Kuinka voi olla mahdollista että uskossa kasvaneillekin riittää ns. sinnepäin seurakunnat. Olen monien kuullut sanovan, ettää liityin tuohon seurakuntaan kun koin sen olevan lähimpänä sitä seurakunta näkemystä joka minulla on, minkä Raamatun kirjoituksista käsittänyt.
Tämä tietenkin luonnollista siinä tilassa kun uskon asioihin alkaa perehtymään. Mutta se että, se sitten jääkin riittämään. Ei enää pyrikkään siihen mikä oli se, johon vertasi, silloin kun ilmaisi tai ymmärsi, että tuo on nyt lähinnä sitä jota etsin.
Näin sitten jäädään siihen, mikä sinnepäin seurakunta, ei enää etsitä sitä, joka on se, jota pitäis etsiä, sitä johon itsekin ensin vertasi, eli siihen täydelliseen, johon pitäis edelleenkin pyrkiä, ja sitä kokosydämmestä etsiä, sitä alkuperäistä Kristus yhteyttä, sitä jossa kaikki apostoliset seurakunta opit ja tavoitteet toteutuisi.
Näin sitten tulee tyydyttyä siihen, josta siinä srk:ssa jo ennen olevat sanovat tässä meillä on hyvä olla, pysytään vain tässä, kyllä tämä meille hyvin riittää, mitä sitä nyt enää turhaan itseään vaivaa moisilla kysymyksillä, täydellisyyden perään. Ei muuta kun ylistellään tässä ja pidetään hauskaa, viihdytellään toisamme järjestellään erilaisia viihde tilaisuuksia, ja rukoillaan vaan toistemme puolesta, ja siunaillaan vain muittenkin vastaavia, mutta olkoot muut uskon veljemme / sisaret kuitenkin omissa oloissaan, eihän me tässä heitä tarvita, pidetään me vain pystyssä tätä omaa huonettamme, se mitä vähän juostaan, niin juostaan tämän oman huoneen puolesta, ollaan vain hissun kissun, ja odotellaan ylöstempausta.
Tällaisia vastauksia saanut, kun keskustellut eri kuppikuntiin kiinnittyneiden kanssa.
Mutta missä ovat ne, jotka Herra on kutsunut Hänen seurakuntansa rakentajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, opettajiksi / paimeniksi, johtamispalvelijoiksi, eli vetäjiksi. Kun jarruttajatkin jo olleet pitkään asemissaan, jarrukahvasta lujasti kiinni pitäen, jo valmiinna jarrua päälläpitäen. Jumalan voimassa vetäjät kuitenkin jaksaa vetää vaikka olisi jarru päälläkin.
Tämä rohkaisuksi vetäjille jotka Herra on kutsunut. Ei muuta kuin Joosuan ja Kaalebin lailla vetämään, edellä kulkien, jättiläisiä pelkäämättä. Muut palvelijat ja avustajat jo odottelevat että pääsisi työhön, Kristuksen ruumista rakentamaan / veljiä ja sisaria palvelemaan, ja ohessa sieluja voittamaan, elämän ja yltäkylisyyden siinä samassa itsekin saamaan.
Jumala on antanut näkyä paljon pidemmälle, kuin mihin nämä eri, ns. hengelliset kodit ovat pysähtyneet, eikä niissä voi pidemmälle päästäkkään. Ei uutta viiniä voi laskea vanhaan leiliin, eihän se kestä sitä. Eikä vääristynyttä saa mitenkään alkuperäiseen suoruuteen, se on tulessa sulatettava ja valettava uudelleen alkuperäiseen muottiin, Kristus muottiin.
Jeesuksen Kristuksen nimessä kehoittaen ja muistuttaen. Rakkaudesta totuuteen ja kaikkiin veljiin ja sisariin, yli kaikkien ihmistekoisten opillisten hyttys aitojen, Esko H.
Ym. http://samima1.tripod.com
Tämä tietenkin luonnollista siinä tilassa kun uskon asioihin alkaa perehtymään. Mutta se että, se sitten jääkin riittämään. Ei enää pyrikkään siihen mikä oli se, johon vertasi, silloin kun ilmaisi tai ymmärsi, että tuo on nyt lähinnä sitä jota etsin.
Näin sitten jäädään siihen, mikä sinnepäin seurakunta, ei enää etsitä sitä, joka on se, jota pitäis etsiä, sitä johon itsekin ensin vertasi, eli siihen täydelliseen, johon pitäis edelleenkin pyrkiä, ja sitä kokosydämmestä etsiä, sitä alkuperäistä Kristus yhteyttä, sitä jossa kaikki apostoliset seurakunta opit ja tavoitteet toteutuisi.
