Onko lehdissä näkynyt erolukuja? Tällä hetkellä tiedossa on, että Helsingissä tammi-kesäkuussa EK-sivun osuus oli n. 72%, Tampereella tammi-elokuussa n. 82% ja parissa pohjoisen pikkupaikassa jopa yli 95%.
Näin suuren heiton vuoksi on vaikea tehdä kunnollista arviota kokonaisluvusta. Tarkennan kuitenkin aiempaa arviotani 36500 sen verran ylöspäin, että arvioin nyt luvuksi 37000.
Jos lehdissä on ollut tietoja eroluvuista, voi niiden perusteella tarkentaa arviota.
Näin suuren heiton vuoksi on vaikea tehdä kunnollista arviota kokonaisluvusta. Tarkennan kuitenkin aiempaa arviotani 36500 sen verran ylöspäin, että arvioin nyt luvuksi 37000.
Jos lehdissä on ollut tietoja eroluvuista, voi niiden perusteella tarkentaa arviota.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kukaan tietää. Vuotta on kuitenkin vielä viikko jäljellä. Laitan tähän liittymiset ja erot 1925-2006.
Niitä voi pohtia joululahjoja ja tietoja odotellessa.
Kahtena vuonna on liittyminen ollut suurempaa kuin eroaminen. Toinen on ollut sodan alla tai sodan alkaessa. Tuon toisen syitä mietin. Mikähän on vienyt huomion?
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kuvat/kteron89.jpg
Tarkoitin eroluvuilla sitä, että tiedettäisiin kesken vuoden väliaikatietoja, esim. puolivuotislukuja. Niiden avullahan voi "kalibroida mittarin", ts. arvioida mikä on EK-sivun osuus kaikista eroista. Vuosi sitten tämä arvio meni pahasti pieleen ja arvioimme eroamisen yli 5000 eroa liian ylös.
Kirkollisverot menivät ennakkoperintään 1960 ja "papin puheilla" ei enää tarvinnut erota vuodesta 1969 alkaen. Tulos näkyy tuossa kuvaajassa selvästi. Yleisemmin erohistoriaa ks.
http://www.eroakirkosta.fi/media/taustatietoa/erohistoria.txt
Selittämättä jää satunnaisvaihtelu. Jostain syystä eroaminen vaihtelee silloinkin, kun mitään trendiä ei ole. Olisi ehkä kiintoisaa laskea korrelaatiota vaikka työttömyyteen tms. tunnuslukuun. Satunnaisvaihteluhan ei ole muutamia ihmisiä, vaan tuhannen lisäys tai vähennys on ollut aivan tavanomainen heitto.
Mietin tässä, että on varmaan yleistettäviä syitä ja sitten henkilökohtaisista kokemuksista johtuvia eroja.
Itseäni harmittaa, että en ole tajunnut kysellä millaisia kokemuksia esimerkiksi papin luona käyminen on ollut. Molemmat vanhempani ovat eronneet kirkosta viiskymmentäluvun lopulla.
Olisikohan tuo ateistisen idän uhka tuntunut kuusikymmentäluvun alkupuolella suuremmalta kuin kirkon uhka. Ainakin minun lapsuuteeni kuului sana kylmä valtion kirkko huolimatta, että sukulaisista suurin osa kuului kirkkoon ja välit olivat lämpimät. Luterilaiset juureni kai tulevat lähinnä rukoilevalta mammaltani, joka on kuollut ennen minun syntymääni ja kaikki rakastivat ja kaipasivat häntä. Rautaesirippu myöskään ei ollut vieras. Varhaislapsuuteen kuusikymmentäluvulle kuuluivat painajaiset sodasta ja itäinen naapurihan niissä kummitteli.
Kuten huomaat melkoinen sekamelska on minun elämässäni ollut näissä asioissa ja siksi kai on luonnollista suhtautua myötämielisesti niin eroamiseen kuin liittymiseen.
niin voit selvittää asian ja pääset jopa hetkeksi mediassa esille jos hyvätuuri käy.
Sellainen este tulee ensimmäisenä vastaan, että olen ammattinörtti enkä uskonnontutkija.
"Ateistinen itä" on varmasti vaikuttanut. Jos laitavasemmisto hyökkää uskontoa vastaan, niin tokihan ihmiset sitten alkavat pitää uskontoa oikeistolaisuuden takeena. Periaatteessa epäloogista, käytännössä ymmärrettävää.
Erojen heittely on niin suuri, että jotenkin nuo henkilökohtaiset erot eivät riitä selittäjäksi. Jostain syystä 1958 on erottu enemmän kuin 1957. Miksi? Vapaa-ajattelijoiden toimintaa, jokin kirkon kannanotto, yleinen taloustilanne... kukaan ei kai ole tosissaan etsinyt vastausta.
Toisaalta, eipä tiedetä tarkasti esim. miksi puolueiden kannatusluvut heittelevät.