.

tullaan vanhurskaiksi. Tieto lisää tuskaa, se ei ole tae pelastumisesta. Usko ja luottamus siihen, että on saanut kaikki syntinä anteeksi Jeesuksen ansion tähden on pelastus kysymys.

on varmaankin niitä tärkeimpiä asioita? Myöskin se, että minkälaisen hautakiven hänen omaisensa ovat hänelle haluneet laittaa vaikuttaa varmaankin aikatavalla, koska se näyttää olevan palstan lempiaiheita. Myöskin se että syökö sammakoita, vai jättääkö ne luontoon. Tässäpä tärkeimmät! Ainakin siltä se vaikuttaa, kun tätä palstaa lukee.

Jumalan mieleinen tila on "lapsenkaltaisuus".
Sitä että yksinkertaisuudella otamme uskon vastaan, emmekä epäröisi ja laskelmoisi joutavia.
Vaan iloitsisimme kiitollisina lasten tavoin elämän lahjasta ja pelastuksen armosta.

;)

Kyllä ihmisen Poika, Kristus eräänkin erinäisen kerran julisti ilosanomaa (evankeliumia) eläessään jotakuinkin täten: "Taivasten valtakunta on lähellä, (se on jo täällä)" (pitäen samaan aikaan kättänsä rinnustansa päällä). Johannes kastajakin myös saarnasi samasta asiasta.

Tuon kuuluisan ihmisen Pojan todistaman lauseen voi antaa olla joko sinällään tai sitten saattaa sen myös tähän nykypäivään, johonka se sopiikin erityisen hyvin. Sillä kun Kristus kysyi noin kaksituhatta vuotta sitten, jotta löytääkö hän uskoa maan päältä, kun hän tulee takaisin, niin vastaus silloin oli, ettei löydä!
Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä.
Sillä nämä nykyiset ihmiset ovat tottelemattomia kaikessa sekä myöskin nurjamielisiä, ilkikurisia, pahansuopia ja omaa etua aina tavoittelevia niskuroijia, joilla on kivi sydämen paikalla ja jotka nuoleskelavat vain maallisia vallanpitäjiä tavoitellakseen vain itselleen jotakin hyötyä.
Tuo edellä sanottu pätee niin uskonnollisiin ihmisiin kuin myöskin uskonnottomiinkin ihmisiin, jotka viittaavat kintaalla Luojan, taivaallisen Isän tahdolle. Joka on edelleenkin: Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto toisiaan kohtaan!

Evankeliumi on siis yhtä kuin ilosanoma, joka on erittäin lyhyt kaikkinensa ja erityisen ytimekäs!
Mutta senkin ovat monet ihmiset venyttäneet epäsuhtaisiin mittoihin juuri itsensä tähden ja etujensa vuoksi.
Pelastunut on sellainen ihminen jolla taivasten valtakunta on sydämessä ja kivet heitetty kauas poies, jopa mielestä!

Kyllä Jumala korostaa Jeesuksen tulleen ennen muuta
sorretuille ja syntisille - vähäisimmille ja viimeisille. Lyhyesti sanoen: ilosanoma köyhille.


Jes. 61:1

Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut.
Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,
parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja
kahlituille kahleitten kirpoamista,
[61:1,2: Luuk. 4:18,19 : Ps. 45:8; Jes. 11:2 | Jes. 42:1,7, 49:9; Matt. 11:5]

kysymys, jonka Jeesus teki aivan aiheellisesti:

Luuk. 18:8
Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, LÖYTÄNEEKÖ HÄN USKOA MAAN PÄÄLTÄ?"

Maan päällä on mahdoton määrä uskoja, mutta löytääkö Jeesus tullessaan SEN USKON, joka tulee siitä Jumalan evankeliumista, jota Hän ja Hänen opetuslapsensa julistivat?

Se ratkaisee iankaikkisen elämän, mihin sinä uskot?

...osin Sanalla ja osin omiin kokemuksiini perustuen.

1. Roomalaiskirjeessä Paavali valottaa, millainen on lihamme, turmeltunut luontomme. Hän siis kertoo, millaisia olemme pohjimmiltamme, lihamme puolesta. Luemme Roomalaiskirjeestä:

3:9   Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
3:10   niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
3:11   ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
3:12   kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
3:13   Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla;
3:14   heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta.
3:15   Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta,
3:16   hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä,
3:17   ja rauhan tietä he eivät tunne.
3:18   Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
3:19   Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
3:20   sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

Itse nuoruudessani kuohahdin(lihassani kuohahti),
luin em. Raamatun kohdan ja kohdistin sen itseeni. Luin myös Matteuksen evankeliumiasta Jeesuksen vuorisaarnaa. Jeesushan antoi saarnassaan vielä 'laille uuden ulottuvuuden'.
Eli se on hengellinen ja minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen (Room.7:14). Mutta kuitenkin yritin ja yritin sitkeästi tulla Jumalalle kelvolliseksi ensin lain noudattamisella, mutta huomasin kuitenkin lyöväni melko pian pääni Karjalan mäntyyn.

Siis se ei ainakaan ollut tie, joka tekisi
minusta Jumalalle kelvolisen. Tulinkin pian
siihen tilaan, johon Paavalikin (Room.7:14).
Tällöin ajattelin, että jospa alankin pistämään
tiettyjä suurempia syntejä pois, varsinkin sellaisia, joista maailma suurta ääntä pitää, ja jotka ovat evakeliumille häpeäksi. Ajattelin, että eihän Jumala nyt niin ankara ole kuin vuorisaarnassa Jeesus puhuu ja alensin rimaa;
'eihän kukaan ole täydellinen ja loput antaa
Jumala anteeksi'.

