Kansallissosialistien noustua valtaan 1933 he laittoivat maailman polvilleen reilusti alle kymmenessä vuodessa. Räkäsosialistit ehtivät olla vallassa peräti parikymmentävuotta ja siltikään heidän 200 miljoonainen kansansa ei kyennyt lyömään edes 3-4 miljoonaista kansaa sodassa. Kansallissosialistit saivat liittolaisia kauttalinjan diktatuureista demokratioihin ja useimmiten valloitettujen valtioiden kansat ottivat heidät liput liehuen vastaan. Sosialistit sen sijaan eivät saaneet liittolaisia kenestäkään. 2MS:ssa heillä oli länsi liittolaisenaan mutta vain siksi, koska hyväuskoinen länsi ei tiennyt sosialismin todellista olemusta. Sodan päätyttyähän esim. amerikkaiset joutuivat toteamaan, että sota oli kyllä aiheellinen mutta vain väärää maata vastaan.
Ei ole siis mikään ihme, että vielä tänäkin päivänä kansallissosialistit saavat pelonsekaista kunnioitusta osakseen kun taas sosialisteille suosionosoitukset ovat pelkkää halveksuntaa..
Vastaavasti jos vertaillaan demokratiaa ja kansandemokratiaa niin tulos on vähintäänkin yhtä murskaava demokratian eduksi. Demokratian vahvuus on juuri sen nopeassa sopeutumiskyvyssä uusiin tilanteisiin. Tämä tietysti toimii vain niissä valtioissa, joissa valtiopäämiehen valtakausien määrä on tiukasti rajattu.
Esimerkiksi USA:n politiikka Eurooppaa kohtaan muuttui jo muutaman vuoden kuluessa sodan päätyttyä ja välttämättömät uudistukset saivat näin alkunsa. Itse asiassa USA:n ulkopolitiikka ja Eurooppa-politiikka tekivät kautta-aikain suurimman suunnan muutoksensa. Saksalaisten nälkään tappaminen muuttui yltäkylläiseksi ruokkimiseksi ja idän liittolaisen ennen hyväksytyt ja ihaillut toimet Euroopassa joutuivat kritiikin kohteeksi.
Kansandemokratiassa niitä välttämättömiä uudistuksia alettiin toteuttaa vasta 80-luvun lopulla "Gorban" aikana kun niitä olisi pitänyt tehdä jo vuoden parin päästä sodan päätyttyä.
Ei ole siis mikään ihme, että vielä tänäkin päivänä kansallissosialistit saavat pelonsekaista kunnioitusta osakseen kun taas sosialisteille suosionosoitukset ovat pelkkää halveksuntaa..
Vastaavasti jos vertaillaan demokratiaa ja kansandemokratiaa niin tulos on vähintäänkin yhtä murskaava demokratian eduksi. Demokratian vahvuus on juuri sen nopeassa sopeutumiskyvyssä uusiin tilanteisiin. Tämä tietysti toimii vain niissä valtioissa, joissa valtiopäämiehen valtakausien määrä on tiukasti rajattu.
Esimerkiksi USA:n politiikka Eurooppaa kohtaan muuttui jo muutaman vuoden kuluessa sodan päätyttyä ja välttämättömät uudistukset saivat näin alkunsa. Itse asiassa USA:n ulkopolitiikka ja Eurooppa-politiikka tekivät kautta-aikain suurimman suunnan muutoksensa. Saksalaisten nälkään tappaminen muuttui yltäkylläiseksi ruokkimiseksi ja idän liittolaisen ennen hyväksytyt ja ihaillut toimet Euroopassa joutuivat kritiikin kohteeksi.
Kansandemokratiassa niitä välttämättömiä uudistuksia alettiin toteuttaa vasta 80-luvun lopulla "Gorban" aikana kun niitä olisi pitänyt tehdä jo vuoden parin päästä sodan päätyttyä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kansallissosialismi oli tuotantotaloudellisesti äärettömän tehoton järjestelmä Saksan muuten kultturellisesti ja maantieteellisesti hyvistä ja edullista asemista huolimatta. Kansallissosialismi oli Hitlerien ja Göbbelsien nationalismin ja sosialismin toisaalta ja toisaalta Saksan, Venäjän ja Itävallan (Unkari) keisarikuntien virkamieskunnan ja upseeriston, sen Ludendorfien, Horthy’in, von Göringien, kasakoiden Skoropadskien ja Mannerheimien, kosmopoliittisen antisemitismin ja rotuoppien ja hakaristien synnyttämä epäsikiö.
