Puiden myynti perikunnan metsästä

Iäkäs leski myi puita perikunnan metsästä aikamoisen määrän osan perikunnasta tietämättä asiasta mitään. Lesken kanssa asuva aikamiespoika totesi myyntitulojen tulevan talon korjaukseen. Peruskorjaus on kylläkin jo tehty aikaisemmin...

Nähtävästi puiden myyminen onnistuu noin vain, vaikka kyseessä on perikunnan metsä. Näin ollen kuka tahansa perikunnan osakas voisi siis toisten tietämättä tehdä hakkuita ja myydä puita. Toiset saisivat sitten tiedon vasta kun sattuisivat käymään metsässä (metsä erillään tilasta).

Aikaisemmin leski teki omiin nimiinsä metsäkaupat, mutta silloin kauppa ei onnistunut muiden tietämättä, vaan kaikkien suostumus vaadittiin.

Meillä muualla asuvilla ei taida nyt olla sitten mitään keinoja estää tuota turhaa puiden myymistä, tuotto kun menee tämän ison velikullan elintason ylläpitämiseen.
258590
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Meillä kävi ihan samalla tavalla. Koska metsää on paljon, metsäasiat on hoidettu paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta. Juuri äskeittäin selvisi, että leski on myynyt kuluneiden viiden vuoden aikana perikunnan metsästä puita useilla kymmenillä tuhansilla euroilla. Rahat ovat menneet lesken asunnon kuluihin, jossa asuu myös aikamiespoika...Metsänhoitoyhdistys ei ole vaatinut mitään valtakirjaa (tai valtakirjaan on väärennetty nimeni), vaikka varsin hyvin on tiennyt kyseessä olevan kuolinpesän.

Nyt sitten täytyisi ruveta selvittämään kuinka paljon puista on tuloja saatu vuosien varrella. Summa voi olla jopa 100 000 euroa. Varat ovat menneet osin kuolinpesän tilille sekä lesken ja aikamiespojan eri tileille... Itse olen taas opiskelija, ja koko tämän ajan olen kituuttanut asunto- ja opintolainoja maksellen. Suureen perintöveroonkin käytin asuntosäästörahani.

Enkä oikein tiedä mitä kautta lähtisin varoja selvittämään, sillä leski (eli äitini) ei ole halukas asioita selvittämään. Hän ei edes halua ymmärtää, että olen oikeutettu isäni perintöön.

Osaisiko joku sanoa, että koska kaupat on tehty metsänhoitoyhdisyksen kautta,saisiko sieltä tiedot maksetuista puukaupoista? Vastuuseen kai heidätkin pitäisi vetää jos ja kun ovat suostuneet kauppoihin ilman valtakirjaa!

Äänestä
  • Leskellä on oikeus jakamattomassa kuolinpesässä myydä metsää eli laki sallii hänen hyödyntää itselleen omaisuuden tuotto.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Leskellä on oikeus jakamattomassa kuolinpesässä myydä metsää eli laki sallii hänen hyödyntää itselleen omaisuuden tuotto.

