Tällä päivämäärällä on media ihastellut Antti Sierlan koristelemaa kiiltokuvaa sotilasliitto NATO:sta. Tiedotustilaisuudessa Sierla esitteli isäntänsä, ulkoministeri Ilkka Kanervan tilaamaa, aurinkoisin värein maalailtua matkailumainosta. Kyseisen ylistyslaulun on tarkoitus myydä sotilasliitto suomalaisille, mutta ei sotilasliiton, vaan suomalaisten veronmaksajain kustantamalla mainosmateriaalilla.
Kaikesta näkee, että “selvitystä” on ollut tekemässä joukko samanmielisiä, lähinnä kokoomuslaisittain maailmaa katsovia henkilöitä. Myös NATO:a on silmäilty kovin transatlantillisesta lähtökohdasta. Antti Sierlalle NATO on perin juurin tuttu ja hän on tunnettu sotilasliiton ihailija.
Sierla ei selvästikään osaa katsoa järjestöä objektiivisesti, vaan katsoo sitä ikään kuin sisältäpäin. Sama vaivaa ulkoministeri Kanervaa. Koko prosessin ajan on ollut nähtävissä tavoite saada materiaalia, jolla ilosanomaa sotilasliitosta voidaan levittää verovaroin.
Kun maailmaa katsotaan Sierlan tavoin “me” läntiset transatlanttiset maat vastaan “ne” muut maat, käy ymmärrettäväksi, että Suomen mahdollisella jäsenyydellä havaitaan lähinnä positiivisia vaikutuksia. Kauppa kasvaa, arvostus lisääntyy, puolustus vahvistuu, kriisit ennalta ehkäistään ja niin edelleen…
Kaikki spekulaatiot, joita selvitys esittää, lähtevät siitä, että joku uhkaa länttä ja me tarvitsemme suojaa. Oikeastihan nimenomaan länsi on yhä hyökkäävämpi ja sotii parhaillaankin Irakissa ja Afganistanissa, sekä kovasti haluaisi sotia myöskin Syyriassa ja Iranissa. Suojaa hyökkäyksiltä tarvitsisivat aivan muut, kuin länsimaat. NATO hakeutuu sotiin, eikä suinkaan niitä ennalta ehkäise. NATO voisi meidätkin suistaa kriisin syövereihin, jos jäseneksi hakeudumme.
Sierla ottaa annettuna, että Suomen välejä NATO:n kanssa voidaan vain lähentää, taikka säilyttää nykyisellänsä. On peräti hämmästyttävää yksisilmäisyyttä jättää edes arvioimatta mahdollisuus, että irtautuisimme kokonaan yhteisistä operaatioista. Eipä ole riittänyt kiinnostusta kalkuloida, paljonko silloin säästäisimme rahaa.
On jäänyt selvittäjältä myöskin huomaamatta, että voimakkaimmin kasvava, voimistuva ja kehittyvä maailma on kaikkialla muualla, kuin NATO:ssa. Meidän tulee hoitaa suhteemme Venäjään, Kiinaan, Intiaan ja muihin nouseviin maihin, eikä sitoa itseämme suhteellisesti taantuvaan transatlantilliseen seutukuntaan. Idässä ja Aasiassa ne nykyiset ja tulevat mahdollisuudet ovat, siihen suuntaan on suhteita hoidettava ja kanssakäymistä lisättävä.
Arvostuksemme muka kasvaisi, jos liittyisimme suurvalta Yhdysvaltain etupiiriin. Keneltä tätä on kysytty? Arvatenkin sotilasliiton nykyisten jäsenmaiden edustajilta järjestön käytävillä. Eiköhän esimerkiksi Tsekkoslovakiaakin kovasti arvostettu Varsovan Liiton päämajan henkilöstön keskuudessa. Ulkoministeriö ja Sierla lähtevät siitä, että itsellistä ja omillaan toimeen tulevaa muka arvostetaan vähempi, kuin lauman jäsentä.
Suomen osa sotilasliitossa olisi lähinnä tarjota turvallisuutta muille olemalla nykyisten jäsenten suojaksi tuleva miinakenttä, uusi ulkoraja, taistelusyvyys, operaatioalue, hyökkäysten lähtöalue ja iskuja vastaan ottava puskuri. Ei harmaa, vaan kirkas huomion puoleensa vetävä vyöhyke.
