VALTRA 900

Valtra 900 on kokoluokkansa ja aikansa parhaita koneita mitä on markkinoolla ollu tarjolla.

On ollut suomen ostetuin traktorimalli monen vuoden ajan. Erittäin vahva perustekniikka, henkilöautotason ajomukavuus ja hyvä soveltuvuus kaikkiin töihin. Voimaa on todella hyvin, hyvä moottori, vaihteisto ja erittäin tarkka nostolaite. Perusmallissa ei ole hienouksia, mutta lisävarusteena saanut kyllä.

Ovat vain käytetyt niin kovin kysyttyjä, ja tästä syystä käytetyn hinta ei ole montaa tonnia alle uuden A85 tai A95:n.

Nää uuvet aakkoset ei ennee kule niiku noi sataset.

Meijä entinen 800nen kulki kaa kovvoo, mut tää A85 ee mee ko sen neliäkymmentä. Vanha ol lipevä.

Ohjaamo todella ahdas ja näkyvyys sieltä huono !

velmutti kirjoitti:

Ohjaamo todella ahdas ja näkyvyys sieltä huono !

Ookko kääpiö vai muuten lyhyt kasvuunen? Vai pökkääkö pää kattohon ja polovet etulasiin ?

Aivan lyömätön vehje on 100 sarjalainen Valtra kokoluokassaan. Siitä kertoo jo myyntitilastokin. Ja nykyisin A-sarja jatkaa voittokulkua 100-sarjan viitoittamalla tiellä.

Niin, käytetty konehan nyt on kyseessä. 100 sarjan lanseeraus on tapahtunut 1997 vuoden lopuilla, joten 1997 vuoteen sellaisen kanssa siirrytään. Toki viestiketjun aloittajan mainitsemaan 2000 malliseen koneeseen on jo tuona aikana taas muutoksia tehty, joten voidaan olettaa siirryttävän vuoteen 1999.

Et selvästikään ole kokenut satasarjan Valtran hienostunutta viimeistelyä ja henkilöautomaista ajettavuutta kun tuollaisia kommentoit. Tuon ikäluokan Valtra pesee käyttömukavuudeltaan ja tekniikaltaan kaikki saman ikäluokan länsimaiset kilpailijansa. Sinä ilmeisesti ajat jollain -80 luvun tekniikan omaavalla L-sarjan New Hollandilla kun sinua 100 sarjan Valtran voittokulku noin ahdistaa.

Argumentoi tuota väitettäsi, muuten sillä ei ole mitään pohjaa viestiketjun aloittajan kysymykseen.

On Valtra kirjoitti:

Aivan lyömätön vehje on 100 sarjalainen Valtra kokoluokassaan. Siitä kertoo jo myyntitilastokin. Ja nykyisin A-sarja jatkaa voittokulkua 100-sarjan viitoittamalla tiellä.

Niin, käytetty konehan nyt on kyseessä. 100 sarjan lanseeraus on tapahtunut 1997 vuoden lopuilla, joten 1997 vuoteen sellaisen kanssa siirrytään. Toki viestiketjun aloittajan mainitsemaan 2000 malliseen koneeseen on jo tuona aikana taas muutoksia tehty, joten voidaan olettaa siirryttävän vuoteen 1999.

Et selvästikään ole kokenut satasarjan Valtran hienostunutta viimeistelyä ja henkilöautomaista ajettavuutta kun tuollaisia kommentoit. Tuon ikäluokan Valtra pesee käyttömukavuudeltaan ja tekniikaltaan kaikki saman ikäluokan länsimaiset kilpailijansa. Sinä ilmeisesti ajat jollain -80 luvun tekniikan omaavalla L-sarjan New Hollandilla kun sinua 100 sarjan Valtran voittokulku noin ahdistaa.

Argumentoi tuota väitettäsi, muuten sillä ei ole mitään pohjaa viestiketjun aloittajan kysymykseen.

Lue lisää

Jostain kumman syystä Valperi on mielipiteet jakava vehje.

Toiset tykkää toiset ei, mistä sitten johtuu.

jossa vaihteet survotaan päälle.
Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
paikassa.
Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
surkeampi.
Akun huoltaminen hankalaa
Polttoainesäiliö liian pieni.
Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.
Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.
Alkeellinen ratin säätö.
Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.
Ilmavaivoja.
Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
ja raskas käyttää.
Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.
Erittäin ruma muotoilu.
Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.
Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.
Savuttanut uudesta asti.
Toista en kyllä ostaisi.

On Valtra kirjoitti:

Aivan lyömätön vehje on 100 sarjalainen Valtra kokoluokassaan. Siitä kertoo jo myyntitilastokin. Ja nykyisin A-sarja jatkaa voittokulkua 100-sarjan viitoittamalla tiellä.

Niin, käytetty konehan nyt on kyseessä. 100 sarjan lanseeraus on tapahtunut 1997 vuoden lopuilla, joten 1997 vuoteen sellaisen kanssa siirrytään. Toki viestiketjun aloittajan mainitsemaan 2000 malliseen koneeseen on jo tuona aikana taas muutoksia tehty, joten voidaan olettaa siirryttävän vuoteen 1999.

Et selvästikään ole kokenut satasarjan Valtran hienostunutta viimeistelyä ja henkilöautomaista ajettavuutta kun tuollaisia kommentoit. Tuon ikäluokan Valtra pesee käyttömukavuudeltaan ja tekniikaltaan kaikki saman ikäluokan länsimaiset kilpailijansa. Sinä ilmeisesti ajat jollain -80 luvun tekniikan omaavalla L-sarjan New Hollandilla kun sinua 100 sarjan Valtran voittokulku noin ahdistaa.

Argumentoi tuota väitettäsi, muuten sillä ei ole mitään pohjaa viestiketjun aloittajan kysymykseen.

Lue lisää

80-luvun John Deere 2850 SG2 ,niin et paljoa
puhuisi ysisatasen maantieominaisuuksista.
On John Deere ainakin valovuoden edellä tekniikassa,käyttömukavuudessa ja hiljaisuudessa. Ja mikä vaihteiston toiminta, on siinä ysisatasella vielä paljon kehiteltävää vaikka on ainakin kymmenen vuotta nuorempi konstruktio.
Apinoitu jostain 60-luvulta.

Surkea vaihteisto kirjoitti:

jossa vaihteet survotaan päälle.
Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
paikassa.
Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
surkeampi.
Akun huoltaminen hankalaa
Polttoainesäiliö liian pieni.
Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.
Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.
Alkeellinen ratin säätö.
Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.
Ilmavaivoja.
Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
ja raskas käyttää.
Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.
Erittäin ruma muotoilu.
Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.
Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.
Savuttanut uudesta asti.
Toista en kyllä ostaisi.

Lue lisää

>Surkea vaihteisto jossa vaihteet survotaan >päälle.

*** Ei tarvitse survoa, synkronointi on markkinoiden kevyttoimisin. Tietänet tämän jos olet ajanut. Mikäli survotaan, ei ole ihme jos laatikko hajoaa. Vaihteisto on ylivoimaisesti paras tässä kokoluokassa. Olen ajanut monia muitakin merkkejä ja tiedän tämän. Missään ei vaihteet vaihdu niin liukkaasti kuin 900 Valtrassa.

>Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
>paikassa.

*** Ja on mekaanisena tosi napakka käyttää. Sijainti on hieman alhaalla, mutta harvoinpasitä tarvitsee käyttää: yleensä pellolle mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

>Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
>surkeampi.

*** Argumentoi. Mielestäni toiminta on selvä ja looginen.

>Akun huoltaminen hankalaa

*** Konepeiton saa nostamalla irti. Tätä yksinkertaista toimintoa eivät kaikki hoksaa vaikka se käyttöohjekirjassa kerrotaan.

>Polttoainesäiliö liian pieni.

*** Tämä on totta. Olen tästä laittanut myös omakohtaista kommenttia tehtaan suuntaan. Tankki on riittävä kolmoskoneille, mutta isompien mallien kulutus on niin paljon isompi, ettei täydellä tankilla täyttä päivää aja.

>Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.

*** Ei pidä paikkaansa. Voimansiirron äänekkyys on jäänyt 90 luvun taitteeseen. Entäpä New-Hollandin voimansiirron äänet?

>Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.

*** Ei pidä paikkaansa, vinkuminen jäi 80 luvulle. Maantieajossa kuuluu voimakkaimpana äänenä tuulettimen hurina.

>Alkeellinen ratin säätö.

*** Ratin säädöt vähintäänkin riittävät. Löytyy tiltti ja luisti. Ellei kunnollista ohjausasentoa löydy, niin et osaa avata tiltin lukitusta. Ota ohjekirja käteen.

>Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.

*** Tämä on totta vuoteen 2000 saakka HiShift -malleissa. Sen jälkeen nupit ovat vaihdettu. Myös tätä vanhempiin asia korjaantuu kertainvestoinnilla, ei kai kukaan varaosana niitä vanhanmallin päitä ole mennyt ostamaan.

>Ilmavaivoja.

*** Argumentoi. Nämä vaivat eivät kyllä koske traktoria, kuljettajaa ehkä...

>Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
>ja raskas käyttää.

*** Kytkin on kevytkäyttöisimpiä mitä kuivakytkimiä on. Ei missään nimessä ainakaan raskas. Polkimen liikerata markkinoiden paras johtuen polkimien nivelpisteestä.

>Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.

*** Kuten kaikki traktorit _riviviljelyraidevälillä_. No ehkä SS tekee poikkeuksen.

>Erittäin ruma muotoilu.

*** Ulkonäössä ja muotoilussa kokoluokkansa näteimpiä yhdessä MF 4400 sarjan ja JXU Casen kanssa.

>Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.

*** Mutta miksi ihmeessä. Kytkin kestää etukuormainkäytössäkin varmasti sen 4000 tuntia.

>Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.

*** Argumentoi.

>Savuttanut uudesta asti.

*** Olet kai reklamoinut tehtaalle? Ainoastaan kevyt valkosavu on mahdollinen kylmällä moottorilla.

>Toista en kyllä ostaisi.

*** Argumentoi. Minä aion vaihtaa jonkun vuoden päästä uuteen A-Valtraan hyvien käyttökokemuksien ja pienien pääomakulujen vuoksi.

Vaikka... kirjoitti:

80-luvun John Deere 2850 SG2 ,niin et paljoa
puhuisi ysisatasen maantieominaisuuksista.
On John Deere ainakin valovuoden edellä tekniikassa,käyttömukavuudessa ja hiljaisuudessa. Ja mikä vaihteiston toiminta, on siinä ysisatasella vielä paljon kehiteltävää vaikka on ainakin kymmenen vuotta nuorempi konstruktio.
Apinoitu jostain 60-luvulta.

Lue lisää

Älä nyt viitsi edes verrata jotain kosmonauttijontikkaa 900 Valtraan. Olen kyllä 2650 JD:llä ajanut joten tunnen koneen. Eikös se ole likimain sama kuin 2850???

On toki hyvä kone maantiellä pitkän akselivälin ansiosta, mutta ei vanhanaikaisine ohjauslaitteineen, etuakselistoineen ja ohjaamoineen pääse lähellekään satasarjan Valtraa. Vaihteisto on napakkuudeltaan lähes Valtran veroinen.

Miinuksia Valtraan nähden:
- Kamala ohjaamo, kaikkiaan
- kulkureitti tuulilasin kautta, ensikertalaisella oltava kartta että osaa ulos ohjaamosta
- huono takanäkyvyys, vetokoukulle aivan onneton
- kumilärväkkeet ohjaamon takalattiassa => aina puhki ja maa-äiti katsoo sisään
- lokasuojien peittokulma
- alimitoitettu ZF etuakseli
- ajokytkimen käyttösylinteri/painelaakeri
- sivupeilit, onko niitä?
- polttoainetankki kylmässä paikassa, keulalla
- idioottimainen kierroslukumittari apinoitu DDR:n ajoilta
- ovien/tuulilasien väljyys ja löysyys=>vesi ja pöly tulee sisään
- nostolaite on epäonnistunut sätös kaikkiaan
- pieni nostovoima
- vetovarret huonekaluputkea
- pieni nostoliike
- järjetön Caster etuakselilla=> ne lukuisat olkatappiremontit, on toki ketterä mutta kestävyyden kustannuksella
- erittäin vaikea kulku ohjaamoon

Jontikka koki aikamatkan 6000 sarjan tulless kehiin. 5000 sarjassa ammuttiin yli ja reippaasti hienouksien kanssa, kone ei vastaa käyttötarpeita kokoluokassaan.

verrata kirjoitti:

Älä nyt viitsi edes verrata jotain kosmonauttijontikkaa 900 Valtraan. Olen kyllä 2650 JD:llä ajanut joten tunnen koneen. Eikös se ole likimain sama kuin 2850???

On toki hyvä kone maantiellä pitkän akselivälin ansiosta, mutta ei vanhanaikaisine ohjauslaitteineen, etuakselistoineen ja ohjaamoineen pääse lähellekään satasarjan Valtraa. Vaihteisto on napakkuudeltaan lähes Valtran veroinen.

Miinuksia Valtraan nähden:
- Kamala ohjaamo, kaikkiaan
- kulkureitti tuulilasin kautta, ensikertalaisella oltava kartta että osaa ulos ohjaamosta
- huono takanäkyvyys, vetokoukulle aivan onneton
- kumilärväkkeet ohjaamon takalattiassa => aina puhki ja maa-äiti katsoo sisään
- lokasuojien peittokulma
- alimitoitettu ZF etuakseli
- ajokytkimen käyttösylinteri/painelaakeri
- sivupeilit, onko niitä?
- polttoainetankki kylmässä paikassa, keulalla
- idioottimainen kierroslukumittari apinoitu DDR:n ajoilta
- ovien/tuulilasien väljyys ja löysyys=>vesi ja pöly tulee sisään
- nostolaite on epäonnistunut sätös kaikkiaan
- pieni nostovoima
- vetovarret huonekaluputkea
- pieni nostoliike
- järjetön Caster etuakselilla=> ne lukuisat olkatappiremontit, on toki ketterä mutta kestävyyden kustannuksella
- erittäin vaikea kulku ohjaamoon

Jontikka koki aikamatkan 6000 sarjan tulless kehiin. 5000 sarjassa ammuttiin yli ja reippaasti hienouksien kanssa, kone ei vastaa käyttötarpeita kokoluokassaan.

Lue lisää

Minulla on nuo molemmat ja kyllä se Valtra
on tekniikassa valovuoden jäljessä. Ohjaamoon
kulku on makuasia mutta ohjaamoergonomia ja laatu
on paljon Valtraa edellä. Ratissa kunnolliset
säädöt myös pituussuunnassa ja kallistusvara
ainakin puolet suurempi. Kunnollinen käsinojaistuin. Takanäkyvyys ei todellakaan
häviä Valtralle jos sitä vetokoukkua ei oteta
lukuun ja siihenkin on takalasipeili.
Valtran ovi ja ikkunatunkit aivan ala-arvoiset.
Valtran kaikki valot jää palamaan vaikka virta
on pois. Mukava havainto seuraavana päivänä
Voimanoton kytkin hirvittävä rautakanki JD:n
hydrauliseen verrattuna joka irroittaa automaattisesti koneen sammuttua eikä jää
vahingossa päälle. Valtrassa aataminaikainen
laskunopeuden säätö jota vahingossa tulee
potkittua mekaaninen nostolaite toimii vain
pätkimällä jos laskunopeussäätö ei ole hitaimmassa
asennossa. Ja se hirvittävä meteli tieajossa
ainakin jos takalasi on auki. Lämmityslaitteen
puhallin katossa täysin lelu, kestää vain pari
vuotta. Alapuhallin alitehoinen rimpula JD:ssä saa konepellin ylös,Vltrassa pultattu kiinni. Valtran sivupeltien kiinnitys aivan surkea.
JD:ssä sähköinen etuvedon kytkentä,Vartrassa
mekaaninen ja käyttövipu jossain alhaalla
jalkojen joukossa joku veto-työntötappi.
JD:n nostolaitetarkkuus aivan omaa luokkaansa
Valtraan verrattuna,ja JD:n ulkopuolinen
hydrauliikka toimii samanaikaisesti nostolaite
hydrauliikan kanssa,Valtrassa ei. Valtran
polkimet kuin 40-50- luvun autoissa läpi lattian
menevät. Valtrassa kytkimen toiminta mekaaninen
JD:ssa hydraulinen samoin jarrut JD ohjauksessa
yksi kierros vähemmän kääntösäde silti pienempi.
Valtran kierroslukumittarista ei näe edes
traktorin nopeutta mutta JD:stä näkee Valtrassa
se vasta alkeellinen on.Ja se Valtran käsijarrun varoitusvalo,kärpäsenpaskan kokoinen suurennuslasilla etsittävä. JD:ssä iso ja vilkkuva, aivan eri tasoinen JD:ssä painevoideltu
vaihdelaatikko, Valtrassa äänestä päätellen ei voitelua ollenkaan. Valtran etuakselin
nivelissä ei ole edes voitelunippoja joten nekin
kertakäyttöisiä. Valtrassa ei näe mikä vaihde
milloikin on päällä koska sivuttaisvapaa-asento
on olemattoman pieni. Mikä merkitys on tankin
"kylmällä paikalla" Vettäkö siellä pidät?
Sinä olet joskus saattanut Fanaattisena vallumiehenä hiukan ajella mutta Minulla on
molemmista pitkä kokemus omistajana ja on
taatusti viimeinen ysisatanen meillä. Täysin
museokone 2000-luvun traktoriksi konehallissa
seisomaan. JD on laadukas länsitraktori ja
ysisatanen lähinnä Belarusta vastaava lousku
ja Yksinkertaisten isäntien yksinkertainen
museokone jossa metelin saa kaupan päälle.
PS. Yhtään etuakseli ja olkatappiremppaa en
ole tehnyt 10000 käyttötunnin aikana eikä
ainuttakaan vatovartta ole uusittu vaikka on
kääntöaurat. Ja kyntämisen mukavuutta ei voi
edes verrata. Asia vaan on niin että JD
näyttää suunnan suurimpana itsenäisenä valmistajana jolla on varaa panostaa tuotekehittelyyn ja uusiin malleihin ja Valtra
(valtion traktori) entinen Valmet(valtion meteli)
yrittää rahapulassaan parannella ikivanhoja
konstruktioita. Nykyinen Suolahden värivammainen
seuraavaksi lanseerataan keltaisilla vanteilla.
Vihreän värin ovat jo apinoineet.

suustasi päästelet kirjoitti:

>Surkea vaihteisto jossa vaihteet survotaan >päälle.

*** Ei tarvitse survoa, synkronointi on markkinoiden kevyttoimisin. Tietänet tämän jos olet ajanut. Mikäli survotaan, ei ole ihme jos laatikko hajoaa. Vaihteisto on ylivoimaisesti paras tässä kokoluokassa. Olen ajanut monia muitakin merkkejä ja tiedän tämän. Missään ei vaihteet vaihdu niin liukkaasti kuin 900 Valtrassa.

>Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
>paikassa.

*** Ja on mekaanisena tosi napakka käyttää. Sijainti on hieman alhaalla, mutta harvoinpasitä tarvitsee käyttää: yleensä pellolle mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

>Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
>surkeampi.

*** Argumentoi. Mielestäni toiminta on selvä ja looginen.

>Akun huoltaminen hankalaa

*** Konepeiton saa nostamalla irti. Tätä yksinkertaista toimintoa eivät kaikki hoksaa vaikka se käyttöohjekirjassa kerrotaan.

>Polttoainesäiliö liian pieni.

*** Tämä on totta. Olen tästä laittanut myös omakohtaista kommenttia tehtaan suuntaan. Tankki on riittävä kolmoskoneille, mutta isompien mallien kulutus on niin paljon isompi, ettei täydellä tankilla täyttä päivää aja.

>Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.

*** Ei pidä paikkaansa. Voimansiirron äänekkyys on jäänyt 90 luvun taitteeseen. Entäpä New-Hollandin voimansiirron äänet?

>Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.

*** Ei pidä paikkaansa, vinkuminen jäi 80 luvulle. Maantieajossa kuuluu voimakkaimpana äänenä tuulettimen hurina.

>Alkeellinen ratin säätö.

*** Ratin säädöt vähintäänkin riittävät. Löytyy tiltti ja luisti. Ellei kunnollista ohjausasentoa löydy, niin et osaa avata tiltin lukitusta. Ota ohjekirja käteen.

>Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.

*** Tämä on totta vuoteen 2000 saakka HiShift -malleissa. Sen jälkeen nupit ovat vaihdettu. Myös tätä vanhempiin asia korjaantuu kertainvestoinnilla, ei kai kukaan varaosana niitä vanhanmallin päitä ole mennyt ostamaan.

>Ilmavaivoja.

*** Argumentoi. Nämä vaivat eivät kyllä koske traktoria, kuljettajaa ehkä...

>Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
>ja raskas käyttää.

*** Kytkin on kevytkäyttöisimpiä mitä kuivakytkimiä on. Ei missään nimessä ainakaan raskas. Polkimen liikerata markkinoiden paras johtuen polkimien nivelpisteestä.

>Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.

*** Kuten kaikki traktorit _riviviljelyraidevälillä_. No ehkä SS tekee poikkeuksen.

>Erittäin ruma muotoilu.

*** Ulkonäössä ja muotoilussa kokoluokkansa näteimpiä yhdessä MF 4400 sarjan ja JXU Casen kanssa.

>Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.

*** Mutta miksi ihmeessä. Kytkin kestää etukuormainkäytössäkin varmasti sen 4000 tuntia.

>Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.

*** Argumentoi.

>Savuttanut uudesta asti.

*** Olet kai reklamoinut tehtaalle? Ainoastaan kevyt valkosavu on mahdollinen kylmällä moottorilla.

>Toista en kyllä ostaisi.

*** Argumentoi. Minä aion vaihtaa jonkun vuoden päästä uuteen A-Valtraan hyvien käyttökokemuksien ja pienien pääomakulujen vuoksi.

Lue lisää

Minulla on molemmat JD ja ysisatanen ja
pitkä kokemus molemmista. Mitä napakkaa näet
mekaanisessa etuvedon kytkennässä. Onko sulla
kokemusta edes sähköisestä? Ihan käsittämätön
väite? 70-lukuako elelet niinkuin se ysisatasen
tekniikkakin? Tutustu JD:n laskunopeussäätimeen
niin ero on aikamoinen. Valtrassa kaikki on
toteutettu halvimmalla tavalla käyttäjän
kustannuksella. Huoltomies kommentoi kysyttäessä
"miksei ne vaihteet mene päälle" niin vastaus
kuului että ei ne koskaan valmetissa ole menneet,
ne pistetään päälle. Olen kyllä aivan samaa mieltä
Samainen mies osti itselleen Jontikan ja kun
kysyttiin syytä moiseen niin vastaus oli kuulunut:En ostanut Valtraa koska se on niin korjaamoystävällinen. Se siitä laadusta.
Ja siihen päättyi se huoltohommakin häneltä.
Ei totuuden puhujan annettu jatkaa.On sulla
ihmeellinen ysisatanen jos sen vaihteet vaihtuu
liukkaasti kun täällä kaikki valittaa. Mutta kai
niillä on laajempaa kokemusta. Oletko koskaan
ajanut takalasi auki kesähelteellä perävaunu
takana ja yrittänyt kuunnella radiota, ei taida
onnistua. Ja sitäpaitsi se tuulettimenkin
meteli on sietämätön.
Oletko joku Valtran myyjä kun väittämäsi ovat
noin kotiinpäin kiskomista,vai onko
vertailupohjaa ollenkaaan, Onko merkkiuskollisuus
sokaissut? Olen omistanut tuollaisen pettymyksen
jo vuosia enkä toista takuulla osta. Koemusta
on kolmesta muustakin merkistä. JD on peltojen
mersu ja ysisatanen Lada.

JD-mies kirjoitti:

Minulla on nuo molemmat ja kyllä se Valtra
on tekniikassa valovuoden jäljessä. Ohjaamoon
kulku on makuasia mutta ohjaamoergonomia ja laatu
on paljon Valtraa edellä. Ratissa kunnolliset
säädöt myös pituussuunnassa ja kallistusvara
ainakin puolet suurempi. Kunnollinen käsinojaistuin. Takanäkyvyys ei todellakaan
häviä Valtralle jos sitä vetokoukkua ei oteta
lukuun ja siihenkin on takalasipeili.
Valtran ovi ja ikkunatunkit aivan ala-arvoiset.
Valtran kaikki valot jää palamaan vaikka virta
on pois. Mukava havainto seuraavana päivänä
Voimanoton kytkin hirvittävä rautakanki JD:n
hydrauliseen verrattuna joka irroittaa automaattisesti koneen sammuttua eikä jää
vahingossa päälle. Valtrassa aataminaikainen
laskunopeuden säätö jota vahingossa tulee
potkittua mekaaninen nostolaite toimii vain
pätkimällä jos laskunopeussäätö ei ole hitaimmassa
asennossa. Ja se hirvittävä meteli tieajossa
ainakin jos takalasi on auki. Lämmityslaitteen
puhallin katossa täysin lelu, kestää vain pari
vuotta. Alapuhallin alitehoinen rimpula JD:ssä saa konepellin ylös,Vltrassa pultattu kiinni. Valtran sivupeltien kiinnitys aivan surkea.
JD:ssä sähköinen etuvedon kytkentä,Vartrassa
mekaaninen ja käyttövipu jossain alhaalla
jalkojen joukossa joku veto-työntötappi.
JD:n nostolaitetarkkuus aivan omaa luokkaansa
Valtraan verrattuna,ja JD:n ulkopuolinen
hydrauliikka toimii samanaikaisesti nostolaite
hydrauliikan kanssa,Valtrassa ei. Valtran
polkimet kuin 40-50- luvun autoissa läpi lattian
menevät. Valtrassa kytkimen toiminta mekaaninen
JD:ssa hydraulinen samoin jarrut JD ohjauksessa
yksi kierros vähemmän kääntösäde silti pienempi.
Valtran kierroslukumittarista ei näe edes
traktorin nopeutta mutta JD:stä näkee Valtrassa
se vasta alkeellinen on.Ja se Valtran käsijarrun varoitusvalo,kärpäsenpaskan kokoinen suurennuslasilla etsittävä. JD:ssä iso ja vilkkuva, aivan eri tasoinen JD:ssä painevoideltu
vaihdelaatikko, Valtrassa äänestä päätellen ei voitelua ollenkaan. Valtran etuakselin
nivelissä ei ole edes voitelunippoja joten nekin
kertakäyttöisiä. Valtrassa ei näe mikä vaihde
milloikin on päällä koska sivuttaisvapaa-asento
on olemattoman pieni. Mikä merkitys on tankin
"kylmällä paikalla" Vettäkö siellä pidät?
Sinä olet joskus saattanut Fanaattisena vallumiehenä hiukan ajella mutta Minulla on
molemmista pitkä kokemus omistajana ja on
taatusti viimeinen ysisatanen meillä. Täysin
museokone 2000-luvun traktoriksi konehallissa
seisomaan. JD on laadukas länsitraktori ja
ysisatanen lähinnä Belarusta vastaava lousku
ja Yksinkertaisten isäntien yksinkertainen
museokone jossa metelin saa kaupan päälle.
PS. Yhtään etuakseli ja olkatappiremppaa en
ole tehnyt 10000 käyttötunnin aikana eikä
ainuttakaan vatovartta ole uusittu vaikka on
kääntöaurat. Ja kyntämisen mukavuutta ei voi
edes verrata. Asia vaan on niin että JD
näyttää suunnan suurimpana itsenäisenä valmistajana jolla on varaa panostaa tuotekehittelyyn ja uusiin malleihin ja Valtra
(valtion traktori) entinen Valmet(valtion meteli)
yrittää rahapulassaan parannella ikivanhoja
konstruktioita. Nykyinen Suolahden värivammainen
seuraavaksi lanseerataan keltaisilla vanteilla.
Vihreän värin ovat jo apinoineet.

Lue lisää

ajan karvalakki 900,seen.
Valtran valtti lisävarusteissa on että jokaisen saa erikseen mitä tarvii eikä joudu ottamaan mitään paketti varusteita joissa on puolet tarpeetonta.
Puhutko autocontrol nostolaitteen epätarkkuudesta vai mekaanisesta?

Vai tarvii sun oikeen nähdä mikä vaihde on päällä,etkö muuten sitä tiedä tai muista,äänestäkin sen tietää onko sopiva pykälä sisällä.
Kuulut tässä asiassa tohon hameväkeen joiden pitää aina nähdä vaihdekaavio samalla kuin vaihdetaan vaihdetta...se kuuluu osata käyttää vaikka unissaan.

Ja lopuksi,toi 100 sarja perus traktori jolla hoituu normi työt,kenelle se ei riitä ostaa jonkun muun mallin /merkin.

nyt koko kirjoitti:

ajan karvalakki 900,seen.
Valtran valtti lisävarusteissa on että jokaisen saa erikseen mitä tarvii eikä joudu ottamaan mitään paketti varusteita joissa on puolet tarpeetonta.
Puhutko autocontrol nostolaitteen epätarkkuudesta vai mekaanisesta?

Vai tarvii sun oikeen nähdä mikä vaihde on päällä,etkö muuten sitä tiedä tai muista,äänestäkin sen tietää onko sopiva pykälä sisällä.
Kuulut tässä asiassa tohon hameväkeen joiden pitää aina nähdä vaihdekaavio samalla kuin vaihdetaan vaihdetta...se kuuluu osata käyttää vaikka unissaan.

Ja lopuksi,toi 100 sarja perus traktori jolla hoituu normi työt,kenelle se ei riitä ostaa jonkun muun mallin /merkin.

Lue lisää

Onko joitain muitakin ysisatasia kuin karvalakkimalleja. En ole eden kuullut muista. Valtrassa se sähkönostolaite on lisävaruste.
Ja lisämaksusta. Vanhan JD:n mekaaninenkin joka
on vakiovaruste toimii tarkasti ja pätkimättä.
Keskustelua kun ei mielestäni olekkaan käyty
lisähinnalla ostettavista lisävarusteista.
Perustraktorin ominaisuuksistahan oli kysymys.
Ysisataseen saa ilman lisähintaa museokoneen
lisäksi vain raivostuttavan vinkumisen ,rohinan
ja kalinan kaikki muu maksaa ja kaikkea ei saa
rahallakaan.

