Lyhyitä kysymyksiä
Käytättekö moottorijarrutusta?
Onko havaintoja saavutetuista säästöistä?
Opetetaanko sitä nykyisin autokoulussa?
Olen havainnut, että monet eivät edes tiedä mistä on kyse.
Käytättekö moottorijarrutusta?
Onko havaintoja saavutetuista säästöistä?
Opetetaanko sitä nykyisin autokoulussa?
Olen havainnut, että monet eivät edes tiedä mistä on kyse.
Vastaukset 38
Vanhimmat
>Käytättekö moottorijarrutusta?
Kyllä, kun lähestyn risteystä, nostan vain kaasun ylös ja lisään jarrutustehoa käyttöjarrulla ja annan vaihteen olla päällä. Ja yleensä pykällän tarvittaessa jarrutuksen loppuvaiheessa vielä pienemmälle vaihteelle, jotta kierrokset eivät tipu liian alas.
>Onko havaintoja saavutetuista säästöistä?
Kyllä, ainakin ajotietokoneen hetkellinen kulutus tipahtaa nollaan moottorijarrutuksessa.
>Onko havaintoja saavutetuista säästöistä?
En tiedä nykyisin, mutta ainakin vuonna 91 opetettiin.
Vuonna 91 tosin oli vasta aika vähän autoja, joissa polttoaineensyöttö olisi moottorijarrutuksessa katkennut.
Vuodesta -88 alkaen on kaikki BMW:t olleet varustettuja ruiskulla ja näin ollen katkaisseet polttoaineen syötön moottorijarrutuksessa. Ja tuota ennen vuodsta -84 alkaen BMW:llä on ollut vain yksi malli, 316, jossa tuota toimintoa ei ole ollut.
Mutta toisaalta BMW:n osuus suomen autokannasta on aika pieni...
Otsikon autossa oli jo polttoaineen syötön katkaisu moottorijarrutuksen yhteydessä, vaikka oli kaasarikone.
----------------------
dlösflkvnd
niin, että kaasarikoneilla ei juurikaan moottorijarrutuksella säästöä saavuteta. Taitaa koskea vain ruiskumoottoreita. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Kyllä jarrupalat ainakin säästyvät....ja painelaakeri.
Kaasutinkoneella moottorijarrutus ei säästä polttoainetta vaan päinvastoin kuluttaa sitä enemmän kuin mitä vapaalla laskeminen veisi (jolloin moottori on siis tyhjäkäynnillä ja syö hieman bensaa).
On myös kaasarikoneita, joissa moottorijarrutus katkaisee syötön. Tällaisia olivat jo 80-luvun alussa Volkkarin Formel-e -mallit, joissa tosin oli kaikenlaisia muita häiriöitä. Myöhemmin ainakin pikku-Volvoissa oli moottorijarrutuksesta katkeava syöttö.
Vaikkei tällaista systeemiä olisikaan, moottorijarrutuksessa kulutus on minimaalinen ja ainakin jarrut säästyvät.
Tottakai saavuttaa säästöjä. Moottorijarrutuksella ei paineta kaasua ja näin ollen ei bensaa kulje kaasuttimelle kuin tyhjäkäynnillä tarvittava määrä. Jarrutkaan eivät kulu siinä mutta en muista olenko joskus kuullut jonkun puhuvan kytkimen kulumisesta, mutta sehän nyt kuluu joka tapauksessa.
kkkkkkkkkkkkkkkkkkkk
kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk
hyvin tulee näkyviin viestiit
ku jarruttaa moottorilla.
ku jarruttaa moottorilla.
Jos ajatellaan polttoaineen säästöä, niin kaasarikoneella mieluummin vapaalla rullaten. Ruiskukoneissa riippuu katkeaako syöttö moottorijarrutuksessa vaiko ei. Jos ei katkea, niin silloin kannattaa ajaa vapaalla.
Silloin jos joutuu ajamaan vapaalla, joutuu sen aloittamaan huomattavasti aiemmin, että siitä olisi hyötyä. Muutenhan jarrujen käyttö syö säästöä, kun jarrupalat ja -levytkin kuluvat nopeammin loppuun.
onko kaasuläppä kiinni tyhjäkäynnin, vai moottorijarrutuksen takia, joten alipaine kaasuttimen kurkussa on sama ja myös polttoainetta imeytyy suuttimesta saman verran!
Moottorijarrutus on ainoa oikea tapa hiljentää, jollei ole paniikkitilanne. Se, että polkastaan joka risteyksenvälillä kytkin pohjaan ja jarrutetaan sitten risteykseen on todella hölmön tuntuista!
"se moottori
ei tiedä
onko kaasuläppä kiinni tyhjäkäynnin, vai moottorijarrutuksen takia, joten alipaine kaasuttimen kurkussa on sama ja myös polttoainetta imeytyy suuttimesta saman verran!"
Jos kaasuläpän avauma on sama, mutta kierroksia on enemmän kuin tyhjäkäynnillä, niin eikö alipainetta ole enemmän?
"Moottorijarrutus on ainoa oikea tapa hiljentää, jollei ole paniikkitilanne. Se, että polkastaan joka risteyksenvälillä kytkin pohjaan ja jarrutetaan sitten risteykseen on todella hölmön tuntuista!"