Jotain tuon epäsikiön sairaudesta ja tehottomuudesta kertoo jo sekin, että muun Euroopan, Saksan liittolaisten ja alusmaiden, Ranskan, Ukrainan, Ruotsin, Norjan, Italian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Suomen, Tanskan, Espanjan, Italian, Baltian maiden... valtavasta sotataloudellisesta ja sotilaallisesta tuesta huolimatta äärimmäisen takapajuinen tsaristisen Venäjän raunioille syntynyt, Stalinien ja Molotovien raiskaama, sodassaan alunnustilastaan noussut 99 miljoonan asukkaan Venäjä tuhosi tämän ihmiskunnan historian kaikkien aikojen militaristisemman maan sotakoneiston ja hävitti Euroopasta sen fasistisen ideologian - ja täydellisesti, ja lähes pelkästään sen omin kansallisen voimin ilman merkittävää ulkoista apua.
Kansallissosialistinen Saksa oli läpeensä mätä yhteiskunta! Ja Venäjän kansan sekä muun Euroopan ja ennen kaikkea itsensä Saksan ja sen kansan kannalta ei mikään järjestelmä ole koskaan ollut niin tuhoisa sille itselleen ja muille kansoille.
- - - Loppuosastasi olen pääpiirteissään samassa käsityksessä yksityiskohtiin puuttumatta sen tarkemmin. Mutta tuo fasismin saasta mikä sinun kirjoituksen alkuosassa piilee on vain turhaa kuvittelua, että maailman demokraattiset valtiot tulevat koskaan hyväksymään fasistien liehittelyä.
"Euroopasta sen fasistisen ideologian - ja täydellisesti, ja lähes pelkästään sen omin kansallisen voimin ilman merkittävää ulkoista apua."
en nyt ihaile natsismia enkä punanatsismia, mutta eikö nää punafasistit saanut huomattavaa materiaali-apua usasta. onhan näillä palstoilla korhonen kirjoitellut niistä määristäkin ansiokkaasti. jos nyt olet kaikelta kiireiltäsi ehtinyt tiedostamaan.
taisi se punafasismi olla aika avuton oppi kuitenkin.
Niin tuo aloituksenihan ei ollut suinkaan mikään fasismin puolustuspuhe ja sinähän sen fasismin tähän keskusteluun mukaan veditkin.
Kun puhutaan fasismista niin silloin pitäisi määritellä mitä se fasismi on. Sama tietysti pätee demokratioihin, joten tietyt väittämät demokraattisista valtoista eivät välttämättä pidä paikkaansa.
Minusta fasismi on ennen kaikkea liittoutuneiden ja varsinkin Venäjän propagandatuotos. Kansallissosialismin tuhoamisesta kun on vaikea puhua kun se muistuttaa sitä omaa sosialismia niin kovasti. Tämän vuoksi natsit ovat aina natseja eivätkä kansallissosialisteja.
Aloitukseni ei suinkaan ollut mikään kansallissosialismin ylistyspuhe vaan kylmä vertailu näiden kahden niin kovin samanlaisen ideologian välillä. Nämä mainitsemani seikat ovat aivan yleisesti tunnustettuja ja tiedostettuja tosiasioita ja tämän vuoksi Natsi-Saksasta puhuttaessa (siis muualla kuin Suomessa) äänensävyssä on selvästi pientä kunnioitusta mukana. Näin ei ole kun puhutaan NL:sta ja sen tekemisistä.
Ainoa mitä Venäjä sodassa todella tuhosi oli inhimillisyyden ja vapauden Itä-Euroopasta. Kansallissosialismia se ei todellakaan tuhonnut. Päin vastoin nykyinen Venäjä muistuttaa juuri kansallissosialistista Saksaa enemmän kuin mikään muu valtio maailmassa. Ei liene sattumaa vai mitä luulet?
Aloitukseni siis ei ollut ylistyspuhe tämän järjestelmän puolesta vaan ehkä enemmänkin varoituksensana sen uudelleen syntymisestä.
