Kuinka voi olla mahdollista että uskossa kasvaneillekin riittää ns. sinnepäin seurakunnat. Olen monien kuullut sanovan, ettää liityin tuohon seurakuntaan kun koin sen olevan lähimpänä sitä seurakunta näkemystä joka minulla on, minkä Raamatun kirjoituksista käsittänyt.
Tämä tietenkin luonnollista siinä tilassa kunuskon asioihin alkaa perehtymään. Mutta se että, se sitten jääkin riittämään. Ei enää pyrikkään siihen mikä oli se, johon vertasi, silloin kun ilmaisi tai ymmärsi, että tuo on nyt lähinnä sitä jota etsin.
Näin sitten jäädään siihen, mikä sinnepäin seurakunta, ei enää etsitä sitä, joka on se, jota pitäis etsiä, sitä johon itsekin ensin vertasi, eli siihen täydelliseen, johon pitäis edelleenkin pyrkiä, ja sitä kokosydämmestä etsiä, sitä alkuperäistä Kristus yhteyttä, sitä jossa kaikki apostoliset seurakunta opit ja tavoitteet toteutuisi.
Näin sitten tulee tyydyttyä siihen, josta siinä srk:ssa jo ennen olevat sanovat tässä meillä on hyvä olla, pysytään vain tässä, kyllä tämä meille hyvin riittää, mitä sitä nyt enää turhaan itseään vaivaa moisilla kysymyksillä, täydellisyyden perään. Ei muuta kun ylistellään tässä ja pidetään hauskaa, viihdytellään toisamme järjestellään erilaisia viihde tilaisuuksia, ja rukoillaan vaan toistemme puolesta, ja siunaillaan vain muittenkin vastaavia, mutta olkoot muut uskon veljemme / sisaria kuitenkin omissa oloissaan, eihän me tässä heitä tarvita, pidetään me vain pystyssä tätä omaa huonettamme, se mitä vähän juostaan, niin juostaan tämän oman huoneen puolesta, ollaan vain hissun kissun, ja odotellaan ylöstempausta.
Tällaisia vastauksia saanut, kun keskustellut eri kuppikuntiin kiinnittyneiden kanssa.
Mutta missä ovat ne, jotka Herra on kutsunut Hänen seurakuntansa rakentajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, opettajiksi / paimeniksi, johtamispalvelijoiksi, eli vetäjiksi. Kun jarruttajatkin jo olleet pitkään asemissaan, jarrukahvasta lujasti kiinni pitäen, jo valmiinna jarrua päälläpitäen. Jumalan voimassa vetäjät kuitenkin jaksaa vetää vaikka olisi jarru päälläkin.
Tämä rohkaisuksi vetäjille jotka Herra on kutsunut. Ei muuta kuin Joosuan ja Kaalebin lailla vetämään, edellä kulkien, jättiläisiä pelkäämättä. Muut palvelijat ja avustajat jo odottelevat että pääsisi työhön, Kristuksen ruumista rakentamaan / veljiä ja sisaria palvelemaan, ja ohessa sieluja voittamaan, elämän ja yltäkylisyyden siinä samassa itsekin saamaan.
Jumala on antanut näkyä paljon pidemmälle, kuin mihin nämä eri, ns. hengelliset kodit ovat pysähtyneet, eikä niissä voi pidemmälle päästäkkään. Ei uutta viiniä voi laskea vanhaan leiliin, eihän se kestä sitä. Eikä vääristynyttä saa mitenkään alkuperäiseen suoruuteen, se on tulessa sulatettava ja valettava uudelleen alkuperäiseen muottiin, Kristus muottiin.
Jeesuksen Kristuksen nimessä kehoittaen ja muistuttaen. Rakkaudesta totuuteen ja kaikkiin veljiin ja sisariin, yli kaikkien ihmistekoisten opillisten hyttys aitojen, Esko H.
Ym. http://samima1.tripod.com
Tämä tietenkin luonnollista siinä tilassa kunuskon asioihin alkaa perehtymään. Mutta se että, se sitten jääkin riittämään. Ei enää pyrikkään siihen mikä oli se, johon vertasi, silloin kun ilmaisi tai ymmärsi, että tuo on nyt lähinnä sitä jota etsin.