Kukas sanoo, että tuollain pitäisi tehdä? Minä ainakin pistän vapaalle kymmeniä metrejä ennen risteystä ja himmailen rauhallisesti jarrulla, kun risteys lähestyy. Jos on pidempää mäkeä, niin koko matka taittuu kivasti vaihde vapaalla, samaten, jos ei liikenteessä ole ruuhkaa, niin voi myös madella risteyksiin vapaalla.
Uudella ruiskukoneellakin voi joissakin tilanteissa olla taloudellisempaa rullata mäki alas vaihde vapaalla (kytkin pohjassa ei kannata - rasittaa painelaakeria). Kulutus on toki enemmän (tyhjäkäynnin verran), mutta kun ei ole moottorijarrutusta, niin auton nopeus ei hidastu, eli emme haaskaa saavutettua liike-energiaa. Moottorijarrutettaessa liike-energia muuttuu lämmöksi moottorissa, vaikka siellä ei mitään poltettaisikaan (ts. polttoaineensyöttö katkeasi totaalisesti).
Jos tiedät tai epäilet joutuvasi pysähtymään tai hidastamaan mäen pohjalla, luonnollisesti moottorijarrutat, koska jarrujen käyttäminen haaskaa energian myös (lämmöksi). Tällöin kuitenkin jätetään saamatta etu, että moottorijarrutuksen aikana kulutus olisi ollut nolla. Jos haluat moottorijarrutuksen haaskaavan mahdollisimman vähän polttoainetta, pistä silmään suurin vaihde, jolla kierroksia on koneessa eli 1000...1500, mutta ei tämän alle. Kierrosten päästessä tämän alle, alkaa moottori jo maistelemaan tyhjäkäyntiseosta.
Pihistysajon pihistysajo saavutetaan, kun moottori SAMMUTETAAN alamäkeen saavuttaessa. Tällöin ei mene tyhjäkäyntibensiiniä, eikä moottori haaskaa liike-energiaa moottorijarrutuksessa. Meillä on edut molemmista mäenlaskutavoista. Suomessa vaan ei ole paljoa niin pitkiä mäkiä, että moista kannattaisi harrastaa...
Haittana kaikessa pihistysmäenlaskussa onkin se, että moottorille annetaan minimaalinen kuorma, eikä se välttämättä riitä pitämään autoa suurimman sallitun nopeuden rajoissa, ilman jarruja. Jarrujen käyttäminen taas on energian haaskuuta. Paras pihistyskeino on toki, että mäen päällä nopeus on vähäinen (esim. puolet sallitusta), mutta se ei oikein sovi, jos tiellä on muutakin liikennettä.
on jättää käyttämättä moottorijarrutusta. Rasittaa venttiilikoneistoa, vaihteistoa, jarrut jumettuu, rullaamalla säästää enemmin. Auto kuluttaa joutokäynnillä jottai 0.5l/h, ett se siint
rasittaa venttiilikoneistoa???
Venttiilit on suunniteltu liikkumaan ja se on sama, liikkuuko ne moottorijarrutuksella, vai vedätyksellä!
Kuorma-autoissa vielä tehostetaan moottorijarerutusta pakokaasujarrulla, joka tukkii pakoputken, jolloin moottorin pumppaama ilma estyy painumasta suoraan pakoputkesta ulos! JA VENTTIILIT KESTÄÄ!
ett mikää auton konees ei oo suunniteltu moottorijarrutusta varte, ei edes pakokaasujarru isommis autoiss.
Minkä auton kytkin on suunniteltu polkastavaksi aina pohjaan, kun löysätään kaasu?
Venttiilikoneisto ei kärsi millään tapaa moottorijarrutuksesta, koska se on moottorille normaali toiminto! Kytkimen jatkuva paineleminen taasen ei!
Kytkin pohjaan ja jarrua -tyyli on amatöörimäistä. Kuinka moni jarruttaisi Alpeilla pelkillä jarruilla? Eka kerralla tulisi ainakin oppirahat maksettua...
Kyllä auton moottori ja vaihteisto on suunniteltu moottrijarrutusta kestämään ja jopa moottorijarrutusta tehostamaan.
Eikös se moottorijarrutus ainakin traktorilla ja raskaalla kalustolla, kuten kuorma- ja linja-autoilla ole ainoa oikea ja laillinen tapa hillitä menoa esim. myötämäessä, joskin toisinaan käyttöjarrulla avustaen? Jos aletaan lasketella vapaalla ja moottori sammuu, saattaa tulla hallitsematon tilanne, kun jarru- ja ohjaustehostimet lakkaavat toimimasta. Liukkaus vielä yleensä pahentaa tilannetta, kun pyörät luistavat, eikä käynnisty edes mäkistartilla.
Säästää sillä moottorijarrutuksella ainakin jarrupaloja, ja mahdollisesti polttoainetta.
Kyllä varmasti ainakin C-kortin ajajille moottorijarrutus lienee edellisistä syistä pakko opettaa näinäkin päivinä.
>Käytättekö moottorijarrutusta?
Ajoittain, kun se on mahdollista.
>Onko havaintoja saavutetuista säästöistä?
En pahemmin ole tarkkaillut.
>Opetetaanko sitä nykyisin autokoulussa?
vuonna 1995 ei opetettu Vantaalla autokoulussa
xxx
xxxx
ggg
gggg
kun ei näitä viestejä saa näkyviinnnnnnnnnnnnnnnn
...
juuri näin
taitaa olla häikkää tämän otsikon alaisten viestien päivittymisessä näkyviin.
kkkk
kkk
...
---