Muutenhan tuo vastineesi oli täyslaidallinen punapropagandaa, jota en nyt edes jaksa alkaa purkaa sen enempää. Se on tietysti harmi, että sosialistien täytyy keksiä valheita ja tekosyitä pärjätäkseen läntiselle veljelleen. Tälläkin palstalla on tällä hetkellä ihmeellinen puna-kampanja käynnissä ja luonnollisesti senkin sanoma perustuu -millekäs muullekaan kuin- valheelle.
Tuo piirre onkin muuten ainoa todellinen ero tämän veljes-ideologian välillä. Läntisen suuntauksen kun ei tarvinnut valehdella pärjätäkseen..
Saksan tuhoksi koitui ennen kaikkea kateus. Venäjä hyökkäsi Saksaan, joten Stalin saa kiittää ihan itseään, että joutui Saksan kanssa sotaan. Tietysti tappion hinta oli saksalaisille täysin kohtuuton mutta odotettu. Englanti ja USA:n juutalaisklikki eivät enää noina aikoina nähneet mitään muuta kuin Saksan ja sen nousun maailman eliittiin. Englannillehan tuo olisi merkinnyt katastrofia, sillä taloudessa Saksa olisi ollut sille liian kova kilpailija. Myös USA:lle Saksan ja Euroopan tuhoaminen oli välttämätöntä noustakseen maailmanvaltiaaksi. Näistä asetelmista länsi oli valmis ottamaan liittolaisekseen kenet tahansa ja millä hinnalla tahansa. Eurooppa siis myytiin alehintaan Stalinille vastikkeetta. Churchill sanoi, että nyt Saksa tuhotaan ja tällä kertaa lopullisesti. No mitä luulet Stalinin tuolla mandaatilla tehneen? Meno oli sitten sen mukaista ja kuten useimmiten veljesten välisessä mittelössä käy: pahempi voittaa.
Saksa kävi yksinään neljän rintaman sotaa. Venäjä sen sijaa ei sotinut kuin yhdenrintaman sotaa ylivoimaisella armeijalla ja liittoutuneiden mittavilla asetoimituksilla. Tämän vuoksi minusta nuo asetelmat eivät ole verrannolliset keskenään.
Noilla avuilla olisi kuka tahansa valtio voittanut paitsi Venäjä. Heille kun oli ylivoimaista käydä voitokasta sotaa edes Suomea vastaan niin tietäähän sen mitä tapahtuu kun areenalle asteleekin vertainen vastus..
siistinyt kieltään. Kaikesta huolimatta se pikku Jallu luuraa siellä rivien välissä.
Venäjä hyökkäsi,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, siis -täh? Kun vanhaksi elää, viimein vitunkin näkee! Sano Päätalon Kallekin
Niin onhan se tietysti vaikea uskoa, että tämä ihana rauhansosialismi olisi koskaan hyökännyt yhtään mihinkään. Suomeenkin heidän oli pakko hyökätä, koska muuten paha ja ahne Suomi olisi hyökännyt heidän kimppuunsa.
Stalin suunnittelli offensiivia Eurooppaan mutta Hitler ehti nippanappa ensin. Hitler sai vihiä asiasta ja hänen oli pakko toimia. Tällöin Hitler ei hyökännyt itään niin kuin aina punaisessa Suomessa valehdellaan vaan kyseessä oli täysin puhdas puolustustaistelu bolshevismia vastaan.
voivoi... mietippä tätä: Ranska, Pohjois-Afrikan länsi osat, keski-eurooppa, Hollanti, Beligia, Baltianmaat, Tanska, Norja... Saksan miehittämiä
Saksalaiset suunnittelivat maihinnousua Brittein-saarille, Jenkit hyökkäsi Pohjois-Afrikan länsi osiin-----> Saksa jäi Brittien ja jenkkien väliin Afrikassa. Jenkit ja Britit hyökkää Italiaan, kohta Italia antautuu. Saksan on pakko panostaa entistä enemmän länsi-rintamalle. Neukit tulee idässä läpi. Tanska, Hollati ja Belgia vapaaksi----> Kaikki menee päin vi**ua, ja Neukit jatkaa etenemistä länteen. Neuvostoliitto ei olisi välttämättä kestänyt pitkään ilman Jenkkien väliintuloa.