Mutta sekin tie oli hienommalla tavalla farisealaisuutta. Osin minä ja loput Jeesus. Niinpä muistan lukeneeni vuorisaarnasta, että
Jumala katsookin sydämmeen, josta lähtevät kaikki pahat teot. (Matt.5,6,7). Huomasin aikani
taivallettuani, että eihän tämäkään tie ole vievä iankaikkiseen elämään. Kesti ahdistusta ja tuskaa tietoisessa tilassa monta kuukautta.

Luin Raamattua, Uutta Testamenttia moneen kertaan ja rukoilin Jumalaan, että pelasta minut
tästä viheliäisestä ruumiistani (Room.7:24)!
Mutta Sana ei vain elänyt, vaikka kuinka luin ja luin. Nyt olin jo aivan toivoton omasta tilastani, ja sanoin Herralle, että ellet Sinä minua pelasta, niin hukun.

Niinpä sitkeästi etsin pelastusta yhä Sanasta. Aloin lukemaan Raamatusta Roomalaiskirjeen
kolmatta lukua. (jatkan siitä mihin edellä jäin).
Luemme Roomalaiskirjeestä:

3:21   Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
3:22   se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
3:23   Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
3:24   ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
3:25   jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
3:26   jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
3:27   Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.
3:28   Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
3:29   Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin,
3:30   koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.
3:31   Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.

No nytpä tälläinen siivosyntinen jumalattomaksi
tullut Sanan edessä, alkoikin ihmeellisesti näkeä
valoa putken päässä. Luin Sanaa syntitaakan
raskauttamana yhä edelleen. Pyhä Henki johdatti minut lukemaan Roomalaiskirjeen 4. lukua, josta luemme näin:

4:1   Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?
4:2   Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
4:3   Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi."
4:4   Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
4:5   mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
4:6   niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
4:7   "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
4:8   Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

Kun luin 2.12.1978 iltapäivällä sängylläni maaten
jakeen Room.4:5, minä uudestisynnyin ja koin, kuinka kaikki oli anteeksi annettu ja omatunto
tuli kerralla puhtaaksi - uudestisynnyin! Elämäni suurin ja kallein asia oli tapahtunut!
Olin löytänyt pelatukseni perustan! Yksin armosta, yksin uskosta(lahjavanhurskaudesta), yksin Jeesuksen Kristuksen kautta! Sana alkoi
ihmeellisesti elää, kun tähän asti se oli ollut
pelkkää kuollutta kirjainta. Tämä oli ja on pelastuskokemukseni, josta en tee ainoaa oikeaa
kaavaa ja oppia, kuinka tulla uskoon!

2. Pyhä Henki kirkastaa Raamatun Sanaa eli Jeesusta Kristusta pelastuksemme perustana:

Johanneksen evankeliumi:

15:26   Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.

3. Jeesus ei kehoittanut meitä kiistelemään siitä, kuka on "kirjanoppinein" tai kuka viisain, niin että osaisimme parhaiten tulkata
Raamatun sanomaa:

Matteuksen evankeliumi:

18:1   Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"
18:2   Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä
18:3   ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
18:4   Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.
18:5   Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.
18:6   Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

Jeesuksen omat Sanat puhukoon puolestaan.

Ja kuka luulee olevansa viisas ja kirjanoppinut sekä pöyhkeilee sillä, kuten sielunvihollinen, joka osaa Raamatun ulkoa etuperin ja takaperin ja muistaapa vielä pilkkujen, pisteiden jne. paikat.
Sana kuitenkin palauttaa sellaisen nopeasti maanpinnalle, niin ettei kerskauksenamme ole kukaan muu kuin Jeesus Kristus:

1.Kor:

1:18   Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
1:19   Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi."
1:20   Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
1:21   Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
1:22   koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
1:23   me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
1:24   mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
1:25   Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
1:26   Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
1:27   vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
1:28   ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
1:29   ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
1:30   Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi,
1:31   että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra."

Amen!

Kirjoitit koskien pelastuksen perustaa seuraavasti ja kysyen samalla:

Vai sydämen usko ja luottamus siihen, että Jeesus ON SOVITTANUT KAIKKI SYNTIMME?( Nöyrtyminen Jumalan edessä ja syntiensä anteeksi pyytäminen?)

Tähän vastaa AAMEN!!!(em.Raamatun Sanaan perustautuen)

3. Jeesus tuli pelastamaan syntisiä!

Matteuksen evankeliumi:

9:13   Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria.' Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Markuksen evankeliumi:

2:17   Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

Luukkaan evankeliumi:

5:32   En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen."

5. Mietitään vaan. Tässä on siis vasta uskon alkeet ja perusta.

6. Paavali tunnustaa itsestään näin, että tässä
ajassa emme tiedoltamme ole täydellisiä, ja profetoiminenkin on vajavaista:

1.Korinttolaiskirje:

13:9   Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.

6. Evankeliumin PERUSTASTA Paavali on näin jyrkkä!

Gal.

1:6   Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin,
1:7   joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin.
1:8   Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
1:9   Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.

Tässäpä minun 'lyhyt' tutkielma kysymästäsi aiheesta omiin kokemuksiin perustuen ja Sanalla
perustellen.

Siunausta kaikille!