    Vuotuisen kasvun verran, jotain kerta kymmeneen vuoteen saa hakkauttaa metsää. Mutta ylipäätään metsän kyseessä ollen silti lupa perillisiltä hakkuisiin tarvitaan.
    Aloittajan kantsii tarkistaa, mihin on antanut valtakirjan.
    Ellei ole antanut puun myyntiin valtakirjaa, on tehty omin luvin. Leskelle kuuluu tosiaan se puuston tuotto: sen ylittävältä osin hakkuutulot pitää sijoittaa kuolinpesän osakkaiden nimiin, tai tilille josta ne aikanaan perintönä jaetaan.
    Jos on ollut päätehakkuut, eli aukeaa on tehty metsiin, niin silloin tuotoilla omistaja(kuolinpesä) ensi alkuun uudistaa metsää, eli taimet, ja istutus on edessä. Laki vaatii taimettamaan metsämaan. Eli metsämaata ei saa vain kyniä sileäksi. Sitäpaitsi tuoton leskelle saamista avohakkuu ei ole ensinkään- siinähän jo perinnönjättäjän kuollessa ollut koko metsä on hakattu ja myyty, eikä jotain prosenttia otettu tuottona.
    Mutta- jos kuolinpesän asioista sinulle ei anneta oikeellista tietoa, eikä mihinkään pyydetä suostumuksia, vaadi pesänjakoa, kerro että haet pesänjakajan, ellei käy sovussa.
    Eihän muut osakkaat saa pimittää toisilta merkittäviä asioita joita halutaan tehdä/tehdään, kuolinpesässä.
    Eli vihellä moinen peli poikki. Saat pankista tilitietoja, kun esität perukirjan kopsun ja virkatodistuksesi, ja henkilöllisyytesi.
    Tarkista, mitä pesässä on tehty. Päätä sitten miten toimit, pesänjakoa, vai poliisille.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Vuotuisen kasvun verran, jotain kerta kymmeneen vuoteen saa hakkauttaa metsää. Mutta ylipäätään metsän kyseessä ollen silti lupa perillisiltä hakkuisiin tarvitaan.
    Aloittajan kantsii tarkistaa, mihin on antanut valtakirjan.
    Ellei ole antanut puun myyntiin valtakirjaa, on tehty omin luvin. Leskelle kuuluu tosiaan se puuston tuotto: sen ylittävältä osin hakkuutulot pitää sijoittaa kuolinpesän osakkaiden nimiin, tai tilille josta ne aikanaan perintönä jaetaan.
    Jos on ollut päätehakkuut, eli aukeaa on tehty metsiin, niin silloin tuotoilla omistaja(kuolinpesä) ensi alkuun uudistaa metsää, eli taimet, ja istutus on edessä. Laki vaatii taimettamaan metsämaan. Eli metsämaata ei saa vain kyniä sileäksi. Sitäpaitsi tuoton leskelle saamista avohakkuu ei ole ensinkään- siinähän jo perinnönjättäjän kuollessa ollut koko metsä on hakattu ja myyty, eikä jotain prosenttia otettu tuottona.
    Mutta- jos kuolinpesän asioista sinulle ei anneta oikeellista tietoa, eikä mihinkään pyydetä suostumuksia, vaadi pesänjakoa, kerro että haet pesänjakajan, ellei käy sovussa.
    Eihän muut osakkaat saa pimittää toisilta merkittäviä asioita joita halutaan tehdä/tehdään, kuolinpesässä.
    Eli vihellä moinen peli poikki. Saat pankista tilitietoja, kun esität perukirjan kopsun ja virkatodistuksesi, ja henkilöllisyytesi.
    Tarkista, mitä pesässä on tehty. Päätä sitten miten toimit, pesänjakoa, vai poliisille.

    Voipi olla että vuode 2007 ongelmat ovat vanhentuneet mutta saahav sitä spekuloida.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Leskellä on oikeus jakamattomassa kuolinpesässä myydä metsää eli laki sallii hänen hyödyntää itselleen omaisuuden tuotto.

    Tuskinpa on oikeus. Kysehän on perillisten omaisuudesta eikä leski ole perillinen.

    Äänestä

Kysyjän ja myös lisäkysyjän tilanteiden taustoista on vain hatara arvaus, mutta niissä molemmissa on tavanomaisia piirteitä, että aluksi on oltu leväperäisiä ja haluttomia pesän asioiden hoidossa. On ehkä aluksi tullut jopa valtuutettua leski tai kotona asuva osaavampi osakas pesänhoitajaksi. Mutta ajan myötä pesänhoito johtaa ehkä huomaamatta oikomisiin tai ei muuten enää miellytä kaikkia osakkaita.
Tottakai olisi osakkaiden sovun säilymiseksi hyvä, että ehkä aiemmalla valtakirjalla toimiva metsänhoitoyhdistys ja paikkakunnan puunostajat olisivat tarkkoina ja valvoisivat pesän hoitajana esiintyvän lesken tai ison osakkaan valtuuksia erikseen jokaisessa puukaupassa.
Mielestäni jokaisen osakkaan on itse valvottava etunsa olemalla etukäteen aktiivinen ja ilmaista mielipiteensä pesän asioiden hoitoon.
Ellei pesän hoito miellytä, niin on omaa syytä pelätä vuosikausia huijaamista, koska jokaisella osakkaalla on lain suoma oikeus vaatia pesään perinnönjakoa. Jako on tehtävä, joko osakkaiden sovintojakona tai se tehdään tietyn prosessin jälkeen virkajakona käräjäoikeudelta haetun pesänselvittäjän/-jakajan toimesta.