JD -mies kirjoitti:

Onko joitain muitakin ysisatasia kuin karvalakkimalleja. En ole eden kuullut muista. Valtrassa se sähkönostolaite on lisävaruste.
Ja lisämaksusta. Vanhan JD:n mekaaninenkin joka
on vakiovaruste toimii tarkasti ja pätkimättä.
Keskustelua kun ei mielestäni olekkaan käyty
lisähinnalla ostettavista lisävarusteista.
Perustraktorin ominaisuuksistahan oli kysymys.
Ysisataseen saa ilman lisähintaa museokoneen
lisäksi vain raivostuttavan vinkumisen ,rohinan
ja kalinan kaikki muu maksaa ja kaikkea ei saa
rahallakaan.

Lue lisää

väliä onko lisävaruste vai ei? jos tarvii varusteen ottaa sen jollei tarvi tyyty vakioon.
Loppuiko hynät kesken sulla aikanaan ku ei ole varusteita koneessa ja nyt paasataan täällä ja vertaillaan toisiin koneisiin jossa on vakiona jotain mitä ei ole vallussa.

Mitä järkeä on ostaa viimisen päälle varusteltuu konetta esim.paikalliskäyttöön olevaan työhön(sirkeli).
Ei paljoa lämmitä tieto sähköisestä nostolaitteesta,hydr.kytkettävästä ulosotosta,kyynärnojista ilmastoinnista,sähkökyt.neliveto jne jne jne. jos työskentelet traktorin vieressä ulkona.
Tämä vain yhtenä esim.
Jos tämä ei riitä/sovellu sun tarpeisiis niin se on sun tyhmyyttäs jos olet ostanut väärän koneen tarpeisiis joten miksi pidät sellaista konetta joka ei sovellu sinulle?? No pitää se vallu ainakin arvonsa siinä pihallakin paremmin ku peuras.

sen on kirjoitti:

väliä onko lisävaruste vai ei? jos tarvii varusteen ottaa sen jollei tarvi tyyty vakioon.
Loppuiko hynät kesken sulla aikanaan ku ei ole varusteita koneessa ja nyt paasataan täällä ja vertaillaan toisiin koneisiin jossa on vakiona jotain mitä ei ole vallussa.

Mitä järkeä on ostaa viimisen päälle varusteltuu konetta esim.paikalliskäyttöön olevaan työhön(sirkeli).
Ei paljoa lämmitä tieto sähköisestä nostolaitteesta,hydr.kytkettävästä ulosotosta,kyynärnojista ilmastoinnista,sähkökyt.neliveto jne jne jne. jos työskentelet traktorin vieressä ulkona.
Tämä vain yhtenä esim.
Jos tämä ei riitä/sovellu sun tarpeisiis niin se on sun tyhmyyttäs jos olet ostanut väärän koneen tarpeisiis joten miksi pidät sellaista konetta joka ei sovellu sinulle?? No pitää se vallu ainakin arvonsa siinä pihallakin paremmin ku peuras.

Lue lisää

siihen sirkkelin ääreen seisomaan. Siinä on hyvä ulosoton kytkinkin, eikä sillä tarvitse siinä ajaa, eikä se säikähdä isoakaan pelkkaa! Vaihteet siinä on tosi hankalat, mutta mitä sitten??

on hyvä kirjoitti:

siihen sirkkelin ääreen seisomaan. Siinä on hyvä ulosoton kytkinkin, eikä sillä tarvitse siinä ajaa, eikä se säikähdä isoakaan pelkkaa! Vaihteet siinä on tosi hankalat, mutta mitä sitten??

Lue lisää

varmaan on paras,kas kun ei jd.tä...ainiin se pelkää isoja tukkeja

sen on kirjoitti:

väliä onko lisävaruste vai ei? jos tarvii varusteen ottaa sen jollei tarvi tyyty vakioon.
Loppuiko hynät kesken sulla aikanaan ku ei ole varusteita koneessa ja nyt paasataan täällä ja vertaillaan toisiin koneisiin jossa on vakiona jotain mitä ei ole vallussa.

Mitä järkeä on ostaa viimisen päälle varusteltuu konetta esim.paikalliskäyttöön olevaan työhön(sirkeli).
Ei paljoa lämmitä tieto sähköisestä nostolaitteesta,hydr.kytkettävästä ulosotosta,kyynärnojista ilmastoinnista,sähkökyt.neliveto jne jne jne. jos työskentelet traktorin vieressä ulkona.
Tämä vain yhtenä esim.
Jos tämä ei riitä/sovellu sun tarpeisiis niin se on sun tyhmyyttäs jos olet ostanut väärän koneen tarpeisiis joten miksi pidät sellaista konetta joka ei sovellu sinulle?? No pitää se vallu ainakin arvonsa siinä pihallakin paremmin ku peuras.

Lue lisää

vuosien saatossa. En mä mitään sähköistä
nostolaitetta edes ole kaivannut, mutta olisi
kuvitellut että vakionostolaitekin jo toimisi
2000-luvun traktorissa edes tyydttävästi.
Ysisatasessa se ei kuitenkaan toimi.
Ainoa lohtu on jos sen arvo säilyy mutta pahoin
pelkään että ainoastaan valtramyyjä tarjoaa
siitä uuteen vaihdettaessa parempaa hintaa.
Mutta siihen halpaan en enää toista kertaa mene.
Klapikoneen käyttäjäksi se on turhan arvokas.
Mutta on siinä kehitystä kuitenkin tapahtunut
jos vertaa piikilangan kiristäjään,koska tällä
se katkeaa jos onnistuu saamaan sen etuvedonkin
vielä päälle. Vauhdissa ei kylläkään enää onnistu
jos takapyörät sutii, ja mihin sitä Grammerin
kyynärnojapenkkiäkään tarvitsee jos on
tottunut vanhaan valmetin peltikaukaloon
kallistussäädöllä. Ei mihinkään. Ja jos
kalina ja vinkuminen on jo kuurouttanut korvasi
niin ei voi enää kuulla JD:n äänetöntä menoa
Sisäilman suodatinkin on pinta-alaltaan noin
neljäsosa JD:n vastaaviin ja aina tukossa, mutta
jos ottaa sen kokonaan pois niin ei kai se
häiritse paikalliskäytössä.

JD-mies kirjoitti:

vuosien saatossa. En mä mitään sähköistä
nostolaitetta edes ole kaivannut, mutta olisi
kuvitellut että vakionostolaitekin jo toimisi
2000-luvun traktorissa edes tyydttävästi.
Ysisatasessa se ei kuitenkaan toimi.
Ainoa lohtu on jos sen arvo säilyy mutta pahoin
pelkään että ainoastaan valtramyyjä tarjoaa
siitä uuteen vaihdettaessa parempaa hintaa.
Mutta siihen halpaan en enää toista kertaa mene.
Klapikoneen käyttäjäksi se on turhan arvokas.
Mutta on siinä kehitystä kuitenkin tapahtunut
jos vertaa piikilangan kiristäjään,koska tällä
se katkeaa jos onnistuu saamaan sen etuvedonkin
vielä päälle. Vauhdissa ei kylläkään enää onnistu
jos takapyörät sutii, ja mihin sitä Grammerin
kyynärnojapenkkiäkään tarvitsee jos on
tottunut vanhaan valmetin peltikaukaloon
kallistussäädöllä. Ei mihinkään. Ja jos
kalina ja vinkuminen on jo kuurouttanut korvasi
niin ei voi enää kuulla JD:n äänetöntä menoa
Sisäilman suodatinkin on pinta-alaltaan noin
neljäsosa JD:n vastaaviin ja aina tukossa, mutta
jos ottaa sen kokonaan pois niin ei kai se
häiritse paikalliskäytössä.

Lue lisää

on siinä nostolaitteessa jos sanot ettei toimi tyydyttävästi???
Mahdatko huoltaa koneita koskaan kuten öljyt/suodatin kuuluu vaihtaa myös hydrauliikasta.
Ja jos sun nostolaittees ei toimi TARKOITTAAKO SE ETTÄ SILLOIN KAIKISSA MUISSAKAAN EI TOIMI?????

Naurettavaa jos pidät sitä vanhaa peuran raatoas jonain pyhänä koneena jossa on kaikki ja vielä ikuista.
Sun peuras ei käynnisty edes -30 asteen pakkasessa lämmittämättä,no sillä ei nyt niin väliä ole vaikkei käy kunhan on jd.

vika sulla kirjoitti:

on siinä nostolaitteessa jos sanot ettei toimi tyydyttävästi???
Mahdatko huoltaa koneita koskaan kuten öljyt/suodatin kuuluu vaihtaa myös hydrauliikasta.
Ja jos sun nostolaittees ei toimi TARKOITTAAKO SE ETTÄ SILLOIN KAIKISSA MUISSAKAAN EI TOIMI?????

Naurettavaa jos pidät sitä vanhaa peuran raatoas jonain pyhänä koneena jossa on kaikki ja vielä ikuista.
Sun peuras ei käynnisty edes -30 asteen pakkasessa lämmittämättä,no sillä ei nyt niin väliä ole vaikkei käy kunhan on jd.

Lue lisää

ja liiankin hyvin jos hyväksyy sen että
työkone putoaa kuin kivi ja pysähtyy kuin seinään
jos laskunopeussäädin on vahingossa potkittu
väärään asentoon. Säädinhän on kantapäitten takana
oleva nuppipäinen tappi jota kiskotaan ulos ja
työnnetään sisään ja yleensä potkitaan kantapäillä
Traktorilla ei ole ajettu kuin 2000 tuntia ja
huollettu säännöllisesti. Kaikissa ysisatasissa
vakionostolaitteilla sama ominaisuus joka minusta
on aivan selvä suunnitteluvirhe. Missään muussa
koneessa ei kylläkään ole tullut vastaan.
Tekniika on kuten olen sanonut 70-luvulta
sillä erolla että silloin se toimii ainakin
muissa länsimerkeissä. Ei peuran raato ole
mikään pyhä kone eikä omat peurani ole edes
mitään raatoja. Valtra ei käynnisty edes
-20:ssä ilman lämmitystä Peura vielä -15 ilman
hehkua ja lämmittämättä Eikä sillä ole mitään
väliä käynnistyykö se -30:ssä tai, ei ole edes
kokemusta, kun ei ole mitään jänkhäurakointia
missään napapiirillä.Mutta silloin kuin molemmat
käy,Valtra ja JD rinnakkain niin Valtran rohina
vaan kuuluu kaiken yli ja JD on hiljainen kuin raato, vaikka käy. Ei minulle mikään vanha JD
eikä mikään muukaan kone ole pyhä mutta antaa
vertailupohjaa kun ei osta kahta samanmerkkistä
peräkkäin jos ei tyydytä edellinen. Valtra 900
nyt vaan ei vastannut odotuksia alkuunkaan,vaan
oli pettymys.Muita itätraktoreita ja -autoja en
ole koskaan omistanut enkä ole katunut.

Surkea vaihteisto kirjoitti:

jossa vaihteet survotaan päälle.
Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
paikassa.
Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
surkeampi.
Akun huoltaminen hankalaa
Polttoainesäiliö liian pieni.
Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.
Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.
Alkeellinen ratin säätö.
Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.
Ilmavaivoja.
Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
ja raskas käyttää.
Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.
Erittäin ruma muotoilu.
Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.
Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.
Savuttanut uudesta asti.
Toista en kyllä ostaisi.

Lue lisää

kaikki toimii samati kuin 305 vallussa 305 paska kopio

Surkea vaihteisto kirjoitti:

jossa vaihteet survotaan päälle.
Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
paikassa.
Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
surkeampi.
Akun huoltaminen hankalaa
Polttoainesäiliö liian pieni.
Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.
Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.
Alkeellinen ratin säätö.
Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.
Ilmavaivoja.
Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
ja raskas käyttää.
Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.
Erittäin ruma muotoilu.
Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.
Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.
Savuttanut uudesta asti.
Toista en kyllä ostaisi.

Lue lisää

pitää paikaansa tämä 502 juttu

JD-mies kirjoitti:

Minulla on nuo molemmat ja kyllä se Valtra
on tekniikassa valovuoden jäljessä. Ohjaamoon
kulku on makuasia mutta ohjaamoergonomia ja laatu
on paljon Valtraa edellä. Ratissa kunnolliset
säädöt myös pituussuunnassa ja kallistusvara
ainakin puolet suurempi. Kunnollinen käsinojaistuin. Takanäkyvyys ei todellakaan
häviä Valtralle jos sitä vetokoukkua ei oteta
lukuun ja siihenkin on takalasipeili.
Valtran ovi ja ikkunatunkit aivan ala-arvoiset.
Valtran kaikki valot jää palamaan vaikka virta
on pois. Mukava havainto seuraavana päivänä
Voimanoton kytkin hirvittävä rautakanki JD:n
hydrauliseen verrattuna joka irroittaa automaattisesti koneen sammuttua eikä jää
vahingossa päälle. Valtrassa aataminaikainen
laskunopeuden säätö jota vahingossa tulee
potkittua mekaaninen nostolaite toimii vain
pätkimällä jos laskunopeussäätö ei ole hitaimmassa
asennossa. Ja se hirvittävä meteli tieajossa
ainakin jos takalasi on auki. Lämmityslaitteen
puhallin katossa täysin lelu, kestää vain pari
vuotta. Alapuhallin alitehoinen rimpula JD:ssä saa konepellin ylös,Vltrassa pultattu kiinni. Valtran sivupeltien kiinnitys aivan surkea.
JD:ssä sähköinen etuvedon kytkentä,Vartrassa
mekaaninen ja käyttövipu jossain alhaalla
jalkojen joukossa joku veto-työntötappi.
JD:n nostolaitetarkkuus aivan omaa luokkaansa
Valtraan verrattuna,ja JD:n ulkopuolinen
hydrauliikka toimii samanaikaisesti nostolaite
hydrauliikan kanssa,Valtrassa ei. Valtran
polkimet kuin 40-50- luvun autoissa läpi lattian
menevät. Valtrassa kytkimen toiminta mekaaninen
JD:ssa hydraulinen samoin jarrut JD ohjauksessa
yksi kierros vähemmän kääntösäde silti pienempi.
Valtran kierroslukumittarista ei näe edes
traktorin nopeutta mutta JD:stä näkee Valtrassa
se vasta alkeellinen on.Ja se Valtran käsijarrun varoitusvalo,kärpäsenpaskan kokoinen suurennuslasilla etsittävä. JD:ssä iso ja vilkkuva, aivan eri tasoinen JD:ssä painevoideltu
vaihdelaatikko, Valtrassa äänestä päätellen ei voitelua ollenkaan. Valtran etuakselin
nivelissä ei ole edes voitelunippoja joten nekin
kertakäyttöisiä. Valtrassa ei näe mikä vaihde
milloikin on päällä koska sivuttaisvapaa-asento
on olemattoman pieni. Mikä merkitys on tankin
"kylmällä paikalla" Vettäkö siellä pidät?
Sinä olet joskus saattanut Fanaattisena vallumiehenä hiukan ajella mutta Minulla on
molemmista pitkä kokemus omistajana ja on
taatusti viimeinen ysisatanen meillä. Täysin
museokone 2000-luvun traktoriksi konehallissa
seisomaan. JD on laadukas länsitraktori ja
ysisatanen lähinnä Belarusta vastaava lousku
ja Yksinkertaisten isäntien yksinkertainen
museokone jossa metelin saa kaupan päälle.
PS. Yhtään etuakseli ja olkatappiremppaa en
ole tehnyt 10000 käyttötunnin aikana eikä
ainuttakaan vatovartta ole uusittu vaikka on
kääntöaurat. Ja kyntämisen mukavuutta ei voi
edes verrata. Asia vaan on niin että JD
näyttää suunnan suurimpana itsenäisenä valmistajana jolla on varaa panostaa tuotekehittelyyn ja uusiin malleihin ja Valtra
(valtion traktori) entinen Valmet(valtion meteli)
yrittää rahapulassaan parannella ikivanhoja
konstruktioita. Nykyinen Suolahden värivammainen
seuraavaksi lanseerataan keltaisilla vanteilla.
Vihreän värin ovat jo apinoineet.

Lue lisää

Maailmassa on enää vain kaksi fuusioitumatonta valmistajaa kun vielä 50- luvulla oli baut 40, Ketkä kaksi ?

Zetor ja JD.

Ja ainakin toinen valmistaa huomattavia määriä kasvinsuojeluruiskuja, niittokoneita, pöyhimiä, silppureita, rehu- ja heinätyökoneita.
Joten luulisi siellä tiedettävän miten käyttäjät haluaisivat hienostuneen hydraulisen VOA:n kytkennän toimivan.
Onhan heidän tuotekehityksensä viikkobudjetti saman verta mitä on valumöttitehtaan kuukauden tulostavoite......

jokuvaa kirjoitti:

kaikki toimii samati kuin 305 vallussa 305 paska kopio

No mitäs vikaa 305 on? Mielestäni aikalaisekseen hyvä kampe.

900 pohjautuu 305:een mut on kuitenki aivan eri kone. Välissä aktiivista kehitystyötä lähes kaksi vuoskymment.

JD-mies kirjoitti:

Minulla on nuo molemmat ja kyllä se Valtra
on tekniikassa valovuoden jäljessä. Ohjaamoon
kulku on makuasia mutta ohjaamoergonomia ja laatu
on paljon Valtraa edellä. Ratissa kunnolliset
säädöt myös pituussuunnassa ja kallistusvara
ainakin puolet suurempi. Kunnollinen käsinojaistuin. Takanäkyvyys ei todellakaan
häviä Valtralle jos sitä vetokoukkua ei oteta
lukuun ja siihenkin on takalasipeili.
Valtran ovi ja ikkunatunkit aivan ala-arvoiset.
Valtran kaikki valot jää palamaan vaikka virta
on pois. Mukava havainto seuraavana päivänä
Voimanoton kytkin hirvittävä rautakanki JD:n
hydrauliseen verrattuna joka irroittaa automaattisesti koneen sammuttua eikä jää
vahingossa päälle. Valtrassa aataminaikainen
laskunopeuden säätö jota vahingossa tulee
potkittua mekaaninen nostolaite toimii vain
pätkimällä jos laskunopeussäätö ei ole hitaimmassa
asennossa. Ja se hirvittävä meteli tieajossa
ainakin jos takalasi on auki. Lämmityslaitteen
puhallin katossa täysin lelu, kestää vain pari
vuotta. Alapuhallin alitehoinen rimpula JD:ssä saa konepellin ylös,Vltrassa pultattu kiinni. Valtran sivupeltien kiinnitys aivan surkea.
JD:ssä sähköinen etuvedon kytkentä,Vartrassa
mekaaninen ja käyttövipu jossain alhaalla
jalkojen joukossa joku veto-työntötappi.
JD:n nostolaitetarkkuus aivan omaa luokkaansa
Valtraan verrattuna,ja JD:n ulkopuolinen
hydrauliikka toimii samanaikaisesti nostolaite
hydrauliikan kanssa,Valtrassa ei. Valtran
polkimet kuin 40-50- luvun autoissa läpi lattian
menevät. Valtrassa kytkimen toiminta mekaaninen
JD:ssa hydraulinen samoin jarrut JD ohjauksessa
yksi kierros vähemmän kääntösäde silti pienempi.
Valtran kierroslukumittarista ei näe edes
traktorin nopeutta mutta JD:stä näkee Valtrassa
se vasta alkeellinen on.Ja se Valtran käsijarrun varoitusvalo,kärpäsenpaskan kokoinen suurennuslasilla etsittävä. JD:ssä iso ja vilkkuva, aivan eri tasoinen JD:ssä painevoideltu
vaihdelaatikko, Valtrassa äänestä päätellen ei voitelua ollenkaan. Valtran etuakselin
nivelissä ei ole edes voitelunippoja joten nekin
kertakäyttöisiä. Valtrassa ei näe mikä vaihde
milloikin on päällä koska sivuttaisvapaa-asento
on olemattoman pieni. Mikä merkitys on tankin
"kylmällä paikalla" Vettäkö siellä pidät?
Sinä olet joskus saattanut Fanaattisena vallumiehenä hiukan ajella mutta Minulla on
molemmista pitkä kokemus omistajana ja on
taatusti viimeinen ysisatanen meillä. Täysin
museokone 2000-luvun traktoriksi konehallissa
seisomaan. JD on laadukas länsitraktori ja
ysisatanen lähinnä Belarusta vastaava lousku
ja Yksinkertaisten isäntien yksinkertainen
museokone jossa metelin saa kaupan päälle.
PS. Yhtään etuakseli ja olkatappiremppaa en
ole tehnyt 10000 käyttötunnin aikana eikä
ainuttakaan vatovartta ole uusittu vaikka on
kääntöaurat. Ja kyntämisen mukavuutta ei voi
edes verrata. Asia vaan on niin että JD
näyttää suunnan suurimpana itsenäisenä valmistajana jolla on varaa panostaa tuotekehittelyyn ja uusiin malleihin ja Valtra
(valtion traktori) entinen Valmet(valtion meteli)
yrittää rahapulassaan parannella ikivanhoja
konstruktioita. Nykyinen Suolahden värivammainen
seuraavaksi lanseerataan keltaisilla vanteilla.
Vihreän värin ovat jo apinoineet.

Lue lisää

Ja taas tullaan siihen tilanteeseen, että toisella Jontikka kestää 10000 tuntia, toisella kokoajan ruikulla.

Ja toisella Valtra kestää 10000 tuntia, toisella kokoajan ruikulla.

Ympyrä sulkeutuu... fanaatikkojen kanssa ei tule hullua hurskaammaksi.

Olen kyllä näistä kahdesta ehdottomasti 900 Valtran kannalla. Käytännön syyt ratkaisevat. Ei tuollainen Jontikkakaan missään nimessä huono kone ole muttamutta...

kestä kirjoitti:

Ja taas tullaan siihen tilanteeseen, että toisella Jontikka kestää 10000 tuntia, toisella kokoajan ruikulla.

Ja toisella Valtra kestää 10000 tuntia, toisella kokoajan ruikulla.

Ympyrä sulkeutuu... fanaatikkojen kanssa ei tule hullua hurskaammaksi.

Olen kyllä näistä kahdesta ehdottomasti 900 Valtran kannalla. Käytännön syyt ratkaisevat. Ei tuollainen Jontikkakaan missään nimessä huono kone ole muttamutta...

Lue lisää

pääasiallisesti metsäajoon niin sinne sen
ysisatasen voi viedä, mutta siihenkin hommaan
ostaisin ennen jonkin 6400-Valmetin turbiinikytkimellä,jos sen pitää valumötti olla.
Valumötin alusta sopii metsään paremmin koska
sinne se on tehty.
Ysisatasta en kyllä ostaisi enää, enkä missään
nimessä pellolle enkä tieajoon,sen verran olen
oppinut vuosien varrella. Ja se ysisatasen
kestävyys nyt on tälläkin palstalla nähty.
Kone on ainoa osa joka luultavimmin kestää,
jos vesi ja öljyt eivät sitten keskenään
mene sekaisin vuotavien sylinteriputkien alapään
tiivisteiden takia niinkuin useissa valluissa
takavuosina oli tapana. John Deere valmistetaan
Saksassa ja saksalaisella täsmällisyydellä, ja
se on helppo huomata jos ei merkkiuskollisuus
ole sokaissut. Vertailu on yksinkertaisen
helppoa jos omistaa molemmat.

JD- mies kirjoitti:

pääasiallisesti metsäajoon niin sinne sen
ysisatasen voi viedä, mutta siihenkin hommaan
ostaisin ennen jonkin 6400-Valmetin turbiinikytkimellä,jos sen pitää valumötti olla.
Valumötin alusta sopii metsään paremmin koska
sinne se on tehty.
Ysisatasta en kyllä ostaisi enää, enkä missään
nimessä pellolle enkä tieajoon,sen verran olen
oppinut vuosien varrella. Ja se ysisatasen
kestävyys nyt on tälläkin palstalla nähty.
Kone on ainoa osa joka luultavimmin kestää,
jos vesi ja öljyt eivät sitten keskenään
mene sekaisin vuotavien sylinteriputkien alapään
tiivisteiden takia niinkuin useissa valluissa
takavuosina oli tapana. John Deere valmistetaan
Saksassa ja saksalaisella täsmällisyydellä, ja
se on helppo huomata jos ei merkkiuskollisuus
ole sokaissut. Vertailu on yksinkertaisen
helppoa jos omistaa molemmat.

Lue lisää

Mutta miksi ihmeessä sitten ihmiset ovat niin tyhmiä että ostavat tuota Valtraa? Joka toinen uusi kone on Valtra, ja Valtran tilastoa eivät väärista ne puutarhatraktorit ja eläkeläispappojen Gatorit.

Ysistasen kestävyys on nähty ja koettu; on selvää että niissä on yleisesti vikoja kun niitä on niin pirun paljon. Ajatteleppa nyt asiaa kuitenkin prosentuaalisesti. Lähes kaikilla käyttäjillä kone on toiminut moitteetomasti kuten kuulukin, niin minullakin. Kuuden vuoden korjausmenot ovat olleet 500 euroa, ei mielestäni kohtuuttomia. Ja ajettu on 580 tuntia vuodessa, osin suuren koneen ajoa, joten käyttökin on ollut melko kovaa. Se on totta ja tiedetään, että jossain valmistussarjassa on ollut niitä vaihteiston kasausvirheitä, mutta ei todellakaan tarkoita sitä että kaikissa. Ja samoja floppeja käy myös muilla merkeillä, myös tällä sinun fanitettavalla John von Deerellä. Onhan sielläkin ollut voimansiirtopuolella tiivisteongelma näissä Autopowereissa, vuosimallit 2003-2006? Lähes jokainen laatikko on avattu uudehkona samoin kuin ysissatasessa 1998/99. Nämä Jontikan ongelmat vain eivät ole tulleet niin julkiseen tietoon, marginaalimerkki kun on. Kaiken lisäksi Jontikan vaihteistot on pyritty alkujaan vaihtamaan salassa ja öiseen aikaan ettei kuningaspeuran maine kärsisi. Ja salamyhkäistä on sekin ettei huoltomiesten anneta tutkia laatikkoa kotimaassa ja oppia uutta, vaan laatikko lähtee pikarahtina Mannheimiin ja uusi laatikko tilalle. Valtralla on heti myönnetty 900:n laatikon kasausvirheet ja takuukäytänne toimii. Myös vianaiheuttajaan on otettu heti kiinni, eikä vitkutellen kuten JD:n Autopowerin kanssa on käynyt.

ihmeessä kirjoitti:

Mutta miksi ihmeessä sitten ihmiset ovat niin tyhmiä että ostavat tuota Valtraa? Joka toinen uusi kone on Valtra, ja Valtran tilastoa eivät väärista ne puutarhatraktorit ja eläkeläispappojen Gatorit.

Ysistasen kestävyys on nähty ja koettu; on selvää että niissä on yleisesti vikoja kun niitä on niin pirun paljon. Ajatteleppa nyt asiaa kuitenkin prosentuaalisesti. Lähes kaikilla käyttäjillä kone on toiminut moitteetomasti kuten kuulukin, niin minullakin. Kuuden vuoden korjausmenot ovat olleet 500 euroa, ei mielestäni kohtuuttomia. Ja ajettu on 580 tuntia vuodessa, osin suuren koneen ajoa, joten käyttökin on ollut melko kovaa. Se on totta ja tiedetään, että jossain valmistussarjassa on ollut niitä vaihteiston kasausvirheitä, mutta ei todellakaan tarkoita sitä että kaikissa. Ja samoja floppeja käy myös muilla merkeillä, myös tällä sinun fanitettavalla John von Deerellä. Onhan sielläkin ollut voimansiirtopuolella tiivisteongelma näissä Autopowereissa, vuosimallit 2003-2006? Lähes jokainen laatikko on avattu uudehkona samoin kuin ysissatasessa 1998/99. Nämä Jontikan ongelmat vain eivät ole tulleet niin julkiseen tietoon, marginaalimerkki kun on. Kaiken lisäksi Jontikan vaihteistot on pyritty alkujaan vaihtamaan salassa ja öiseen aikaan ettei kuningaspeuran maine kärsisi. Ja salamyhkäistä on sekin ettei huoltomiesten anneta tutkia laatikkoa kotimaassa ja oppia uutta, vaan laatikko lähtee pikarahtina Mannheimiin ja uusi laatikko tilalle. Valtralla on heti myönnetty 900:n laatikon kasausvirheet ja takuukäytänne toimii. Myös vianaiheuttajaan on otettu heti kiinni, eikä vitkutellen kuten JD:n Autopowerin kanssa on käynyt.