Pidän käsittämättömänä, että selvitys yrittää maalailla sotilasliittoon kuulumattomista maista kuvaa jonkinlaisina hylkiöinä, joita vasta jäseninä kunnioitettaisiin. Ruotsi ja Suomi ovat maailmalla arvostettuja juuri puolueettomuuden perinteidensä takia. Tämä auttoi kumpaistakin esimerkiksi saamaan suuria asekauppoja Etelä-Afrikkaan. Maailmassa on paljon valtioita, jotka mieluiten ostavat Ruotsin ja Suomen kaltaisilta mailta, koska nämä koetaan luotettaviksi ja turvallisiksi kauppakumppaneiksi.
On siis jälleen saatu yksi yritys lisää kasvattaa sotilasliitto NATO:n kannatusta. Edellinen oli vasta vähän aikaa sitten kun Upi julkaisi oman yrityksensä. Hieman sen jälkeen julkaistiin mielipidemittaus. Pian tämän uusimman “selvityksen” jälkeen tehdään aivan varmasti jälleen mielipiteiden mittaus. Eräät haluaisivat tietää, mitkä keinot purevat, miten kansan pää käännettäisiin.
Luotan suomalaisiin. Enemmistö haluaa hyvät välit kaikkiin naapureihin. Ruotsin ja Venäjän arvostus ovat kasvamassa samalla kun kanssakäyminen ja yhteistyö lisääntyvät. Aiemman Upin selvityksen mukaan nykyiset NATO-maat eivät meitä edes auttaisi kriisitilanteessa, ellemme olisi sotilasliiton jäsen. Ilmeisesti eivät ne olekaan aidot ystävämme, vaan nämä ystävämme ovat Ruotsi ja Venäjä. Olen vakuuttunut, että lähimmät naapurimme meitä auttaisivat.
Teidän nöyrin,
P.Tärkeä
Kaikesta näkee, että “selvitystä” on ollut tekemässä joukko samanmielisiä, lähinnä kokoomuslaisittain maailmaa katsovia henkilöitä. Myös NATO:a on silmäilty kovin transatlantillisesta lähtökohdasta. Antti Sierlalle NATO on perin juurin tuttu ja hän on tunnettu sotilasliiton ihailija.
Sierla ei selvästikään osaa katsoa järjestöä objektiivisesti, vaan katsoo sitä ikään kuin sisältäpäin. Sama vaivaa ulkoministeri Kanervaa. Koko prosessin ajan on ollut nähtävissä tavoite saada materiaalia, jolla ilosanomaa sotilasliitosta voidaan levittää verovaroin.
Kun maailmaa katsotaan Sierlan tavoin “me” läntiset transatlanttiset maat vastaan “ne” muut maat, käy ymmärrettäväksi, että Suomen mahdollisella jäsenyydellä havaitaan lähinnä positiivisia vaikutuksia. Kauppa kasvaa, arvostus lisääntyy, puolustus vahvistuu, kriisit ennalta ehkäistään ja niin edelleen…
Kaikki spekulaatiot, joita selvitys esittää, lähtevät siitä, että joku uhkaa länttä ja me tarvitsemme suojaa. Oikeastihan nimenomaan länsi on yhä hyökkäävämpi ja sotii parhaillaankin Irakissa ja Afganistanissa, sekä kovasti haluaisi sotia myöskin Syyriassa ja Iranissa. Suojaa hyökkäyksiltä tarvitsisivat aivan muut, kuin länsimaat. NATO hakeutuu sotiin, eikä suinkaan niitä ennalta ehkäise. NATO voisi meidätkin suistaa kriisin syövereihin, jos jäseneksi hakeudumme.
Sierla ottaa annettuna, että Suomen välejä NATO:n kanssa voidaan vain lähentää, taikka säilyttää nykyisellänsä. On peräti hämmästyttävää yksisilmäisyyttä jättää edes arvioimatta mahdollisuus, että irtautuisimme kokonaan yhteisistä operaatioista. Eipä ole riittänyt kiinnostusta kalkuloida, paljonko silloin säästäisimme rahaa.
