Valkoihoisen, yläluokkaisen arjalaisen herrakansan sortotoimille ja ihmisoikeusrikoksille pannaan nyt stoppi, kyllä jämpti on näin:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/nakokulma/id76173.html
Loppuu se valkoisen miehen ökkäröinti!
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/nakokulma/id76173.html
Loppuu se valkoisen miehen ökkäröinti!
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Mauritania on kastiyhteiskunta, jossa arabitaustainen valkoinen yläluokka, maurit, on ottanut oikeudekseen pitää itseään muita parempana."
Nähtävästi toimittajalle on jäänyt levy päälle.
"Valkoihoiset on pahoja. Valkoihoiset on pahoja. Valkoihoiset on pahoja. Valkoihoiset on pahoja. Valkoihoiset on pahoja. Valkoihoiset on pahoja. jne."
Kyllä, maureja on sekä valkoisia (ylin "kasti") että mustia.
sit en varmasti tiedä. Kyllähän arabit nyt valkoiseen rotuun kuuluvat. Mitä epäilystä siitä muka on?
Afrikassa pidetään vieläkin orjia ja Kongossa lapsia kaapataan seksiorjiksi ja lapsisotilaiksi monessa maassa tänäpäivänäkin.
Mauritaniassa jossa murhattii mjuuri neljä Ranskalaista turistia lopetti virallisesti orjuuden vasta 1981,mutta on hyvin yleistä että orjia pidetään tänäpäivänäkin siellä.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Rosvojoukko tappoi neljä turistia Mauritaniassa/1135232819880?ref=rss
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauritania
Unohtamatti tietenkään Sansibarin orjakauppaa jossa Omanin sulttaani Sayyed Said hoiteli.
"Stone Townin surullinen historia alkaa vuodesta 1832, jolloin Omanin sulttaani Seyyid Said siirtyi asumaan Stone Towniin. Tästä ajasta alkoi raaka orjamyyntikauppa, joka pahimmillaan tarkoitti, että 60 000 orjaa myytiin vuosittain pääasiassa Intiaan, Arabiaan ja Aasiaan. Orjat olivat peräisin ympäri Afrikkaa Senegalista, Kongosta, Etiopiasta, Tansaniasta jne. Sulttaani otti verot jokaisesta myydystä orjasta. Orjakaupan jälkeen iso osa Sansibarin tuloista on peräisin mausteista.
Mutta vielä takaisin orjakauppaan, jota käytiin alkujaan saaren länsirannikollla sijaitsevalla Kelelen aukiolla. Kelele tarkoittaa suomeksi huutaa ja aukion nimi tuleekin siitä, että kun orjien hintaa arvioitiin, myyjät antoivat orjille raippaa, jotta ostajat pystyivät arvioimaan orjien voimaa ja kestävyyttä. Mitä vähemmän orja huusi, kun raippaa annettiin, sitä suuremman maksun orjasta pystyi saamaan. Orjien olot olivat ankeat jo tässä vaiheessa, sillä iso osa heistä menehtyi nälkään, tauteihin yms. ja nekin, jotka säilyivät hengissä kärsivät jatkuvasti. Myytävät orjat tekivät päivät töitä nykyiselle isännälle ja yöksi heidät toimitettiin maan alla oleviin pieniin luoliin, joissa heidät sidottiin käsistä, jaloista tai kaulasta."
http://www.yoso.fi/afrikka2007/index.php?option=com_content&task=view&id=53&Itemid=42