Lue lisää

maailmalla enemmän myytävän JD:ä tai
Vallua. Taitaa se "marginaalimerkki" kuitenkin
olla toisella sijalla myyntitilastoissa täällä
Vallujenkin valtakunnassa jolla on tietenkin
kotikenttäetu puolellaan. Se nyt vielä puuttuisi
että ne kaikki leviäis, vaikka tiettyjen
vuosimallien laatikot joskus takavuosina
levisivät järjestään melkein kaikki, malli tais
olla 903 ja mielestäni sukua nykyiselle
ysisataselle, Valmetin oma konstruktio.
Mutta alunperin kysymys oli kahdeksnkytluvun
JD 2850 SG2:n tekniikan vertailusta Ysisataseen.
Se JD on kuitenkin n. 15 vuotta vanhempi
syntyessään mutta tekniikassa ysisatasta
valovuoden edellä. Nämä kaksi ovat mielestäni
kokonsa ja tehoonsa nähden vertailukelpoisia.
Näitä ominaisuuksia on turha ysisatasesta
etsiä:
Vaihteiston toiminta
Pikavaihde
Kevytkäyttöinen tarkasti toimiva hydraulinen VOA.
Kevytkäyttöinen käsikaasu oikeassa paikassa
niinkuin uusissakin koneissa
Kaikki hydrauliikan vivut samassa tasossa
ergonomisesti oikealla korkeudella.
Kaikki lisähydrauliikan vivut haluttaessa
lukkiutuvia jatkuvalle virtaukselle
Ei kuumenna öljyä vaikka vivut ovat lukitusasennossa,Kääntöaurojen kanssa hieno
ominaisuus.
Ulkopuolinen hydrauliikka toimii yhtäaikaa
nostovarsien kanssa.
Ratissa myös etäisyyssäätö,ysisatasessa ei.
Paljon nopeampi ohjaus kuin Vallussa
Pienempi kääntösäde.
Paljon hiljaisempi sisä ja ulkopuolelta.
Pienempi kulutus.
Vaihteiston painevoitelu.
Kunnollinen käsijarrun vilkkuva merkkivalo
Riippupolkimet.
Kunnolliset jarrut.
Avarampi ohjaamo.
Parempi istuin.
Etuvedon sähköhydraulinen kutkentä keinuvivulla.
Suurempi polttoainesäiliö.
Virtalukosta sammuvat valot.
Näitä ominaisuuksia et löydä
ysisatasesta Vallusta hakemallakaan
No on siinä vallussa valonvaihtaja ja vilkku
paremmassa paikassa.
Arvaa kumman hytistä nousee väsyneempi kuski
pitkän työpäivän jälkeen.
Minun ei enää tarvitse arvailla,koska minä
tiedän sen kokemuksesta.

on hyvä kirjoitti:

siihen sirkkelin ääreen seisomaan. Siinä on hyvä ulosoton kytkinkin, eikä sillä tarvitse siinä ajaa, eikä se säikähdä isoakaan pelkkaa! Vaihteet siinä on tosi hankalat, mutta mitä sitten??

Lue lisää

iso zetori! Nuista pelastuksista kuin alkaa voima loppuun jos meinaa vauhrilla sahata. Rauhallisemmalle miehelle ja pienille puille massikka on yliveto kone, mikään ei mene niin vähällä kun jouten pyörii.

JD-mies kirjoitti:

maailmalla enemmän myytävän JD:ä tai
Vallua. Taitaa se "marginaalimerkki" kuitenkin
olla toisella sijalla myyntitilastoissa täällä
Vallujenkin valtakunnassa jolla on tietenkin
kotikenttäetu puolellaan. Se nyt vielä puuttuisi
että ne kaikki leviäis, vaikka tiettyjen
vuosimallien laatikot joskus takavuosina
levisivät järjestään melkein kaikki, malli tais
olla 903 ja mielestäni sukua nykyiselle
ysisataselle, Valmetin oma konstruktio.
Mutta alunperin kysymys oli kahdeksnkytluvun
JD 2850 SG2:n tekniikan vertailusta Ysisataseen.
Se JD on kuitenkin n. 15 vuotta vanhempi
syntyessään mutta tekniikassa ysisatasta
valovuoden edellä. Nämä kaksi ovat mielestäni
kokonsa ja tehoonsa nähden vertailukelpoisia.
Näitä ominaisuuksia on turha ysisatasesta
etsiä:
Vaihteiston toiminta
Pikavaihde
Kevytkäyttöinen tarkasti toimiva hydraulinen VOA.
Kevytkäyttöinen käsikaasu oikeassa paikassa
niinkuin uusissakin koneissa
Kaikki hydrauliikan vivut samassa tasossa
ergonomisesti oikealla korkeudella.
Kaikki lisähydrauliikan vivut haluttaessa
lukkiutuvia jatkuvalle virtaukselle
Ei kuumenna öljyä vaikka vivut ovat lukitusasennossa,Kääntöaurojen kanssa hieno
ominaisuus.
Ulkopuolinen hydrauliikka toimii yhtäaikaa
nostovarsien kanssa.
Ratissa myös etäisyyssäätö,ysisatasessa ei.
Paljon nopeampi ohjaus kuin Vallussa
Pienempi kääntösäde.
Paljon hiljaisempi sisä ja ulkopuolelta.
Pienempi kulutus.
Vaihteiston painevoitelu.
Kunnollinen käsijarrun vilkkuva merkkivalo
Riippupolkimet.
Kunnolliset jarrut.
Avarampi ohjaamo.
Parempi istuin.
Etuvedon sähköhydraulinen kutkentä keinuvivulla.
Suurempi polttoainesäiliö.
Virtalukosta sammuvat valot.
Näitä ominaisuuksia et löydä
ysisatasesta Vallusta hakemallakaan
No on siinä vallussa valonvaihtaja ja vilkku
paremmassa paikassa.
Arvaa kumman hytistä nousee väsyneempi kuski
pitkän työpäivän jälkeen.
Minun ei enää tarvitse arvailla,koska minä
tiedän sen kokemuksesta.

Lue lisää

>>>Näitä ominaisuuksia on turha ysisatasesta
>>>etsiä:
>>>Vaihteiston toiminta

***Ysistasessa keveys ja napakkuus omaa luokkaansa, vipujen sijainti parempi
>>>Pikavaihde

***Mikäs se DualSplit Overdrive on?
>>>Kevytkäyttöinen tarkasti toimiva hydraulinen >>>VOA.

*** 900 paljon ergonomisempi voimanoton käyttö, voimanoton kytkin hyvässä paikassa käsivivulla=> enennäkemättömän tarkka kytkimen hallinta, ei riuhtaise, ei ole viiveitä

>>>Kevytkäyttöinen käsikaasu oikeassa paikassa

*** V900 löytyy myös kevytkäyttöinen käsikaasu ja oikeassa paikassa. Enemmän käytettävä jalkakaasu huomattavasti parempi kuin JD:ssä, eli on ns. läppäkaasu

>>>Kaikki hydrauliikan vivut samassa tasossa

*** On 900 Valtrassa ja vipu löytyy hapuleimatta. Lohkojen käytön tarkkuus paljon parempi kuin JD:n


>>>Kaikki lisähydrauliikan vivut haluttaessa
>>>lukkiutuvia jatkuvalle virtaukselle

*** myös 900:ssa, lisävarusteena jos jokin erikoiskäyttö tätä vaatii.

>>>Ei kuumenna öljyä vaikka vivut ovat >>>lukitusasennossa,Kääntöaurojen kanssa hieno
>>>ominaisuus.

*** 900 ei kuumenna mitään öljyjä missään käyttötilanteessa

>>>Ulkopuolinen hydrauliikka toimii yhtäaikaa
>>>nostovarsien kanssa.

*** onko tuo nyt erityinen ominaisuus, näin tekee myös 900, vivun kulmaa poikkeuttamalla

>>>Ratissa myös etäisyyssäätö,ysisatasessa ei.

*** Ratti on ymmärretty asentaa jo tehtaalla oikealle etäisyydelle, joten tiltillä voidaan hoitaa loput. Valtrassa pienikehäinen ralliratti ja kevyt ohjaus, Jonnessa hulahulavanne.

>>>Paljon nopeampi ohjaus kuin Vallussa

*** Nyt puhut potaskaa!!

>>>Pienempi kääntösäde.

*** Et ole säätänyt Valtrasi ohjauskulmia, ne pitää asiakkaan itse säätää. Valtrassa on kestävä Danan etuakseli nolla Casterilla. Mites sulla JD:n olkatapit on kestäneet... ja navat?

>>>Paljon hiljaisempi sisä ja ulkopuolelta.

*** Sisätiloilta Valtra hiljaisempi, vähäinen melu mikä kuuluu, on miellyttävän sävyistä.

Ulkoa Valtran käynti on voimakkaampi, mutta käyntiääni on erittäin maskuliininen ja miellyttävä. JD sellainen neitimäinen pörisijä...

>>>Pienempi kulutus.

Ei pidä paikkaansa. Nykytraktoreista 900 on pienikulutuksisimpia johtuen voimansiirron järkevästä rakenteesta ja hyvästä moottorista. Huomaa, että 900 tankki on pienempi.

>>>Vaihteiston painevoitelu.

*** 900:ssa niinikään painevoitelu, mutta pienemmällä virtaamalla ja erinomaisena ominaisuutena erilliset hydrauliöljyt.

>>>Kunnollinen käsijarrun vilkkuva merkkivalo

*** 900:sa jää ajopolkimet pohjaan käsijarrun ollessa päällä. Erinomainen ominaisuus, toope on joka ajaa jarrut päällä. Tämä jarrujen päälläolon indikaattori toimii vielä vuosikymmenienkin päästä.

>>>Riippupolkimet.

*** 900:ssa polven fysiologiaa noudattavat polkimet, joiden nivelpiste oikeassa paikassa. Käytön keveyden ero valtava Jonneen nähden. Polkimet ovat todella hyvät.

>>>Kunnolliset jarrut.

*** Itsestäänselvyys satasarjan Valtrassa.

>>>Avarampi ohjaamo.

*** Mistä ei näe mitään.

900 ohjaamo on kokoluokkansa toimivin, sieltä näkee jokapuolelle, on apumiehen istuin ja kunnolla aukeavat väljät ovet.

>>>Parempi istuin.

*** Ei pidä paikkaansa Valtrassa on vakiona Grammerin mekaaninen, joka haluaa luksusta valitsee lisävarusteisen ilmaistuimen.

>>>Etuvedon sähköhydraulinen kutkentä >>>keinuvivulla.

*** 900:ssa erittäin napakka ja helppokäyttöinen hokkikytkin.

>>>Suurempi polttoainesäiliö.

*** Tämä on JD:ssä parempi ominaisuus.

>>>Virtalukosta sammuvat valot.

*** Erittäin huono omituisuus. Valtrassa aina erillinen keinukytkin valoille virtalukosta riippumattomana, valot toimii myös virrat off -asennossa. Toivottavasti tätä ei tulla koskaan muuksi muuttamaan.

>>>No on siinä vallussa valonvaihtaja ja vilkku
>>>paremmassa paikassa.

*** Makuasia. Ei se 65 -sarjan omakaan huono ole.

>>>Arvaa kumman hytistä nousee väsyneempi kuski
>>>pitkän työpäivän jälkeen.

*** No uudemman ja ergonomisesti toimivamman 900:n ohjaamosta tietysti, kun ei ole tullut päivää sillitynnyrissä istuttua...

>>>Minun ei enää tarvitse arvailla,koska minä
>>>tiedän sen kokemuksesta.

*** Sittenhän meitä on kaksi...

Summasummarum. 900:n omistaja saa käyttöönsä perustekniikkaa, joka vastaa ergonomialtaan ja mukavuudeltaan tätäpäivää. Tästä loistavana esimerkkinä hyvä synkrovaihteisto.

Toisaalta sinun vertailusi on ontuva. Vertaat ns. eliittiluokan traktoria perustraktoriin, joiden käyttötarkoitus on eriävä. Oikeellisempi vertailu syntyisi mallien Valmet 705 vs JD 2850 ja Valtra 900 vs. JD 5000 välillä.

ihmeessä kirjoitti:

Mutta miksi ihmeessä sitten ihmiset ovat niin tyhmiä että ostavat tuota Valtraa? Joka toinen uusi kone on Valtra, ja Valtran tilastoa eivät väärista ne puutarhatraktorit ja eläkeläispappojen Gatorit.

Ysistasen kestävyys on nähty ja koettu; on selvää että niissä on yleisesti vikoja kun niitä on niin pirun paljon. Ajatteleppa nyt asiaa kuitenkin prosentuaalisesti. Lähes kaikilla käyttäjillä kone on toiminut moitteetomasti kuten kuulukin, niin minullakin. Kuuden vuoden korjausmenot ovat olleet 500 euroa, ei mielestäni kohtuuttomia. Ja ajettu on 580 tuntia vuodessa, osin suuren koneen ajoa, joten käyttökin on ollut melko kovaa. Se on totta ja tiedetään, että jossain valmistussarjassa on ollut niitä vaihteiston kasausvirheitä, mutta ei todellakaan tarkoita sitä että kaikissa. Ja samoja floppeja käy myös muilla merkeillä, myös tällä sinun fanitettavalla John von Deerellä. Onhan sielläkin ollut voimansiirtopuolella tiivisteongelma näissä Autopowereissa, vuosimallit 2003-2006? Lähes jokainen laatikko on avattu uudehkona samoin kuin ysissatasessa 1998/99. Nämä Jontikan ongelmat vain eivät ole tulleet niin julkiseen tietoon, marginaalimerkki kun on. Kaiken lisäksi Jontikan vaihteistot on pyritty alkujaan vaihtamaan salassa ja öiseen aikaan ettei kuningaspeuran maine kärsisi. Ja salamyhkäistä on sekin ettei huoltomiesten anneta tutkia laatikkoa kotimaassa ja oppia uutta, vaan laatikko lähtee pikarahtina Mannheimiin ja uusi laatikko tilalle. Valtralla on heti myönnetty 900:n laatikon kasausvirheet ja takuukäytänne toimii. Myös vianaiheuttajaan on otettu heti kiinni, eikä vitkutellen kuten JD:n Autopowerin kanssa on käynyt.

Lue lisää

Hyshys, ole nyt hiljaa tosta Autopoweerin erinomaisuudesta. Nyt sohit ampiaispesää kepillä.

JDmiehellä lootikko Mannheimissä ja joutuu pyytää naapurin Eskoa halkaisemaan paaleja metallinhohdokkaalla punaisella A95 Valtrallaa.

JDmies ei nyt näe vihreetä vaan paholaisen punaista!! Varo ettei käy päälle, mittariston piirikrttikin jonnesta tilauksesa, vaa eip oo viel näkyny ei kuulunu.

edukseen kirjoitti:

>>>Näitä ominaisuuksia on turha ysisatasesta
>>>etsiä:
>>>Vaihteiston toiminta

***Ysistasessa keveys ja napakkuus omaa luokkaansa, vipujen sijainti parempi
>>>Pikavaihde

***Mikäs se DualSplit Overdrive on?
>>>Kevytkäyttöinen tarkasti toimiva hydraulinen >>>VOA.

*** 900 paljon ergonomisempi voimanoton käyttö, voimanoton kytkin hyvässä paikassa käsivivulla=> enennäkemättömän tarkka kytkimen hallinta, ei riuhtaise, ei ole viiveitä

>>>Kevytkäyttöinen käsikaasu oikeassa paikassa

*** V900 löytyy myös kevytkäyttöinen käsikaasu ja oikeassa paikassa. Enemmän käytettävä jalkakaasu huomattavasti parempi kuin JD:ssä, eli on ns. läppäkaasu

>>>Kaikki hydrauliikan vivut samassa tasossa

*** On 900 Valtrassa ja vipu löytyy hapuleimatta. Lohkojen käytön tarkkuus paljon parempi kuin JD:n


>>>Kaikki lisähydrauliikan vivut haluttaessa
>>>lukkiutuvia jatkuvalle virtaukselle

*** myös 900:ssa, lisävarusteena jos jokin erikoiskäyttö tätä vaatii.

>>>Ei kuumenna öljyä vaikka vivut ovat >>>lukitusasennossa,Kääntöaurojen kanssa hieno
>>>ominaisuus.

*** 900 ei kuumenna mitään öljyjä missään käyttötilanteessa

>>>Ulkopuolinen hydrauliikka toimii yhtäaikaa
>>>nostovarsien kanssa.

*** onko tuo nyt erityinen ominaisuus, näin tekee myös 900, vivun kulmaa poikkeuttamalla

>>>Ratissa myös etäisyyssäätö,ysisatasessa ei.

*** Ratti on ymmärretty asentaa jo tehtaalla oikealle etäisyydelle, joten tiltillä voidaan hoitaa loput. Valtrassa pienikehäinen ralliratti ja kevyt ohjaus, Jonnessa hulahulavanne.

>>>Paljon nopeampi ohjaus kuin Vallussa

*** Nyt puhut potaskaa!!

>>>Pienempi kääntösäde.

*** Et ole säätänyt Valtrasi ohjauskulmia, ne pitää asiakkaan itse säätää. Valtrassa on kestävä Danan etuakseli nolla Casterilla. Mites sulla JD:n olkatapit on kestäneet... ja navat?

>>>Paljon hiljaisempi sisä ja ulkopuolelta.

*** Sisätiloilta Valtra hiljaisempi, vähäinen melu mikä kuuluu, on miellyttävän sävyistä.

Ulkoa Valtran käynti on voimakkaampi, mutta käyntiääni on erittäin maskuliininen ja miellyttävä. JD sellainen neitimäinen pörisijä...

>>>Pienempi kulutus.

Ei pidä paikkaansa. Nykytraktoreista 900 on pienikulutuksisimpia johtuen voimansiirron järkevästä rakenteesta ja hyvästä moottorista. Huomaa, että 900 tankki on pienempi.

>>>Vaihteiston painevoitelu.

*** 900:ssa niinikään painevoitelu, mutta pienemmällä virtaamalla ja erinomaisena ominaisuutena erilliset hydrauliöljyt.

>>>Kunnollinen käsijarrun vilkkuva merkkivalo

*** 900:sa jää ajopolkimet pohjaan käsijarrun ollessa päällä. Erinomainen ominaisuus, toope on joka ajaa jarrut päällä. Tämä jarrujen päälläolon indikaattori toimii vielä vuosikymmenienkin päästä.

>>>Riippupolkimet.

*** 900:ssa polven fysiologiaa noudattavat polkimet, joiden nivelpiste oikeassa paikassa. Käytön keveyden ero valtava Jonneen nähden. Polkimet ovat todella hyvät.

>>>Kunnolliset jarrut.

*** Itsestäänselvyys satasarjan Valtrassa.

>>>Avarampi ohjaamo.

*** Mistä ei näe mitään.

900 ohjaamo on kokoluokkansa toimivin, sieltä näkee jokapuolelle, on apumiehen istuin ja kunnolla aukeavat väljät ovet.

>>>Parempi istuin.

*** Ei pidä paikkaansa Valtrassa on vakiona Grammerin mekaaninen, joka haluaa luksusta valitsee lisävarusteisen ilmaistuimen.

>>>Etuvedon sähköhydraulinen kutkentä >>>keinuvivulla.

*** 900:ssa erittäin napakka ja helppokäyttöinen hokkikytkin.

>>>Suurempi polttoainesäiliö.

*** Tämä on JD:ssä parempi ominaisuus.

>>>Virtalukosta sammuvat valot.

*** Erittäin huono omituisuus. Valtrassa aina erillinen keinukytkin valoille virtalukosta riippumattomana, valot toimii myös virrat off -asennossa. Toivottavasti tätä ei tulla koskaan muuksi muuttamaan.

>>>No on siinä vallussa valonvaihtaja ja vilkku
>>>paremmassa paikassa.

*** Makuasia. Ei se 65 -sarjan omakaan huono ole.

>>>Arvaa kumman hytistä nousee väsyneempi kuski
>>>pitkän työpäivän jälkeen.

*** No uudemman ja ergonomisesti toimivamman 900:n ohjaamosta tietysti, kun ei ole tullut päivää sillitynnyrissä istuttua...

>>>Minun ei enää tarvitse arvailla,koska minä
>>>tiedän sen kokemuksesta.

*** Sittenhän meitä on kaksi...

Summasummarum. 900:n omistaja saa käyttöönsä perustekniikkaa, joka vastaa ergonomialtaan ja mukavuudeltaan tätäpäivää. Tästä loistavana esimerkkinä hyvä synkrovaihteisto.

Toisaalta sinun vertailusi on ontuva. Vertaat ns. eliittiluokan traktoria perustraktoriin, joiden käyttötarkoitus on eriävä. Oikeellisempi vertailu syntyisi mallien Valmet 705 vs JD 2850 ja Valtra 900 vs. JD 5000 välillä.

Lue lisää

niinkuin minulla on,epäilen,koska et edes
osaa laskea ratin kierroksia!
Nimitätko sitä kolmatta seivästä pikavaihteeksi
joka mulla on synkronoimaton alennusvaihde ja
ainoastaan eteenpäin ajettaessa.Ostettaessa se
ainakin oli vaihtoehto ylivaihteelle. Molempia ei
saanut rahallakaan. Makuasia on
niitten keppien sijainti mutta toiminta ei
todellakaan vakuuta Vallussa. Ei ainakaan
meillä.Tiedätkö edes JD:n voimanoton käyttövivun
paikkaa kun noin sekavia horiset,toiminnasta
puhumattakaan. voin kertoa Se on samalla
puolella kuin vallussakin mutta ainakin viisi
kertaa kevyempi hydraulisena eikä sitä tarvi
vääntää minnekkään sepän tekoiseen koloon
irroitettaessa,hirvittävä rautakanki.
Päivän jos nostaa jurtteja vallun kanssa niin
on vasen olkapää melkein sijoiltaan,on se niin
"kevyt". Ja se valintakytkin siellä oikealla
takana vasta on paikan löytänyt alkeellisine
koloineen. JD:ssä penkin vieressä ja voi pitää
aina päällä.Missä se vallun kevyt käsikaasu
sijaitsee? Meillä se on kaukana kojelaudan
sivussa oleva lähes puolimetrinen tanko sojottaen
viistosti ulospäin ja jäykkä kuin mikä.
On ne tosi ergonomisessa paikassa ne hydrauliikan
vivut,jossain penkin alla!
Jalkakaasun käytössä ei ole mitään eroa.Samassa
paikassa molemmissa,ja onko sillä merkitystä,
onko sen saappaan alla läppä vai lusikka?
JD.ssä vakiopaineinen hydrauliikka,mieti kumman
käyttö on tarkempi!
Minullakin on se kolmas lohko vallussa ja
ainoa lukkiutuva ulkopuoliseen jatkuvaan
virtaukseen kuten hydraulimoottorit ja
ulkopuoliset lohkot kuten usein monissa
nostokoneissa ja kourakuormaimissa tapaa
olla. Mutta jos unohdat sen sen vivun
vallussa päälle ilman käyttöä niin se
tietää varmaa pumpun tuhoa koska kaikki öljy
tunkee läpi varaventtiilin ja kuumenee.
Ei todellakaan pidä jättää kääntöaurojen
kanssa vipua paineasentoon jos et halua
pumppuremonttia,Siitäkin on varmaa tietoa.
Kysy viisaammilta jos oma tieto ei riitä!
Hydrauliikasta et näköjään paljoa tiedä!
On se kumma ettei nykyautoissa ole ymmärretty
asentaa sitä rattia oikeaan kohtaa vaan
melkein kaikissa on pituussäätö.
Valtrassa "ralliratti"ja vielä pehmustettu
No makuasia ei niin suurta merkitystä
traktorissa kun ei ajeta ralliakaan, mutta ei
huonokaan. Mutta ohjauksen nopeudesta et
näköjään mitään tiedä.Kyllä nyt itse puhut
potaskaa. Laske ne vallun ratin kierrokset
laidasta laitaan ,minä lasken omani ja lisäksi
JD:n kierrokset niin väitän että vallusta
löytyy koko kierros enemmän.
Raideväli riviviljelyasennossa,oikea etupyörä
ottaa ensimmäiseksi kiinni laturiin,silti
kääntyy kuin Belarus,mieti mikä suunnittelun
kukkanen,jos olis caster kulmaa niin sekin
asia olisi hoidossa. Ainuttakaan osaa ei ole
etuakseliin vaihdettu. Vallun vetoakselin
nivelissä ei ole edes rasvanippoja, sekin
mielestäsi varmaan loistava ominausuus.
Voiko 80-luvun traktori olla eliittiä
2000 luvun traktorille?
Enkä usko että päivääkään ole JD:llä töitä
tehnyt väität JD:hyttiä äänekkäämmäksi!
Vai onko kuulosi jotenkin valikoiva?
Onko se ulina sinusta mielyttävän sävyistä?
Taitaa se mun Valtra sitten olla poikkeuksellisen
isoruokainen. Valot valtrassa jää päälle
vaikka virta on pois kytketty ja voivat palaa
niin kauan kunnes akku on tyhjä. Onko se
sinusta jokin hyvä ominaisuus. JD:ssä on
virtalukossa parkkivaloasento josta avaimen
saa pois. Onko sinne korpeen koskaan kantautunut
sana valoautomatiikka,en usko,voi,voi että
sellaista akuntyhjennysominaisuutta et antaisi pois! Ja vielä se napakka "hokkikytkin"
tosi ergonomisessa paikassa ja vauhdissa kun
kiskaisee päälle esim. liukkaassa ylämäessä
pyörien alkaessa sutia niin silppua syntyy,
on se tosi hieno ominaisuus ja napakka!
Ja se vakiopenkki varmasti markkinoiden halvin
ilman käsinojia ja standardimallin persukselle.
PS. Sulle varmasti maksetaan tuosta ylistyksestä
jota ei tarvi mitenkään todistaa oikeaksi ja
puhut vielä asiakkaista,vähän haisee, Ihan
kuin olisi koulutettu kehumaan. Vähän niinkuin
käytetyn auton myyjä tulee mieleen!

JD-mies kirjoitti:

niinkuin minulla on,epäilen,koska et edes
osaa laskea ratin kierroksia!
Nimitätko sitä kolmatta seivästä pikavaihteeksi
joka mulla on synkronoimaton alennusvaihde ja
ainoastaan eteenpäin ajettaessa.Ostettaessa se
ainakin oli vaihtoehto ylivaihteelle. Molempia ei
saanut rahallakaan. Makuasia on
niitten keppien sijainti mutta toiminta ei
todellakaan vakuuta Vallussa. Ei ainakaan
meillä.Tiedätkö edes JD:n voimanoton käyttövivun
paikkaa kun noin sekavia horiset,toiminnasta
puhumattakaan. voin kertoa Se on samalla
puolella kuin vallussakin mutta ainakin viisi
kertaa kevyempi hydraulisena eikä sitä tarvi
vääntää minnekkään sepän tekoiseen koloon
irroitettaessa,hirvittävä rautakanki.
Päivän jos nostaa jurtteja vallun kanssa niin
on vasen olkapää melkein sijoiltaan,on se niin
"kevyt". Ja se valintakytkin siellä oikealla
takana vasta on paikan löytänyt alkeellisine
koloineen. JD:ssä penkin vieressä ja voi pitää
aina päällä.Missä se vallun kevyt käsikaasu
sijaitsee? Meillä se on kaukana kojelaudan
sivussa oleva lähes puolimetrinen tanko sojottaen
viistosti ulospäin ja jäykkä kuin mikä.
On ne tosi ergonomisessa paikassa ne hydrauliikan
vivut,jossain penkin alla!
Jalkakaasun käytössä ei ole mitään eroa.Samassa
paikassa molemmissa,ja onko sillä merkitystä,
onko sen saappaan alla läppä vai lusikka?
JD.ssä vakiopaineinen hydrauliikka,mieti kumman
käyttö on tarkempi!
Minullakin on se kolmas lohko vallussa ja
ainoa lukkiutuva ulkopuoliseen jatkuvaan
virtaukseen kuten hydraulimoottorit ja
ulkopuoliset lohkot kuten usein monissa
nostokoneissa ja kourakuormaimissa tapaa
olla. Mutta jos unohdat sen sen vivun
vallussa päälle ilman käyttöä niin se
tietää varmaa pumpun tuhoa koska kaikki öljy
tunkee läpi varaventtiilin ja kuumenee.
Ei todellakaan pidä jättää kääntöaurojen
kanssa vipua paineasentoon jos et halua
pumppuremonttia,Siitäkin on varmaa tietoa.
Kysy viisaammilta jos oma tieto ei riitä!
Hydrauliikasta et näköjään paljoa tiedä!
On se kumma ettei nykyautoissa ole ymmärretty
asentaa sitä rattia oikeaan kohtaa vaan
melkein kaikissa on pituussäätö.
Valtrassa "ralliratti"ja vielä pehmustettu
No makuasia ei niin suurta merkitystä
traktorissa kun ei ajeta ralliakaan, mutta ei
huonokaan. Mutta ohjauksen nopeudesta et
näköjään mitään tiedä.Kyllä nyt itse puhut
potaskaa. Laske ne vallun ratin kierrokset
laidasta laitaan ,minä lasken omani ja lisäksi
JD:n kierrokset niin väitän että vallusta
löytyy koko kierros enemmän.
Raideväli riviviljelyasennossa,oikea etupyörä
ottaa ensimmäiseksi kiinni laturiin,silti
kääntyy kuin Belarus,mieti mikä suunnittelun
kukkanen,jos olis caster kulmaa niin sekin
asia olisi hoidossa. Ainuttakaan osaa ei ole
etuakseliin vaihdettu. Vallun vetoakselin
nivelissä ei ole edes rasvanippoja, sekin
mielestäsi varmaan loistava ominausuus.
Voiko 80-luvun traktori olla eliittiä
2000 luvun traktorille?
Enkä usko että päivääkään ole JD:llä töitä
tehnyt väität JD:hyttiä äänekkäämmäksi!
Vai onko kuulosi jotenkin valikoiva?
Onko se ulina sinusta mielyttävän sävyistä?
Taitaa se mun Valtra sitten olla poikkeuksellisen
isoruokainen. Valot valtrassa jää päälle
vaikka virta on pois kytketty ja voivat palaa
niin kauan kunnes akku on tyhjä. Onko se
sinusta jokin hyvä ominaisuus. JD:ssä on
virtalukossa parkkivaloasento josta avaimen
saa pois. Onko sinne korpeen koskaan kantautunut
sana valoautomatiikka,en usko,voi,voi että
sellaista akuntyhjennysominaisuutta et antaisi pois! Ja vielä se napakka "hokkikytkin"
tosi ergonomisessa paikassa ja vauhdissa kun
kiskaisee päälle esim. liukkaassa ylämäessä
pyörien alkaessa sutia niin silppua syntyy,
on se tosi hieno ominaisuus ja napakka!
Ja se vakiopenkki varmasti markkinoiden halvin
ilman käsinojia ja standardimallin persukselle.
PS. Sulle varmasti maksetaan tuosta ylistyksestä
jota ei tarvi mitenkään todistaa oikeaksi ja
puhut vielä asiakkaista,vähän haisee, Ihan
kuin olisi koulutettu kehumaan. Vähän niinkuin
käytetyn auton myyjä tulee mieleen!