On jäänyt selvittäjältä myöskin huomaamatta, että voimakkaimmin kasvava, voimistuva ja kehittyvä maailma on kaikkialla muualla, kuin NATO:ssa. Meidän tulee hoitaa suhteemme Venäjään, Kiinaan, Intiaan ja muihin nouseviin maihin, eikä sitoa itseämme suhteellisesti taantuvaan transatlantilliseen seutukuntaan. Idässä ja Aasiassa ne nykyiset ja tulevat mahdollisuudet ovat, siihen suuntaan on suhteita hoidettava ja kanssakäymistä lisättävä.
Arvostuksemme muka kasvaisi, jos liittyisimme suurvalta Yhdysvaltain etupiiriin. Keneltä tätä on kysytty? Arvatenkin sotilasliiton nykyisten jäsenmaiden edustajilta järjestön käytävillä. Eiköhän esimerkiksi Tsekkoslovakiaakin kovasti arvostettu Varsovan Liiton päämajan henkilöstön keskuudessa. Ulkoministeriö ja Sierla lähtevät siitä, että itsellistä ja omillaan toimeen tulevaa muka arvostetaan vähempi, kuin lauman jäsentä.
Suomen osa sotilasliitossa olisi lähinnä tarjota turvallisuutta muille olemalla nykyisten jäsenten suojaksi tuleva miinakenttä, uusi ulkoraja, taistelusyvyys, operaatioalue, hyökkäysten lähtöalue ja iskuja vastaan ottava puskuri. Ei harmaa, vaan kirkas huomion puoleensa vetävä vyöhyke.
Pidän käsittämättömänä, että selvitys yrittää maalailla sotilasliittoon kuulumattomista maista kuvaa jonkinlaisina hylkiöinä, joita vasta jäseninä kunnioitettaisiin. Ruotsi ja Suomi ovat maailmalla arvostettuja juuri puolueettomuuden perinteidensä takia. Tämä auttoi kumpaistakin esimerkiksi saamaan suuria asekauppoja Etelä-Afrikkaan. Maailmassa on paljon valtioita, jotka mieluiten ostavat Ruotsin ja Suomen kaltaisilta mailta, koska nämä koetaan luotettaviksi ja turvallisiksi kauppakumppaneiksi.
On siis jälleen saatu yksi yritys lisää kasvattaa sotilasliitto NATO:n kannatusta. Edellinen oli vasta vähän aikaa sitten kun Upi julkaisi oman yrityksensä. Hieman sen jälkeen julkaistiin mielipidemittaus. Pian tämän uusimman “selvityksen” jälkeen tehdään aivan varmasti jälleen mielipiteiden mittaus. Eräät haluaisivat tietää, mitkä keinot purevat, miten kansan pää käännettäisiin.
Luotan suomalaisiin. Enemmistö haluaa hyvät välit kaikkiin naapureihin. Ruotsin ja Venäjän arvostus ovat kasvamassa samalla kun kanssakäyminen ja yhteistyö lisääntyvät. Aiemman Upin selvityksen mukaan nykyiset NATO-maat eivät meitä edes auttaisi kriisitilanteessa, ellemme olisi sotilasliiton jäsen. Ilmeisesti eivät ne olekaan aidot ystävämme, vaan nämä ystävämme ovat Ruotsi ja Venäjä. Olen vakuuttunut, että lähimmät naapurimme meitä auttaisivat.
Teidän nöyrin,
P.Tärkeä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olipas harvinaisen hyvä analyysi. Ottakaa kaikki talteen, jos vaikka poistetaan jonkun natoilijan toimesta.
Kaikilla keinoilla yritetään nyt Suomen kansa saada Naton taakse, ainakin siihen "fifty-sixty" -tilanteeseen, jotta valtiojohto voisi syvällä rintaäänellä puhua "kansan äänellä" kun liittoutumispapereita allekirjoitettaisiin.