Näin sitten jäädään siihen, mikä sinnepäin seurakunta, ei enää etsitä sitä, joka on se, jota pitäis etsiä, sitä johon itsekin ensin vertasi, eli siihen täydelliseen, johon pitäis edelleenkin pyrkiä, ja sitä kokosydämmestä etsiä, sitä alkuperäistä Kristus yhteyttä, sitä jossa kaikki apostoliset seurakunta opit ja tavoitteet toteutuisi.
Näin sitten tulee tyydyttyä siihen, josta siinä srk:ssa jo ennen olevat sanovat tässä meillä on hyvä olla, pysytään vain tässä, kyllä tämä meille hyvin riittää, mitä sitä nyt enää turhaan itseään vaivaa moisilla kysymyksillä, täydellisyyden perään. Ei muuta kun ylistellään tässä ja pidetään hauskaa, viihdytellään toisamme järjestellään erilaisia viihde tilaisuuksia, ja rukoillaan vaan toistemme puolesta, ja siunaillaan vain muittenkin vastaavia, mutta olkoot muut uskon veljemme / sisaria kuitenkin omissa oloissaan, eihän me tässä heitä tarvita, pidetään me vain pystyssä tätä omaa huonettamme, se mitä vähän juostaan, niin juostaan tämän oman huoneen puolesta, ollaan vain hissun kissun, ja odotellaan ylöstempausta.
Tällaisia vastauksia saanut, kun keskustellut eri kuppikuntiin kiinnittyneiden kanssa.
Mutta missä ovat ne, jotka Herra on kutsunut Hänen seurakuntansa rakentajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, opettajiksi / paimeniksi, johtamispalvelijoiksi, eli vetäjiksi. Kun jarruttajatkin jo olleet pitkään asemissaan, jarrukahvasta lujasti kiinni pitäen, jo valmiinna jarrua päälläpitäen. Jumalan voimassa vetäjät kuitenkin jaksaa vetää vaikka olisi jarru päälläkin.
Tämä rohkaisuksi vetäjille jotka Herra on kutsunut. Ei muuta kuin Joosuan ja Kaalebin lailla vetämään, edellä kulkien, jättiläisiä pelkäämättä. Muut palvelijat ja avustajat jo odottelevat että pääsisi työhön, Kristuksen ruumista rakentamaan / veljiä ja sisaria palvelemaan, ja ohessa sieluja voittamaan, elämän ja yltäkylisyyden siinä samassa itsekin saamaan.
Jumala on antanut näkyä paljon pidemmälle, kuin mihin nämä eri, ns. hengelliset kodit ovat pysähtyneet, eikä niissä voi pidemmälle päästäkkään. Ei uutta viiniä voi laskea vanhaan leiliin, eihän se kestä sitä. Eikä vääristynyttä saa mitenkään alkuperäiseen suoruuteen, se on tulessa sulatettava ja valettava uudelleen alkuperäiseen muottiin, Kristus muottiin.
Jeesuksen Kristuksen nimessä kehoittaen ja muistuttaen. Rakkaudesta totuuteen ja kaikkiin veljiin ja sisariin, yli kaikkien ihmistekoisten opillisten hyttys aitojen, Esko H.
Ym. http://samima1.tripod.com
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä kun kirjoitat. Täältä poistuu kirjoittajia...
Niin, tervehdys Leena. Ei syytä huoleen kirjoittajista. Mutta lukijoita, Jumalan sanan janoisia, jos tulis lisää, se olisi jotain, josta Jumalaakin kiittäis ja ylistäis. Siitähän saattaisi jopa Herran seurakuntakin alkaa kasvamaan ja voimistumaan. Eiköhän jatketa suolaamista. terv. "totisesti" / Esko
...ennemminkin sekin on liikaa, saati että sinunlaiset hihhulit alkaisivat mellastamaan suuremmin...
kirjoitushan oli vain kysymys ja vähän muistutuskin. Eikö palautteesi ollut lähempänä mellastamista ? Rauhan ja rakkauden, sekä kaiken vanhurskauden (ei mitään väärää)puolesta.
Rakkaudesta totuuteen, Esko H.
...ennemminkin sekin on liikaa, saati että sinunlaiset hihhulit alkaisivat mellastamaan suuremmin...