Lue lisää

Pysyhän nyt ystäväni asialinjalla äläkä kuumene liikaa. En ole sinun Kuningaspeuraasi painanut maanrakoon enkä sinua henkilökohtaisesti, joten pidä sinäkin keskustelun taso. Teidän fanaatikkojen kanssa on monesti vaikeaa keskustella järkevästi, sillä jos toinen osapuoli on jäämässä keskustelussa alakynteen, argumentit loppuvat, niin sitten tullaan silmille.

Minulla ei ole molempia, olen tuonut sen ilmi. Enkä ole koskaan edes 2850 ajanut, vaan muutaman sata tuntia numeroa pienemmällä 2650:llä. Käsittääkseni kyseessä sama kone vrt. V800 ja V900?? Senverran paljon käyttökokemusta sillitynnyristä kuitenkin on, että tiedän mikä sen käytettävyys ja perusominaisuudet ovat. Ei missään tapauksessa huono kone ikäisekseen, mutta ei nyt vaan ole verrattavissa käytettävyydeltään tällaiseen uudempaan Valtraan. Ei ne Jontikan hienoudet siitä ainakaan minun käyttööni sopivampaa tee. Päinvastoin tuollainen perustekniikka ajanmukaisesti kehitettynä tuo 900 Valtralle sen sille ominaisen helpon ajettavuuden ja korkeatasoisen ergonomian.

Minun koneeni on pikavaihdemalli, sillä mitäpä ryömyrillä tekisin. Ja kolmen kepin hallinta on erittäin looginen ja käteensopiva, en ymmärrä miksi toisia häiritsee vipujen määrä kun jaotus on toimiva. Tuon pikavaihteen ansiosta 900 ottaa pitkän loikan 50 km/h saakka ja tästä pidän etenkin ruiskutustyössä ja kylvötöissä. Myös sonnanajo on tehokasta suuren maantienopeuden ansiosta.

Minut on vakuuttanut ysisatasen laatikon toiminta ja ennenkaikkea sen käytön keveys. Vaihteet ovat kuin hyvässä autossa, tätä ei voida kiistää. Olethan muistanut voidella ne siirtäjäin nivelet molybdeenirasvalla kerran vuodessa? Ellet, niin turha moittia vipujen tahmeutta.

Muistelisin tuossa Jontikassa sen voimanoton käytön olleen verrattavissa 5610 Fordiin. En vain yksinkertaisesti pidä tuosta monilevykytkimestä tarkasti kytkettäviä koneita käytettäessä. Pidän tuon parikytkimen ylivoimaisen tarkkana ja tunnokkaana kytimenä, jonka käteensopivuus tulee esille etenkin rehunkorjuukoneita, sontavaunua ja ruiskua käytettäessä. Ruiskutuksessa tuo kevytkäyttöinen käsivipu on ylivoimaisen käytännöllinen, kytkin toimii viiveettä eikä VOA jää milloinkaan ryömimään.

Nämä argumenttisi "sepän tekemä kolo" ja "rautakanki" kuvastavat vain omaa ennakkoasennettasi ja halveksuvaa atmosta vailla syy-yhteyttä. Toimivia ja erittäin käytännöllisiä ratkaisuja ovat molemmat. Pitkällä "rautakangella" saadaan kytkimelle höyhenenkevyt käyttö, fysiikanlakeja senverran tuntenet...

Käsikaasu on juuri siellä missä sen olla kuuluu, tätä ei kuitenkaan jatkuvasti käytetä. Hallintalaitteiden sijoittelu on priorisoitu: kaikkea ei voida asentaa penkin viereen jotta käytön helppous säilyisi ilman virheliikkeitä. Jalkakaasu on Valmetissa aina ollut läppätyyppinen ja tämä ei rasita nilkkaa. Luultavasti tämän asian vuoksi jontikkamies on tottunut ajamaan käsikaasulla kun pohkeessa vetää suonta... 900:ssa on todella hyvät ja kevytkäyttöiset polkimet, niiden polkeminen ei rasita jalkoja siinämäärin kuin monessa muussa. Esim. 6000 ja 8000 sarjojen polkimet ovat paljon väsyttävämmät käyttää niiden liikeradan vuoksi.

Hydrauliikan vivut ovat 900:ssa penkin vieressä, suhteellisen lähellä ja erittäin tarkat ja hyvät käyttää esim hankalasti hallittavaa silppuria. 900:n lohkojen käytössä tuntuma on tosi hyvä, paljon parempi kuin Valtran isoissa malleissa.

Hydrauliikkaventtiileihin on tarjolla lukuisia eri toimintoja 900: lisävarusteissa. Suurimmassa osassa koneita on vakioventtiilit, koska erikoiskäyttöä on niin kovin harvalla. Oma vikasi, ellet ole ymmärtänyt "ruksata" tarvitsemiasi varusteita. Valtralla on tämä loistava varustelun mahdollisuus, ettei esim. minun tarvitse maksaa itselleni turhista Kick-Off/virtauksensäätö ym. venttiileistä tyhjän vuoksi. Minua ei todellakaan häiritse näiden toimintojen puute, kun en niitä tarvitse. Ainoastaan kolmnoslohkoon otin lisänä asentolukon, muuten pärjään perusventtiilein. Ota käyttöohjekirja käteen ja lue sieltä venttiileiden käytöstä lisää, en nyt ala tässä lukutaitoiselle? tyypille tarkempaa käyttäjäkoulutusta antamaan miten niitä lohkoja käytetään esim paluuaurojen kanssa. Sen nyt varmaan ymmärrät, ettei työliikettä saa jättää päälle vakiotuottoisessa hydrauliikassa. Oikeasti, lue käyttöohjekirja huolella läpi ettet riko hyvää traktoriasi ymmärtämättömyyttäsi.

Jontikan hydrauliikka on ikäisekseen ihan tarkka ja mukava käyttää säätyvän pumpun vuoksi, mutta 900:ssa on tarkempi vakiotuottoinen hydrauliikka. Kaikki toiminnot ovat vähintäänkin tarkkoja, näistä korostuu erityisesti ohjaus. Jontikan pumpun säätötoiminnasta ja pitkästä painelinjasta johtuu sille tyypillinen kiusallinen toimintojen viive, hydrauliikka ei reagoi salamana kuten Valtrassa. No 6000 jonnessa tämä asia onkin sitten korjattu asentamalla se pumppu sinne lähelle venttiilipöytää, istuimen alapuolelle.

Edelleen: 900:n ratti on hyvällä etäisyydellä, tiltillä sen saa varmasti kohdalleen ellei sitten ole oranki kyseessä kuljettajana. Sanoppa nyt, pitäisikö sen ratin olla ylempänä vai alempana, vai haluaisitko vain räplätä huviksesi sitä säätöä? Pyörittele vaikka kaltevuudensäädintä edestakaisin, jos on kauhee tarve saada säätää jotain. Rasvaa toki kierteet ensin, ettei leikkaa kiinni jos oikein urakalla täytyy säätääää...

900:n etuakseli on todella vankka ja kääntyvyys hyvä kunhan on ymmärtänyt säätää koneen. Casterkulmaa ei saa olla, eipä ole enää uusissa Kuningaspeuroissakaan jotka leveän eturungon vuoksi tarvitsevat nykyisin paljon enemmän tilaa kääntyäkseen. Se 90 luvun Jontikoiden suuri Casteri on ollut suuri virhe. Paljon on täytynyt tehdä olkatappi ja naparemonttia siihen alimitoitettuun ZF:ään ennenkuin on mennyt jakeluun. Ihmeen kauan Jontikalla meni tuon Autopowerinkin kanssa saattaa asia kuntoon, Valtran töppäykset yleensä korjaantuvat pikapikaa... Minulla on 900:ssa joka murroksessa nipat, vm. 2001 ja voidellut olen. Oletko ottanut ne kumitötsät pois, vai onko etupää vieläkin varastorasvassa? Toki tuollainen ristikkonivel ei hirveitä voitelua kaipaa, kuppien rasvataskun tilavuus on ristikkonivelessä yleensä suuri. Ohjausnopeudella tarkoitan sitä käytännön pyöriteltävyyttä. Meneekö jontikassa yli kaksi kierrosta sekunnissa, jos niin, niin hyvin on, todella hyvin.

900:n ohjaamo on minun käyttööni, normaaliin maatalouskäyttöön kokoluokkansa käytännöllisin ja toimivin. Apumiehenistuin on hyvässä paikassa, ei rajoita kuljettajan näkymää. Pidän siitä, että koneeseen on nopea nousta ja näkyvyys on hyvä. Myös melutaso on alhainen, kokoluokassaan ja melun sävy on miellyttävä. Valmetin ujellus jäi sinne 80 luvulle. Nykyisin moottorimelu on suurin, mutta se onkin miellyttävän maskuliininen tuo 420:n murina... ei siis mikään neitimäinen pörinä!!

Akuntyhjennysautomatiikkaa en tapaa käyttää, ts. en ymmärrä miksi valot pitää jättää päälle sammutettaessa. Sammutan aina valot, kun konekin sammutetaan, eli mistä tässä nyt oikein onkaan kysymys? Joskus syksyn pimeydessä tuo valojen päällesaanti ilman virtalukon räpellystä on mukava ominaisuus tilapäistyötä tehdessä. Tämän valojen toiminnan kannalta olen mielipiteessäni ehdoton. Nelivedon kytken aina ennen pahaa paikkaa kuten ohjekirjakin neuvoo. Ei sitä nelikkoa saa heittää päälle pyörän sutiessa monilevypakallakaan, tällöin silppua syntyy kardaanista. Voi tyhjäpäisyyttä, jos näin todellakin menetellään pakan sen toki salliessa. Ei tarvitse ihmetellä jossei koneet kestä. Yleensä kytken nelikon pellolle mentäessä ja irroitan tielle tultaessa. Ei aiheuta mitään ongelmia ja kytkentä on ihan yhtä nopea kuin pakalla.

Lopeta jo tuo tyhjänpäiväinen jankkaus 900:n vakiovarusteista. Vakiona on ainoastaan kaikki tarpeellinen, turhasta ei tarvitse maksaa. Se on erittäin hyvä asia. Lisävarustelista on pitkä, joka luxusta haluaa tai varustelee koneen erikoiskäyttöön. Itse otin mekaanisen Grammerin perusistuimen, koska se on hyvä. En nähnyt mitään järkeä maksaa 700 euroa enemmän ilmapenkistä, koska en yksinkertaisesti anna sille niin suurta arvoa. Joka haluaa hangata persettään ilmapenkkiin ja retostella sillä luxusGrammerilla naapurilleen niin siihen on hänelle mahdollisuus. Ei kun rasti oikeaan ruutuun!! Et selvästikään osaa erottaa ns. eliittimallistoa ja perusmallistoa toisistaan. Valtran perusmallisto on tuolloin ollut 100 -sarja, 6000 sarjan tarjotessa sitä eliittiä. Samoin jonnella 80 luvulla SG on ollut se eliittimallisto ja olikohan joku MC se peruskone? Nykyisin 5000 sarja on peruskoneita ja 6000 Eliittiä. Ja 6000 jakaantunee vielä SE ja Premium malleihin samoin kuin Valtran Mezzo/Hitech. Seuraavaa traktorikauppaa tehdessäsi ota näistä seikoista selvää ja vertaile keskenään vertailukelpoisia koneita. Ota eri tyylisuunnat huomioon, ettei sitten tarvitse itkeä jälkeenpäin kun kone tulikin ostettua käyttötarkoitukseen vääränlainen. Itse ole ottanut tarkoi selvää kun olen koneuta ostanut ja suurempia pettymyksiä ei vielä ole tullut. Pyrin aina suosimaan jo yli viisi vuotta markkinoilla ollutta konetta, joten tämä karsii pahimmat rääsiöt pois.

Autopoweri kirjoitti:

Hyshys, ole nyt hiljaa tosta Autopoweerin erinomaisuudesta. Nyt sohit ampiaispesää kepillä.

JDmiehellä lootikko Mannheimissä ja joutuu pyytää naapurin Eskoa halkaisemaan paaleja metallinhohdokkaalla punaisella A95 Valtrallaa.

JDmies ei nyt näe vihreetä vaan paholaisen punaista!! Varo ettei käy päälle, mittariston piirikrttikin jonnesta tilauksesa, vaa eip oo viel näkyny ei kuulunu.

Lue lisää

Mikä niistä Autopowereista oikein hajoaa, kun se on niin salamyhkäistä ja peiteltyä?

Hajoaako se hydrauliikkaosio, kun nämähän hajotessaan ryömivät hiljakseen juristen, mutta mitään mekaanista ääntä ei kuulu. Eli ilmeisesti vika ei ole missään laakeroinnissa tai hammaskosketuksissa.

Tuo -99 vuotisten 900 Valtrojen kokoomavika on tiedossa: kertojan akselin laakerointi jätetty liian löysälle. Mutta mikä siellä Autopowerissa jurisee, eikö tmän nyt joku tiedä? Eikö asiakkaan kuulu tuollaisen slaagin sattuessa saada tietää mikä on koneen vaurion aiheuttaja? Tuotevastuulaki ja sen velvoitteet?

JD-mies kirjoitti:

niinkuin minulla on,epäilen,koska et edes
osaa laskea ratin kierroksia!
Nimitätko sitä kolmatta seivästä pikavaihteeksi
joka mulla on synkronoimaton alennusvaihde ja
ainoastaan eteenpäin ajettaessa.Ostettaessa se
ainakin oli vaihtoehto ylivaihteelle. Molempia ei
saanut rahallakaan. Makuasia on
niitten keppien sijainti mutta toiminta ei
todellakaan vakuuta Vallussa. Ei ainakaan
meillä.Tiedätkö edes JD:n voimanoton käyttövivun
paikkaa kun noin sekavia horiset,toiminnasta
puhumattakaan. voin kertoa Se on samalla
puolella kuin vallussakin mutta ainakin viisi
kertaa kevyempi hydraulisena eikä sitä tarvi
vääntää minnekkään sepän tekoiseen koloon
irroitettaessa,hirvittävä rautakanki.
Päivän jos nostaa jurtteja vallun kanssa niin
on vasen olkapää melkein sijoiltaan,on se niin
"kevyt". Ja se valintakytkin siellä oikealla
takana vasta on paikan löytänyt alkeellisine
koloineen. JD:ssä penkin vieressä ja voi pitää
aina päällä.Missä se vallun kevyt käsikaasu
sijaitsee? Meillä se on kaukana kojelaudan
sivussa oleva lähes puolimetrinen tanko sojottaen
viistosti ulospäin ja jäykkä kuin mikä.
On ne tosi ergonomisessa paikassa ne hydrauliikan
vivut,jossain penkin alla!
Jalkakaasun käytössä ei ole mitään eroa.Samassa
paikassa molemmissa,ja onko sillä merkitystä,
onko sen saappaan alla läppä vai lusikka?
JD.ssä vakiopaineinen hydrauliikka,mieti kumman
käyttö on tarkempi!
Minullakin on se kolmas lohko vallussa ja
ainoa lukkiutuva ulkopuoliseen jatkuvaan
virtaukseen kuten hydraulimoottorit ja
ulkopuoliset lohkot kuten usein monissa
nostokoneissa ja kourakuormaimissa tapaa
olla. Mutta jos unohdat sen sen vivun
vallussa päälle ilman käyttöä niin se
tietää varmaa pumpun tuhoa koska kaikki öljy
tunkee läpi varaventtiilin ja kuumenee.
Ei todellakaan pidä jättää kääntöaurojen
kanssa vipua paineasentoon jos et halua
pumppuremonttia,Siitäkin on varmaa tietoa.
Kysy viisaammilta jos oma tieto ei riitä!
Hydrauliikasta et näköjään paljoa tiedä!
On se kumma ettei nykyautoissa ole ymmärretty
asentaa sitä rattia oikeaan kohtaa vaan
melkein kaikissa on pituussäätö.
Valtrassa "ralliratti"ja vielä pehmustettu
No makuasia ei niin suurta merkitystä
traktorissa kun ei ajeta ralliakaan, mutta ei
huonokaan. Mutta ohjauksen nopeudesta et
näköjään mitään tiedä.Kyllä nyt itse puhut
potaskaa. Laske ne vallun ratin kierrokset
laidasta laitaan ,minä lasken omani ja lisäksi
JD:n kierrokset niin väitän että vallusta
löytyy koko kierros enemmän.
Raideväli riviviljelyasennossa,oikea etupyörä
ottaa ensimmäiseksi kiinni laturiin,silti
kääntyy kuin Belarus,mieti mikä suunnittelun
kukkanen,jos olis caster kulmaa niin sekin
asia olisi hoidossa. Ainuttakaan osaa ei ole
etuakseliin vaihdettu. Vallun vetoakselin
nivelissä ei ole edes rasvanippoja, sekin
mielestäsi varmaan loistava ominausuus.
Voiko 80-luvun traktori olla eliittiä
2000 luvun traktorille?
Enkä usko että päivääkään ole JD:llä töitä
tehnyt väität JD:hyttiä äänekkäämmäksi!
Vai onko kuulosi jotenkin valikoiva?
Onko se ulina sinusta mielyttävän sävyistä?
Taitaa se mun Valtra sitten olla poikkeuksellisen
isoruokainen. Valot valtrassa jää päälle
vaikka virta on pois kytketty ja voivat palaa
niin kauan kunnes akku on tyhjä. Onko se
sinusta jokin hyvä ominaisuus. JD:ssä on
virtalukossa parkkivaloasento josta avaimen
saa pois. Onko sinne korpeen koskaan kantautunut
sana valoautomatiikka,en usko,voi,voi että
sellaista akuntyhjennysominaisuutta et antaisi pois! Ja vielä se napakka "hokkikytkin"
tosi ergonomisessa paikassa ja vauhdissa kun
kiskaisee päälle esim. liukkaassa ylämäessä
pyörien alkaessa sutia niin silppua syntyy,
on se tosi hieno ominaisuus ja napakka!
Ja se vakiopenkki varmasti markkinoiden halvin
ilman käsinojia ja standardimallin persukselle.
PS. Sulle varmasti maksetaan tuosta ylistyksestä
jota ei tarvi mitenkään todistaa oikeaksi ja
puhut vielä asiakkaista,vähän haisee, Ihan
kuin olisi koulutettu kehumaan. Vähän niinkuin
käytetyn auton myyjä tulee mieleen!

Lue lisää

Kerroppa nyt JD -mies oma vertaalusi noista 2850 ja 900 liittyen tuon kokoluokan traktorin tärkeimpään varusteesen: nostolaitteeseen.

Vertaappa ny ihan aikuisten oikeesti Valtun ja Jonnen nostolaitetta. Nostovaraa, geometriaa, tapituksia, teleskooppeja, rajoittimia, nostovoimaa, ja koko peräpäätä yleisesti. Valtus ei ota työkonet takaklasiin kiinni. Ja vertaa vielä voatappia, vetokoukkuakin nii hokaat kuinka Nooanaikanen kone se Jonne on. Saako sillä aurat ylähän?

Et oo varmaan koskaa edes kyntäny paluuauroolla niiku väitit tuos erempänä. Paluuvälttien kans pitää olla liikevaraa ja voimaa ja se jonnesta uupuu: kääntövaltiiä et saa käännettyä ku vaikiasti yläkautta.

Ja ku teet vertaalun, nii ota hetkeksi ne vihiriät klasit päästä siihen tuvan pöyrällen!

tötteröperse kirjoitti:

Kerroppa nyt JD -mies oma vertaalusi noista 2850 ja 900 liittyen tuon kokoluokan traktorin tärkeimpään varusteesen: nostolaitteeseen.

Vertaappa ny ihan aikuisten oikeesti Valtun ja Jonnen nostolaitetta. Nostovaraa, geometriaa, tapituksia, teleskooppeja, rajoittimia, nostovoimaa, ja koko peräpäätä yleisesti. Valtus ei ota työkonet takaklasiin kiinni. Ja vertaa vielä voatappia, vetokoukkuakin nii hokaat kuinka Nooanaikanen kone se Jonne on. Saako sillä aurat ylähän?

Et oo varmaan koskaa edes kyntäny paluuauroolla niiku väitit tuos erempänä. Paluuvälttien kans pitää olla liikevaraa ja voimaa ja se jonnesta uupuu: kääntövaltiiä et saa käännettyä ku vaikiasti yläkautta.

Ja ku teet vertaalun, nii ota hetkeksi ne vihiriät klasit päästä siihen tuvan pöyrällen!

Lue lisää

Pohojalaaspojaalle? Olenkos tuonut esille
mainitsemiasi ominaisuuksia nostolaittesta.
Tiedän varsin hyvin että hytin takareuna tulee
turhan lähelle ainakin kvernelandin paluuauroilla
mutta alakauttahan ne aina kääntyy jos tukipyörästä katsotaan. Ei mulla ainakaan
yläkautta ole mahdollistakaan ja Ylimääräistä
pelivaraa ei siinä kylläkään ole. Mutta kysymys
kun olikin sen nostolaitten jouheasta toiminnasta
ja etenkin laskunopeussäätimestä ja siinä
ysisatanen on surkea esitys. Jos se säädin
siellä,tappi jalkatilassa on vahingossa potkittu
sisään ja on raskas työkone takana niin tiedät
varmaan jos sulla on kokemusta, kuinka se putoaa
kuin kivi ja pysähtyy kuin seinään. Nostolaite
toimii vain pätkittäin ja huoltomiehen mukaan
on kunnossa, on ominaisuus. Mutta kun asiasta
poikkesit niin voihan niitä peräpäitä ja
tapituksia vertailla ja rajottimia.
Mulla ainakin saman näköiset rajoittimet
molemmissa ,JD.ssä vaan on sisään menevä
osa umpiterästä ja vallussa hotorautaa eli
nelikulmaista putkea. Molemmissa sama
toimintaperiaate ja käytöominaisuus ja kummassakin
ehjät. Vallun nostovarren päät ovat helpommat käyttää koska liikkuvat myös ylöspäin.
Mutta hytistä et voi vallussa säätää
sivukallistusta kuten JD:ssä. Ei mulla tapitusten
kanssa mitään ongelmia ole ollut. Kaikki ovat
alkuperäisiä.Nostovoimasta en ole mitään
väittänytkään. Kolmesiipiset kääntöaurat nousevat
molemmilla ylös ja neljä ja puolimetrinen äes.
Siinä vallussa on jokin ulkopuolinen apusylinteri
joka alkoi vuotamaan boksista heti takuuajan
jälkeen. Ja siitä peräpäästä senverran että
kun käy Vallukorjaamolla niin aina siellä on
joku vallu voimansiirto levällään, silloin
on varmasti on se ulina lakannut. Se vetokoukku
taitaa olla parasta vallussa, ainakin se näkyy
kiitettävästi, Mutta sitä ominaisuutta ei
läheskään jatkuvasti tarvita. Mitä tarkoitat
vetotapilla? Työntövarren tappiako?
Vallussa työntövarren tapin rengassokka on
tosi ahtaassa paikassa, liian lähellä
pikaliitinkiskoa ja iskee yleensä sormille kuin
hiiren pyydys. Olen mä sillä Vallulla pari
päivää elämässäni kyntänyt ja mitta tuli
niinsanotusti täyteen. Hyvinhän ne aurat tuli
perässä mutta se mukavuus vaan puuttui ja
meteli häiritsi. Omiani mä vertailen entä
sinä? Niin, ja kummatkin on vihreitä,aito ja
värivammainen. Se aito vaan on yli kymmenen
vuotta vanhempi ja mukavampi. Jommasta kummasta
jos pitäisi luopua niin kyllä se vallu lähtisi?
Valitettavasti!

Jd-mies kirjoitti:

Pohojalaaspojaalle? Olenkos tuonut esille
mainitsemiasi ominaisuuksia nostolaittesta.
Tiedän varsin hyvin että hytin takareuna tulee
turhan lähelle ainakin kvernelandin paluuauroilla
mutta alakauttahan ne aina kääntyy jos tukipyörästä katsotaan. Ei mulla ainakaan
yläkautta ole mahdollistakaan ja Ylimääräistä
pelivaraa ei siinä kylläkään ole. Mutta kysymys
kun olikin sen nostolaitten jouheasta toiminnasta
ja etenkin laskunopeussäätimestä ja siinä
ysisatanen on surkea esitys. Jos se säädin
siellä,tappi jalkatilassa on vahingossa potkittu
sisään ja on raskas työkone takana niin tiedät
varmaan jos sulla on kokemusta, kuinka se putoaa
kuin kivi ja pysähtyy kuin seinään. Nostolaite
toimii vain pätkittäin ja huoltomiehen mukaan
on kunnossa, on ominaisuus. Mutta kun asiasta
poikkesit niin voihan niitä peräpäitä ja
tapituksia vertailla ja rajottimia.
Mulla ainakin saman näköiset rajoittimet
molemmissa ,JD.ssä vaan on sisään menevä
osa umpiterästä ja vallussa hotorautaa eli
nelikulmaista putkea. Molemmissa sama
toimintaperiaate ja käytöominaisuus ja kummassakin
ehjät. Vallun nostovarren päät ovat helpommat käyttää koska liikkuvat myös ylöspäin.
Mutta hytistä et voi vallussa säätää
sivukallistusta kuten JD:ssä. Ei mulla tapitusten
kanssa mitään ongelmia ole ollut. Kaikki ovat
alkuperäisiä.Nostovoimasta en ole mitään
väittänytkään. Kolmesiipiset kääntöaurat nousevat
molemmilla ylös ja neljä ja puolimetrinen äes.
Siinä vallussa on jokin ulkopuolinen apusylinteri
joka alkoi vuotamaan boksista heti takuuajan
jälkeen. Ja siitä peräpäästä senverran että
kun käy Vallukorjaamolla niin aina siellä on
joku vallu voimansiirto levällään, silloin
on varmasti on se ulina lakannut. Se vetokoukku
taitaa olla parasta vallussa, ainakin se näkyy
kiitettävästi, Mutta sitä ominaisuutta ei
läheskään jatkuvasti tarvita. Mitä tarkoitat
vetotapilla? Työntövarren tappiako?
Vallussa työntövarren tapin rengassokka on
tosi ahtaassa paikassa, liian lähellä
pikaliitinkiskoa ja iskee yleensä sormille kuin
hiiren pyydys. Olen mä sillä Vallulla pari
päivää elämässäni kyntänyt ja mitta tuli
niinsanotusti täyteen. Hyvinhän ne aurat tuli
perässä mutta se mukavuus vaan puuttui ja
meteli häiritsi. Omiani mä vertailen entä
sinä? Niin, ja kummatkin on vihreitä,aito ja
värivammainen. Se aito vaan on yli kymmenen
vuotta vanhempi ja mukavampi. Jommasta kummasta
jos pitäisi luopua niin kyllä se vallu lähtisi?
Valitettavasti!

Lue lisää

Mitäs merkkiä ja ennenkaikkea mallia nää kilpakyntäjät käyttää. Poikkeuksetta.

Ja minkä nostolaitteen ominaisuuksia kehuvat yli muiden?

No tietysti 900/A -Valtrojen. Ja tämä on käytännössä havaittu tämä V:n nostolaitteen erinomaisuus, tästä on JD-miehen turha muuta edes väittää. Kokonaisuutena V:n nostolaite ja hydrauliikka on tuossa kokoluokassa lyömätön. Toki jotain pieniä ryppyjä siinäkin on, mutta kokonaisuutena kiistattomasti paras.

900/8150/5130-mies kirjoitti:

Pysyhän nyt ystäväni asialinjalla äläkä kuumene liikaa. En ole sinun Kuningaspeuraasi painanut maanrakoon enkä sinua henkilökohtaisesti, joten pidä sinäkin keskustelun taso. Teidän fanaatikkojen kanssa on monesti vaikeaa keskustella järkevästi, sillä jos toinen osapuoli on jäämässä keskustelussa alakynteen, argumentit loppuvat, niin sitten tullaan silmille.

Minulla ei ole molempia, olen tuonut sen ilmi. Enkä ole koskaan edes 2850 ajanut, vaan muutaman sata tuntia numeroa pienemmällä 2650:llä. Käsittääkseni kyseessä sama kone vrt. V800 ja V900?? Senverran paljon käyttökokemusta sillitynnyristä kuitenkin on, että tiedän mikä sen käytettävyys ja perusominaisuudet ovat. Ei missään tapauksessa huono kone ikäisekseen, mutta ei nyt vaan ole verrattavissa käytettävyydeltään tällaiseen uudempaan Valtraan. Ei ne Jontikan hienoudet siitä ainakaan minun käyttööni sopivampaa tee. Päinvastoin tuollainen perustekniikka ajanmukaisesti kehitettynä tuo 900 Valtralle sen sille ominaisen helpon ajettavuuden ja korkeatasoisen ergonomian.

Minun koneeni on pikavaihdemalli, sillä mitäpä ryömyrillä tekisin. Ja kolmen kepin hallinta on erittäin looginen ja käteensopiva, en ymmärrä miksi toisia häiritsee vipujen määrä kun jaotus on toimiva. Tuon pikavaihteen ansiosta 900 ottaa pitkän loikan 50 km/h saakka ja tästä pidän etenkin ruiskutustyössä ja kylvötöissä. Myös sonnanajo on tehokasta suuren maantienopeuden ansiosta.

Minut on vakuuttanut ysisatasen laatikon toiminta ja ennenkaikkea sen käytön keveys. Vaihteet ovat kuin hyvässä autossa, tätä ei voida kiistää. Olethan muistanut voidella ne siirtäjäin nivelet molybdeenirasvalla kerran vuodessa? Ellet, niin turha moittia vipujen tahmeutta.

