Lueskelin kirjaa ja ihmettelin. Luonnontieteellinen osuus on ihan ok sikäli kun ymmärrän.
Mutta kirjaan on sekoitettu uskontoakin!
Brooksin sanoma on: luonnontiede ja uskonto eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Uumoilen, että Brooks haluaa mielistellä uskovia.
Hauskaa on että hän syyttää ateistisia tiedemiehiä asenteellisuudesta, mutta hyväksyy luonnollisena uskonnollisen lähtökohdan. Ja kaiken lisäksi vielä kristityn lähtökohdan.
Brooks kannattaa käsittääkseni luojajumalaa, joka on siis pannut alkuun kaiken. Hän pitää toisaalta Raamattua vain kertomuksena vailla varsinaista todellisuuspohjaa, mutta pitää luojajumalaa ilman muuta kristinuskon jumalana. Tiedemieheltä käsittämätön kannanotto.
Kirjan luettuani jäi kummallinen olotila. Mikä kirjan lopullinen tarkoitus on?
Mitäs ollaan mieltä tästä kirjasta?
Mutta kirjaan on sekoitettu uskontoakin!
Brooksin sanoma on: luonnontiede ja uskonto eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään.
Uumoilen, että Brooks haluaa mielistellä uskovia.
Hauskaa on että hän syyttää ateistisia tiedemiehiä asenteellisuudesta, mutta hyväksyy luonnollisena uskonnollisen lähtökohdan. Ja kaiken lisäksi vielä kristityn lähtökohdan.
Brooks kannattaa käsittääkseni luojajumalaa, joka on siis pannut alkuun kaiken. Hän pitää toisaalta Raamattua vain kertomuksena vailla varsinaista todellisuuspohjaa, mutta pitää luojajumalaa ilman muuta kristinuskon jumalana. Tiedemieheltä käsittämätön kannanotto.
Kirjan luettuani jäi kummallinen olotila. Mikä kirjan lopullinen tarkoitus on?
Mitäs ollaan mieltä tästä kirjasta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
kirjoitusvihreitä.
uskonnonopettajani panotti aikoinaan samankaltaista näkemystä tieteen ja uskonnon suhteesta. Minusta tuntuu, että aika suuri osa kristityistä onnistuu yhdistämään tieteen ja raamatun sopusointuiseksi maailmankuvaksi.
Jos Brooks itse on kristitty, niin on aika ymmärrettävää, että hän hyödyntää omaa kirjaansa sen julistamiseen. Uskonnollisella osuudella ja kristityn jumalan jalustalle nostamisella voi tosin olla tarkoituksena turvata kirjalle laajempi levikki, varsinkin, jos ei kajota mihinkään totuttuihin kyseenalaistamattomuuksiin.
taasen yrittä selittää että luoniskertomuksessa päivät tarkoittivat pitkia ajanjaksoja joita voidaan pitää vaikka kymmeninätuhansiana vuosina. Olen kuullut jossakin yhteydessä sanottavan että Jumalan päivä on kuin tuhat vuotta jossa tuhat siis edustaa suurta lukua eikä niinkään täsmällistä (1000) sellaista.
Kirajn tarkoitusta on vaikeaa selittää kun sitä ei ole lukenut mutta voin kuvtella että kirjoittaja jotenkin yrittää silloitta uskonnon ja luonnotieeiden välstä tulkintaa jotta voitaisiin välttyä ristiiriidoilta.
ajatuksia;siitä pisteet hänelle.
Mutta sitä en ymmärrä, että hän tiedemiehenä suosii vain kristinuskon jumalaa. Monet kristittyinä itseään pitävät tiedemiehet ovat tuossa suhteessa varovaisempia. He eivät määrittele tuota korkeampaa voimaa erityisesti minkään uskonnon jumalaksi. Tuollaisen jumalakäsityksen voin jotenkin ymmärtää.