Äänestä
  • Muallikon vastaus (tai lähinnä vuodatus ilman vastausta) todella sisälsi vain hataraa arvailua. Mielestäni molemmat kysyjät toivat esille sen, ettei valtakirjaa ollut.

    Tuossa katselin lomaketta puukaupan toimeksiantosopimus ja siinä on kappale, jossa sanotaan suunnilleen näin, että "myyjä vakuuttaa omistavansa kiinteistön tai olevansa valtuutettu allekirjoittamaan sopimuksen...".

    Olisiko sitten niin, että mhy toimii tuon vakuutuksen perusteella, mitään valtakirjoja ei edes kysytä? Eipä kai heillä ole resursseja tarkistaa jokaisen toimeksiannon laillisuutta... Näin vastuu olisi vain myyjällä ja tuskinpa monikaan alkaa käydä oikeutta omaa äitiänsä vastaan.

    Äänestä

  • Muallikon tulkinta ongelman ytimestä ei osunut aivan oikeaan. Osakkaat ovat kyllä ilmaisseet tahtonsa selkeästi: puita ei myydä metsänhoidollisten toimenpiteiden lisäksi muuten kuin todelliseen tarpeeseen ja lesken asema on taloudellisesti hyvä ilman omaisuuden realisointiakin.

    Ongelman ydin on siinä, että leski on iäkäs ja yhä enemmän altis kuuntelemaan yhden osakkaan toivomuksia. Leski ei nyt vanhemmiten ymmärrä, ettei omista kaikkea yksin, siksipä teki ne metsäkaupatkin ja suuttui sitten meille muille osakkaille kun joutuikin pyytämään nimemme papereihin jälkikäteen.

    Tätä ongelmaahan ei olisi, jos kaikki osakkaat toimisivat avoimesti. Nyt kuitenkin yksi osakas käyttää lesken ikää hyväkseen, siksi näitä salaisiksi tarkoitettuja kauppojakin on alkanut ilmaantua. Onneksi näitä kiinteistökauppoja tuskin enää tapahtuu, mutta jos puita perikunnan metsästä todella pystyy myymään noin vain, niin niitä kauppoja varmaan vielä tapahtuu.

    Mitään holhouksen alaiseksi systeemejä emme edes harkitse - ainakaan vielä ja leskelle puhuminen aiheuttaa vain syyttelyjä, että olemme kateellisia ja tottahan se tavallaan onkin. Onko kuitenkaan oikein, että yksi kuppaa pesän varoja itselleen käyttämällä hyväksi vanhaa ihmistä?

    Äänestä

  • Pinjapuksi kirjoitti:

    Muallikon tulkinta ongelman ytimestä ei osunut aivan oikeaan. Osakkaat ovat kyllä ilmaisseet tahtonsa selkeästi: puita ei myydä metsänhoidollisten toimenpiteiden lisäksi muuten kuin todelliseen tarpeeseen ja lesken asema on taloudellisesti hyvä ilman omaisuuden realisointiakin.

    Ongelman ydin on siinä, että leski on iäkäs ja yhä enemmän altis kuuntelemaan yhden osakkaan toivomuksia. Leski ei nyt vanhemmiten ymmärrä, ettei omista kaikkea yksin, siksipä teki ne metsäkaupatkin ja suuttui sitten meille muille osakkaille kun joutuikin pyytämään nimemme papereihin jälkikäteen.

    Tätä ongelmaahan ei olisi, jos kaikki osakkaat toimisivat avoimesti. Nyt kuitenkin yksi osakas käyttää lesken ikää hyväkseen, siksi näitä salaisiksi tarkoitettuja kauppojakin on alkanut ilmaantua. Onneksi näitä kiinteistökauppoja tuskin enää tapahtuu, mutta jos puita perikunnan metsästä todella pystyy myymään noin vain, niin niitä kauppoja varmaan vielä tapahtuu.

    Mitään holhouksen alaiseksi systeemejä emme edes harkitse - ainakaan vielä ja leskelle puhuminen aiheuttaa vain syyttelyjä, että olemme kateellisia ja tottahan se tavallaan onkin. Onko kuitenkaan oikein, että yksi kuppaa pesän varoja itselleen käyttämällä hyväksi vanhaa ihmistä?