Muistelisin tuossa Jontikassa sen voimanoton käytön olleen verrattavissa 5610 Fordiin. En vain yksinkertaisesti pidä tuosta monilevykytkimestä tarkasti kytkettäviä koneita käytettäessä. Pidän tuon parikytkimen ylivoimaisen tarkkana ja tunnokkaana kytimenä, jonka käteensopivuus tulee esille etenkin rehunkorjuukoneita, sontavaunua ja ruiskua käytettäessä. Ruiskutuksessa tuo kevytkäyttöinen käsivipu on ylivoimaisen käytännöllinen, kytkin toimii viiveettä eikä VOA jää milloinkaan ryömimään.

Nämä argumenttisi "sepän tekemä kolo" ja "rautakanki" kuvastavat vain omaa ennakkoasennettasi ja halveksuvaa atmosta vailla syy-yhteyttä. Toimivia ja erittäin käytännöllisiä ratkaisuja ovat molemmat. Pitkällä "rautakangella" saadaan kytkimelle höyhenenkevyt käyttö, fysiikanlakeja senverran tuntenet...

Käsikaasu on juuri siellä missä sen olla kuuluu, tätä ei kuitenkaan jatkuvasti käytetä. Hallintalaitteiden sijoittelu on priorisoitu: kaikkea ei voida asentaa penkin viereen jotta käytön helppous säilyisi ilman virheliikkeitä. Jalkakaasu on Valmetissa aina ollut läppätyyppinen ja tämä ei rasita nilkkaa. Luultavasti tämän asian vuoksi jontikkamies on tottunut ajamaan käsikaasulla kun pohkeessa vetää suonta... 900:ssa on todella hyvät ja kevytkäyttöiset polkimet, niiden polkeminen ei rasita jalkoja siinämäärin kuin monessa muussa. Esim. 6000 ja 8000 sarjojen polkimet ovat paljon väsyttävämmät käyttää niiden liikeradan vuoksi.

Hydrauliikan vivut ovat 900:ssa penkin vieressä, suhteellisen lähellä ja erittäin tarkat ja hyvät käyttää esim hankalasti hallittavaa silppuria. 900:n lohkojen käytössä tuntuma on tosi hyvä, paljon parempi kuin Valtran isoissa malleissa.

Hydrauliikkaventtiileihin on tarjolla lukuisia eri toimintoja 900: lisävarusteissa. Suurimmassa osassa koneita on vakioventtiilit, koska erikoiskäyttöä on niin kovin harvalla. Oma vikasi, ellet ole ymmärtänyt "ruksata" tarvitsemiasi varusteita. Valtralla on tämä loistava varustelun mahdollisuus, ettei esim. minun tarvitse maksaa itselleni turhista Kick-Off/virtauksensäätö ym. venttiileistä tyhjän vuoksi. Minua ei todellakaan häiritse näiden toimintojen puute, kun en niitä tarvitse. Ainoastaan kolmnoslohkoon otin lisänä asentolukon, muuten pärjään perusventtiilein. Ota käyttöohjekirja käteen ja lue sieltä venttiileiden käytöstä lisää, en nyt ala tässä lukutaitoiselle? tyypille tarkempaa käyttäjäkoulutusta antamaan miten niitä lohkoja käytetään esim paluuaurojen kanssa. Sen nyt varmaan ymmärrät, ettei työliikettä saa jättää päälle vakiotuottoisessa hydrauliikassa. Oikeasti, lue käyttöohjekirja huolella läpi ettet riko hyvää traktoriasi ymmärtämättömyyttäsi.

Jontikan hydrauliikka on ikäisekseen ihan tarkka ja mukava käyttää säätyvän pumpun vuoksi, mutta 900:ssa on tarkempi vakiotuottoinen hydrauliikka. Kaikki toiminnot ovat vähintäänkin tarkkoja, näistä korostuu erityisesti ohjaus. Jontikan pumpun säätötoiminnasta ja pitkästä painelinjasta johtuu sille tyypillinen kiusallinen toimintojen viive, hydrauliikka ei reagoi salamana kuten Valtrassa. No 6000 jonnessa tämä asia onkin sitten korjattu asentamalla se pumppu sinne lähelle venttiilipöytää, istuimen alapuolelle.

Edelleen: 900:n ratti on hyvällä etäisyydellä, tiltillä sen saa varmasti kohdalleen ellei sitten ole oranki kyseessä kuljettajana. Sanoppa nyt, pitäisikö sen ratin olla ylempänä vai alempana, vai haluaisitko vain räplätä huviksesi sitä säätöä? Pyörittele vaikka kaltevuudensäädintä edestakaisin, jos on kauhee tarve saada säätää jotain. Rasvaa toki kierteet ensin, ettei leikkaa kiinni jos oikein urakalla täytyy säätääää...

900:n etuakseli on todella vankka ja kääntyvyys hyvä kunhan on ymmärtänyt säätää koneen. Casterkulmaa ei saa olla, eipä ole enää uusissa Kuningaspeuroissakaan jotka leveän eturungon vuoksi tarvitsevat nykyisin paljon enemmän tilaa kääntyäkseen. Se 90 luvun Jontikoiden suuri Casteri on ollut suuri virhe. Paljon on täytynyt tehdä olkatappi ja naparemonttia siihen alimitoitettuun ZF:ään ennenkuin on mennyt jakeluun. Ihmeen kauan Jontikalla meni tuon Autopowerinkin kanssa saattaa asia kuntoon, Valtran töppäykset yleensä korjaantuvat pikapikaa... Minulla on 900:ssa joka murroksessa nipat, vm. 2001 ja voidellut olen. Oletko ottanut ne kumitötsät pois, vai onko etupää vieläkin varastorasvassa? Toki tuollainen ristikkonivel ei hirveitä voitelua kaipaa, kuppien rasvataskun tilavuus on ristikkonivelessä yleensä suuri. Ohjausnopeudella tarkoitan sitä käytännön pyöriteltävyyttä. Meneekö jontikassa yli kaksi kierrosta sekunnissa, jos niin, niin hyvin on, todella hyvin.

900:n ohjaamo on minun käyttööni, normaaliin maatalouskäyttöön kokoluokkansa käytännöllisin ja toimivin. Apumiehenistuin on hyvässä paikassa, ei rajoita kuljettajan näkymää. Pidän siitä, että koneeseen on nopea nousta ja näkyvyys on hyvä. Myös melutaso on alhainen, kokoluokassaan ja melun sävy on miellyttävä. Valmetin ujellus jäi sinne 80 luvulle. Nykyisin moottorimelu on suurin, mutta se onkin miellyttävän maskuliininen tuo 420:n murina... ei siis mikään neitimäinen pörinä!!

Akuntyhjennysautomatiikkaa en tapaa käyttää, ts. en ymmärrä miksi valot pitää jättää päälle sammutettaessa. Sammutan aina valot, kun konekin sammutetaan, eli mistä tässä nyt oikein onkaan kysymys? Joskus syksyn pimeydessä tuo valojen päällesaanti ilman virtalukon räpellystä on mukava ominaisuus tilapäistyötä tehdessä. Tämän valojen toiminnan kannalta olen mielipiteessäni ehdoton. Nelivedon kytken aina ennen pahaa paikkaa kuten ohjekirjakin neuvoo. Ei sitä nelikkoa saa heittää päälle pyörän sutiessa monilevypakallakaan, tällöin silppua syntyy kardaanista. Voi tyhjäpäisyyttä, jos näin todellakin menetellään pakan sen toki salliessa. Ei tarvitse ihmetellä jossei koneet kestä. Yleensä kytken nelikon pellolle mentäessä ja irroitan tielle tultaessa. Ei aiheuta mitään ongelmia ja kytkentä on ihan yhtä nopea kuin pakalla.

Lopeta jo tuo tyhjänpäiväinen jankkaus 900:n vakiovarusteista. Vakiona on ainoastaan kaikki tarpeellinen, turhasta ei tarvitse maksaa. Se on erittäin hyvä asia. Lisävarustelista on pitkä, joka luxusta haluaa tai varustelee koneen erikoiskäyttöön. Itse otin mekaanisen Grammerin perusistuimen, koska se on hyvä. En nähnyt mitään järkeä maksaa 700 euroa enemmän ilmapenkistä, koska en yksinkertaisesti anna sille niin suurta arvoa. Joka haluaa hangata persettään ilmapenkkiin ja retostella sillä luxusGrammerilla naapurilleen niin siihen on hänelle mahdollisuus. Ei kun rasti oikeaan ruutuun!! Et selvästikään osaa erottaa ns. eliittimallistoa ja perusmallistoa toisistaan. Valtran perusmallisto on tuolloin ollut 100 -sarja, 6000 sarjan tarjotessa sitä eliittiä. Samoin jonnella 80 luvulla SG on ollut se eliittimallisto ja olikohan joku MC se peruskone? Nykyisin 5000 sarja on peruskoneita ja 6000 Eliittiä. Ja 6000 jakaantunee vielä SE ja Premium malleihin samoin kuin Valtran Mezzo/Hitech. Seuraavaa traktorikauppaa tehdessäsi ota näistä seikoista selvää ja vertaile keskenään vertailukelpoisia koneita. Ota eri tyylisuunnat huomioon, ettei sitten tarvitse itkeä jälkeenpäin kun kone tulikin ostettua käyttötarkoitukseen vääränlainen. Itse ole ottanut tarkoi selvää kun olen koneuta ostanut ja suurempia pettymyksiä ei vielä ole tullut. Pyrin aina suosimaan jo yli viisi vuotta markkinoilla ollutta konetta, joten tämä karsii pahimmat rääsiöt pois.

Lue lisää

vanhan kerauksesta ties kuinka moneen kertaan
ja vallu-uskonnon tuputuksesta ja "kullan"
arvoisista neuvoista. Eihän noita Ysisatasen
"hienoja ominaisuuksia" ole voinut oppia
vuosien varrella kun en ole sinulta älynnyt
kysyä kun on tyhmyyttään siellä "sillitynnyrissä"
naatiskellut hiljaisesta ja mukavasta olosta.

ja muut kirjoitti:

Mitäs merkkiä ja ennenkaikkea mallia nää kilpakyntäjät käyttää. Poikkeuksetta.

Ja minkä nostolaitteen ominaisuuksia kehuvat yli muiden?

No tietysti 900/A -Valtrojen. Ja tämä on käytännössä havaittu tämä V:n nostolaitteen erinomaisuus, tästä on JD-miehen turha muuta edes väittää. Kokonaisuutena V:n nostolaite ja hydrauliikka on tuossa kokoluokassa lyömätön. Toki jotain pieniä ryppyjä siinäkin on, mutta kokonaisuutena kiistattomasti paras.

Lue lisää

Toi Vallun nostolaite on parasta mitä kokoluokassaan on. Vielä jos on se autocontroli, niin ah`vot!

Harvalla 90 hv 3600 kg painavalla traktorilla viedään viisisiipistä sarka-auraa. Ysisatasella mennee hienosti! Ei mitään onkelmaa nostamisen kanssa, ja vetovastussäätö toimii mallikkaasti. On kyntäessä ihan "Tanila" olo itelläkin.

900/8150/5130-mies kirjoitti:

Pysyhän nyt ystäväni asialinjalla äläkä kuumene liikaa. En ole sinun Kuningaspeuraasi painanut maanrakoon enkä sinua henkilökohtaisesti, joten pidä sinäkin keskustelun taso. Teidän fanaatikkojen kanssa on monesti vaikeaa keskustella järkevästi, sillä jos toinen osapuoli on jäämässä keskustelussa alakynteen, argumentit loppuvat, niin sitten tullaan silmille.

Minulla ei ole molempia, olen tuonut sen ilmi. Enkä ole koskaan edes 2850 ajanut, vaan muutaman sata tuntia numeroa pienemmällä 2650:llä. Käsittääkseni kyseessä sama kone vrt. V800 ja V900?? Senverran paljon käyttökokemusta sillitynnyristä kuitenkin on, että tiedän mikä sen käytettävyys ja perusominaisuudet ovat. Ei missään tapauksessa huono kone ikäisekseen, mutta ei nyt vaan ole verrattavissa käytettävyydeltään tällaiseen uudempaan Valtraan. Ei ne Jontikan hienoudet siitä ainakaan minun käyttööni sopivampaa tee. Päinvastoin tuollainen perustekniikka ajanmukaisesti kehitettynä tuo 900 Valtralle sen sille ominaisen helpon ajettavuuden ja korkeatasoisen ergonomian.

Minun koneeni on pikavaihdemalli, sillä mitäpä ryömyrillä tekisin. Ja kolmen kepin hallinta on erittäin looginen ja käteensopiva, en ymmärrä miksi toisia häiritsee vipujen määrä kun jaotus on toimiva. Tuon pikavaihteen ansiosta 900 ottaa pitkän loikan 50 km/h saakka ja tästä pidän etenkin ruiskutustyössä ja kylvötöissä. Myös sonnanajo on tehokasta suuren maantienopeuden ansiosta.

Minut on vakuuttanut ysisatasen laatikon toiminta ja ennenkaikkea sen käytön keveys. Vaihteet ovat kuin hyvässä autossa, tätä ei voida kiistää. Olethan muistanut voidella ne siirtäjäin nivelet molybdeenirasvalla kerran vuodessa? Ellet, niin turha moittia vipujen tahmeutta.

Muistelisin tuossa Jontikassa sen voimanoton käytön olleen verrattavissa 5610 Fordiin. En vain yksinkertaisesti pidä tuosta monilevykytkimestä tarkasti kytkettäviä koneita käytettäessä. Pidän tuon parikytkimen ylivoimaisen tarkkana ja tunnokkaana kytimenä, jonka käteensopivuus tulee esille etenkin rehunkorjuukoneita, sontavaunua ja ruiskua käytettäessä. Ruiskutuksessa tuo kevytkäyttöinen käsivipu on ylivoimaisen käytännöllinen, kytkin toimii viiveettä eikä VOA jää milloinkaan ryömimään.

Nämä argumenttisi "sepän tekemä kolo" ja "rautakanki" kuvastavat vain omaa ennakkoasennettasi ja halveksuvaa atmosta vailla syy-yhteyttä. Toimivia ja erittäin käytännöllisiä ratkaisuja ovat molemmat. Pitkällä "rautakangella" saadaan kytkimelle höyhenenkevyt käyttö, fysiikanlakeja senverran tuntenet...

Käsikaasu on juuri siellä missä sen olla kuuluu, tätä ei kuitenkaan jatkuvasti käytetä. Hallintalaitteiden sijoittelu on priorisoitu: kaikkea ei voida asentaa penkin viereen jotta käytön helppous säilyisi ilman virheliikkeitä. Jalkakaasu on Valmetissa aina ollut läppätyyppinen ja tämä ei rasita nilkkaa. Luultavasti tämän asian vuoksi jontikkamies on tottunut ajamaan käsikaasulla kun pohkeessa vetää suonta... 900:ssa on todella hyvät ja kevytkäyttöiset polkimet, niiden polkeminen ei rasita jalkoja siinämäärin kuin monessa muussa. Esim. 6000 ja 8000 sarjojen polkimet ovat paljon väsyttävämmät käyttää niiden liikeradan vuoksi.

Hydrauliikan vivut ovat 900:ssa penkin vieressä, suhteellisen lähellä ja erittäin tarkat ja hyvät käyttää esim hankalasti hallittavaa silppuria. 900:n lohkojen käytössä tuntuma on tosi hyvä, paljon parempi kuin Valtran isoissa malleissa.

Hydrauliikkaventtiileihin on tarjolla lukuisia eri toimintoja 900: lisävarusteissa. Suurimmassa osassa koneita on vakioventtiilit, koska erikoiskäyttöä on niin kovin harvalla. Oma vikasi, ellet ole ymmärtänyt "ruksata" tarvitsemiasi varusteita. Valtralla on tämä loistava varustelun mahdollisuus, ettei esim. minun tarvitse maksaa itselleni turhista Kick-Off/virtauksensäätö ym. venttiileistä tyhjän vuoksi. Minua ei todellakaan häiritse näiden toimintojen puute, kun en niitä tarvitse. Ainoastaan kolmnoslohkoon otin lisänä asentolukon, muuten pärjään perusventtiilein. Ota käyttöohjekirja käteen ja lue sieltä venttiileiden käytöstä lisää, en nyt ala tässä lukutaitoiselle? tyypille tarkempaa käyttäjäkoulutusta antamaan miten niitä lohkoja käytetään esim paluuaurojen kanssa. Sen nyt varmaan ymmärrät, ettei työliikettä saa jättää päälle vakiotuottoisessa hydrauliikassa. Oikeasti, lue käyttöohjekirja huolella läpi ettet riko hyvää traktoriasi ymmärtämättömyyttäsi.

Jontikan hydrauliikka on ikäisekseen ihan tarkka ja mukava käyttää säätyvän pumpun vuoksi, mutta 900:ssa on tarkempi vakiotuottoinen hydrauliikka. Kaikki toiminnot ovat vähintäänkin tarkkoja, näistä korostuu erityisesti ohjaus. Jontikan pumpun säätötoiminnasta ja pitkästä painelinjasta johtuu sille tyypillinen kiusallinen toimintojen viive, hydrauliikka ei reagoi salamana kuten Valtrassa. No 6000 jonnessa tämä asia onkin sitten korjattu asentamalla se pumppu sinne lähelle venttiilipöytää, istuimen alapuolelle.

Edelleen: 900:n ratti on hyvällä etäisyydellä, tiltillä sen saa varmasti kohdalleen ellei sitten ole oranki kyseessä kuljettajana. Sanoppa nyt, pitäisikö sen ratin olla ylempänä vai alempana, vai haluaisitko vain räplätä huviksesi sitä säätöä? Pyörittele vaikka kaltevuudensäädintä edestakaisin, jos on kauhee tarve saada säätää jotain. Rasvaa toki kierteet ensin, ettei leikkaa kiinni jos oikein urakalla täytyy säätääää...

900:n etuakseli on todella vankka ja kääntyvyys hyvä kunhan on ymmärtänyt säätää koneen. Casterkulmaa ei saa olla, eipä ole enää uusissa Kuningaspeuroissakaan jotka leveän eturungon vuoksi tarvitsevat nykyisin paljon enemmän tilaa kääntyäkseen. Se 90 luvun Jontikoiden suuri Casteri on ollut suuri virhe. Paljon on täytynyt tehdä olkatappi ja naparemonttia siihen alimitoitettuun ZF:ään ennenkuin on mennyt jakeluun. Ihmeen kauan Jontikalla meni tuon Autopowerinkin kanssa saattaa asia kuntoon, Valtran töppäykset yleensä korjaantuvat pikapikaa... Minulla on 900:ssa joka murroksessa nipat, vm. 2001 ja voidellut olen. Oletko ottanut ne kumitötsät pois, vai onko etupää vieläkin varastorasvassa? Toki tuollainen ristikkonivel ei hirveitä voitelua kaipaa, kuppien rasvataskun tilavuus on ristikkonivelessä yleensä suuri. Ohjausnopeudella tarkoitan sitä käytännön pyöriteltävyyttä. Meneekö jontikassa yli kaksi kierrosta sekunnissa, jos niin, niin hyvin on, todella hyvin.

900:n ohjaamo on minun käyttööni, normaaliin maatalouskäyttöön kokoluokkansa käytännöllisin ja toimivin. Apumiehenistuin on hyvässä paikassa, ei rajoita kuljettajan näkymää. Pidän siitä, että koneeseen on nopea nousta ja näkyvyys on hyvä. Myös melutaso on alhainen, kokoluokassaan ja melun sävy on miellyttävä. Valmetin ujellus jäi sinne 80 luvulle. Nykyisin moottorimelu on suurin, mutta se onkin miellyttävän maskuliininen tuo 420:n murina... ei siis mikään neitimäinen pörinä!!

Akuntyhjennysautomatiikkaa en tapaa käyttää, ts. en ymmärrä miksi valot pitää jättää päälle sammutettaessa. Sammutan aina valot, kun konekin sammutetaan, eli mistä tässä nyt oikein onkaan kysymys? Joskus syksyn pimeydessä tuo valojen päällesaanti ilman virtalukon räpellystä on mukava ominaisuus tilapäistyötä tehdessä. Tämän valojen toiminnan kannalta olen mielipiteessäni ehdoton. Nelivedon kytken aina ennen pahaa paikkaa kuten ohjekirjakin neuvoo. Ei sitä nelikkoa saa heittää päälle pyörän sutiessa monilevypakallakaan, tällöin silppua syntyy kardaanista. Voi tyhjäpäisyyttä, jos näin todellakin menetellään pakan sen toki salliessa. Ei tarvitse ihmetellä jossei koneet kestä. Yleensä kytken nelikon pellolle mentäessä ja irroitan tielle tultaessa. Ei aiheuta mitään ongelmia ja kytkentä on ihan yhtä nopea kuin pakalla.

Lopeta jo tuo tyhjänpäiväinen jankkaus 900:n vakiovarusteista. Vakiona on ainoastaan kaikki tarpeellinen, turhasta ei tarvitse maksaa. Se on erittäin hyvä asia. Lisävarustelista on pitkä, joka luxusta haluaa tai varustelee koneen erikoiskäyttöön. Itse otin mekaanisen Grammerin perusistuimen, koska se on hyvä. En nähnyt mitään järkeä maksaa 700 euroa enemmän ilmapenkistä, koska en yksinkertaisesti anna sille niin suurta arvoa. Joka haluaa hangata persettään ilmapenkkiin ja retostella sillä luxusGrammerilla naapurilleen niin siihen on hänelle mahdollisuus. Ei kun rasti oikeaan ruutuun!! Et selvästikään osaa erottaa ns. eliittimallistoa ja perusmallistoa toisistaan. Valtran perusmallisto on tuolloin ollut 100 -sarja, 6000 sarjan tarjotessa sitä eliittiä. Samoin jonnella 80 luvulla SG on ollut se eliittimallisto ja olikohan joku MC se peruskone? Nykyisin 5000 sarja on peruskoneita ja 6000 Eliittiä. Ja 6000 jakaantunee vielä SE ja Premium malleihin samoin kuin Valtran Mezzo/Hitech. Seuraavaa traktorikauppaa tehdessäsi ota näistä seikoista selvää ja vertaile keskenään vertailukelpoisia koneita. Ota eri tyylisuunnat huomioon, ettei sitten tarvitse itkeä jälkeenpäin kun kone tulikin ostettua käyttötarkoitukseen vääränlainen. Itse ole ottanut tarkoi selvää kun olen koneuta ostanut ja suurempia pettymyksiä ei vielä ole tullut. Pyrin aina suosimaan jo yli viisi vuotta markkinoilla ollutta konetta, joten tämä karsii pahimmat rääsiöt pois.

Lue lisää

hyvää:
-vaihteiston toiminta.

Huonoa:
-Ulosoton kytkin ja käyttövipu
-Käsijarruvivun paikka
-Melutaso
-Kattoluukun käyttö
-Jos ilmaistuin, niin penkki liian korkealla.
-Ilman ilmastointi kesällä tukalan kuuma.

hajoaa kirjoitti:

Mikä niistä Autopowereista oikein hajoaa, kun se on niin salamyhkäistä ja peiteltyä?

Hajoaako se hydrauliikkaosio, kun nämähän hajotessaan ryömivät hiljakseen juristen, mutta mitään mekaanista ääntä ei kuulu. Eli ilmeisesti vika ei ole missään laakeroinnissa tai hammaskosketuksissa.

Tuo -99 vuotisten 900 Valtrojen kokoomavika on tiedossa: kertojan akselin laakerointi jätetty liian löysälle. Mutta mikä siellä Autopowerissa jurisee, eikö tmän nyt joku tiedä? Eikö asiakkaan kuulu tuollaisen slaagin sattuessa saada tietää mikä on koneen vaurion aiheuttaja? Tuotevastuulaki ja sen velvoitteet?

Lue lisää

Se menee se koko autopoweri väleäksi ja alkaa keittään. Joko joku pakka välenee tai sit pumppumoottoritsydeemi. Ja pumppumoottoritsydeemi keittää öljyy jolloin meno loppuu ja valo vilkkuu.

Seuraava vaihe onkin laatikonvaihto, tää voi tulla eteen jo yllättävän pienel tuntiluvul.

JD -mies kirjoitti:

Onko joitain muitakin ysisatasia kuin karvalakkimalleja. En ole eden kuullut muista. Valtrassa se sähkönostolaite on lisävaruste.
Ja lisämaksusta. Vanhan JD:n mekaaninenkin joka
on vakiovaruste toimii tarkasti ja pätkimättä.
Keskustelua kun ei mielestäni olekkaan käyty
lisähinnalla ostettavista lisävarusteista.
Perustraktorin ominaisuuksistahan oli kysymys.
Ysisataseen saa ilman lisähintaa museokoneen
lisäksi vain raivostuttavan vinkumisen ,rohinan
ja kalinan kaikki muu maksaa ja kaikkea ei saa
rahallakaan.

Lue lisää

Teeret on huonoja kun ne ei taho männä kaupaks.

Vaikka... kirjoitti:

80-luvun John Deere 2850 SG2 ,niin et paljoa
puhuisi ysisatasen maantieominaisuuksista.
On John Deere ainakin valovuoden edellä tekniikassa,käyttömukavuudessa ja hiljaisuudessa. Ja mikä vaihteiston toiminta, on siinä ysisatasella vielä paljon kehiteltävää vaikka on ainakin kymmenen vuotta nuorempi konstruktio.
Apinoitu jostain 60-luvulta.

Lue lisää

Peurasta taka-akseli menee poikki ja muutenki 3000h vaihteistovikoja paljon..pettymys

suustasi päästelet kirjoitti:

>Surkea vaihteisto jossa vaihteet survotaan >päälle.

*** Ei tarvitse survoa, synkronointi on markkinoiden kevyttoimisin. Tietänet tämän jos olet ajanut. Mikäli survotaan, ei ole ihme jos laatikko hajoaa. Vaihteisto on ylivoimaisesti paras tässä kokoluokassa. Olen ajanut monia muitakin merkkejä ja tiedän tämän. Missään ei vaihteet vaihdu niin liukkaasti kuin 900 Valtrassa.

>Etuvedon kytkin mekaaninen ja hankalassa
>paikassa.

*** Ja on mekaanisena tosi napakka käyttää. Sijainti on hieman alhaalla, mutta harvoinpasitä tarvitsee käyttää: yleensä pellolle mentäessä ja sieltä poistuttaessa.

>Hydrauliikan lasku ja nostonopeussäätö vielä
>surkeampi.

*** Argumentoi. Mielestäni toiminta on selvä ja looginen.

>Akun huoltaminen hankalaa

*** Konepeiton saa nostamalla irti. Tätä yksinkertaista toimintoa eivät kaikki hoksaa vaikka se käyttöohjekirjassa kerrotaan.

>Polttoainesäiliö liian pieni.

*** Tämä on totta. Olen tästä laittanut myös omakohtaista kommenttia tehtaan suuntaan. Tankki on riittävä kolmoskoneille, mutta isompien mallien kulutus on niin paljon isompi, ettei täydellä tankilla täyttä päivää aja.

>Voimansiirto markkinoiden äänekkäin.

*** Ei pidä paikkaansa. Voimansiirron äänekkyys on jäänyt 90 luvun taitteeseen. Entäpä New-Hollandin voimansiirron äänet?

>Hirvittävä vinkuminen maantieajossa.

*** Ei pidä paikkaansa, vinkuminen jäi 80 luvulle. Maantieajossa kuuluu voimakkaimpana äänenä tuulettimen hurina.

>Alkeellinen ratin säätö.

*** Ratin säädöt vähintäänkin riittävät. Löytyy tiltti ja luisti. Ellei kunnollista ohjausasentoa löydy, niin et osaa avata tiltin lukitusta. Ota ohjekirja käteen.

>Vaihdekeppien nupit kertakäyttötavaraa.

*** Tämä on totta vuoteen 2000 saakka HiShift -malleissa. Sen jälkeen nupit ovat vaihdettu. Myös tätä vanhempiin asia korjaantuu kertainvestoinnilla, ei kai kukaan varaosana niitä vanhanmallin päitä ole mennyt ostamaan.

>Ilmavaivoja.

*** Argumentoi. Nämä vaivat eivät kyllä koske traktoria, kuljettajaa ehkä...

>Voimansiirron kytkin museotavaraa ja hankala
>ja raskas käyttää.

*** Kytkin on kevytkäyttöisimpiä mitä kuivakytkimiä on. Ei missään nimessä ainakaan raskas. Polkimen liikerata markkinoiden paras johtuen polkimien nivelpisteestä.

>Surkea kääntymään riviviljelyraidevälillä.

*** Kuten kaikki traktorit _riviviljelyraidevälillä_. No ehkä SS tekee poikkeuksen.

>Erittäin ruma muotoilu.

*** Ulkonäössä ja muotoilussa kokoluokkansa näteimpiä yhdessä MF 4400 sarjan ja JXU Casen kanssa.

>Kytkin vaihdettiin jo takuuaikana.

*** Mutta miksi ihmeessä. Kytkin kestää etukuormainkäytössäkin varmasti sen 4000 tuntia.

>Ei anna mitään kuvaa laatukoneesta.

*** Argumentoi.

>Savuttanut uudesta asti.

*** Olet kai reklamoinut tehtaalle? Ainoastaan kevyt valkosavu on mahdollinen kylmällä moottorilla.

>Toista en kyllä ostaisi.

*** Argumentoi. Minä aion vaihtaa jonkun vuoden päästä uuteen A-Valtraan hyvien käyttökokemuksien ja pienien pääomakulujen vuoksi.

Lue lisää

900 en tiedä, mutta 665 mallille olen kenkää antanut jo 7000 tunnin verran ( siis kokonaistuntimäärä on 9000 tuntia edellisen omistajan jälkeen). Vikoja ei juurikaan ole ollut, jos tankin täyttää piripintaan, kuski antautuu ennenkuin polttoaine loppuu. Eli pitkän päivän saa ajella vaikka kuormitustakin on päivän mittaan. Kyseinen traktori on kyllä hintansa haukkunut, 9000 tuntiin on rahaa kulunut vain polttoaineisiin ja perushuoltoihin. Eikä ajot ole olleet mitään kevyttä pihanpyörittelyä.

