Miten mahtaa olla: jos nykyaikaisen dieselauton kuljettaja tupakoi, niin kummasta tulee enemmän typenoksideja ja hiukkasia, siitä tupakasta vai moottorista? Kuljettajan kannalta yhdentekevää, sillä altistushan on harkittua, mutta ympäristövaikutukset kannattaa arvioida sivullisten kannalta.
Diesel ja tupakointi?
dfghjkl
231807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
mene kuule ensiyönä aseman taksitolpalle.kysele kuule siellä.varmasti saat vastauksen.jos tämäm teet olet tosimies.
100% varmasti oikea vastaus on:
- Nykyaikaisesta dieselmoottorista tulee sivullisen kannalta katsoen kirkkaasti enemmän typen oksideja kuin tupakoivan kuljettajan tupakasta.
Tosin sinä tietysti ajattelet vain itseäsi, ja kuvittelet tilanteen jossa itse istut dieselin kyydissä ja kuljettaja tupakoi.
Unohdat kuitenkin, että siinäkin tapauksessa auton ilmanvaihto/lämmityslaite imee ulkoa toisten dieselien jättämiä typen oksideja kuin mitä tupakoitsija pystyy tupakasta loihtimaan.
Tupakasta aistit paljon, eikä se aistimus ole peräisin typen oksideista. Siksi et huomaa dieselin tuottamia typen oksideja. Ja juuri siksi ne ovat vaarallisia.
Tupakointikin on vaarallista sivulliselle. Diesel on kuitenkin nimenomaan sivulliselle paljon vaarallisempi.
Kuitenkin jos vertaan autotallin savuisuutta, verrattuna dieselin tuottamaan ja tupakoijan tuottamaan, niin minusta näyttää että ilma on tupakoijan jäljiltä savuisempaa.
Ei se ole selvä asia ennen kuin on testattu.
En unohda mitään, enkä myöskään ajattele itseäni.
Kovin epätieteellinen on tutkimuksesi. Typen oxidit eivät näy savuna.
Savuja taas on hyvin monenlaisia. Ihan riippuen siitä poltatko, sammalta, puuta, muovia, tupakkaa, dieselöljyä jne.
Savun määrää arvioimalla et tutkimuksessasi pääse edes mutu-tasolle. Kas kun suurin osa maailman tappavimmista asioista esiintyy silmille näkymättömässä muodossa.
Miksi muuten bensiinimoottoristen ajoneuvojen pakoputki on sisältä nokinen, jos kerran vain dieselien hiukkasilla on merkitystä?
Vie bensiiniautosi korjaamolle. Ehjän, oikein säädetyn bensiinimoottorin pakoputki on kuiva ja harmaa.
Lisäksi voisit paneutua sanan "pienhiukkaset" merkitykseen. Sitä kautta sinulle aukeaa ymmärrys siihen että niin bensiini- kuin dieselmoottoreidenkin kohdalla pienhiukkasilla tarkoitetaan hiukkasia jotka eivät ole paljain silmin havaittavissa.
Vaarattominta moskaa ovat näkyvä savu ja hankea mustaava noki.
-90 luvulla Amerikoissa tutkittiin tupakointia ja sen haittoja ja todettiin että aktiivisen tupakoinnin haittoihin kuolee 17 kertaa enempi ihmisiä ja passiivisen 2 kertaa enempi kuin liikenteessä.Voihan minun puolesta poistaa dieselit maanteiltä kun itse ajelen bensiinikäyttöisellä mutta kuinkahan siinä tapauksessa käypi tavaraliikenteen yms hyötyajoneuvojen.Ollaankohan tässä"noitavainossa"unohdettu öljylämmitteiset(diesel)talot,omakotitalo kuluttaa n.2000-2500L/v polttoöljyä ja sillä pikkudiesel liikkuu n.45000-55000km/v.Luulisi"dieseltaloillakin"olevan oma vaikutuksensa ympäristöön jos joitakin halutaan vainota.
Olet ymmärtänyt hieman väärin mistä nuo dieslin päästöt muodostuvat - vika ei ole polttoaineessa vaan 'käyttötavassa'.
Öljylämmitteinen talo ei tuota hiukkaspäästöjä tai typpioksideja samaan tahtiin kuin AHDETTU moottori diesel, sillä typenoksidit muodostuvat ongelmaksi vasta ahtamisen myötä nousseessa paineessa. Hiukkaspäästötkin käsittääkseni ovat huomattavasti pienemmät.