    Toistan, että tilanteenne vaikuttaa kehittyneen jakamattomien kuolinpesien yleiseksi vaivaksi.
    Asian ytimenä on, että kuolinpesää on alettu roikuttamaan edes osittamattomana, jaosta puhumattakaan. Tämä roikuttaminen se ydin on ja tämän hoitamiseen annoin vastauksen, mutta lain suomat keinot ovat monelle perikunnalle rajuja ja johtavat katkeriin välirikkoihin.

    Lesken surun ja lasten moraalin tai silloin pätevältä tuntuvan muun syyn takia tyydytään perukirjan laatimiseen, eikä huomioida lesken ikääntymisen ja osakkaiden näkemysten muuttumisen myötä syntyviä ongelmia.
    Sitten asian ytimenä onkin se, että kukaan ei halua prosessia käynnistää, ettei leski suutu ja lahjoita tai testamenttaa omaa omaisuuttaan vain kiltimmille perillisille. Näin se usein relaa!

    Äänestä

  • No nyt kun tiedämme nimim. muallikon kannan perikuntien olemassaoloon, niin olisi mukavaa jos joku osaisi vastata alkuperäiseen kysymykseen: Kuinka on mahdollista, että yksi henkilö voi myydä perikunnan nimissä olevan tilan puita?

    Esim. meillä puukauppasopimuksessa ei ole mitään tuollaista kohtaa jossa myyjä vakuuttaisi omistussuhdettaan tai valtuutuksia. Jos kauppa on tehty metsänhoitoyhdistyksen kautta, onko sillä mitään vastuuta?

    Äänestä

  • Leväperäläinen kirjoitti:

    No nyt kun tiedämme nimim. muallikon kannan perikuntien olemassaoloon, niin olisi mukavaa jos joku osaisi vastata alkuperäiseen kysymykseen: Kuinka on mahdollista, että yksi henkilö voi myydä perikunnan nimissä olevan tilan puita?

    Esim. meillä puukauppasopimuksessa ei ole mitään tuollaista kohtaa jossa myyjä vakuuttaisi omistussuhdettaan tai valtuutuksia. Jos kauppa on tehty metsänhoitoyhdistyksen kautta, onko sillä mitään vastuuta?

    No, lainoppineiden tai -opiskelijoiden ollessa joululomilla, niin heitänpä vielä alkajaisiksi, että perikunnan puita myynyt osakas on vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Mikäli yhdistys on toiminut vain kaupan valmistelijana tai osakkaan antamalla valtakirjalla jopa allekirjoittajana, niin yhdistyksen saaminen vastuuseen edellyttää näyttöä, että valtakirjan antajan on tiedetty myyvän toisten puita. On tietysti moitittavaa, että yhdistys (uskotaan tietävän alueen pesät) tai ostaja eivät aina tarkista myyjien taustoja.
    Niin viheliäistä kuin se onkin, niin likapyykin pesu pitäisi aloittaa pesän sisäpiiristä.

    Äänestä

  • muallikko kirjoitti:

    Toistan, että tilanteenne vaikuttaa kehittyneen jakamattomien kuolinpesien yleiseksi vaivaksi.
    Asian ytimenä on, että kuolinpesää on alettu roikuttamaan edes osittamattomana, jaosta puhumattakaan. Tämä roikuttaminen se ydin on ja tämän hoitamiseen annoin vastauksen, mutta lain suomat keinot ovat monelle perikunnalle rajuja ja johtavat katkeriin välirikkoihin.

    Lesken surun ja lasten moraalin tai silloin pätevältä tuntuvan muun syyn takia tyydytään perukirjan laatimiseen, eikä huomioida lesken ikääntymisen ja osakkaiden näkemysten muuttumisen myötä syntyviä ongelmia.
    Sitten asian ytimenä onkin se, että kukaan ei halua prosessia käynnistää, ettei leski suutu ja lahjoita tai testamenttaa omaa omaisuuttaan vain kiltimmille perillisille. Näin se usein relaa!

    Totisinta totta, ositus tulisi aina tehdä heti.
    Meillä kävi juuri näin, leski suree, lapset suostuvat ja ongemat alkavat,

    Äänestä

  • Leväperäläinen kirjoitti:

    No nyt kun tiedämme nimim. muallikon kannan perikuntien olemassaoloon, niin olisi mukavaa jos joku osaisi vastata alkuperäiseen kysymykseen: Kuinka on mahdollista, että yksi henkilö voi myydä perikunnan nimissä olevan tilan puita?