Kansa ei ole kuitenkaan tyhmä. Se näkee näiden alkeellisten ja jatkuvien manipulointiyritysten taakse. Natoilijoilla on kuitenkin valttinaan natopäätoimittajat, jotka joukolla tulivat kaapista ulos vuosi sitten. Lehdissä ei enää Nato-vastaisia juttuja näy muuta kuin korkeintaan aivan pienellä, jossain sisäsivujen alareunassa. Etusivut puolestaan huutavat milloin mitäkin Nato-asiaa. No, kansa näkee tämänkin läpi.
Mielenkiintoista muuten, että Sierla esittää jälleen saman vanhan suomalaisia miellyttämään pyrkivän kuvan NATO:n velvoitteista. Meidän muka ei ole pakko mennä muiden sotiin, mutta muut kyllä meitä jotenkin automaatillisesti auttaisivat.
Oikeastihan NATO itsekin tekee tiettäväksi, ettei myytillisiin mittoihin korotettu Artikla 5 tarkoita mitään automaatillista apua:
"Article 5 has thus been invoked, but no determination has yet been made whether the attack against the United States was directed from abroad. If such a determination is made, each Ally will then consider what assistance it should provide. In practice, there will be consultations among the Allies. Any collective action by NATO will be decided by the North Atlantic Council. The United States can also carry out independent actions, consistent with its rights and obligations under the UN Charter.
Allies can provide any form of assistance they deem necessary to respond to the situation. This assistance is not necessarily military and depends on the material resources of each country. Each individual member determines how it will contribute and will consult with the other members, bearing in mind that the ultimate aim is to "to restore and maintain the security of the North Atlantic area". "
Tuon NATO itse kertoo sivusillaan: http://www.nato.int/terrorism/five.htm
Eli jokainen maa tykönään puntaroi auttaako ollenkaan, ja jos auttaa, miten.
Jos Suomi jäsenenä joutuisi vaikkapa Pohjois-Korean hyökkäyksen kohteeksi, muut auttaisivat kuka mitenkin. Esimerkiksi tanskalaiset piirtäisivät hyökkääjästä pilakuvia, norjalaiset ilmoittaisivat olevansa vihaisia ja Yhdysvallat ei auttaisi mitenkään, koska vuosia sitten presidenttimme kritisoi laitonta hyökkäystä Irakiin.
Arvon nimimerkki P. Tärkeä on sitonut itsensä ja haluaa sitoa myös Suomen hyvin läheiseen yhteistyöhön Venäjän kanssa. Vapaassa maassa hänellä on siihen luonnollisesti täysi oikeus. Ruotsin Nato-ratkaisuja ei kuitenkaan kannata tässä yhteydessä mainita. Maa on periaatteessa jo Naton jäsen ja sidottu siihen paljon kiinteimmin siten kuin Suomi.
Nato-keskustelun olisi syytä pian vaihtua keskusteluun Suomen oman puolustuksen uskottavuudesta.
Niin, enhän minä sinällään halua sitoa ketään minnekään, mutta yhteistyösuhteet tulee olla toimivat joka suuntaan.
Suomi ei koskaan ole ollut tällaisessa tilanteessa, jossa yhteistyö kasvaa joka ilmansuuntaan.
Kaikkein innokkain Venäjä-yhteistyön lisääjä on elinkeinoelämä. Tässä suhteessa on menty niin paljon eteenpäin, että Talvisodan skenaario ei voi enää koskaan toistua.
Venäjällä ja Suomella on yhteisiä etuja, kun talouselämä integroituu. Suomalaiset ovat yhä vahvemmin mukana Venäjän talouden kehittämisessä. Läheisempi on käytännössä enää Ruotsi.
P.erusteellisen Tärkeälle !
Tarkka ja analysoiva. Piti tavata moneen kertaan, kun oli niin täynnä asiaa.
Jos olitte hereillä tv-uutisten aikaan, näitte kuinka res. genious Ile K. osoitti KÄDELLÄÄN paikan A. Sierlalle. Koirille osoitetaan paikka !
Aika pehmoiselta tuo A.S. lausumansa perusteella vaikuttikin. Pelottavampaa kuin Venäjä tai USA, on fakta, että hallintomme käyttää Suomen kansan tulevaisuuden suunnitteluun, tämänkaltaisia hempeitä talutusnuorassa kulkijoita.
Anteeksi vain pika-analyysini, hra Sierla .