Kannattaa muistaa myös että hiukkaspäästöjä tulee puulämmitteisitä takoista/kiukaista yhtä paljon kuin keskimääräisestä diesel-moottorista ilman hiukkassuodatinta. Mutta eihän siitä kukaan jaksa valitella täällä, kun ei ole 'muodikasta' olla 'kateellinen' mistään puulämmityksestä ;)
Dieselin hiukkasongelma on nyt kuin ihmeen kautta nyt suurin kaikiasta ongelmista, vaikka se on ollut olemassa jo niin kauan kuin dieselillä on autoilla ajettu.
Öljylämmityksen hiukkas-, typenoksidi-, hiilivety- ja häkäpäästöt ovat minimaaliset, koska kattilassa on jatkuva liekki kiinteänkokoisessa pienipaineisessa palotilassa tasakuormalla niin pitkään kunnes termostaatti sen sammuttaa. Moottorissa liekki syttyy ja sammuu 1000 kertaa minuutissa per sylinteri (= joka toisella kierroksella 4-tahtimoottorissa), muuttuvakokoinen palotila, moottoriöljyäkin mukana pelissä. Siten palamista on moottorissa paljon vaikeampi hallita kuin lämmityskattilassa.
Hiilidioksidia lämmityskattila tuottaa yhtä paljon kuin moottori per käytetty polttoainelitra. Öljykattilan hyötysuhde on yli 90 %, joten tuotettua (lämpö)kilowattiutuntia kohti kattilan hiilidioksidi on vain 1/3 ... 1/4 siitä mitä tulee moottorista (akseliteho)kilowattituntia kohti.
Typenoksidit muodostuvat paikallisissa korkeissa lämpötiloissa sylinterissä. Bensakone tuottaa niitä vielä enemmän kuin diesel, mutta bensavehkeestä ne saadaan pois 3-toimikatalysaattorilla, jossa typenoksidit ja hiilivedyt+häkä ikäänkuin pannaan tappamaan toisensa (pelkistys- ja hapetusreaktiot menevät päikseen).
Bensakoneen syntejä ovat häkä ja hiilivedyt. Ne saadaan pois katalysaattorilla hyvin silloin kun se on kuuma. Mutta pakkasella kylmän bensakoneen häkä- ja hiilivety päästöt ovat tosi isot dieseliin verrattuna. Eli bensakoneella on välittömiä terveyshaittoja (häkä), dieselillä hitaampia (hiukkaset).
Diesel vai bensa parempi? Ei siihen ole vastausta. Riippuu siitä, mitä päästölajia pidetään suurimpana uhkana. Tämän päivän poliittisessa keskustelussa se on hiilidioksidi (= polttoaineenkulutus), minkä suhteen dieselkone on selvästi bensakonetta parempi. Niin paljon parempi, että maailman ammattikäyttö (kuorma-autot, linja-autot, traktorit, työkoneet, veneet, laivat, varavoimakoneet,...) on lähes 100 %:sti dieselin varassa pieniä keveitä kaluja (moottorisahat,...)lukuunottamatta.
On hiukkasia ja on hiukkasia. Dieselin tuottamat hiukkaset ovat hyvin erilaisia kuin polttopuusta syntyvät hiukkaset.
Huoneilma on täynnä hiukkasia.
Ratkaisevaa on hiukkasten laatu, alkuperä, koostumus, koko jne.
Dieselpalstalla tietysti dieselin hiukkaspäästöt ovat vähintään yhtä vaarattomia kuin terveen hirsirakennuksen huonepöly.
Typeryys tiivistyy.
Kilosta polttopuuta tulee jopa 5-20g hiukkaspäästöjä ja kyllä ne ovat karsinogeenisiä siinä missä dieselistä ja bensa koneista muodostuvat hiukkaset.
Tästä on useita tutkimuksiakin olemassa. Ja lisää kun luet vaikka YTJ:n tutkimuksista niin niissäkin todetaan, että suurin syyllinen hiukkaspäästöihin on pienpoltto, ei liikenne (mukaan luettuna raskas- ja julkinen liikenne).