    Esim. meillä puukauppasopimuksessa ei ole mitään tuollaista kohtaa jossa myyjä vakuuttaisi omistussuhdettaan tai valtuutuksia. Jos kauppa on tehty metsänhoitoyhdistyksen kautta, onko sillä mitään vastuuta?

    Vain leski voi myydä puita eli hänellä on lain mukaan ottaa omaisuuden tuotto itselleen.

    Äänestä

  • Pinjapuksi kirjoitti:

    Muallikon tulkinta ongelman ytimestä ei osunut aivan oikeaan. Osakkaat ovat kyllä ilmaisseet tahtonsa selkeästi: puita ei myydä metsänhoidollisten toimenpiteiden lisäksi muuten kuin todelliseen tarpeeseen ja lesken asema on taloudellisesti hyvä ilman omaisuuden realisointiakin.

    Ongelman ydin on siinä, että leski on iäkäs ja yhä enemmän altis kuuntelemaan yhden osakkaan toivomuksia. Leski ei nyt vanhemmiten ymmärrä, ettei omista kaikkea yksin, siksipä teki ne metsäkaupatkin ja suuttui sitten meille muille osakkaille kun joutuikin pyytämään nimemme papereihin jälkikäteen.

    Tätä ongelmaahan ei olisi, jos kaikki osakkaat toimisivat avoimesti. Nyt kuitenkin yksi osakas käyttää lesken ikää hyväkseen, siksi näitä salaisiksi tarkoitettuja kauppojakin on alkanut ilmaantua. Onneksi näitä kiinteistökauppoja tuskin enää tapahtuu, mutta jos puita perikunnan metsästä todella pystyy myymään noin vain, niin niitä kauppoja varmaan vielä tapahtuu.

    Mitään holhouksen alaiseksi systeemejä emme edes harkitse - ainakaan vielä ja leskelle puhuminen aiheuttaa vain syyttelyjä, että olemme kateellisia ja tottahan se tavallaan onkin. Onko kuitenkaan oikein, että yksi kuppaa pesän varoja itselleen käyttämällä hyväksi vanhaa ihmistä?

    No ei se ole oikein. Mutta asia voidaan pistää poikki, ja ottaa perinnönjaossa myöhemmin huomioon. Oleellista on nyt ihan ekana selvittää, mitä siellä kuolinpesässä minkä arvosta on tehty ilman valtakirjoja.
    Nimittäin tiettyjä asioita ei saa yhteisomistustilanteessa tehdä ilman valtuutusta kaikilta osakkailta.

    Äänestä

PK
3.luku 1a§
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu."

Leski voi myydä puuta vuotuisen kasvun verran ts. hallita omaisuutta ylläolevan lakipykälän nojalla. Valtakirjoja ei tarvita.

Äänestä

Leski saa myydä.

Tämä lukee lakikirjassa.

Äänestä
  • Juu, saa myydä! Metsänhoidollisista syistä tai vuotuisen kasvun verran jne. Mutta eipä saa tehdä ilman valtakirjaa kymppitonnien aukkoja omiin nimiinsä silloin kun sattuu huvittamaan tai yksi osakas tarvoitsee rahaa.

    Äänestä

  • Humppila77 kirjoitti:

    Juu, saa myydä! Metsänhoidollisista syistä tai vuotuisen kasvun verran jne. Mutta eipä saa tehdä ilman valtakirjaa kymppitonnien aukkoja omiin nimiinsä silloin kun sattuu huvittamaan tai yksi osakas tarvoitsee rahaa.

    "Kymppitonnien" summa on suuri määrä rahaa, mutta sekään ei ole esteenä leskelle, joka toimii laillisesti hallintaoikeudella.

    Oletetaan, että lesken hallitsema tila on 100 hehtaaria Etelä-Suomessa, jossa kasvu on 5-7m3/ha. Leskenä hän on ollut kymmenen vuotta eikä ole aiemmin nostanut osinkoa hallintametsästään.

    Leski voi mainosti myydä puuta 10*6*100=6.000 kuutiota, josta 80% tukkisaannolla saa reilut 30.000 euroa. Leski toimii täysin hallintaoikeutensa nojalla ilman valtakirjaa ja omissa nimissään, mutta on tietysti velvollinen huolehtimaan uudistuksesta, mikäli kyse on uudistushakkuusta.