Näin sitten tulee tyydyttyä siihen, josta siinä srk:ssa jo ennen olevat sanovat tässä meillä on hyvä olla, pysytään vain tässä, kyllä tämä meille hyvin riittää, mitä sitä nyt enää turhaan itseään vaivaa moisilla kysymyksillä, täydellisyyden perään. Ei muuta kun ylistellään tässä ja pidetään hauskaa, viihdytellään toisamme järjestellään erilaisia viihde tilaisuuksia, ja rukoillaan vaan toistemme puolesta, ja siunaillaan vain muittenkin vastaavia, mutta olkoot muut uskon veljemme / sisaret kuitenkin omissa oloissaan, eihän me tässä heitä tarvita, pidetään me vain pystyssä tätä omaa huonettamme, se mitä vähän juostaan, niin juostaan tämän oman huoneen puolesta, ollaan vain hissun kissun, ja odotellaan ylöstempausta.
Tällaisia vastauksia saanut, kun keskustellut eri kuppikuntiin kiinnittyneiden kanssa.
Mutta missä ovat ne, jotka Herra on kutsunut Hänen seurakuntansa rakentajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, opettajiksi / paimeniksi, johtamispalvelijoiksi, eli vetäjiksi. Kun jarruttajatkin jo olleet pitkään asemissaan, jarrukahvasta lujasti kiinni pitäen, jo valmiinna jarrua päälläpitäen. Jumalan voimassa vetäjät kuitenkin jaksaa vetää vaikka olisi jarru päälläkin.
Tämä rohkaisuksi vetäjille jotka Herra on kutsunut. Ei muuta kuin Joosuan ja Kaalebin lailla vetämään, edellä kulkien, jättiläisiä pelkäämättä. Muut palvelijat ja avustajat jo odottelevat että pääsisi työhön, Kristuksen ruumista rakentamaan / veljiä ja sisaria palvelemaan, ja ohessa sieluja voittamaan, elämän ja yltäkylisyyden siinä samassa itsekin saamaan.
Jumala on antanut näkyä paljon pidemmälle, kuin mihin nämä eri, ns. hengelliset kodit ovat pysähtyneet, eikä niissä voi pidemmälle päästäkkään. Ei uutta viiniä voi laskea vanhaan leiliin, eihän se kestä sitä. Eikä vääristynyttä saa mitenkään alkuperäiseen suoruuteen, se on tulessa sulatettava ja valettava uudelleen alkuperäiseen muottiin, Kristus muottiin.
Jeesuksen Kristuksen nimessä kehoittaen ja muistuttaen. Rakkaudesta totuuteen ja kaikkiin veljiin ja sisariin, yli kaikkien ihmistekoisten opillisten hyttys aitojen, Esko H.
Ym. http://samima1.tripod.com
Vastaukset 4
Vanhimmat
Evankeliumia ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta, joka on sovittanut kaikkien synnit;kuin julistaa pelkää "seurakuntaoppia" alkuseurakunnasta, jota kuitenkaan ei enää ole.
Joka auraan tarttuu, älköön katsoko taakseen, vaan eteen päin, kohti ikuisuutta ja taivasta!
Kristuksen ruumista tuleekin rakentaa näkyväksi tässä ajassa. Se ei kuitenkaan toteudu lisäämällä yhdistysrekisteriin lisää seurakuntia, vaan ihan toista tietä. Se tapahtuu yhteyttä etsien Pyhässä Hengessä.
Onkohan kuitenkin niin, että Jumalan lasten joukkoon, eli seurakuntaan ei LIITYTÄ, vaan Jumala armossaan kutsuu siihen meitä syntisiä uudestisyntymisen kautta.
Jumalan seurakuntaan, eli Kristuksen Ruumiiseen, eli Pyhän Hengen Temppeliin, eli Israelin lammashuoneeseen, eli Sionin vuoreen ei liitytä vaan siihen todellakin synnytään, mutta ensiksi tuon vanhan ihmisen on tultava kuolemasta osalliseksi, nimittäin Kristuksen kuolemasta ja tulla haudatuksi ja Elämään ylösnousseeksi Kristuksen ylösnousemuksella niin sen kautta synnytään Hänen ruumiiseensa, tuohon Pyhään rakennukseen, sillä muuta tietä ei ole, sillä sinne ei pääse seurakuntien taikka kirkkojen jäsenkorteilla tai heidän opeillaan vaan tie on YKSI. Jumalan Sana eikä muuta ole.