Tämän vuosituhannen alun diesel käyttöinen henkilöauto tuottaa keskimäärin hiukkasia 0,03g/km. Eli 100km aikana tuotto on vielä pienempi kuin 1kg puunpoltosta. Uudemmat diesel käyttöiset ajoneuvot tuottavat vielä vähemmän koska päästörajat ovat kiristyneet sen jälkeen ja hiukkassuodattimet ovat yleistyneet.
Mutta kukin uskokoon mitä haluaa - toisille tuntuu olevan vain nyt tärkeätä hyökätä dieselin päästöjä kohtaan - se kun on muodikasta :)
Ps. Ajan bensaturbolla varustetulla autolla tällä hetkellä ;)
On hiukkasia, ja on hiukkasia. Selityksesi ontuu pahasti.
Jos johtavana ajatuksena olisi tuo sinun linjaamasi "mistä eniten tulee" niin autojen CO2 päästöihin perustuva luokittelu olisi lähinnä vitsi.
Nyt se on pyhä asia, jonka varjolla kaikki muu totuus kielletään.
Pääset asiassa alkuun kun otat selvä maailman viisi merkittävintä CO2 päästöjen tuottaja. Huomaat, että autot ovat hyvin kaukana kärkitiloilta.
Silti me kaikki ( ? ) olemme suorastaan innoissamme kun autoverotus on kytketty CO2 päästöihin, ja innostumme dieseleistä, joilla on alhaiset CO2 päästöarvot.
Jos siinä sivussa joku uskaltaa jotain muuta esittää niin johan kaivetaan esiin klapilämmitys, tupakanpoltto ja ties mikä myös hiukkasia tuottava lähde, ja ryhdytään sillä todistamaan laillasi ettei dieselien hiukkas/NOX päästöillä ole merkitystä, koska niitä muualta tulee enemmän!
Tuon ajattelumallin mukaan meidän kaikkien tulisi varsin onnellisina ajella yksinkertaisilla 60- ja 70-lukujen dieseleillä ja saman ajan bensiinimoottoreilla.
Minulle ei ole lainkaan tärkeätä hyökätä dieseleitä vastaan, mutta hyvin mielelläni hyökkään yksisilmäisyyttä ja typeryyttä vastaan. Siihen aiheeseen kanttaa todellakin tutustua!
Vielä kun joku tekisi selvän eron pienhiukkasten ja typen oksidien välillä...
PS. Käytän itse säännöllisesti kahta turbodieseliä ja yhtä 80-luvun dieselautoa, ja yhtä vuoden 2004 bensiiniruiskua.
"Minulle ei ole lainkaan tärkeätä hyökätä dieseleitä vastaan, mutta hyvin mielelläni hyökkään yksisilmäisyyttä ja typeryyttä vastaan. Siihen aiheeseen kanttaa todellakin tutustua!"
Sori ei siis uponnut viestini sinulle - koitin mainita tuota samaa asiaa, ettei ole pelkästään yhtä totuutta asiasta. Pelkkä autojen CO2 päästöjen tuijottaminen ei pelasta maailmaa, eikä pelkkä hiukkaspäästöjen. Toki niiden minimoiminen parantaa hengitysilmaamme, mutta turha vauhkota toisaalla yhden asian puolesta, jos toisaalla sen unohtaa tyystin ja lopputilanne on /- 0. Ja järkevintä olisi aloittaa ongelman poistaminen suurimmasta ongelmasta ja sitä ei diesel henkilöautot ole tällä hetkellä Suomessa.
Tässä faktaa:
- Valtaosa typen oksideista on peräisin liikenteestä. Oli vuonna 1990, ja on yhä.
- Typen oksidit ja pienhiukkaset ovat eri asioita. Älkää koko ajan sotkeko näitä keskenään!
Lähes aina, tällä palstalla, kun keskustelu käynnistyy aiheesta TYPEN OKSIDIT eli kansanomaisesti Noxit, niin jo hetken kuluttua todistetaan että uunilämmitys tuottaa enemmän pienhiukkasia kuin liikenne.
Asiassa ei pysytä ilmeisesti koska ei asiasta ymmärretä edes alkeita.
Erään mittaustuloksen mukaan Saabin turbollisen bensiinimoottorin pakoputkesta New Yorkissa tuli puhtaampaa "ilmaa" ulos kuin mitä moottori sisäänsä veti.
Se ei tietenkään tarkoita että olisi terveellistä hengittää suoraan ko. auton pakoputkesta tulevaa "ilmaa".
Väittää voi mitä tahansa, ja sen voi aina yhdellä tutkimuksella osoittaa todeksi.
Odotan innolla sitä hetkeä jolloin täällä joku todistaa että typen oksidit ja dieselin hiukkaspäästöt ovat sama asia. Jos joku siihen kykenee, luovun heti uunilämmityksestä. Ja tupakoinnista myös.
Typen oksideilla on raju ja suora vaikutus luontoon ja siten koko maapalloon. Liikenteen tuottamat pienhiukkaset ovat luonnon / maapallon kannalta pienempi ja paljon helpommin ratkaistava ongelma, joka koettelee nyt eniten niitä jotka ovat sulloutuneet suurkaupunkeihin.
Täällä maaseudun rauhassa uunilämmityksen tuottamat hiukkaset eivät kaupungissa mitattuna näy kuin korkeintaan marginaalisena ilmiönä.
Typen oksidit sen sijaan leviävät kaikkialle; ilmakehään, vesistöihin, aivan riippumatta siitä missä ne on tuotettu.
Ottakaa hyvät ihmiset selvää mitä ovat ja miten vaikuttavat:
A: Typen oksidit
B: Pienhiukkaset
Tupakan savussa on typen oksideja, eikä siitä nosteta mekkalaa.
http://hc-sc.gc.ca/hl-vs/tobac-tabac/legislation/reg/indust/method/_side-second/nitrogen_e.html
Oletko elänyt viimeiset 20 vuotta komerossa? Muuten ei ole mahdollista että et ole huomannut miten rajuja tupakoinninvastaiset toimet ovat olleet. Kaikkialla.
Sitten vielä yksi tärkeä huomautus: tämä on autoilupalsta, jonka pääotsikko on Autot&liikenne ja alaotsikko Dieselit.
Ei siis Autot&tupakointi ja alaotsikko Tupakat.
En toki kannata tupakointia. Mutta aikansa ja paikkansa kullakin asialla.
Koko Eu.n alueella poltetaan tupakkaa alle 700 kt, Suomessa alle 4 kt/v ja öljyä poltetaan yksistään Suomessa yli 12000 kt.
Mitä älyä on verrata näiden päästövaikutuksia tai huolestua tupakoinnin typpipäästöistä.
Yhtä älytöntä on vetää jotain klapien polttoa mukaan liikenteen aiheuttamiin päästöhaittoihin. Haitat ovat ongelma tiheästi asutuilla alueilla, ja grillihiilien tai klapien poltolla ei esimerkiksi Helsingin keskustan ruuhka-ajan ilmanlaatuun ole mitään merkitystä, sen enempää kuin Inarin ilmanlaatuun sillä vaikka maan kaikki dieselit rouskuttaisivat kehän sisäpuolella.
Mikä yksikkö on kt? Minulle tuttu ainoastaan kilotavuna. Jos t viittaa tonniin, niin "tuhat tuhatta tuhatta grammaa" on vähän outo hirviö... :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_yksikköjärjestelmä
Eipä ainakaan tuolta sivulta löytynyt. Olisiko muita sivuja joilla voisin kouluttautua loppuun?
Koulut taisivat olla sinulle turhia kun oppi ei kuitenkaan tarttunut?
"kt" ei ole virallinen SI-mittajärjestelmän yksikkö. Sitä käytetään käyttökielessä varsin yleisesti "kilotavun" lyhenteenä ja joskus myös "kilotonnin" lyhenteenä.
"
Lisäyksiköitä
SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim. ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä: "
kohdasta
SI-järjestelmän lisäyksiköitä; löytyy sellaisia tuttuja kuin a , d , h , eV , l . t , u , dB ... ja Wikin mukaan t on tonnin lyhenne.
Mikäli mielestäsi järjestelmäohjeeseen on päässyt pujahtamaan virhe, tai t - olisikin kansainvälisessä järjestelmässä ' suomalaisen tavun ' lyhenne, niin voit ehdottaa asiaan muutosta tai korjata Wikin virheen.
Verot ratkaisee ja täytyyhän EU:n vaatimuksia näön vuoksi lopultakin seurata, mutta rahan keruustahan on kysymys. Hyvinvointiyhteiskunnan byrokratia nielee jatkuvasti lisää varoja ja mistäs muusta hyviä maksajia löytisi.