Ihmetelkää tuolta:
http://areena.yle.fi/toista?id=979007
"NeverNato", kiitokset hyvästä linkistä. Joskus on todellakin yllätys, mitä kaikkea elekieli ja muutamat katseet paljastavat.
Kokoomuksen myyntimiehet kauppaavat sotilasliitto Natoa suomalaisille tositarkoituksella. Ensin ulkoministeri Ilkka Kanerva asetti tunnetun natomiehen, Antti Sierlan tekemään selvitystä sotilasliitosta ja vaati selvityksestä myyntiesitteen. Sellainen myös saatiin.
Jotta markkinameininki olisi täydellinen, Kokoomuspuolueen Pertti Salolainen ilmaantui äsken julkisuuteen ilmoituksella, jonka mukaan tämä tarjous on voimassa vain rajoitetun ajan, tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
Kuinka tällainen basaari on sallittu pystyttää hallituksen kaikkein pyhimpään? Virallisesti hallitus ei ole lämmennyt sotilasliitolle, mutta keskeinen hallituspuolue julkeasti myy Natoa kansalle pääministerin asiaan mitenkään puuttumatta.
Haluaisin esittää pääministeri Matti Vanhaselle kolme kysymystä samalla kun toivon Matin ottavan isomman roolin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Ensinnäkin, onko hallituksen NATO-kanta muuttunut?
Toiseksi, mistä hallituksen ulkopolitiikkaa johdetaan? Pääministerin lukaalistako, vaiko Kokoomuspuolueen puoluetoimistolta?
Kolmanneksi, koska saamme loput NATO-selvityksestä? Tähän mennessä on julkistettu vain puolikas, nimittäin se, joka kuvailee sotilasliiton parhaat puolet. Objektiivisuuden nimissä pitäisi teettää myös sellainen selvitys, joka ottaa huomioon matkakohteen ne puolet, joita ei myyntiesitteeseen ole painettu.
Ottakaamme vain kolme esimerkkiä unhoitetuista kysymyksistä.
Selvitys esittää kovasti innostuneesti, että meidän ei ole pakko muita auttaa, ellemme halua, mutta muut kyllä muka automaatillisesti meitä auttaisivat. Miksi muut auttaisivat meitä, jos meidän ei ole pakko auttaa ketään? Sinisten silmiemmekö tähden? Juurihan Upi selvitti, että nykyiset sotilasliittolaiset eivät varmasti auttaisi meitä, ellemme olisi jäsen. Paljonko heidän motivaationsa oikeasti kasvaisi jäsenyydellämme? Ei varmastikaan ollenkaan.
Oletetaanpa, että otamme artikla viiden tosissamme ja autamme aina pulaan jutuneita sotilasliittolaisia, emmehän me itsekään muuten saisi apua. Miksi ei sellaisia kustannuksia ole estimoitu? Paljonko maksaa, jos joudumme auttamaan vaikkapa Turkkia Irakin, Iranin, Pohjois-Korean, taikka Syyrian hyökkäystä vastaan? Muistetaan myös, että jäsenmaat ottavat osaa Irakin ja Afganistanin miehityksiin, eivät nämäkään ilmaisia ole.
Entä jäsenyyden kulut oikeasti jo rauhankin aikana. Miksi ei ole huomioitu kaikkia kuluja? Me maksamme huomattavia summia NATO-kuluja jo nyt, emmekä ole edes jäsen. Paljonko säästäisimme, jos kerralla lopettaisimme yhteisen puuhastelun maailmalla ja kotimaassa sotilasliiton kanssa ja esimerkiksi satamiemme, aseistuksemme ja tietojärjestelmiemme harmonisoinnin NATO-yhteensopiviksi? Tässä mennään kuin EU:hun: kaikki tehdään jo etukäteen, jotta itse jäsenyys näyttää todellista paljon halvemmalta.
Matkakohde NATO on saatu esitteessä näyttämään halvemmalta, vieraanvaraisemmalta ja vaarattomammalta, kuin mitä se reaalisessa maailmassa on. Puutteet selvityksen kysymyksenasetteluissa osoittavat tämän myyntitarkoituksessa tapahtuneen vääristelyn olevan tahallista.