    Äänestä

  • puttesetä kirjoitti:

    "Kymppitonnien" summa on suuri määrä rahaa, mutta sekään ei ole esteenä leskelle, joka toimii laillisesti hallintaoikeudella.

    Oletetaan, että lesken hallitsema tila on 100 hehtaaria Etelä-Suomessa, jossa kasvu on 5-7m3/ha. Leskenä hän on ollut kymmenen vuotta eikä ole aiemmin nostanut osinkoa hallintametsästään.

    Leski voi mainosti myydä puuta 10*6*100=6.000 kuutiota, josta 80% tukkisaannolla saa reilut 30.000 euroa. Leski toimii täysin hallintaoikeutensa nojalla ilman valtakirjaa ja omissa nimissään, mutta on tietysti velvollinen huolehtimaan uudistuksesta, mikäli kyse on uudistushakkuusta.

    Yksi nolla jäi puuttumaan. Vanha näppis tai heikot sormivoimat.

    Äänestä

  • puttesetä kirjoitti:

    Yksi nolla jäi puuttumaan. Vanha näppis tai heikot sormivoimat.

    Taimikoita ja nuorta metsää runsaasti omistavan metsätilan koko puuvaranto 100 ha:n tilalla voi olla tuo 6000 m3

    Äänestä

Lesken hallintaoikeus riittää myymiseen. Ei tarvi valtakirjoja.

Äänestä
  • meillä taas poika rakensi talon tai mökin vuosittain viiden vuoden ajan.
    Leski liikuntakyvytön ja osakkaat kaukana.
    Tuskin palkansaaja pystyy sellaisia rakennuksia palkoillaan kustantamaan.
    Poika vain kierteli metsillä, aina tuoretta sahatavaraa.
    Elintaso on mahtava, harmaa talous!

    Äänestä

Vain leskellä on oikeus tämän metsän tuoton myyntiin, ei muilla perikunnan jäsenillä.
Leski voi myydä myös muuta kuolinpesän omaisuutta, joka on uhkaamassa esim. vaurioitua ja huonontua.

Äänestä

Meillä tyttäret jakamattoman kp osakkaana, jossa kolmas osakas aikamiespoika.
Kp ei ole koskaan jaettu, ollut jakamaton vuodesta 67. kyseessä maatila, maineen ja metsineen.
Testamenteillä annettu osuuksia.
No tyttäreni vaati ositusta, jota kolmas osapuoli ihmetteli, hän tuumasi kaiken olevan hänen. Nyt ositus meneillään. Aikamies myynyt metsää, vuokrannut peltoja ja kaikesta rahat mennyt hänen tilille. Toki maksanut kulutkin. Mistään ei ole valtakirjoja olemassa. Eikä pellonvuokraaja ja mhy ole ollut tietoinen, että kp:ssä on kaksi muutakin ja se on jakamaton.
Eli jos myyjänä on selkeesti asiakirjoissa kuolinpesä, niin tässä kohtaa luulis mhy kysyvän onko kp:ssä muitakin jotta osto/myynti voidaan tehdä kaikkien osapuolten luvalla

Äänestä
  • jakakaa nyt ihmeessä se pesä,vauhtia rattaisiin :O

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Pinjapuksi kirjoitti:

Iäkäs leski myi puita perikunnan metsästä aikamoisen määrän osan perikunnasta tietämättä asiasta mitään. Lesken kanssa asuva aikamiespoika totesi myyntitulojen tulevan talon korjaukseen. Peruskorjaus on kylläkin jo tehty aikaisemmin...

Nähtävästi puiden myyminen onnistuu noin vain, vaikka kyseessä on perikunnan metsä. Näin ollen kuka tahansa perikunnan osakas voisi siis toisten tietämättä tehdä hakkuita ja myydä puita. Toiset saisivat sitten tiedon vasta kun sattuisivat käymään metsässä (metsä erillään tilasta).

Aikaisemmin leski teki omiin nimiinsä metsäkaupat, mutta silloin kauppa ei onnistunut muiden tietämättä, vaan kaikkien suostumus vaadittiin.

Meillä muualla asuvilla ei taida nyt olla sitten mitään keinoja estää tuota turhaa puiden myymistä, tuotto kun menee tämän ison velikullan elintason ylläpitämiseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu