Olen niin väsynyt. Niin pohjattoman väsynyt uskossa olemiseen. Tulin uskoon 20 v. sitten, sain eräitä armolahjoja sen merkiksi jne. Tehän tiedätte. Ne armolahjatkin osoittautuivat vain hyväksi, sielulliseksi, ihmistuntemukseksi. Kertaakaan uskoon tuloni jälkeen ei Vapahtaja ole millään tavoin auttanut. Ei, vaikka olen rukoillut henkeni ja talouteni edestä - ja sieluni ja ruumiini edestä. Psoriasista pukkaa, uskon tai en. Vanha polvivamma vaivaa myös, eikä kukaan paranna. Muitakin vaivoja on, mutta Jeesus ei ole niitä suostunut parantamaan. Verenpaine on huippukorkealla, mutta sitä alentavat vain verenpainelääkkeet, ei ihmeparantamiskokousten Jeesus. Kaikkea on kokeiltu. Olen niin väsynyt, väsynyt koko elämään ja turhiin toiveisiin.
20 vuotta turhaa uskoa.
~Lopussa~
29884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
meidän ei-hihuleiden parissa sitä kutsutaan elämäksi...
jätä", sanoo Herra Jeesus. Tuo lupaus pitää.
Kyllä elämänkokemuksesi on vähän outo. Ehdottaisin, että ota lepo, lepää ja anna itsesi ihan kokonaan Hänen käsiinsä. Jos jaksaisit hetken olla etsimättä uskoa ja Herraa itseänsä noista lukuisista, kurjista tosin, vaivoista ja ongelmista. Seuraat vain niitä nyt ja mietit, missä Herra. - Tiedätkö, käännä katseesi.... Esimerkiksi lue Raamattu tai jotakin itseäsi tukevaa hengellistä kirjaa, rukoile ja esirukoile, ajattele ihan tietoisesti Jumalan suuruuksia ja lupauksia. Paras on edessäpäin, vaikka tuntuisi kuinka kuluneelta sanonnalta.
Eihän uskovalle, Jumalan lapselle, ihmiselle, joka on antautunut Jeesukselle pelastuksen tähden, joka pelastus alkaa jo täällä ajassa, niin eihän hänelle (meille) ole missään luvattu jotensakin parempaa ja helpompaa elämää kuin ei-uskoon tulleille. Ei ole. - Näissä vaikeuksissa, vaivoissa, tuskissa ja huolissa on vain niin tosi paljon parempi elää ja olla, etsiä elämänsä tarkoitusta, Jeesuksen KANSSA kuin ilman häntä.
Emme me ihmisinä tiedä, miksi joku jossakin parantuu, joku ei. Mutta silti on totta, että joku saa konkreettisia rukousvastuksia. Voisitko suostua siihen, ettet tiedä nyt tätä asiaa. Elä elämääsi, meillä kellään ei yleensä ole helppoa. Varsinkin sairautta on todella paljon, uskossa tai ei. Ja kun elämääsi elät, niin onhan se nyt tuhat kertaa parempi elää Jeesuksen kanssa kuin ilman häntä.
Kyllä minulla ihan näitä vastaavia kysymyksiä olisi, mutten ikinä ole keksinyt valahtaa sinunlaiseesi katkeruuteen ja itsesääliin Taivaallista Isäämme kuin syyttäen. En mä tajua, en osaa sitä selittää, mutta minulle tämä kaikki on ihan bläkkiselvää, miksi minulla on ja on ollut kuin on, ei minun uskoni mitenkään hässäköistäni ja kivuistani johtuen horju. En käsitä, miksi sen uskonelämääsi yhdistät.
Etsi Herraa Raamatusta, hiljennyt ja kuuntele Pyhän Hengen ääntä. Ja jos olet jossakin näissä jotenkin kuin puuttuvaisen oloinen, niin rukoile Herraa Jeesusta itseään auttamaan sinua. Hän vastaa mielellään! - En todellakaan käsitä, miten olet käsittänyt... Minun ei tulisi mieleenikään noin asennoitua. Rukoile apua tähän, ehkä sielunhoitajankin kanssa. Käytä pidemmän aikaa prosessoimaan itse tästä ulos, kertakaikkiaan!
Eikä Herra sinua irti päästä, vaikka kuinka kapinoisit. Muistatko, kun Hän lähti sitä yhtä lammasta etsimään. Niin ja mikäs se Pyhän Hengen sinetti sitten onkaan siellä Raamatussa. Milläs otat sinetin pois. Astu Hänen vaikutukseensa reippaasti, älä tuijota inhimillistä elämää ja vaivojamme ja vastuksiamme. - Tämä on neuvoni minulta, jolla koko elämäni pituisesti tuskaa ja vaikeutta. Onnellisin tapahtuma on ollut löytää Jeesus kanssani, aloin Elää. Siitä jo kymmeniä vuosia ja Hän on koko ajan yhä tärkeämpi.
Rukouksin ja siunausta sinulle.
Lause "Minun ei tulisi mieleenikään asennoitua noin" kertookin jo kaiken sinusta ja asennoitumisestasi.
Siis toistan vielä, että Herra Jeesus on koko ajan tärkeämpi minulle - itse olen koko ajan raihnaisempi.
Luin uudelleen kuvauksesi tuntemuksistasi. Usko ensinnäkään ei ole tunteen asia, vaan uskon vaikuttaa Jumala Pyhän Hengen kautta Jeesuksen sovitustyön tähden. Äh, nyt puhun kaanaankieltä, anteeksi.
Sinun tulisi käyttää ihan normaaleja tässä yhteiskunnassa tarjolla olevia apuja. Lääkärin kautta saatua apua, kuntoutusta (polvi) jumppaliikkeineen. Sinun itsesi kait tulisi toimia itsesi hyväksi, ihan tavallisesti vain. Sitten myös ihan tavallisia verenpainepotilaan ohjeita käytät avuksesi, työskentelet itse vaivojesi eteen ja apua haet hoitavilta asiaa tuntevilta. Näin se menee, vaikka olet uskova.
Minusta myös vaikuttaa kuin olisit masentunut? Hae siihen apua? Ollet masentunut ja tuskaantunut ihan yleisesti, mielialasi on huono. Sitten kaikki tuntuu pahalta ja negatiiviselta, myös Herra, liität kaiken uskoosi? - Älä anna tunteidesi vaikuttaa Raamatun ilmoitukseen sinuakin kohtaan. Etkö muista, että Jumala ei koskaan muutu, me tunteittemme kanssa heilumme kyllä. Uskovan elämä on myös pelkkää käytäntöä, mutta siihen ottakaamme joka päivä Herra Jeesus mukaan - kanssamme.
Olet oikeassa masennuksen suhteen. Yksi niistä vaivoista, jotka minulta on diagnosoitu, on masennus. Ei kuitenkaan lievä eikä keskivaikea, vaan vaikea masennus. Yritä tässä nyt sitten olla optimistinen ja positiivinen voittaja, kun kaikki menee seinään.
Kyllä te ootte sairaita. Uskomatonta mitä sontaa.
Masokistista itsekidutusta ja kurjan rakin olon ihannoimista. huh, mistä tollanen kumpuaa. Olen nöyrä,alamainen,kurja,itikka,pieni,avuton jne.. mitä vain, kunhan jeesus muistaa minut kurjan avuttoman surkimuksen. Se tuottaa teille uskiksille näköjään onnen omansa. Huhheijaa. Onhan meitä tänne maan päälle kaikenlaisia, kuka tykkää mistäkin. Mutta sinänsä tuollainen robotti-ihmismäisyys, missä oma tahto ja omat ajatukset on korvattu raamatun jakeilla ja muilla ohjeistuksilla - antaa kuvan aivottomista henki- löistä, keiden elämä on ohjekirjan lukua.
Onneksi joku vielä pääsee eroon teistä sekopäistä
Jeesus ei ole ikinä jättänyt, eikä jätä ketään
omaansa siksi että hänellä menee huonosti.
Hänen rakkautensa ei perustu siihen kuinka hyvin
tai huonosti menee, vaan siihen että ihminen
itsessään on hänelle valtavan tärkeä; kaikkine
mahdollisine vaivoine ja ongelmineenkin.
Ei tarvitse itse olla mikään optimistinen voittaja, Jeesus itse on voittaja, meidän ei
tarvitse itse yrittää, vaan antaa hänen tehdä se,
ja hän tekeekin, ennemmin tai myöhemmin, mutta
tekee.
Masennuksen ei tarvitse olla kaiken loppu, vaikka
se helposti tuntuu yönmustalta helvetiltä, josta
ei tunnu olevan mitään ulospääsyä, tuollaisenakin
on mahdollista opetella luottamaan Jeesukseen,
vähä vähältä pala palalta, vaikka hitaastikin,
mutta kuitenkin, Jeesus ei vaadi mitään mihin ei
ole voimia.
Jeesus itse vie voittoon kun on hänen katsomansa
aika, sillä synkimmässäkin pilvessä on kultareuna
ja tuo pimeys on sitten kuin paha uni, joka on
mennyt.
Oleellista on riippua Jeesuksessa itsessään,
kynsin hampain tuli mikä tuli ja oli mikä oli,
niin ei koskaan jää lopulta tappioon ja häpeään.
"jeesuksen rakkaus" ,, "kuin pimeä uni" , kultareunusta tarjolla.
Mitä pitäisi ajatella teidän jumalanne tavasta lopettaa ihmisten elämää tappamalla heitä. Kuten tsunamikatastrofi. Jokapuolella maailmaa pienellä ajanjaksolla - kerääntyi ihmisiä kodeissaan- pakkaa-
maan matkalaukkuja ja olemaan iloisia lähtiessään lomalle Thaimaaseen ja muihin ko. rantavaltioihin. Joukossa oli miehiä, naisia, lapsia, vanhuksia..
He kaikki kerääntyivät eri syistä tuohon osaan maan kolkkaa erinäisistä syistä..iloisina ja elämänhaluisina luultavasti. Eikä heillä ollut mi
tään yhteyksiä toisiinsa. Ja sattui maan kuori halkeilemaan ja aiheutti maanjäristyksen ja tulva-
aallon, minkä johdosta tuhansia ihmisiä kuoli ja omaisia joutui kärsimään. Lisäksi pitkäaikaista kärsimykstä taloudellisessa mielessä ympäristössä.
Täytyy sanoa, että jos teidän jumalanne järjestää tällaisia tappojuhlia ilman logiikan häivääkään, niin ihmetellä täytyy. Mikä suunnitelma: kerätä maailman kaikilta kolkilta ihmisiä yhteen paikkaan ja heivata heidät kertalaakilla taivaan iloihin. Huh, sille on varmasti joku hyvä selitys, miksi joku jumala tällä lailla menettelee. Kuka olisi halukas kertomaan jonkin jumalan tarkoituksista tässä tapauksessa? Ai niin, vastaus oletan voisi kuulua: tutkimattomia ovat jumalan tiet.
vastata?
Ei oikein sinun vastauksesi tuntunut kovin hyvältä. Raamatussa luvataan antaa kaikki syntimme anteeksi ja parantaa kaikki sairautemme.
Paljon myös opetetaan väärin sinunkaltaista uskoa jossa alistutaan vaan siihen, että minä vaivainen mato matkamies maan kuulun olemaan sairaana koko ikäni.
Ei Raamattu niin opeta.
Me saamme sitävastoin pyytää mitä ikinä vain tahdomme kunhan se on Jumalan silmissä laillista ja hyvää. Jeesus tahtoi aina parantaa kun joku kysyi, että jos Sinä tahdot.
Itselleni tuli tuosta aloittajan kirjoituksesta sellainen kuva kuin olisi koko ajan epäillyt. Jos ihminen kirjoittaa tänne luopumisestaan uskosta niin jotain on pielessä. Luulenpa, että ko. henkilö ei ole tosissaan mennyt rukoiltavaksi ja etsinyt Jumalan vastausta.
Usein ihmiset luulevat, että kun tulee uskoon niin seurakunta vie kaikki rahat. Kun itse tulin uskoon niin talouteni on kohentunut ja lukuisiin sairauksiin on tullut vastaus ja myös vaimollenikin ja lapsille ja vaimon sukulaisille ja omille sukulaisille. Molemmissa suvuissa on valtavasti uskovia.
Raamatussa on myös lupaukset, että perhekunnat pelastuu. Jos uskoo tähän sanaan niin myös tapahtuu. Niin on tapahtunut minunkin ja vaimon suvussa ja niin tapahtuu kaikkien niiden suvuissa joissa joku tulee uskoon. Tämä lupaus on Raamatussa.
Olen siinä samaa mieltä, että uskovakin sairastaa ja myöskin lääkäreiden apu on tarpeen, mutta en ollenkaan allekirjoita sitä, että olisi oltava sairaana koko ikänsä ja että se kuuluisi tähän uskoon aina. Miksi sitten rukoilisimme ja odottaisimme Jumalalta vastauksia jos kaikki sairaudet kuuluu uskoville ja kaikki vaikeudet. Näitä tosin tulee meille ja meillä on taistelu täällä, mutta Jumala on luvannut myöskin auttaa meitä niistä ulos.
Pitäisikö Jumalan joka kerta hypätä kaikkien katastrofien eteen ja pelastaa ihmiset, jotka pilkkaavat ja kiroilevat ja toistavat saatanaa ja perkelettä?
Jos noissa katastrofeissa menee uskovia niin heille on taivaspaikka, mutta jos menee uskomattomia niin miksei he ole tehneet parannusta himoistaan ja haluistaan aikaisemmin? Jumala on antanut jokaiselle vapaan tahdon valita.
Myöskin on niin, että ihmiset laittavat mieluummin rahat ulkomaanmatkoihin ja rietasteluun kuin antavat almuja köyhille. Minulla ei ole mitään tarvetta lähteä ulkomaille rakkaasta kotimaasta, mutta paljon ihmisiä matkustelee koska rahat on saatava haisemaan.
Koitappa miettiä hetken ennenkuin syytät Jumalaa joka on jo rakkaudessaan antanut oman Poikansa riippumaan ristille kaikkien ihmisten takia. Niidenkin jotka menivät tuossa Tsunamissa. Jeesus myös hikoili veripisaroita. Jos me vaikkapa hikoilemme kesäkuumalla tai saunassa niin hikoilemme vettä, mutta Jeesuksella oli niin kova tuska kun kaikkien ihmisten synnit oli kannettavana, että hikoili verta.
Kuinka kehtaatkaan syyttää Jumalaa?
ei teillä ihan kaikki kyllä ole kohallaan tuolla piäkopassa. Jaa että vaikka 4-7 vuotiaat lapset olisivat himojen ja syntiensä takia ansainneet kuole
mansa. joopa. Ovat voineet itse valita, Joopa.
On se hauska veikko ollut tämä jeesus, ihmisenä on kuollut jossain ristillä, mutta sitten hikoilee verta mikä ei taida ihmiselle olla oikein mahdollis-
ta. Se taitaa siis olla niin että tälle jeesukselle voi laittaa tapahtumaan ihan mitä vaan, niinkuin on raamattunne mukaan käynytkin..ensin kuollaan ja sitten herätäänkin kuolleista. Hyvä tarina ja kuulostaakin sadulta. Ihminen ja yliluonnollinen samassa persoonassa - en vaan tajua, miksi tavallista ihmisenhahmoa tar- vitaan kun jokainen ymmärtää, ettei moinen ihminen voisi olla edes ihminen. Siis homo sapiens. Sopii kyllä tämän päivän hollywoodin elokuvahahmoksi - ihmepoika jeesus.
Mitä mieltä olet siitä, kannattiko tuhansien marttyyrien antaa henkensä ja alistua kärsimyksiin, saadakseen säilyttää uskonsa ja pelastuksensa ?
He kyllä saivat sen lohdun, että heidän kärsimyksensä ovat muutamassa päivässä ohi ja sitten he saavat kokea voiton, jota ei kukaan voi heiltä riistää.
Meillä jotka vielä elämme ehkä useita vuosia, voi olla monia murheita, monia sairauksia ja voi kestää vuosikymmeniä, ennenkuin me pääsemme taivaaseen ja saamme nähdä Jeesuksen.
Mutta silti se kannattaa.
Heprealaiskirje 6:11 Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti,
6:12 ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on.
Roomalaiskirje 8:18 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.
Johannes 6:67 Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
6:68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;
1. Korinttolaiskirje 15:19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.
Psalmit 147:11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
Roomalaiskirje 5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
5:3 Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
5:4 mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
5: 5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Jeesus pelastaa parantumattomasti sairaita ja rampojakin ihmisiä, köyhiä ja kurjia, hekin saavat laittaa toivonsa häneen. Ehkä he elävät ajallisen elämän vaikeissa oloissa ja kärsienkin, mutta heillä on sitten lohtuna se, että taivaassa kaikki on hyvin.
Kyllä itse ainakin olen ihan tyytyväinen elämääni, vaikka vuodet ovat menneetkin taistellessa tasapainoa etsien.
Eikös sinun pitäisi olla ylpeä että jaksat vielä uskoa, vaikka sauraudet painavat edelleen päälle?
Jaakobin kirje 1
1. Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.
2. Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
3. tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
Kyllä. Toiset ovat voittajia. Sinä kuulut heihin. Minä en. Toiset kulkevat riemusaatossa voitosta voittoon. Minulle ei sitä osaa ole suotu.
En tiedä olenko voittaja ainesta... Mutta itse taidat olla niin viisas ettet halua kunniaa maallisista voitoista.
ole se, että on löytänyt Jeesuksen, on päässyt kyytiin, niin sanoakseni. Tää kyyti päättyy voittoon Taivaissa, hyvässä paikassa, vastakohtana kadotukselle. Eikös tuossa nyt ole voittoa riittävästi! Minulle on.
Olet kauhean katkera. Senkin takia ainoa apu sinulle olisi ihan tietoisesti vain lähestyä Jeesusta uudelleen ja vaikka eka kerran, jos epäilet vielä tätä 20 vuotta.
Minulla elämässä kauheat ja pysyvät vaivat ja vaikeudet, mutta silti minä Jeesuksen löydettyäni koen niin, että minä elän voitosta voittoon. Kannattaa olla tarkka, että huomaa pienetkin asiat; mulle tulee ylen kiitollinen olo Herraa kohtaan vaikkapa lääkärikäynnin jälkeen, kun sain helpotusta tai auttavaa lääkitystä. Se osa ON sinulle suotu, kun otat sen vastaan ja elät arkeasi Herran kanssa siis. - Ei ole myöhäistä sinun piristyä ja heittäytyä käsiinsä. Silti haet apuja ja käytät omaa energiaasi itsesi auttamiseksi. Sinulle on suotu varmaankin ihan sinunlaisesi osa, vain yksi elämä. Ei kannata verrata elämäänsä muiden elämään, se on loppumaton suo ja sotku. Katsele elämääsi nyt vain Jumalan silmillä, minkä voit... NUKU HYVIN.
Ei sitä osaa suotu ole minullekaan. Parantumaton sairaus ja heikkous valtaa minuakin joka päivä, se näkyy ja kuuluu muillekin ympärillä. Ei ole mitään millä voisi kehua seurakunnassakaan, en osaa puhua, kirjoittaa, elää niin että toiset siitä kiinnostuisi uskoon tulemaan, yli 20 v on mennyt hukkaan? Naureskeltu on ja vähätelty minun uskovaisuuttani, lankeemuksia riittää.
Miksi hän antaa minun olla heikko ja sairas? Jos jotain olen yrittänyt toimittaa, muka palvella, pieleen on sekin mennyt! Osani on mitätön.
Mutta en minä ole masentunut, masennus on patoutunutta vihaa jonkin psykiatrisen määritelmän mukaan.
Ajattelen Jeesusta. Hän oli pilkattuna naurettuna ruoskittuna ristillään. Hän kantoi siellä minut, sellaisena kuin olen nyt,Hän halusi samaistua minuun! Minuun! Minuun joka häpesin ja pakenin sellaista häpeää ja heikkoutta.
Ei siitä ollut itseään auttamaan, joitakin auttoi ja paransi, mutta ei itseään, Hän rääpäle ristillä. Ei Hän ollut voittaja, nasaretilainen puusepän poika, joka teki itseään jumalaksi, ei. Mutta Hän oli minun takiani sellainen ja toivoo että minäkin olisin Hänen kaltaisensa. Että me olisimme yhtä, rakastaisimme toisiamme sellaisina kuin olemme. Niin, että jos minä olen Hänen kanssaan ristille naulittuna, sairaana ja pilkattuna, niin jatkoa seuraa minullekin siitä mitä Hänelle sitten tapahtui. Jätän siis itseni Hänelle rääpäleenä ja katson mitä minulle siitä tulee. Mikä on minun osani Hänestä? Meillä on Hänet, jos ei muuta olekaan, ei Hän voi sitä kieltää! Tee sinäkin niin jos et muuta enää jaksa.
http://www.huitsinnevada.info sieltä löyty noitä helluntailaisuuden uuvuttamia.
, mutta sinäpä sen sanoit, mitä minäkin mietin tään aloittajan suhteen. Itselläni on vankka käsitys, että helluntailaisuudessa ei ihminen oikein uskalla puhua psyykkisestä uupumisestaan, masennuksesta, tuskasta eikä oikein mistään sairauden kärsimyksistä. Hellarit tarkoittavat hyvää, mutta he kauhealla kiireellä paiskaavat vastausta ja kuin ojennusta tuskaiselle ihmiselle kuulematta kuitenkaan häntä, ymmärtämättä ihmisen inhimillistä puolta. - Juuri noin, älä etsi apua mihin tahansa heikkouteesi ja sairauteesi puhumalla niistä helluntaiseurakunnissa. Sorry, älkää nyt hellarit suuttuko, mutta te innoissanne olette kokemukseni mukaan tosi musta-valkoisia. Tällainen raihnaisuuden ja psyyken tuskan hyväksyminen ei oikein ole alaanne. Mutta ei se mitään, Jeesuksen löytyminen ja Hänen kanssaan eläminen on kuitenkin pääasia.
Voih, jumbe, kun tämä Faktio tään kaiken täsmällisesti sanoi... niinkuin diagnosoi. Minä tässä olen muutoin aloittajan asiaa pyöritellyt käsittämättä tuota kirkkaasti, että minkä sorttiset siskot/veljet aloittajaa ympäröi.
Aloittajalle: Älä Jeesusta miksikään vaihda. Vaihda uskonystävät ainakin nyt toistaiseksi, jooko. Tarvitset syvällistä, kokenutta ystävyyttä nyt. Ja lääkäriä. Kaikessa siinä Jeesus ON mukana.
Odotitko helppoa elämää, kun tulit uskoon? Eihän Jumala ole sellaista luvannut kenellekään Häneen uskovalle ja Häntä seuraavalle. Päinvastoin elämä voi olla vielä rankempaa kuin ei-uskovalla. Eihän tämän elämän ole tarkoituskaan olla helppo.
Ehkä sairautesi ovat tarkoitettu sinulle, että voisit tulla vahvaksi niiden avulla. Usein elämän vastoinkäymiset vahvistavat.
On hienoa, että rukoilet itsesi puolesta. Ota vastaan Jumalan vastaus rukouksiisi, vaikka se olisi jotain muuta kuin mitä ehkä pyydät Häneltä. Jos Hän ei ota sinulta pois sairauksiasi, niin Hän kaikkitietävässä viisaudessaan ja rakkaudessaan sinua kohtaan voi katsoa sen sinulle enemmän hyödylliseksi, että koet sairautesi kokemukset. Kiitä Jumalaa Hänen vastauksestaan. Hän tuntee sinut ja tietää voimavarasi, eikä anna sinulle enempää kuin jaksat kantaa.
. niin, tässä aloittajan tuskassa on kai enimmäkseen kysymys vaikeahkosta masennuksesta. Jotenkin tuo mitä kirjoitit on kyllä tottakin, mutta onhan sitä nyt vaikea masennuksen pimeydessä olevalle mennä heittämään. Ekaksi hän tarvii vain tavallista lääketieteellistä apua masenukseen sekä joihinkin käytännön asioihin, mitkä auttavat häntä, sekä varsinkin ihmissuhteisiin, minkä kautta sitten voi tulla elämään tukea, valoa ja RAKKAUTTA. Ihan turvallisuutta ja toivota tässä tarvitaan.
Niin, kyllä Herra kuulee aloittajan rukoukset ja vastaa ajallaan. Erik Ewards sanoi aikoinaan, että masennus on kuin harjoituskuolema... mitä lie tarkoitti, mutta jotain puhdistavaakin siinä voi olla. Tärkeintä nyt on, että aloittaja toipuu, on tilansa tarkoitus sitten mikä tahansa. Ei meidän kaikkea tarvitse tajuta, siis että miksi milloinkin sairaus kohtaa... Kuulunee tänne maailmaan ja ihmisten rikkoutuneen rakkauden kyvyn seurauksiin... Saasteiden ja elämäntapamme ja periytyvien asioiden seurauksiin; lapsuuden tapahtumien seurauksiin; aivokemian puutoksiin....
Ei ole väliä millaisina taivaan Kotiin päästään, kunhan sinne mennään, päästään. Se ainakin minulle antaa kärsivällisyyttä - odottaa Herraa. Tule Herra, Jeesus.
Itse löin hanskat tiskiin uskon suhteen reilu
parikymppisenä, eli samoihin aikoihin, kun itse
löysit omasi (liekö määrä vakio ;-))
Aloin käydä ravintoloissa, ja "kaataa" naisia ihan
urakalla, kuitenkin koska uskoin ainoaksi temppelikseni
oman ruumiini, paukutin nyrkkeilysäkkiä, ja nostin
punttia urakalla. Eurooppaa tuli kierrettyä motolla
useaan kertaan, ja asuinkin rakennushommissa saksassa
puolenkymmentä vuotta.
Vaimoksi löytyi hyvin samanhenkinen ihminen, ja
seksielämämme on kovin estotonta, ja sitäkautta
nautittavaa. Köyhiä ollaan, ja lapsille ei ole
ollut varaa hankkia TV:n juniorikanavia, joten
"joudutaan" leikkimään spidermanilla yms. päivät pitkät.
Päätä ei ole särkenyt, kuin ennen sunnuntaiaamuisin
(joka sekin loppui perheen perustamisen myötä)
eikä selkä, tai hartiasärky kuulu kokemuksiin.
Ei ole tarkoitus elvistellä, asutaan maalla ja
autokin on jo 15-vuotta vanha. Ai niin se helvettikin
odottaa varmaan, huolimatta siitä et joulupataan
on aina vähistä rahoista jotain riittänyt, mutta
kun Jeesus tuntuu sen verran vieraalta, et se
teidän ovi, pysyy varmasti kiinni. Voi minua raukkaa.
Vaimolla on/oli myös vaikea masennus, mutta
opeteltiin yhdessä positiivista ajattelua, liikuttiin
ja hän kokeili liki kaikki masennuslääkkeet, joista
parhaiten toimiva on yhä käytössä.
Luonnollisesti suurimman avun (ainoan) toi lääkitys.
PS:Ei usko ole on/off juttu, kyllä Jumala on, vaikka
ei eläisikään juuri kuten nää fundamentalistit
määrää.
Suosittelen et etsit uusia ystäviä, uskon rajojen
ulkopuolelta, hommaat parhaan lääkityksen, ja
pidät hauskaa, kuin eläisit ainutta elämää.
Hienoa että jotkut järkiintyy. Mutta miksi ihmeessä "pitää" olla jumala tai että "se on" ?? Oletko lukenut vaikkapa Lajien synnyn ja muuta tieteiskirjallisuutta evoluutiosta. Kun ymmärtää mitä EVOLUUTIO " ON " - niin se selittää "kaiken" - eli kolahtaa ihan mukavasti ja sen jälkeen harva asia tuolla ulkona aiheuttaa kummastusta, koska evoluutio selittää sen - tietenkin sillä varauk-
sella, että tiede elää tässä päivässä ja korjaa itse-
ään sitä mukaa - mutta ei kuten joku raamattu tai muu opinkappale, jota luetaan sananmukaisesti. Kuten eräs uskovainen sanoi, että vaikka hänelle tuotaisiin silmien eteen mikä tahansa todistuskappale evoluutiosta, niin SILTI hän uskoisi raamattuun ja sen selityksiin. Kyseessä siis tosin tiedemies kuka oli joutunut ristiriita-
tilanteeseen oman oppinsa ja uskonsa kanssa - ja loppujen lopuksi valinnut uskonnon. Uskomaton paradoksi.
Käytin tuota Juice Leskisen vastausta, kysymykseen
jumaluudesta. "Jumala on" Oli se sitten kristityn,
budhalaisen, tai vaikka ateistin Jumala. Eli oli
kyseessä usko Jeesukseen, tai useampaan jumalaan, tai
Jumalan kieltäminen, silti se on, vaikka pelkkä
taruhahmo.
Itse Darvinin teos on lukematta, mutta tunnen toki
Sympatrisen, Allopatrisen, kuin myös perinteisen
ajan kanssa tapahtuvan evoluution mekanismit.
Jeesus on sinun lähelläsi. Mielestäni on hienoa, että olet kuitenkin yhä uskossa, vaikka sanot, ettet jaksaisikaan. Siltä minustakin on monesti tuntunut, en jaksa enkä edes halua uskoa. Silti Jeesus on pitänyt minusta kiinni jollakin aivan ihmeellisellä tavalla. Sitä rakkautta en voi käsittää! Mutta kiitän siitä omalla kohdallani sekä myös sinun kohdallasi.
En tiedä, kuinka paljon sinulle on vakuuteltu, että jos uskot riittävästi ja oikealla tavalla, kaikki vaivasi paranevat. Mielestäni uskossa olemisessa ei ole kyse siitä, paraneeko ihminen ulkoisesti vai ei. Masennuskin on usein lopulta jostain aineenvaihduntahäiriöstä johtuva vaiva. Siinä mielessä "ulkoinen". Joka tapauksessa, Jumala parantaa kenet tahtoo, miksi Hän ei paranna kaikkia, sitä en tiedä, ja helposti siinä katkeroituu kun näkee toisten kulkevan voittosaatossa ja itse jää osattomaksi. En kuitenkaan usko, että iankaikkisessa mittakaavassa lopulta on väliä millään muulla kuin sillä, että haluat olla Herran lähellä. Haluat olla Hänen omansa. Lopulta saat voittopalkinnon, joka on ihmeellisempi kuin mikään ihmeparantuminen täällä maan päällä voisi koskaan olla. Kuuntele Herran puhetta sen lisäksi että kerrot Hänelle, mitä haluat Häneltä pyytää. Kuuntele kuinka Hän sanoo: Minä rakastan sinua, sinä olet minulle tärkeä, kaikkein kallein aarre, jonka omistan ja haluan pitää sinut lähelläni.
Olen pahoillani että sinulla on monia sairauksia, jotka tekevät elämästäsi raskaan ja rukoilen että Herra auttaisi sinua. Ennen kaikkea rukoilen, että Hän pitäisi sinusta kiinni, ei päästäisi sinua pois, vaikka joskus tuntuukin että haluat lähteä. Jossain virressä sanotaan: "Pidä minusta kiinni kunnes kasvosi nään." Toistan noita sanoja usein Jeesukselle. En osaa edes haluta sitä, että olisin Hänen omansa, en ainakaan jatkuvasti. Silloin kaikki on kiinni vain siitä, mitä Hän tekee...
uskoontulemisen merkiksi?
Missähän sinä, yöllinen provokaattori, nyt lienet? Ei kuulu, ei näy profeettaa vastaamaan kysymykseen.
Tuo on vain hyvä merkki, kun väärä usko ja väärät opit perataan sinusta pois. Lähde kokonaan pois helluntailaisen uskon piiristä ja aloita tyhjältä pöydältä.
Käänny Jumalan puoleen kammiossasi. Jos olet ottanut uuden kasteen helluntailaiseen uskoon, niin pyydä sitä anteeksi, sillä kirjoitettu on:
"Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois."
Eli tässä sinulle tiivistelmä kaikista saamistasi
vastauksista:
1.Kärsi vaan, sen ihanampi elämä odottaa, kunhan
ensin kuolet.
2.Olet väärässä uskossa, liity meidän lahkoon, niin
elämäsi on yhtä onnea.
3.MINÄ (sinua parempi uskovainen) ymmärrän sinua,
herran siunausta.
4.Niin ja tuo mun neuvo, käy apua lääkäristä,
ja pidä vähän hauskaa, ja etsi muita(kin)
kavereita, kun nuo lahkolaiset.
PS:Tänään voisi olla loppuelämäsi ensimmäinen päivä