"Mittarilukema 5250 "
"Hinta 31500 €"

Tuo on ihan sikakallis! Oli sitten miten siisti tahansa.

uhri! Etkä jää viimeiseksikään....

Meille tuli aikoinaan 900 vesivaunun vetoon (8m^3). Eipä kestänyt aski yhtään. Sitten alkoivat Valmetilla valitetta ettei konetta ole tehty sellaiseen käyttöön!! Siis hallooo! 90 heppainen kone ja ei sais vetää 8 kuution vaunua!! Hassuinta oli, että kun valmetti oli yli puolet meillä olo ajastaan remontissa, jouduttiin vaunua vetämään 61 heppaisella zetorilla, se ei ollut telakalla kertaakaan! Siis 90 heppainen kone on muka alimitoitettu ja toisen merkin 61 heppainen kestää!!

Siihen koneeseen loppui meidän valmet/valtra historiamme, ja sitä kyllä edesauttoi 8450 hi-tech mallin ongelmat, joista vois vaikka kirjoittaa raamatun paksuisen kirjan.

On totta että tietyissä valmistussarjoissa laatikoissa on ollut kokoonpanovirheitä, löysiä laakerointeja.

Mutta miksi ihmeessä laatikko piti avata toiseen kertaan? Kuka ensimmäisen remontin teki? Mitä laatikossa oli yksilöidysti vikana toisella kertaa?

ollut ensimmäinen kirjoitti:

uhri! Etkä jää viimeiseksikään....

Meille tuli aikoinaan 900 vesivaunun vetoon (8m^3). Eipä kestänyt aski yhtään. Sitten alkoivat Valmetilla valitetta ettei konetta ole tehty sellaiseen käyttöön!! Siis hallooo! 90 heppainen kone ja ei sais vetää 8 kuution vaunua!! Hassuinta oli, että kun valmetti oli yli puolet meillä olo ajastaan remontissa, jouduttiin vaunua vetämään 61 heppaisella zetorilla, se ei ollut telakalla kertaakaan! Siis 90 heppainen kone on muka alimitoitettu ja toisen merkin 61 heppainen kestää!!

Siihen koneeseen loppui meidän valmet/valtra historiamme, ja sitä kyllä edesauttoi 8450 hi-tech mallin ongelmat, joista vois vaikka kirjoittaa raamatun paksuisen kirjan.

Lue lisää

Näissä on ollut joissain kokoonpanovirheitä laatikossa, ainakin -98 vuotisissa.

Aivan varmasti voit vetää 900 Valtralla lietevaunua tuonne 13 kuutioon saakka, sen jälkeen koneen omamassa jää liian pieneksi. 900 tekniikka on mitoitettu reiluakin tehonnostoa ajatellen, tuttavapiirissä on useita 100- 140 tehoille säädetyjä koneita. Toki tuollaisilla tehoilla kone jo kärsii, etenkin kytkimen kuluminen on nopeaa huonolla käytöllä.

Miksi ihmeessä laatikko piti avata toiseen kertaan? Kuka ensimmäisen remontin teki? Mitä laatikossa oli rikki?

Kerrohan nyt tarkemmin mitä vikaa koneessasi oikeasti oli ja miksi. Ei tuota kommenttiasi muuten kukaan usko.

öyfo78pöc kirjoitti:

On totta että tietyissä valmistussarjoissa laatikoissa on ollut kokoonpanovirheitä, löysiä laakerointeja.

Mutta miksi ihmeessä laatikko piti avata toiseen kertaan? Kuka ensimmäisen remontin teki? Mitä laatikossa oli yksilöidysti vikana toisella kertaa?

Lue lisää

olj jottaen pakkipyörän vaurioita tullu.Saatana olj niin kallista puuhoo,että tuota paskoo ee eies unissaa haluas muistella.On se perkele,että muute nasakka vehe kehataan rysssiä paska askilla.-Nuota valpertteja suap Lantmänneniltä homomuasta uutena mukavasti.Niillä on kovia tarjooksia.

ollut ensimmäinen kirjoitti:

uhri! Etkä jää viimeiseksikään....

Meille tuli aikoinaan 900 vesivaunun vetoon (8m^3). Eipä kestänyt aski yhtään. Sitten alkoivat Valmetilla valitetta ettei konetta ole tehty sellaiseen käyttöön!! Siis hallooo! 90 heppainen kone ja ei sais vetää 8 kuution vaunua!! Hassuinta oli, että kun valmetti oli yli puolet meillä olo ajastaan remontissa, jouduttiin vaunua vetämään 61 heppaisella zetorilla, se ei ollut telakalla kertaakaan! Siis 90 heppainen kone on muka alimitoitettu ja toisen merkin 61 heppainen kestää!!

Siihen koneeseen loppui meidän valmet/valtra historiamme, ja sitä kyllä edesauttoi 8450 hi-tech mallin ongelmat, joista vois vaikka kirjoittaa raamatun paksuisen kirjan.

Lue lisää

Ompa ollu kelju vaen kaupaks käypivät aeka hyvi. Jos jokkaisella tuommosia kokemuksia oes ni kyllä se merkkiuskohii jo pettäs .

seoraaksena kirjoitti:

olj jottaen pakkipyörän vaurioita tullu.Saatana olj niin kallista puuhoo,että tuota paskoo ee eies unissaa haluas muistella.On se perkele,että muute nasakka vehe kehataan rysssiä paska askilla.-Nuota valpertteja suap Lantmänneniltä homomuasta uutena mukavasti.Niillä on kovia tarjooksia.

Lue lisää

Meil meni kanssa se laatikko n. pari vuotta vanahana. Tuntei oli silloin seittemisensataa. Alako rapinaa kuuluun ja vaihteet muuttu jäykiks.

Mut mee vaadittiin se remppa takuuseen, eivät ensteks meinanneet, mut me vaan vaadittiin. Ja joki kokoamisvika siel oli, huoltaja kertoi. Ei se sitten nii hirveitä kustantanu vaikkei takkuukone ollukkaan, niin saatiin se remppa silti takuuseen. Uudet öljyt jouduttiin laittaa omasta kukkarosta.

Ja nii ois kyl sunki pitäny saada, ku todettu tehasvika on.

""Valtralla on 900:sia myynnissä aivan ongelmaksi asti. Katso myös konedatan sivu. Nämä kaksi asiaa kertovat jo paljon""

Joo, nämä asiat kertovat todella paljon. Valtralla on 900:sia myynnissä kymmenittäin, samoin malleja 6400 ja 8400. Tämä johtuu suoraan siitä että edellämainitut mallit ovat kokoluokkiensa myydyimpiä koneita, niitä on maakunnassa tuhansia, joten nyt muutaman vuoden vanhoina on selvää että näistä on käytettyinäkin tarjontaa. Ja tietysti suosittuina koneina myös kysyntää, senhän huomaa jo pyyntihinnoista. Esim. 900 Valtroista on Valtran pyynnit luokkaa 500-5000 euroa alle uuden hinnan ja silti kauppa käy ja kalusto vaihtuu. Hyväkuntoinen satasarjalainen ei kauan vaihtokonelistalla viihdy.

On totta, että ulkomaan merkkiä myyvälle kauppiaalle 900 Valtrojen tarjonta muodostuu ongelmaksi asti. Nämä muutaman vuoden vanhat satasarjalaiset kun syövät suoraan uusien Nyykkäreiden, Jontikoiden, Casen, Samen ja Deutsin myyntiä.

Huvittavaa, että Keskokin on viimeaikoina saanut kohennettua MF myyntiään. Ja nimenomaan teholuokissa 70 - 100 hv. Maakunnassa näkee pikästä aikaa uusia Ferguja, ja nämä ovat pääasiassa kokoluokassa alle 100 hv.

Muttamutta, mikäs se onkaan puettuna MF 4000 sarjan peltien alle... ...no tietysti ylivoimaisen 900 Valtran perintöä jatkava Suolahtelainen A-sarja!!

todellapaljon kirjoitti:

""Valtralla on 900:sia myynnissä aivan ongelmaksi asti. Katso myös konedatan sivu. Nämä kaksi asiaa kertovat jo paljon""

Joo, nämä asiat kertovat todella paljon. Valtralla on 900:sia myynnissä kymmenittäin, samoin malleja 6400 ja 8400. Tämä johtuu suoraan siitä että edellämainitut mallit ovat kokoluokkiensa myydyimpiä koneita, niitä on maakunnassa tuhansia, joten nyt muutaman vuoden vanhoina on selvää että näistä on käytettyinäkin tarjontaa. Ja tietysti suosittuina koneina myös kysyntää, senhän huomaa jo pyyntihinnoista. Esim. 900 Valtroista on Valtran pyynnit luokkaa 500-5000 euroa alle uuden hinnan ja silti kauppa käy ja kalusto vaihtuu. Hyväkuntoinen satasarjalainen ei kauan vaihtokonelistalla viihdy.

On totta, että ulkomaan merkkiä myyvälle kauppiaalle 900 Valtrojen tarjonta muodostuu ongelmaksi asti. Nämä muutaman vuoden vanhat satasarjalaiset kun syövät suoraan uusien Nyykkäreiden, Jontikoiden, Casen, Samen ja Deutsin myyntiä.

Huvittavaa, että Keskokin on viimeaikoina saanut kohennettua MF myyntiään. Ja nimenomaan teholuokissa 70 - 100 hv. Maakunnassa näkee pikästä aikaa uusia Ferguja, ja nämä ovat pääasiassa kokoluokassa alle 100 hv.

Muttamutta, mikäs se onkaan puettuna MF 4000 sarjan peltien alle... ...no tietysti ylivoimaisen 900 Valtran perintöä jatkava Suolahtelainen A-sarja!!

Lue lisää

Huono kallis tai epäkäytännöllinen ei käy kaupaks seon tottuus ja sitä on nuihin toisten vaikee myöntee.

todellapaljon kirjoitti:

""Valtralla on 900:sia myynnissä aivan ongelmaksi asti. Katso myös konedatan sivu. Nämä kaksi asiaa kertovat jo paljon""

Joo, nämä asiat kertovat todella paljon. Valtralla on 900:sia myynnissä kymmenittäin, samoin malleja 6400 ja 8400. Tämä johtuu suoraan siitä että edellämainitut mallit ovat kokoluokkiensa myydyimpiä koneita, niitä on maakunnassa tuhansia, joten nyt muutaman vuoden vanhoina on selvää että näistä on käytettyinäkin tarjontaa. Ja tietysti suosittuina koneina myös kysyntää, senhän huomaa jo pyyntihinnoista. Esim. 900 Valtroista on Valtran pyynnit luokkaa 500-5000 euroa alle uuden hinnan ja silti kauppa käy ja kalusto vaihtuu. Hyväkuntoinen satasarjalainen ei kauan vaihtokonelistalla viihdy.

On totta, että ulkomaan merkkiä myyvälle kauppiaalle 900 Valtrojen tarjonta muodostuu ongelmaksi asti. Nämä muutaman vuoden vanhat satasarjalaiset kun syövät suoraan uusien Nyykkäreiden, Jontikoiden, Casen, Samen ja Deutsin myyntiä.

Huvittavaa, että Keskokin on viimeaikoina saanut kohennettua MF myyntiään. Ja nimenomaan teholuokissa 70 - 100 hv. Maakunnassa näkee pikästä aikaa uusia Ferguja, ja nämä ovat pääasiassa kokoluokassa alle 100 hv.

Muttamutta, mikäs se onkaan puettuna MF 4000 sarjan peltien alle... ...no tietysti ylivoimaisen 900 Valtran perintöä jatkava Suolahtelainen A-sarja!!

Lue lisää

Valmetti, tai Valtra nykyään on kyl maatilakäyttöön ihan ykkönen. Sitäpä ei perustella paljon tari, tilastot kertoo sen.

Tääl selvästi joku Agrimarketin myyjä solvaa kokoajan Valtraa, niitä ainakin vituttaa tää kotimaisen voittokulku, ovat yrittäneet saada tuossa takavuosina Valtraa taas myyntiinsä, mut ei oo jostain syystä onnistanna.

jokasuhteessa kirjoitti:

Valmetti, tai Valtra nykyään on kyl maatilakäyttöön ihan ykkönen. Sitäpä ei perustella paljon tari, tilastot kertoo sen.

Tääl selvästi joku Agrimarketin myyjä solvaa kokoajan Valtraa, niitä ainakin vituttaa tää kotimaisen voittokulku, ovat yrittäneet saada tuossa takavuosina Valtraa taas myyntiinsä, mut ei oo jostain syystä onnistanna.

Lue lisää

Valtrasta kuin muisto jäljellä. Valtra- nimellä ei ole riittävän hyvää maailmanlaajuista brändiä. Sinne muistojen rommalootaan joutaa ja kiikkustuolissa muistellaan sellaistakin Kekkosen kostoa jälkipolville..

kun ei ole kirjoitti:

Valtrasta kuin muisto jäljellä. Valtra- nimellä ei ole riittävän hyvää maailmanlaajuista brändiä. Sinne muistojen rommalootaan joutaa ja kiikkustuolissa muistellaan sellaistakin Kekkosen kostoa jälkipolville..

Lue lisää

Juuri tämänkaltaista jorinaa ovat ulkomaanmerkkien äijät pitäneet kuuskytluvulta lähtien, jolloin suursuosikki Valmet 565 aloitti Valmet-buumin.

Milloin Valmetista piti tulla Volvo, milloin Steyri, milloin Massey Von Fergussoni milloin turbaaniMahindra, milloin von Fendt jne. jne...

Mut kokoajan Valtra se vaan lisää valmistusmääriä ja myyntiä muuallakin kuin kotimaassa.

Traktori pohjolan oloihin, siispä valmet. Valtra on isäntä omassa metsässään ja pellolla.

kateelliset kirjoitti:

Juuri tämänkaltaista jorinaa ovat ulkomaanmerkkien äijät pitäneet kuuskytluvulta lähtien, jolloin suursuosikki Valmet 565 aloitti Valmet-buumin.

Milloin Valmetista piti tulla Volvo, milloin Steyri, milloin Massey Von Fergussoni milloin turbaaniMahindra, milloin von Fendt jne. jne...

Mut kokoajan Valtra se vaan lisää valmistusmääriä ja myyntiä muuallakin kuin kotimaassa.

Traktori pohjolan oloihin, siispä valmet. Valtra on isäntä omassa metsässään ja pellolla.

Lue lisää

katetta niille lupauksille, mutta ei! Puutikuilla ja peltiruuveilla tilkittyjä lohkoja ja vuotavia polttoainetankkeja kyllä riittää, muttei kunnon traktoria!

todellapaljon kirjoitti:

""Valtralla on 900:sia myynnissä aivan ongelmaksi asti. Katso myös konedatan sivu. Nämä kaksi asiaa kertovat jo paljon""

Joo, nämä asiat kertovat todella paljon. Valtralla on 900:sia myynnissä kymmenittäin, samoin malleja 6400 ja 8400. Tämä johtuu suoraan siitä että edellämainitut mallit ovat kokoluokkiensa myydyimpiä koneita, niitä on maakunnassa tuhansia, joten nyt muutaman vuoden vanhoina on selvää että näistä on käytettyinäkin tarjontaa. Ja tietysti suosittuina koneina myös kysyntää, senhän huomaa jo pyyntihinnoista. Esim. 900 Valtroista on Valtran pyynnit luokkaa 500-5000 euroa alle uuden hinnan ja silti kauppa käy ja kalusto vaihtuu. Hyväkuntoinen satasarjalainen ei kauan vaihtokonelistalla viihdy.

On totta, että ulkomaan merkkiä myyvälle kauppiaalle 900 Valtrojen tarjonta muodostuu ongelmaksi asti. Nämä muutaman vuoden vanhat satasarjalaiset kun syövät suoraan uusien Nyykkäreiden, Jontikoiden, Casen, Samen ja Deutsin myyntiä.

Huvittavaa, että Keskokin on viimeaikoina saanut kohennettua MF myyntiään. Ja nimenomaan teholuokissa 70 - 100 hv. Maakunnassa näkee pikästä aikaa uusia Ferguja, ja nämä ovat pääasiassa kokoluokassa alle 100 hv.

Muttamutta, mikäs se onkaan puettuna MF 4000 sarjan peltien alle... ...no tietysti ylivoimaisen 900 Valtran perintöä jatkava Suolahtelainen A-sarja!!

Lue lisää

EI KAI 4400 SARJALAISTA MASSIKKAA MONTAA OO MYYTY,900 ON TODELLA SURKEA ESITYS ETUIKKUNA TIPPU VAIHSTEISTO RIKKI ÖLJYPUMPPU BOORIT MENI 2000 T,VAIHTU 6400 VALMETTIN PIKAVAIHTEET MENI KESTI 4500 T,NYT DYNA-VT MASSIKKA 1500 T EI VIELÄ ONGELMIA MUTTA ON PAREMPI AJAA KUN AUTO.

massey-ferguson kirjoitti:

EI KAI 4400 SARJALAISTA MASSIKKAA MONTAA OO MYYTY,900 ON TODELLA SURKEA ESITYS ETUIKKUNA TIPPU VAIHSTEISTO RIKKI ÖLJYPUMPPU BOORIT MENI 2000 T,VAIHTU 6400 VALMETTIN PIKAVAIHTEET MENI KESTI 4500 T,NYT DYNA-VT MASSIKKA 1500 T EI VIELÄ ONGELMIA MUTTA ON PAREMPI AJAA KUN AUTO.

Lue lisää

On taidettu myydä nelitonnista enemmän kuin arvaatkaan, mistä sitten kuvittelit massikan myyntimäärien nousun johtuvan. No, ei ainakaan Dyna-VT:stä, eipä niitä juuri kellään ole. Yhden urakointikoneen tiedän 7485, mutta nelitonnisia yhtäkkiä kahden käden sormin.

Miksi tippui 900 etuikkuna? Ajoitko seinää päin?

Miksi meni vaihteisto? Etkö ymmärtänyt käyttää kytkintä?

Ja miksi meni pumpun boorit? Tätä ei kyllä voi käsittää, ei kertakaikkiaan. Nostitko työpaineen yli 300 baariin?

Ovatko V900 V6400 ja Dyn-VT massey verrattavissa keskenään?

V900 verrokiksi kuuluu MF:ltä 4445
V6400 verrokiksi kuuluu MF:ltä 6150

massey-ferguson kirjoitti:

EI KAI 4400 SARJALAISTA MASSIKKAA MONTAA OO MYYTY,900 ON TODELLA SURKEA ESITYS ETUIKKUNA TIPPU VAIHSTEISTO RIKKI ÖLJYPUMPPU BOORIT MENI 2000 T,VAIHTU 6400 VALMETTIN PIKAVAIHTEET MENI KESTI 4500 T,NYT DYNA-VT MASSIKKA 1500 T EI VIELÄ ONGELMIA MUTTA ON PAREMPI AJAA KUN AUTO.

Lue lisää

On totta, että Keskon kauppaama MF nostaa nyt päätään ja tämän voi lukea suoraan Suolahtelaisen 4400 sarjalaisen ansioksi. Omalla paikkakunnakin näitä uusia 4400 sarjalaisia on useita, ja ainakin kolmella omistajalla tiedän olleen hankaluuksia Valtran myyjän kanssa tähän saakka.

Moni sellainen Valtran omistaja, joka ei ole tullut toimeen aluejakoperiaatteella toimivan myynnin kanssa on saanut tässä oivan mahdollisuuuden päästä kiinni uuteen Valtraan Keskon kautta.

Ehkäpä tämä 4400 sarjan antama piristysruiske MF myynnille nostaa myös muiden MF mallien myyntiä, aika sen näyttää. Mutta jokatapauksessa MF:n mainetta tämä uusi mallisto on nostanut huomattavasti. Nyt MF:llä on tarjota järkevä vaihtoehto suosittuun 60-90 hv teholuokkaan, ikävähköjen entisajan Leylandin henkeä huokuvien Coventryn tuotteiden sijaan.

vielä jotain kirjoitti:

katetta niille lupauksille, mutta ei! Puutikuilla ja peltiruuveilla tilkittyjä lohkoja ja vuotavia polttoainetankkeja kyllä riittää, muttei kunnon traktoria!

Kommenttisi sisältö on täysin joutavanpäivaistä sössötystä. Eiko henkinen tasosi ole muuta?

Ryhdistäydy ja argumentoi mielipiteesi!

Vinkki: aloita nyt vaikkapa siitä tankista...

massey-ferguson kirjoitti:

EI KAI 4400 SARJALAISTA MASSIKKAA MONTAA OO MYYTY,900 ON TODELLA SURKEA ESITYS ETUIKKUNA TIPPU VAIHSTEISTO RIKKI ÖLJYPUMPPU BOORIT MENI 2000 T,VAIHTU 6400 VALMETTIN PIKAVAIHTEET MENI KESTI 4500 T,NYT DYNA-VT MASSIKKA 1500 T EI VIELÄ ONGELMIA MUTTA ON PAREMPI AJAA KUN AUTO.

Lue lisää

On kans huomannu jotta Masiikoita on alkanu taas oleen uusiakin. Ja tätä 4445 sarijaa.

Ja on varmasti helpotus masikkamiehille tää varaosapuolen toimivuus, joka on Valmetilla omaa tasoaan K kaupan ylimieliseen vitkutteluun verrattuna. Keskoolta pitää kevään suodattimet ja muut tarpeet tilata hyvis ajoon jo syksyllä. Ja jos menöö vaikka termostaatti rikki, nii se pitää tiätää se rikkimeno kuukautta ennen jotta saavat sen osan tilattua ajoos. Valmetilta saa samana päivänä, sen oletetun termostaattin.

900/8150/5130 -mies kirjoitti:

On totta, että Keskon kauppaama MF nostaa nyt päätään ja tämän voi lukea suoraan Suolahtelaisen 4400 sarjalaisen ansioksi. Omalla paikkakunnakin näitä uusia 4400 sarjalaisia on useita, ja ainakin kolmella omistajalla tiedän olleen hankaluuksia Valtran myyjän kanssa tähän saakka.

Moni sellainen Valtran omistaja, joka ei ole tullut toimeen aluejakoperiaatteella toimivan myynnin kanssa on saanut tässä oivan mahdollisuuuden päästä kiinni uuteen Valtraan Keskon kautta.

Ehkäpä tämä 4400 sarjan antama piristysruiske MF myynnille nostaa myös muiden MF mallien myyntiä, aika sen näyttää. Mutta jokatapauksessa MF:n mainetta tämä uusi mallisto on nostanut huomattavasti. Nyt MF:llä on tarjota järkevä vaihtoehto suosittuun 60-90 hv teholuokkaan, ikävähköjen entisajan Leylandin henkeä huokuvien Coventryn tuotteiden sijaan.

Lue lisää

Tää on ollu ihan selviö, että Massikan myynti hyppäsi heti uusille sadoille kun mallistoon saatiin Valtralta lainattu A-malli massikan tarroilla. Ja tätä 4400 Massikkaa näkee maatiloilla melko paljo, tiedä mikä on syy ottaa se kone sitten Keskon kautta? Olisiko vaihtokonehyvitys, jos ollaan vaihtamassa Massikalla uuteen "Massikkaan"? Tällä uudella "Massikalla" pääseekin sitten helpommin kiinni oikein aitoon A-sarjalaiseen sitten muutaman vuoden päästä kun vaihto on taas ajankohtainen. Tuollainen "aito Massikka" kun on melkoisen väärää valuuttaa vaihtomarkkinoilla Valtraan nähden. Tämä korostuu eritoten MF 4200 6100, 8100, 6200 sarjoissa.

Ja kovasti Massikanmiehet nyt "liihottaa" Valtran siivellä:

http://www.nettikone.com/641879

""Esittelykoneena ollut. 4435-4 on identtinen malli Valtran A75 kanssa, ainoastaan konepelti erilainen ja suunnanvaihtovipu vasemmalla. 3,3 L 3sylinterinen 74 hv.
Kuormaajassa hydraulinen vaimennus, 3.toiminto, vakaimet sekä harjahydrauliikka.

Koneliike: K-Maatalous, Kuurnankatu 43, Joensuu""


Tässäpä Kaalepille oiva vaihtoehto, mikäli nurkissasi sattuu pyörimään jotain vaihdossa sopivaa Keskon roinaa.

maineella kirjoitti:

Tää on ollu ihan selviö, että Massikan myynti hyppäsi heti uusille sadoille kun mallistoon saatiin Valtralta lainattu A-malli massikan tarroilla. Ja tätä 4400 Massikkaa näkee maatiloilla melko paljo, tiedä mikä on syy ottaa se kone sitten Keskon kautta? Olisiko vaihtokonehyvitys, jos ollaan vaihtamassa Massikalla uuteen "Massikkaan"? Tällä uudella "Massikalla" pääseekin sitten helpommin kiinni oikein aitoon A-sarjalaiseen sitten muutaman vuoden päästä kun vaihto on taas ajankohtainen. Tuollainen "aito Massikka" kun on melkoisen väärää valuuttaa vaihtomarkkinoilla Valtraan nähden. Tämä korostuu eritoten MF 4200 6100, 8100, 6200 sarjoissa.

Ja kovasti Massikanmiehet nyt "liihottaa" Valtran siivellä:

http://www.nettikone.com/641879

""Esittelykoneena ollut. 4435-4 on identtinen malli Valtran A75 kanssa, ainoastaan konepelti erilainen ja suunnanvaihtovipu vasemmalla. 3,3 L 3sylinterinen 74 hv.
Kuormaajassa hydraulinen vaimennus, 3.toiminto, vakaimet sekä harjahydrauliikka.

Koneliike: K-Maatalous, Kuurnankatu 43, Joensuu""


Tässäpä Kaalepille oiva vaihtoehto, mikäli nurkissasi sattuu pyörimään jotain vaihdossa sopivaa Keskon roinaa.

Lue lisää

MF tauti tartuu isäntiin taas ja eihän muuta kun tilataan uutta 4400 MF:ää pihaan. Saattaa samassa mennä kylkiäisinä myös joku isompikin malli.

Onko kellään tietoo, milloin alkavat sovittaa Ergocabia näihin yli 100 hv Fergusoneihin?

Nämä kyseisen merkin fanaatikot ovat avain mahdottomia !! Ja Tosikkoja !
Yksinkertaiset asiat jotka on toteutettu lapsellisesti, vaikeasti, halvasti saavatkin myyntimiehen suussa laatusanat huippuunsa viilattu, ennennäkemätön tarkkuus ja kevyt käytettävyys. Ja siitä nämä omaa luokkaansa olevat fanaatikot kuvittelevat omistavansa modernin ja selväpiirteisen työkoneen jolla ei ole muuta yhteyttä nykytraktoriin kuin ne mustat mollukat nurkissa ja käyttövoima.
Ja nyt vielä kun direktiivit rupeaa ohjailemaan suorituskykyä niin ihmeissään ruvetaan olemaan, ei saa enää hulvattomia huippunopeuksia ja legendaarisia tarinoita syöttöruuvin kiertämisistä.
Nykyaikainen se mallisto oli silloin ensiesittelyssä 1967 900-sarja, Onnittelut 40-v. tuli täyteen.
Varmaan olisit aika otettu jos omakotityömaallesi saapuisi timpuri saman ikäkauden TaunusTransiitillaan huippuunsa viritetty kuikkuinen pokasaha, liukasliikkeinen 18 oz:n vasara ja superhyperuutuusnykyaikainen käsisirkkeli mukanaan.
Ja kaffetauoilla istuisitte nurmikolla ja kuuntelisitte moniaaltoradiosta kuinka jostain kaakana Ameriikasta on oikein kuussakin käyty !!

Konedatasta lainattuna"Syksyllä 1997 esitelty Valmet 100-sarja on traktorimaailman parhaita esimerkkejä siitä, miten pienillä, mutta jatkuvilla uudistuksilla saadaan pidettyä vanhentunut malli mukana kehityksessä. Mallistoa oli uudistettu muutaman vuoden välein sen verran, että halpaa ratkaisua etsivien ostajien mielenkiinto saatiin säilytettyä."

Tämä on kirjooteltu pien pilke silmäkulmassa,
mutta on jotain ärsykettäkin että avaisitte vähän silmiänne maailmalle päin inmiset, ei kai me haluta olla maailman tappiin asti jota pohjolan peräkammarin kummajaisia jota kiinalaiset riisinviljelijätkin tulee naureskelemaan esihistoriallisistamme työkoneista.

Ottakaa asioista avoimin silmin selvää ja menkää metsään metsäkoneilla, ne on sinne suunniteltu ei maataloustraktori vaikka monikäyttöiseksi onkin tehty.

Tuossa on 3:45 kohdalla on jo ylöspäinsuuntautuneisuutta pitkäksi aikaa suunnitteluosastolle........

On.... kirjoitti:

Nämä kyseisen merkin fanaatikot ovat avain mahdottomia !! Ja Tosikkoja !
Yksinkertaiset asiat jotka on toteutettu lapsellisesti, vaikeasti, halvasti saavatkin myyntimiehen suussa laatusanat huippuunsa viilattu, ennennäkemätön tarkkuus ja kevyt käytettävyys. Ja siitä nämä omaa luokkaansa olevat fanaatikot kuvittelevat omistavansa modernin ja selväpiirteisen työkoneen jolla ei ole muuta yhteyttä nykytraktoriin kuin ne mustat mollukat nurkissa ja käyttövoima.
Ja nyt vielä kun direktiivit rupeaa ohjailemaan suorituskykyä niin ihmeissään ruvetaan olemaan, ei saa enää hulvattomia huippunopeuksia ja legendaarisia tarinoita syöttöruuvin kiertämisistä.
Nykyaikainen se mallisto oli silloin ensiesittelyssä 1967 900-sarja, Onnittelut 40-v. tuli täyteen.
Varmaan olisit aika otettu jos omakotityömaallesi saapuisi timpuri saman ikäkauden TaunusTransiitillaan huippuunsa viritetty kuikkuinen pokasaha, liukasliikkeinen 18 oz:n vasara ja superhyperuutuusnykyaikainen käsisirkkeli mukanaan.
Ja kaffetauoilla istuisitte nurmikolla ja kuuntelisitte moniaaltoradiosta kuinka jostain kaakana Ameriikasta on oikein kuussakin käyty !!

Konedatasta lainattuna"Syksyllä 1997 esitelty Valmet 100-sarja on traktorimaailman parhaita esimerkkejä siitä, miten pienillä, mutta jatkuvilla uudistuksilla saadaan pidettyä vanhentunut malli mukana kehityksessä. Mallistoa oli uudistettu muutaman vuoden välein sen verran, että halpaa ratkaisua etsivien ostajien mielenkiinto saatiin säilytettyä."

Tämä on kirjooteltu pien pilke silmäkulmassa,
mutta on jotain ärsykettäkin että avaisitte vähän silmiänne maailmalle päin inmiset, ei kai me haluta olla maailman tappiin asti jota pohjolan peräkammarin kummajaisia jota kiinalaiset riisinviljelijätkin tulee naureskelemaan esihistoriallisistamme työkoneista.

Ottakaa asioista avoimin silmin selvää ja menkää metsään metsäkoneilla, ne on sinne suunniteltu ei maataloustraktori vaikka monikäyttöiseksi onkin tehty.

Tuossa on 3:45 kohdalla on jo ylöspäinsuuntautuneisuutta pitkäksi aikaa suunnitteluosastolle........

Lue lisää

Ens viikolla alkaa taas koulu,saavat nämä tämän palstan traktoriasiantuntijat muuta ajanvietettä.

On.... kirjoitti:

Nämä kyseisen merkin fanaatikot ovat avain mahdottomia !! Ja Tosikkoja !
Yksinkertaiset asiat jotka on toteutettu lapsellisesti, vaikeasti, halvasti saavatkin myyntimiehen suussa laatusanat huippuunsa viilattu, ennennäkemätön tarkkuus ja kevyt käytettävyys. Ja siitä nämä omaa luokkaansa olevat fanaatikot kuvittelevat omistavansa modernin ja selväpiirteisen työkoneen jolla ei ole muuta yhteyttä nykytraktoriin kuin ne mustat mollukat nurkissa ja käyttövoima.
Ja nyt vielä kun direktiivit rupeaa ohjailemaan suorituskykyä niin ihmeissään ruvetaan olemaan, ei saa enää hulvattomia huippunopeuksia ja legendaarisia tarinoita syöttöruuvin kiertämisistä.
Nykyaikainen se mallisto oli silloin ensiesittelyssä 1967 900-sarja, Onnittelut 40-v. tuli täyteen.
Varmaan olisit aika otettu jos omakotityömaallesi saapuisi timpuri saman ikäkauden TaunusTransiitillaan huippuunsa viritetty kuikkuinen pokasaha, liukasliikkeinen 18 oz:n vasara ja superhyperuutuusnykyaikainen käsisirkkeli mukanaan.
Ja kaffetauoilla istuisitte nurmikolla ja kuuntelisitte moniaaltoradiosta kuinka jostain kaakana Ameriikasta on oikein kuussakin käyty !!

Konedatasta lainattuna"Syksyllä 1997 esitelty Valmet 100-sarja on traktorimaailman parhaita esimerkkejä siitä, miten pienillä, mutta jatkuvilla uudistuksilla saadaan pidettyä vanhentunut malli mukana kehityksessä. Mallistoa oli uudistettu muutaman vuoden välein sen verran, että halpaa ratkaisua etsivien ostajien mielenkiinto saatiin säilytettyä."

Tämä on kirjooteltu pien pilke silmäkulmassa,
mutta on jotain ärsykettäkin että avaisitte vähän silmiänne maailmalle päin inmiset, ei kai me haluta olla maailman tappiin asti jota pohjolan peräkammarin kummajaisia jota kiinalaiset riisinviljelijätkin tulee naureskelemaan esihistoriallisistamme työkoneista.

Ottakaa asioista avoimin silmin selvää ja menkää metsään metsäkoneilla, ne on sinne suunniteltu ei maataloustraktori vaikka monikäyttöiseksi onkin tehty.

Tuossa on 3:45 kohdalla on jo ylöspäinsuuntautuneisuutta pitkäksi aikaa suunnitteluosastolle........

Lue lisää

Piti tää tuubilinkki viel...
http://www.youtube.com/watch?v=xTz9yyOz1OY
Siit 3:45

Juntti kirjoitti:

Ens viikolla alkaa taas koulu,saavat nämä tämän palstan traktoriasiantuntijat muuta ajanvietettä.

Elämänkouluukin on jo parin pakollisen verta käyty ja tulevaisuuden toivojakin koulutettu useamman aikaa jo, että kerkiin kyllä olemaan teijän ilonanne täälläkin.....

Olen kanssasi täysin samaa mieltä; fanaatikot osaavat olla toisinaan varsin rasittavia.

Uskontokunnat Massey von Ferguson, von Fendt ja John von Deere ovat sieltä vaikeimmasta päästä, levittävät "uskonsanomaansa" tarvittaessa jopa miekkain voimalla kun sanan säilä tylsyy.

Valtran suuri suosio, etenkin 60 - 100hv luokassa selittyy yksinkertaisesti tuotteen soveltuvuudesta maatilakäyttöön, jopa 50% pinemmistä pääomakuluista ja olemattomista ylläpitokuluista. Talouden tosiasiat sanelevat monella tilalla traktorimerkiksi Valtran: olisihan hölmöä hankkia sellainen traktori jonka vaihtoarvo(konepääoma) hupenee silmissä ja joka on kaikenlisäksi huonosti soveltuva maatalouden moninaisiin ajoihin. Lisäksi muissa länsikoneissa huolto ja ylläpitokulut ovat poikkuksetta suuremmat.

On.... kirjoitti:

Nämä kyseisen merkin fanaatikot ovat avain mahdottomia !! Ja Tosikkoja !
Yksinkertaiset asiat jotka on toteutettu lapsellisesti, vaikeasti, halvasti saavatkin myyntimiehen suussa laatusanat huippuunsa viilattu, ennennäkemätön tarkkuus ja kevyt käytettävyys. Ja siitä nämä omaa luokkaansa olevat fanaatikot kuvittelevat omistavansa modernin ja selväpiirteisen työkoneen jolla ei ole muuta yhteyttä nykytraktoriin kuin ne mustat mollukat nurkissa ja käyttövoima.
Ja nyt vielä kun direktiivit rupeaa ohjailemaan suorituskykyä niin ihmeissään ruvetaan olemaan, ei saa enää hulvattomia huippunopeuksia ja legendaarisia tarinoita syöttöruuvin kiertämisistä.
Nykyaikainen se mallisto oli silloin ensiesittelyssä 1967 900-sarja, Onnittelut 40-v. tuli täyteen.
Varmaan olisit aika otettu jos omakotityömaallesi saapuisi timpuri saman ikäkauden TaunusTransiitillaan huippuunsa viritetty kuikkuinen pokasaha, liukasliikkeinen 18 oz:n vasara ja superhyperuutuusnykyaikainen käsisirkkeli mukanaan.
Ja kaffetauoilla istuisitte nurmikolla ja kuuntelisitte moniaaltoradiosta kuinka jostain kaakana Ameriikasta on oikein kuussakin käyty !!

Konedatasta lainattuna"Syksyllä 1997 esitelty Valmet 100-sarja on traktorimaailman parhaita esimerkkejä siitä, miten pienillä, mutta jatkuvilla uudistuksilla saadaan pidettyä vanhentunut malli mukana kehityksessä. Mallistoa oli uudistettu muutaman vuoden välein sen verran, että halpaa ratkaisua etsivien ostajien mielenkiinto saatiin säilytettyä."

Tämä on kirjooteltu pien pilke silmäkulmassa,
mutta on jotain ärsykettäkin että avaisitte vähän silmiänne maailmalle päin inmiset, ei kai me haluta olla maailman tappiin asti jota pohjolan peräkammarin kummajaisia jota kiinalaiset riisinviljelijätkin tulee naureskelemaan esihistoriallisistamme työkoneista.

Ottakaa asioista avoimin silmin selvää ja menkää metsään metsäkoneilla, ne on sinne suunniteltu ei maataloustraktori vaikka monikäyttöiseksi onkin tehty.

Tuossa on 3:45 kohdalla on jo ylöspäinsuuntautuneisuutta pitkäksi aikaa suunnitteluosastolle........

Lue lisää

Mikä ihme siinä niin riepoo, jos satasarjan Valtrassa on yksinkertainen ja huippuunsaviety tekniikka vakiona? Tällä kun saadaan se näille Valtroille tyypillinen ergonomia, käytön keveys ja automainen ajettavuus. Toki näihin saa lisävarusteena sähköhienouksia, vaan aniharva niitä valitsee. Monesti siitä monimutkaisesta rakenteesta on ainoastaan haittaa käytännön työssä.

900 Valtra pesee juuri käytettävyydessä, mukavuudessa ja monikäyttöisyydessä kilpailevat merkit. Kauas taakse jäävät jxu Caset, TL Newollandit ja 5000 Jonnet. Ainut potentiaalinen vastus satasarjalle on 4400 sarjan Massey. Suotta kuvittelet ettei traktoritekniikasta olla perillä, käytännön seikat yksinkertaisesti puoltavat Valtraa.

Tuo sinun vertauksesi Taunustransiitista ja Valtran 100 -sarjoista on ontuva. Eipä uudella ja vanhalla 900:lla ole mitään yhteistä. Perusrakenne on yhtenevä, mutta niin se on Taunustransitissa ja uudessa Transitissakin.

Tämän päivän malli A95 on moderni traktori niin ulkokuoreltaan kuin tekniikaltaan. Näitä Valtroja ei ole koskaan uudistettu paljon kerralla, vaan tekniikkaa on kehitetty sykäyksittäin muutaman vuoden välein. Suurilla kertamuutoksilla saadaan helposti aikaan huono tuote vrt. Valtran M, C, N, ja S -sarjat.

Timo Nurmelan suhtautuminen Valtraan on ollut aina pilkkaava, se tulee esille myös muden mallien kohdalla. Satasarjan perustekniikan säilyttäminen on täysin asiakaslähtöistä; sellaista tehdään mille on kysyntää.

Valtrainhosi johtuu luultavasti siitä, että naapurinpoka on ajanut ohitsesi metallinvihreällä 900 Valtrallaan, heittäen rinnalla Dualsplit Overdrivellä pitkänpaalun pesään. Valtran vauhdin kohotessa 50km/h sinun kyhjöttäessä L85 Nyykkärillä 37,7km/h.

johtuu kirjoitti:

Valtrainhosi johtuu luultavasti siitä, että naapurinpoka on ajanut ohitsesi metallinvihreällä 900 Valtrallaan, heittäen rinnalla Dualsplit Overdrivellä pitkänpaalun pesään. Valtran vauhdin kohotessa 50km/h sinun kyhjöttäessä L85 Nyykkärillä 37,7km/h.

Lue lisää

että Valtra ei valmista minulle sopivaa traktoria. Olisin kernaasti viimeksikin vaihtanut näppärä Valtran, mutta kun se tekniikka on sieltä 60-70-luvulta parikytkimineen, ei ole hydraulista suunnanmuuttajaa ym.. Sillä rahalla mitä viimeksikin trakroriin laitoin olisi kyllä saanut melkein kaksi A95:ttä.. Mutta kun ei se vastaa tarkoitusta, sellaista on ihan turha ostaa! Olen sitä mieltä, että vasta silloin kauppa on onnistunut, kun on tuotteeseen tyytyväinen. Hinta ei niinkään ratkaise: Voisinhan ostaa vaikka 5 kiinalaista jakoavainta, joilla yhdelläkään ei tee mitään. Mieluummin ostan yhden Bahcon..

siitä kirjoitti:

että Valtra ei valmista minulle sopivaa traktoria. Olisin kernaasti viimeksikin vaihtanut näppärä Valtran, mutta kun se tekniikka on sieltä 60-70-luvulta parikytkimineen, ei ole hydraulista suunnanmuuttajaa ym.. Sillä rahalla mitä viimeksikin trakroriin laitoin olisi kyllä saanut melkein kaksi A95:ttä.. Mutta kun ei se vastaa tarkoitusta, sellaista on ihan turha ostaa! Olen sitä mieltä, että vasta silloin kauppa on onnistunut, kun on tuotteeseen tyytyväinen. Hinta ei niinkään ratkaise: Voisinhan ostaa vaikka 5 kiinalaista jakoavainta, joilla yhdelläkään ei tee mitään. Mieluummin ostan yhden Bahcon..

Lue lisää

Voi vidju näitä juttui. Väitteiltäs puuttuu pohja tyystin.

Myönnetäänkä kiinalaiselle jakarille kolmen vuoden takuu?

Traktorimaailmassa Valtra erottuu edukseen kolmen vuoden takuulla, tätä ei muihin länsimerkkeihin saa. Kertonee jotain tuotteen laadusta.

Tuotteen käytettävyydestä taasen kertoo tuotteen myyntitilasto ja "yleinen mielipide".

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi? Oletko kokeillut Valtran täyssynkronoitua?

Mikä kilpakumppani sinulla on ollut 900 Valtran kanssa jos se on ollut kaksi kertaa kalliimpi? JD 6920? Yksikään 60 - 90 hv traktori ei ole kaksi kertaa Valtraa arvokkaampi. Oletko miettinyt seuraavaa kauppaa ja mikä on silloin vaihtoarvo/väliraha?

Kuiva parikytkin antaa voimanotolle paremman käytettävyyden kuin hydraulinen, tätä ei voida kiistää. VOA:n käytön tarkkuus korostuu eritysesti satasarjalaisille tyypillisissä voimanottotöissä kuten ruiskutustyö, niitto, pöyhintä, silppurointi ym. rehu- ja heinätyöt.

3 v takuu kirjoitti:

Voi vidju näitä juttui. Väitteiltäs puuttuu pohja tyystin.

Myönnetäänkä kiinalaiselle jakarille kolmen vuoden takuu?

Traktorimaailmassa Valtra erottuu edukseen kolmen vuoden takuulla, tätä ei muihin länsimerkkeihin saa. Kertonee jotain tuotteen laadusta.

Tuotteen käytettävyydestä taasen kertoo tuotteen myyntitilasto ja "yleinen mielipide".

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi? Oletko kokeillut Valtran täyssynkronoitua?

Mikä kilpakumppani sinulla on ollut 900 Valtran kanssa jos se on ollut kaksi kertaa kalliimpi? JD 6920? Yksikään 60 - 90 hv traktori ei ole kaksi kertaa Valtraa arvokkaampi. Oletko miettinyt seuraavaa kauppaa ja mikä on silloin vaihtoarvo/väliraha?

Kuiva parikytkin antaa voimanotolle paremman käytettävyyden kuin hydraulinen, tätä ei voida kiistää. VOA:n käytön tarkkuus korostuu eritysesti satasarjalaisille tyypillisissä voimanottotöissä kuten ruiskutustyö, niitto, pöyhintä, silppurointi ym. rehu- ja heinätyöt.

Lue lisää

traktorin käytöstä yhtään mitään! 21v. olen käyttänyt hydraulista ulosoton kytkintä mitä erilaisimmissa töissä ja LUJA on kuin kauhea: yhtäkään pakkaa en ole saanut loppuun! Ja hydraulinen suunnanmuutos ilman kytkintä on pistämätön juttu, kun pitää jotain saada oikeasti aikaan. Päisteet on aivan mahtavat peltotöissä ajella, eikä pitkäkään päivä rasita. Lumitöissä suunnanvaihtoja pitää tehdä "eräitä" päivässä jne.. monilevykytkin on kevyt käyttää, ei paina mitään - jos sitä nyt tarvitsee kun pääasiassa käyttää kytkinnappia. Vain jossain erityisen tarkassa paikassa tarvitaan koko vasenta jalkaa!
Ja tuohon hankintahintaan nyt toki sisältyi uusi etukuormaaja.. ja kaikki "herkut" koneessa

johtuu kirjoitti:

Valtrainhosi johtuu luultavasti siitä, että naapurinpoka on ajanut ohitsesi metallinvihreällä 900 Valtrallaan, heittäen rinnalla Dualsplit Overdrivellä pitkänpaalun pesään. Valtran vauhdin kohotessa 50km/h sinun kyhjöttäessä L85 Nyykkärillä 37,7km/h.

Lue lisää

koska omistan muitakin merkkejä ja kokemusta.
Ei koskaan ysisatasta eikä mitään samankaltaista.
Museokone!

3 v takuu kirjoitti:

Voi vidju näitä juttui. Väitteiltäs puuttuu pohja tyystin.

Myönnetäänkä kiinalaiselle jakarille kolmen vuoden takuu?

Traktorimaailmassa Valtra erottuu edukseen kolmen vuoden takuulla, tätä ei muihin länsimerkkeihin saa. Kertonee jotain tuotteen laadusta.

Tuotteen käytettävyydestä taasen kertoo tuotteen myyntitilasto ja "yleinen mielipide".

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi? Oletko kokeillut Valtran täyssynkronoitua?

Mikä kilpakumppani sinulla on ollut 900 Valtran kanssa jos se on ollut kaksi kertaa kalliimpi? JD 6920? Yksikään 60 - 90 hv traktori ei ole kaksi kertaa Valtraa arvokkaampi. Oletko miettinyt seuraavaa kauppaa ja mikä on silloin vaihtoarvo/väliraha?

Kuiva parikytkin antaa voimanotolle paremman käytettävyyden kuin hydraulinen, tätä ei voida kiistää. VOA:n käytön tarkkuus korostuu eritysesti satasarjalaisille tyypillisissä voimanottotöissä kuten ruiskutustyö, niitto, pöyhintä, silppurointi ym. rehu- ja heinätyöt.

Lue lisää

500 tuntia vm2000 ja takuuaikana kytkinrempan
saaminenkaan ei ollut ihan helppoa. kyseltiin
savisista saappaista ja ajokokemuksesta vaikka
sitä oli 40 vuotta. Vaihteiston synkronointi
ei kunnolla ole koskaan toiminut, saas nähdä
milloinka hajoaa lopullisesti.

3 v takuu kirjoitti:

Voi vidju näitä juttui. Väitteiltäs puuttuu pohja tyystin.

Myönnetäänkä kiinalaiselle jakarille kolmen vuoden takuu?

Traktorimaailmassa Valtra erottuu edukseen kolmen vuoden takuulla, tätä ei muihin länsimerkkeihin saa. Kertonee jotain tuotteen laadusta.

Tuotteen käytettävyydestä taasen kertoo tuotteen myyntitilasto ja "yleinen mielipide".

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi? Oletko kokeillut Valtran täyssynkronoitua?

Mikä kilpakumppani sinulla on ollut 900 Valtran kanssa jos se on ollut kaksi kertaa kalliimpi? JD 6920? Yksikään 60 - 90 hv traktori ei ole kaksi kertaa Valtraa arvokkaampi. Oletko miettinyt seuraavaa kauppaa ja mikä on silloin vaihtoarvo/väliraha?

Kuiva parikytkin antaa voimanotolle paremman käytettävyyden kuin hydraulinen, tätä ei voida kiistää. VOA:n käytön tarkkuus korostuu eritysesti satasarjalaisille tyypillisissä voimanottotöissä kuten ruiskutustyö, niitto, pöyhintä, silppurointi ym. rehu- ja heinätyöt.

Lue lisää

Eikös takuun tarkoitus ole olla kasaus / valmistusvirheiden korvaamista varten, ei myyntiosaston ja tuotekehityksen EGOn kohottamiseen. Ja ei se valumötin 3v.n takuu ole niin yksoikoinen niinkuin myyjän nettisivuilta on luettavissa:

Takuuehdot

- 3 vuotta tai 3000 tuntia -kumpi näistä ensin täyttyy
- Ensimmäinen vuosi normaali takuu
- 2. ja 3. vuoden takuu etuakselille, moottorille, voimansiirrolle, ohjauslaitteille, hydrauliikalle, voimanotolle ja vetopyörästölle. Takuu ei koske alempana mainittuja kohteita
- 2. ja 3. vuoden vaurioissa asiakkaan omavastuu on 250 €/vaurio.
- Traktori on alkuperäisessä tehtaalla asetetuissa säädöissä kaikilta osion sekä lisävarusteet Valtran asentamia ja hyväksymiä
- Takuu voimassa traktorin ensimmäisellä omistajalla/haltijalla
- Huolloissa ja korjauksissa käytettävä ainoastaan alkuperäisiä Valtra varaosia ja tarvikkeita sekä voiteluaineita ja suodattimia

Takuun edellytykset

- Takuun edellytyksenä on kaikkien määräaikaishuoltojen suorittaminen Valtran valtuuttamalla huoltajalla sekä asianmukaisesti täytetty huoltovihko
Takuuseen 2. ja 3. vuotena ei kuulu
Normaali takuuehtojen lisäksi
Osat
Kulutusosat
- kytkinlevyt
- ruiskutussuuttimet
- pakoputkisto ja äänenvaimennin
- nivelet
- ohjaussylinteri
- radio
- johtosarjat
- renkaat
- lämmityslaitteet
- vanteet
- kuljetus ja matkakulut
- ilmastointi (täyttö)
- vetolaitteet (koukku)
- jarrulevyt
- ohjaamon osat
- lukot
- etukuormain
- etunostolaite

Tuskin on kukaan myyjä näitä takuuehtoja kauppakirjojen yhteydessä esitellyt, todettu on: "Kyllä, kyllä meillähän on kolmen vuoden takuu...." unhottunu vaan sanoo nää rajotteet.
Et ihan yksinkertaisella laskutoimituksella kaupungin "ahkera" konekuski joka aamuisin käynnistää koneensa saa jo 1,5 vuoden käytöllä takuun loppumaan (8h/pv 40h/vko 2080h/v)
No harvallahan näin, mutta myyntitilastopuhe tulee taas peräkammaripoikien "sijoitusrahastoista", on hakattu takametsää ja "ostettu vähennyksiä" Kummelin-poikien malliin, kun ei muuhun osata sijoittaa ja punapersekauppias tulee taas kauppakirjoineen kaffelle, taas saatiin yks myyty kone pimeeseen liiteriin vanhenemaan. Siitähän nämä myyntitilastot karttuvat, ei mistään tämänpäivän tarvekoneista.

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi?
Et ole ilmeisesti moisia superhypervarusteita tavannut muuallla kun täällä. Kyllä ihminen on perusluonteeltaan niin laiska että kummasti auttaa töissä viihtymistä mukavassa ja hiljaisessa "konttorissa".
Kovinkaan monessa länikoneessa ei ole ollut enää 80-luvulla synkronoimatonta vaihteistoa, jolloin olet ilmeiseti tullut huumatuksi ja silmäsi sulkeutuneet maailmanmenosta jos kerran useampiportainen pikavaihde on mielestäsi turhuus ????????

Aika menee eteenpäin Eskoseni.... jollet usko oppivasi käyttämään säköisesti kytkettävää VOA:ta
niin äkkiä sirkkeli parikytkimellisen perään ja ruvet muokkaamaan itsellesi sopivan kokoista puulaatikkoa että saat rauhassa leppäillä ehtoopäivät... Ja ihmetellä kuinka nykynuoriso jaksaa painaa noilla hankalasti käytettävillä tuontikummajaisilla pitkää päivää, mut ei varmaan sulle koskaan kerkii selviämään koska kovalevysi on vain yhtä hokemaa täynnä jonka punaperseet on sinne saaneet talletettua.

Voi kun olisi luoja tuotekehitystä tehdessään keksinyt joihinkin meihin malleihin laittaa lisävarustelistalle Napin tai muun käskyrivin: FORMAT C: !!

Kotimaassa kasatulle tuonti... kirjoitti:

Eikös takuun tarkoitus ole olla kasaus / valmistusvirheiden korvaamista varten, ei myyntiosaston ja tuotekehityksen EGOn kohottamiseen. Ja ei se valumötin 3v.n takuu ole niin yksoikoinen niinkuin myyjän nettisivuilta on luettavissa:

Takuuehdot

- 3 vuotta tai 3000 tuntia -kumpi näistä ensin täyttyy
- Ensimmäinen vuosi normaali takuu
- 2. ja 3. vuoden takuu etuakselille, moottorille, voimansiirrolle, ohjauslaitteille, hydrauliikalle, voimanotolle ja vetopyörästölle. Takuu ei koske alempana mainittuja kohteita
- 2. ja 3. vuoden vaurioissa asiakkaan omavastuu on 250 €/vaurio.
- Traktori on alkuperäisessä tehtaalla asetetuissa säädöissä kaikilta osion sekä lisävarusteet Valtran asentamia ja hyväksymiä
- Takuu voimassa traktorin ensimmäisellä omistajalla/haltijalla
- Huolloissa ja korjauksissa käytettävä ainoastaan alkuperäisiä Valtra varaosia ja tarvikkeita sekä voiteluaineita ja suodattimia

Takuun edellytykset

- Takuun edellytyksenä on kaikkien määräaikaishuoltojen suorittaminen Valtran valtuuttamalla huoltajalla sekä asianmukaisesti täytetty huoltovihko
Takuuseen 2. ja 3. vuotena ei kuulu
Normaali takuuehtojen lisäksi
Osat
Kulutusosat
- kytkinlevyt
- ruiskutussuuttimet
- pakoputkisto ja äänenvaimennin
- nivelet
- ohjaussylinteri
- radio
- johtosarjat
- renkaat
- lämmityslaitteet
- vanteet
- kuljetus ja matkakulut
- ilmastointi (täyttö)
- vetolaitteet (koukku)
- jarrulevyt
- ohjaamon osat
- lukot
- etukuormain
- etunostolaite

Tuskin on kukaan myyjä näitä takuuehtoja kauppakirjojen yhteydessä esitellyt, todettu on: "Kyllä, kyllä meillähän on kolmen vuoden takuu...." unhottunu vaan sanoo nää rajotteet.
Et ihan yksinkertaisella laskutoimituksella kaupungin "ahkera" konekuski joka aamuisin käynnistää koneensa saa jo 1,5 vuoden käytöllä takuun loppumaan (8h/pv 40h/vko 2080h/v)
No harvallahan näin, mutta myyntitilastopuhe tulee taas peräkammaripoikien "sijoitusrahastoista", on hakattu takametsää ja "ostettu vähennyksiä" Kummelin-poikien malliin, kun ei muuhun osata sijoittaa ja punapersekauppias tulee taas kauppakirjoineen kaffelle, taas saatiin yks myyty kone pimeeseen liiteriin vanhenemaan. Siitähän nämä myyntitilastot karttuvat, ei mistään tämänpäivän tarvekoneista.

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi?
Et ole ilmeisesti moisia superhypervarusteita tavannut muuallla kun täällä. Kyllä ihminen on perusluonteeltaan niin laiska että kummasti auttaa töissä viihtymistä mukavassa ja hiljaisessa "konttorissa".
Kovinkaan monessa länikoneessa ei ole ollut enää 80-luvulla synkronoimatonta vaihteistoa, jolloin olet ilmeiseti tullut huumatuksi ja silmäsi sulkeutuneet maailmanmenosta jos kerran useampiportainen pikavaihde on mielestäsi turhuus ????????

Aika menee eteenpäin Eskoseni.... jollet usko oppivasi käyttämään säköisesti kytkettävää VOA:ta
niin äkkiä sirkkeli parikytkimellisen perään ja ruvet muokkaamaan itsellesi sopivan kokoista puulaatikkoa että saat rauhassa leppäillä ehtoopäivät... Ja ihmetellä kuinka nykynuoriso jaksaa painaa noilla hankalasti käytettävillä tuontikummajaisilla pitkää päivää, mut ei varmaan sulle koskaan kerkii selviämään koska kovalevysi on vain yhtä hokemaa täynnä jonka punaperseet on sinne saaneet talletettua.

Voi kun olisi luoja tuotekehitystä tehdessään keksinyt joihinkin meihin malleihin laittaa lisävarustelistalle Napin tai muun käskyrivin: FORMAT C: !!

Lue lisää

Sinulla, nuori Eskoseni, ei selvästikään ole kokemusta konetöistä kun noin tölvit.

Kolmen vuoden takuu kiertoo paljon koneen laadusta, Valtrassa ei ole niitä uusiutuvia vikoja joiden vuoksi takuu pitäisi rajata vuoteen. Jatkotakuu ei luonnollisestikaan voi korvata kulutusosia normaalista kulumisesta johtuen. Turhaan minulle nota ehtoja tankkaat sillä tunne ne kokemuksesta paremmin kuin sinä.

Harvaan maataloustraktoriin tulee vuodessa 2000h, 200 - 800 on lähempänä totuutta. Tästä on turha inttää.

Kun vaihtaa satasarjalaisen uuteen, ei tarvitse mennä metsään, väliraha on alle 10 vuotiaalla koneella 2000 - 5000 euroa. Valtralla pääsee tosi pienillä pääomakuluilla, tätä ei voida kiistää. Vuotuinen arvonalenema on parhaimmillaan ainoastaan satoja euroja.

Itse pidän ajaa uudehkolla traktorilla, joten vaihdan sen noin viiden vuoden välein. Ja milloinkaan en ole yli 5000 euron väliä antanut.

60 - 90 hv luokassa ei ole tarvetta hydraulisuunnanvaihdolle tai pikavaihteelle. Käyttö on eri kuin suurella traktorilla. On minulla isokin traktori em. hienouksilla, joten äläpä lässytä joutavia.

Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli.

Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan.

Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonenn jne... Ja mitalisijoilla myyntitilastoissa on jokavuosi A-sarjalainen tai edeltäjänsä.

et tiedä kirjoitti:

traktorin käytöstä yhtään mitään! 21v. olen käyttänyt hydraulista ulosoton kytkintä mitä erilaisimmissa töissä ja LUJA on kuin kauhea: yhtäkään pakkaa en ole saanut loppuun! Ja hydraulinen suunnanmuutos ilman kytkintä on pistämätön juttu, kun pitää jotain saada oikeasti aikaan. Päisteet on aivan mahtavat peltotöissä ajella, eikä pitkäkään päivä rasita. Lumitöissä suunnanvaihtoja pitää tehdä "eräitä" päivässä jne.. monilevykytkin on kevyt käyttää, ei paina mitään - jos sitä nyt tarvitsee kun pääasiassa käyttää kytkinnappia. Vain jossain erityisen tarkassa paikassa tarvitaan koko vasenta jalkaa!
Ja tuohon hankintahintaan nyt toki sisältyi uusi etukuormaaja.. ja kaikki "herkut" koneessa

Lue lisää

Mikäpä olet arvostelemaan minua traktorin käytöstä?

Et yhtään mikää etkä kukaan. Olet selvästi parikymppinen märkäkorva, jonka täytyy päteä 21v kokemuksellaan "isin sylistä".

Hydraulista kytkintä olen myös käyttänyt ja käytän. Luja on kuin mikä ja toimintavarma. Maatalouskäytössä ikuinen, samoin kuin kuivalevykytkin.

Muttamutta... tarkassa kytkennässä satasarjalaisen kuivakytkin on lyömätön: ylikuormasokat eivät katkea. Tämän vuoksi käytän lannanlevitysvaunua pienemmällä traktorilla, kun isossa on tuo ON/OFF kytkin joka rikkoo paikat. Ruiskun pumppua ei saa hydraulikytkimellä täysin vapaaksi, aina ryömii. Tässäkin satasarjalaisen voimanotto puoltaa paikkaansa. Kaikenlisäksi käsikytkin on todella hyvä ja tunnokas käyttää, tuntuma on paljon parempi kuin pakan keinukytkyssä. Lisäksi perunannostokoneen kanssa satasarjan parikytkin on loistava, voimanoton kytkeytyminen ja irroitus on "hanskassa", eikä sellaista epämääräistä nykimistä kuin pakalla.

Hydraulinen suunnanvaihto on erikoistöissä luultavasti tarpeen, mutta eipä sitä maatalouden yleistraktoriin kaipaa. Isossa koneessa minullakin sellainen on, joten tiedän sen käyttöomituisuudet. Lumitöissä hydraulinen suunnanvaihto on varmasti tarpeen, itsellä ei ole kokemusta, täälläpäin ei lunta yleensä ole.

Laitahan nyt esille se sinun ylivoimainen traktorihankintasi niin saadaan arvostella sitäkin. Minun traktoriani on jo ruodittu kovin.

Veikkaampa vain ettei kestä vertailua 900 Valtraan...

takuu oli kirjoitti:

500 tuntia vm2000 ja takuuaikana kytkinrempan
saaminenkaan ei ollut ihan helppoa. kyseltiin
savisista saappaista ja ajokokemuksesta vaikka
sitä oli 40 vuotta. Vaihteiston synkronointi
ei kunnolla ole koskaan toiminut, saas nähdä
milloinka hajoaa lopullisesti.

Lue lisää

Suotta itket nyt jossei synkrot ole kunnossa. Miksi et avauttanut takuuaikana? Noihin koneisiin kun on päässyt mukaan muutamia kokoonpanovirheisiä.

Asiallisesti asian esittämällä laatikko varmasti avataan ja kootaan oikein ilman kustannuksia.

Varmasti myös kytkimen oikeaa käyttöä epäillään, jos oikein ollaan öykkärimielellä matkassa.

valtrainho.. kirjoitti:

koska omistan muitakin merkkejä ja kokemusta.
Ei koskaan ysisatasta eikä mitään samankaltaista.
Museokone!

900/A -Valtra vaan myy ja menestyy ja ulkomaan merkin miehet itkeeee....

traktorin käytöstä kirjoitti:

Mikäpä olet arvostelemaan minua traktorin käytöstä?

Et yhtään mikää etkä kukaan. Olet selvästi parikymppinen märkäkorva, jonka täytyy päteä 21v kokemuksellaan "isin sylistä".

Hydraulista kytkintä olen myös käyttänyt ja käytän. Luja on kuin mikä ja toimintavarma. Maatalouskäytössä ikuinen, samoin kuin kuivalevykytkin.

Muttamutta... tarkassa kytkennässä satasarjalaisen kuivakytkin on lyömätön: ylikuormasokat eivät katkea. Tämän vuoksi käytän lannanlevitysvaunua pienemmällä traktorilla, kun isossa on tuo ON/OFF kytkin joka rikkoo paikat. Ruiskun pumppua ei saa hydraulikytkimellä täysin vapaaksi, aina ryömii. Tässäkin satasarjalaisen voimanotto puoltaa paikkaansa. Kaikenlisäksi käsikytkin on todella hyvä ja tunnokas käyttää, tuntuma on paljon parempi kuin pakan keinukytkyssä. Lisäksi perunannostokoneen kanssa satasarjan parikytkin on loistava, voimanoton kytkeytyminen ja irroitus on "hanskassa", eikä sellaista epämääräistä nykimistä kuin pakalla.

Hydraulinen suunnanvaihto on erikoistöissä luultavasti tarpeen, mutta eipä sitä maatalouden yleistraktoriin kaipaa. Isossa koneessa minullakin sellainen on, joten tiedän sen käyttöomituisuudet. Lumitöissä hydraulinen suunnanvaihto on varmasti tarpeen, itsellä ei ole kokemusta, täälläpäin ei lunta yleensä ole.

Laitahan nyt esille se sinun ylivoimainen traktorihankintasi niin saadaan arvostella sitäkin. Minun traktoriani on jo ruodittu kovin.

Veikkaampa vain ettei kestä vertailua 900 Valtraan...

Lue lisää

Ei parikymppinen märkäkorva ole aloittanut puintitöitään hinaamalla itsesitojaa DB Crobmasterilla, niinkuin minä. Koskaan en ole ajanut koneella, jonka ulosoton kytkin olisi ollut mallia ON/OFF. Sellaisia on vain Valmeteissa, tietääkseni. Ja jos sinun Valmetissasi ulosottoakseli ryömii, pakka on väärässä säädössä: Itseasiassa ulosottoakselin tulisi olla jarrussa, kun VOA on irtikytkettynä. Nykyisissä sähköhydraulisissa kytkimissä on kuormantunnistin, joka ei koskaan rykäise ulosottoa päälle. Vanhemmissa koneissa minulla on ollut vipukytkimet, ts. käsihallintaiset venttiilit, jotka ovat hyviä ja pehmeitä käyttää ja niissä on vapaa-asento. Lisäksi pakan etuhan on myös se, että ulosottoa ei tarvitse irroittaa milloinkaan hammaskosketuksesta, eli vaihteesta, niinkuin parikytkimellä täytyy.
En aio laittaa hankkimani traktorin merkkiä tänne, koska en aio ryhtyä sitä turhanaikaisesti kehua retostelemaankaan. Se on hyvä muutenkin. Kone se on vain kuitenkin sekin, enkä ole sitä itse tehnyt

vaikea asiakas kirjoitti:

Suotta itket nyt jossei synkrot ole kunnossa. Miksi et avauttanut takuuaikana? Noihin koneisiin kun on päässyt mukaan muutamia kokoonpanovirheisiä.

Asiallisesti asian esittämällä laatikko varmasti avataan ja kootaan oikein ilman kustannuksia.

Varmasti myös kytkimen oikeaa käyttöä epäillään, jos oikein ollaan öykkärimielellä matkassa.

Lue lisää

Voi traktorimerkkinsä itse valita ja vaihtaa
parempaan. Ysisatanen vaan sattui olemaan
suurin pettymys. Ei voi mitään. Omaanipahan
arvostelen kun sinun täytyy yrittää paskaa
kehua kun et voi myontää merkkiuskollisena
valmetin koekaniinina tehneensä huonoa kauppaa.
Mutta nyt kuulemma vaihdekepin nupitkin kestää
että osta vaan uusi. Ikinä en ole ennen enkä
jälkeen kuullut särkyneistä vaihdekepin nupeista
mistään muusta merkistä! Tiedätkö sellaisiakin
Valtroja mihin ei kokoonpanovirheitä liittyisi?
Omassanikin oli pyörän mutteri vedetty yli
jenkojen, antoivat taakuusta aivan uuden
selittelyjen säestyksellä. Mitä se öykkärimieli
vaikuttaa kytkimeen. Luuletko tosiaan että
ostan uuden traktorin tietäväni saavan
heikkotasoista museokamaa ja vielä maksanutkin
siitä maltaita?

miehet itkeeee kirjoitti:

900/A -Valtra vaan myy ja menestyy ja ulkomaan merkin miehet itkeeee....

maailman myydyimmät merkit ja suurimmat
valmistajat. Suolahdessa on nyrkkipaja, taitaa
sekin olla jo jossain ulkolaisomistuksessa kun
on uudemmissa malleissa jo pikavaihteet.
Uusissa traktoressa ei ole västäräkin pesiäkään
konepeiton alla.Laatu ei silti vakuuta!

mitkä ovat kirjoitti:

maailman myydyimmät merkit ja suurimmat
valmistajat. Suolahdessa on nyrkkipaja, taitaa
sekin olla jo jossain ulkolaisomistuksessa kun
on uudemmissa malleissa jo pikavaihteet.
Uusissa traktoressa ei ole västäräkin pesiäkään
konepeiton alla.Laatu ei silti vakuuta!

Lue lisää

vai mikä noin vakavasti ottaa;)

3 v takuu kirjoitti:

Voi vidju näitä juttui. Väitteiltäs puuttuu pohja tyystin.

Myönnetäänkä kiinalaiselle jakarille kolmen vuoden takuu?

Traktorimaailmassa Valtra erottuu edukseen kolmen vuoden takuulla, tätä ei muihin länsimerkkeihin saa. Kertonee jotain tuotteen laadusta.

Tuotteen käytettävyydestä taasen kertoo tuotteen myyntitilasto ja "yleinen mielipide".

Kuka tarvitsee 60 - 90 hv traktoriin hydraulisen suunnanvaihtimen tai pikavaihteen ja miksi? Oletko kokeillut Valtran täyssynkronoitua?

Mikä kilpakumppani sinulla on ollut 900 Valtran kanssa jos se on ollut kaksi kertaa kalliimpi? JD 6920? Yksikään 60 - 90 hv traktori ei ole kaksi kertaa Valtraa arvokkaampi. Oletko miettinyt seuraavaa kauppaa ja mikä on silloin vaihtoarvo/väliraha?

Kuiva parikytkin antaa voimanotolle paremman käytettävyyden kuin hydraulinen, tätä ei voida kiistää. VOA:n käytön tarkkuus korostuu eritysesti satasarjalaisille tyypillisissä voimanottotöissä kuten ruiskutustyö, niitto, pöyhintä, silppurointi ym. rehu- ja heinätyöt.

Lue lisää

kehumista!! Lue ensin takuuehdot ja kehu sitten. Esim kovassa urakointikäytössä valtran takuu on surkea (kokemusta on!!) Ja itse maksat miltei kaiken!

Itselläni meni aikoinaan 1455 natikasta muutama hammaspyörä 8000 tunnin kohdalla. Eiku valittamaan ja keskosta ei tulut mitään, mutta lähetin rattaat suoraan tehtaalle saksaan ja sieltä tunnustettiin heti vika. Ja vaikka tunteja oli koneessa niin mitään nikottelua ei ollut. Kun tiesivät, että olin jo joutunut itse remontin tekemään ja rattaat ostamaan, kysyttiin vain että otanko korvauksen rahana, huoltotarvikkeina vai hinnanalennuksena aikanaan uudesta koneesta. Valitsin jälkimmäisen.

Valtan 8550 kun ilmeni jatkuvasti ongelmia, ei takuu kyllä pelannut.

lääkkeet otamatta kirjoitti:

vai mikä noin vakavasti ottaa;)

kun ostin sen ysisatasen vai oliko se jokin
katkos aivoverenkierrossa?

vaikea asiakas kirjoitti:

Suotta itket nyt jossei synkrot ole kunnossa. Miksi et avauttanut takuuaikana? Noihin koneisiin kun on päässyt mukaan muutamia kokoonpanovirheisiä.

Asiallisesti asian esittämällä laatikko varmasti avataan ja kootaan oikein ilman kustannuksia.

Varmasti myös kytkimen oikeaa käyttöä epäillään, jos oikein ollaan öykkärimielellä matkassa.

Lue lisää

huonosta työmoraalista ja laadun varmistuksesta joita Valmeteissa on ollut koko historiansa ajan.Milloin pettävät sylinteriputkien o-renkaat ja milloin on perät ja laatikot levinneet. Ovat tainneet palkata somaleja ja neukkuja, kokoonpanoon.Eikä se paja
kylläkään mitään vakuuttavaa ylemmyyden tunnetta
antanut kun siellä kävin. Käy katsomassa
Mannheimissa niin näet traktoritehtaan etkä
mitään nyrkkipajaa.

vuosien kokemusta kirjoitti:

Sinulla, nuori Eskoseni, ei selvästikään ole kokemusta konetöistä kun noin tölvit.

Kolmen vuoden takuu kiertoo paljon koneen laadusta, Valtrassa ei ole niitä uusiutuvia vikoja joiden vuoksi takuu pitäisi rajata vuoteen. Jatkotakuu ei luonnollisestikaan voi korvata kulutusosia normaalista kulumisesta johtuen. Turhaan minulle nota ehtoja tankkaat sillä tunne ne kokemuksesta paremmin kuin sinä.

Harvaan maataloustraktoriin tulee vuodessa 2000h, 200 - 800 on lähempänä totuutta. Tästä on turha inttää.

Kun vaihtaa satasarjalaisen uuteen, ei tarvitse mennä metsään, väliraha on alle 10 vuotiaalla koneella 2000 - 5000 euroa. Valtralla pääsee tosi pienillä pääomakuluilla, tätä ei voida kiistää. Vuotuinen arvonalenema on parhaimmillaan ainoastaan satoja euroja.

Itse pidän ajaa uudehkolla traktorilla, joten vaihdan sen noin viiden vuoden välein. Ja milloinkaan en ole yli 5000 euron väliä antanut.

60 - 90 hv luokassa ei ole tarvetta hydraulisuunnanvaihdolle tai pikavaihteelle. Käyttö on eri kuin suurella traktorilla. On minulla isokin traktori em. hienouksilla, joten äläpä lässytä joutavia.

Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli.

Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan.

Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonenn jne... Ja mitalisijoilla myyntitilastoissa on jokavuosi A-sarjalainen tai edeltäjänsä.

Lue lisää

Ajanu niin sanotulla länsitraktorilla..valtran ei olisi koskaan saanu sekaantua vaihdelaatikon tekoon vaan ostaa se joltakin joka sen hallitsee. Mulla on nytkin kolme valtraa ja muutama länsikone..niiden vaihteistoja ei voi verrata..hitec vähän parantaa vaihteiston käsiteltävyyttä, mutta ei korvaa puutteellisesti toimivaa syngronointia pitää siinä ootella, että saa vaihteet päälle narisematta kylmänä sekään ei tahdo auttaa rutina kuuluu...toisin kun toimivissa laatikoissa. Moottori on parasta mitä vallulla on ollu traktoriin antaa ja siksi se pyöriikin monen merkin keulalla, kun tarvitaan voimaa.

Koskaan... kirjoitti:

Ajanu niin sanotulla länsitraktorilla..valtran ei olisi koskaan saanu sekaantua vaihdelaatikon tekoon vaan ostaa se joltakin joka sen hallitsee. Mulla on nytkin kolme valtraa ja muutama länsikone..niiden vaihteistoja ei voi verrata..hitec vähän parantaa vaihteiston käsiteltävyyttä, mutta ei korvaa puutteellisesti toimivaa syngronointia pitää siinä ootella, että saa vaihteet päälle narisematta kylmänä sekään ei tahdo auttaa rutina kuuluu...toisin kun toimivissa laatikoissa. Moottori on parasta mitä vallulla on ollu traktoriin antaa ja siksi se pyöriikin monen merkin keulalla, kun tarvitaan voimaa.

Lue lisää

Lue nyt uudelleen ja pysy asiassa:

"Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli. "

"Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan. "

"Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonen jne... "

Olen ajanut ja omistanut/omistan edelleen muitakin länsikoneita kuin Valtran. Olet oikeassa että näissä isoissa Valtroissa 36 36 laatikko on kankea käyttää. Johtunee suurista synkronoitavista massoista, luulisin.

Mutta kyse oli nimenomaan 900 Valtran vaihteiston käytettävyydestä, joka sopii malliksi muille siitä millainen hyvän synkrovaihteiston tulee olla. Poislukien tietysti niiden muutamien koneiden kasausvirheet.

Näissä 100 -sarjan koneissa laatikko on alunperin suunniteltu synkronoiduksi, ilman pikavaihteita. Tällä synkronoitavat massat on saatu pidettyä maltillisina, kun raskaiden monilevykytkimien massahitausmomentin vakio ei häiritse synkroa. Noissa isoissa malleissa asia on valitettavasti toisin, mutta se ei liittyne tähän keskusteluun. Alle 100 hevosvoiman luokassa 100 -sarjan Valtra pesee vaihteiston käytettävyydessä kaikki muut länsimerkit. Siinä eivät auta pikavaihteet, ei hydr. suunnanvaihtimet jos ne ovat epäergonomisia ja työläitä käyttää. Lisäksi tämän kokoluokan koneella tehtävissä töissä hyvä synkrolaatikko on varmasti käytännöllisin.

Moottori Valtrassa on hyvä kautta malliston. 900 Valtran moottori on säädetty ärhäkäksi, tätä vielä korostaa kevennetty vauhtipyörä. 900 on todella ruudikkaan tuntuinen kone käteen, kuten jossain mainostekstissäkin mainittiin: Urheilullinen ajettava. Tämä pitää paikkansa, tätä korostaa vielä tarkka, kevyt ja tunnokas ohjaus pienikehäisine ratteineen. 900 Valtra vastaa vetotyössä selvästi suurempaansa konetta, teho tulee hyvin maahan eikä suotta kuumenna öljyjä.

ei ole paljon kirjoitti:

kehumista!! Lue ensin takuuehdot ja kehu sitten. Esim kovassa urakointikäytössä valtran takuu on surkea (kokemusta on!!) Ja itse maksat miltei kaiken!

Itselläni meni aikoinaan 1455 natikasta muutama hammaspyörä 8000 tunnin kohdalla. Eiku valittamaan ja keskosta ei tulut mitään, mutta lähetin rattaat suoraan tehtaalle saksaan ja sieltä tunnustettiin heti vika. Ja vaikka tunteja oli koneessa niin mitään nikottelua ei ollut. Kun tiesivät, että olin jo joutunut itse remontin tekemään ja rattaat ostamaan, kysyttiin vain että otanko korvauksen rahana, huoltotarvikkeina vai hinnanalennuksena aikanaan uudesta koneesta. Valitsin jälkimmäisen.

Valtan 8550 kun ilmeni jatkuvasti ongelmia, ei takuu kyllä pelannut.

Lue lisää

Mulla kun meni takuuaikan tuosta 6300 Valmetista oven kaasujousi, niin ei siinä ollu mitään hankaluutta saada uusi. Eivät vaatineet ees vanhaa nähtäväksi, luottivat minuun.

Ite tykkäsin Valmetin takuusta. Muuta vikkaa ei sitten takuuaikana ollutkaan, eikä ole kummempia ollut myöhemminkään. Nytten tahkottu jo seittemisen tonnii mittariin.

siitä kirjoitti:

että Valtra ei valmista minulle sopivaa traktoria. Olisin kernaasti viimeksikin vaihtanut näppärä Valtran, mutta kun se tekniikka on sieltä 60-70-luvulta parikytkimineen, ei ole hydraulista suunnanmuuttajaa ym.. Sillä rahalla mitä viimeksikin trakroriin laitoin olisi kyllä saanut melkein kaksi A95:ttä.. Mutta kun ei se vastaa tarkoitusta, sellaista on ihan turha ostaa! Olen sitä mieltä, että vasta silloin kauppa on onnistunut, kun on tuotteeseen tyytyväinen. Hinta ei niinkään ratkaise: Voisinhan ostaa vaikka 5 kiinalaista jakoavainta, joilla yhdelläkään ei tee mitään. Mieluummin ostan yhden Bahcon..

Lue lisää

No mikäs se siun traktoreiden Bahco nyt oekeen on? Kerropa muillekin, mää lupaan olla solvaamati, oli mikä oli.

Mää oon ain pitäny Valtraa "Bahcona", ja pidän edelleen. Ja ihan kokemukseen pohjaten. On tullut jonkinverran myös ulkolaisel "Drop Forged Steelilläkin" ajettuu. Ja Pastoriinoil sun muil ja Bahcosta oon kuitennii tykännä.

pysy asiassa kirjoitti:

Lue nyt uudelleen ja pysy asiassa:

"Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli. "

"Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan. "

"Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonen jne... "

Olen ajanut ja omistanut/omistan edelleen muitakin länsikoneita kuin Valtran. Olet oikeassa että näissä isoissa Valtroissa 36 36 laatikko on kankea käyttää. Johtunee suurista synkronoitavista massoista, luulisin.

Mutta kyse oli nimenomaan 900 Valtran vaihteiston käytettävyydestä, joka sopii malliksi muille siitä millainen hyvän synkrovaihteiston tulee olla. Poislukien tietysti niiden muutamien koneiden kasausvirheet.

Näissä 100 -sarjan koneissa laatikko on alunperin suunniteltu synkronoiduksi, ilman pikavaihteita. Tällä synkronoitavat massat on saatu pidettyä maltillisina, kun raskaiden monilevykytkimien massahitausmomentin vakio ei häiritse synkroa. Noissa isoissa malleissa asia on valitettavasti toisin, mutta se ei liittyne tähän keskusteluun. Alle 100 hevosvoiman luokassa 100 -sarjan Valtra pesee vaihteiston käytettävyydessä kaikki muut länsimerkit. Siinä eivät auta pikavaihteet, ei hydr. suunnanvaihtimet jos ne ovat epäergonomisia ja työläitä käyttää. Lisäksi tämän kokoluokan koneella tehtävissä töissä hyvä synkrolaatikko on varmasti käytännöllisin.

Moottori Valtrassa on hyvä kautta malliston. 900 Valtran moottori on säädetty ärhäkäksi, tätä vielä korostaa kevennetty vauhtipyörä. 900 on todella ruudikkaan tuntuinen kone käteen, kuten jossain mainostekstissäkin mainittiin: Urheilullinen ajettava. Tämä pitää paikkansa, tätä korostaa vielä tarkka, kevyt ja tunnokas ohjaus pienikehäisine ratteineen. 900 Valtra vastaa vetotyössä selvästi suurempaansa konetta, teho tulee hyvin maahan eikä suotta kuumenna öljyjä.

Lue lisää

Aina ollu Vallun ongelma tuo kiehuvat öljyt kun jotain oikein tehdään...sitä koitetaan vetää kärryn lava pystys, että sais öljyä sinne jäähtymään kun valot vilkkuu kun diskos kesällä töitä tehdes...

Muuten.. kirjoitti:

Aina ollu Vallun ongelma tuo kiehuvat öljyt kun jotain oikein tehdään...sitä koitetaan vetää kärryn lava pystys, että sais öljyä sinne jäähtymään kun valot vilkkuu kun diskos kesällä töitä tehdes...

Lue lisää

On älytöntä kierrättää koko pumpun tuottamaa öljyä koko ajan järjestelmän läpi, onhan se selvä kun ventiilistöt jotka on suunniteltu 50-60 litran läpivirtauksille työnnetään sinne 90 litraa ni johan rupee harakan varpaat lämpeneen.

Turha koittaa väittää että niitä tieajo ja muita turvakatkaisijoita käytettäisiin, tässä tulosta:

http://www.sjundeafbk.fi/component/option,com_zoom/Itemid,12/catid,92/lang,fi/

pysy asiassa kirjoitti:

Lue nyt uudelleen ja pysy asiassa:

"Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli. "

"Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan. "

"Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonen jne... "

Olen ajanut ja omistanut/omistan edelleen muitakin länsikoneita kuin Valtran. Olet oikeassa että näissä isoissa Valtroissa 36 36 laatikko on kankea käyttää. Johtunee suurista synkronoitavista massoista, luulisin.

Mutta kyse oli nimenomaan 900 Valtran vaihteiston käytettävyydestä, joka sopii malliksi muille siitä millainen hyvän synkrovaihteiston tulee olla. Poislukien tietysti niiden muutamien koneiden kasausvirheet.

Näissä 100 -sarjan koneissa laatikko on alunperin suunniteltu synkronoiduksi, ilman pikavaihteita. Tällä synkronoitavat massat on saatu pidettyä maltillisina, kun raskaiden monilevykytkimien massahitausmomentin vakio ei häiritse synkroa. Noissa isoissa malleissa asia on valitettavasti toisin, mutta se ei liittyne tähän keskusteluun. Alle 100 hevosvoiman luokassa 100 -sarjan Valtra pesee vaihteiston käytettävyydessä kaikki muut länsimerkit. Siinä eivät auta pikavaihteet, ei hydr. suunnanvaihtimet jos ne ovat epäergonomisia ja työläitä käyttää. Lisäksi tämän kokoluokan koneella tehtävissä töissä hyvä synkrolaatikko on varmasti käytännöllisin.

Moottori Valtrassa on hyvä kautta malliston. 900 Valtran moottori on säädetty ärhäkäksi, tätä vielä korostaa kevennetty vauhtipyörä. 900 on todella ruudikkaan tuntuinen kone käteen, kuten jossain mainostekstissäkin mainittiin: Urheilullinen ajettava. Tämä pitää paikkansa, tätä korostaa vielä tarkka, kevyt ja tunnokas ohjaus pienikehäisine ratteineen. 900 Valtra vastaa vetotyössä selvästi suurempaansa konetta, teho tulee hyvin maahan eikä suotta kuumenna öljyjä.

Lue lisää

kuvittelet olevasi?Tämä on mielipidepalsta eikä
mikään fanaatikkojen julistussaitti. Luuletko
todellakin että uskon palopuheitasi. Juttusi
ovat aivan omituisia, niinkuin valtra olisi
palkanmaksajasi ja voihan se ollakin. Tiedätkö
mikä on maailman eniten myyty traktorimerkki,
Ei Valtra ole edes kakkosena. Ja se ysisatasen
vaihdelaatikko ja sen synkronointi on aivan
paska. Puhun kokemuksesta eikä mnulla ole
mitään tarvetta paskaa kehua. Kyllä se varmaan
on ollut se ensimmäinen synkronoitu ja sille
tasolle jäänyt."Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli. " Oli tuokin kommentti,kuvitteletko
olevasi itse jokin enemmän kokenut.Ja miksi
ei pikavaihteita alle sata heppaisiin,on siinäkin
väite. Onneksi sitä ysisatasen laatikkoa ei
kukaan ole edes yrittänyt apinoida, se on sinänsä
jo traktoritellisuuden lahja käyttäjille.

JD-mies kirjoitti:

kuvittelet olevasi?Tämä on mielipidepalsta eikä
mikään fanaatikkojen julistussaitti. Luuletko
todellakin että uskon palopuheitasi. Juttusi
ovat aivan omituisia, niinkuin valtra olisi
palkanmaksajasi ja voihan se ollakin. Tiedätkö
mikä on maailman eniten myyty traktorimerkki,
Ei Valtra ole edes kakkosena. Ja se ysisatasen
vaihdelaatikko ja sen synkronointi on aivan
paska. Puhun kokemuksesta eikä mnulla ole
mitään tarvetta paskaa kehua. Kyllä se varmaan
on ollut se ensimmäinen synkronoitu ja sille
tasolle jäänyt."Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli. " Oli tuokin kommentti,kuvitteletko
olevasi itse jokin enemmän kokenut.Ja miksi
ei pikavaihteita alle sata heppaisiin,on siinäkin
väite. Onneksi sitä ysisatasen laatikkoa ei
kukaan ole edes yrittänyt apinoida, se on sinänsä
jo traktoritellisuuden lahja käyttäjille.

Lue lisää

edes traktoreita kun mies vaan täällä chattailee päivät pitkät...........koska teet duunia niillä peuroillas,kyllä tällä tavalla onkin kestäviä koneita ku seisovat pihalla ja ukko näpyttelee tietsikkaa...

vuosien kokemusta kirjoitti:

Sinulla, nuori Eskoseni, ei selvästikään ole kokemusta konetöistä kun noin tölvit.

Kolmen vuoden takuu kiertoo paljon koneen laadusta, Valtrassa ei ole niitä uusiutuvia vikoja joiden vuoksi takuu pitäisi rajata vuoteen. Jatkotakuu ei luonnollisestikaan voi korvata kulutusosia normaalista kulumisesta johtuen. Turhaan minulle nota ehtoja tankkaat sillä tunne ne kokemuksesta paremmin kuin sinä.

Harvaan maataloustraktoriin tulee vuodessa 2000h, 200 - 800 on lähempänä totuutta. Tästä on turha inttää.

Kun vaihtaa satasarjalaisen uuteen, ei tarvitse mennä metsään, väliraha on alle 10 vuotiaalla koneella 2000 - 5000 euroa. Valtralla pääsee tosi pienillä pääomakuluilla, tätä ei voida kiistää. Vuotuinen arvonalenema on parhaimmillaan ainoastaan satoja euroja.

Itse pidän ajaa uudehkolla traktorilla, joten vaihdan sen noin viiden vuoden välein. Ja milloinkaan en ole yli 5000 euron väliä antanut.

60 - 90 hv luokassa ei ole tarvetta hydraulisuunnanvaihdolle tai pikavaihteelle. Käyttö on eri kuin suurella traktorilla. On minulla isokin traktori em. hienouksilla, joten äläpä lässytä joutavia.

Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli.

Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan.

Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonenn jne... Ja mitalisijoilla myyntitilastoissa on jokavuosi A-sarjalainen tai edeltäjänsä.

Lue lisää

4,2-litraista 3010:aa koottiin myös Saksassa vuosina 1962-64. Sen varusteena oli hydrostaattinen ohjaus, hydraulitoimiset levyjarrut, vetovarsitunnustelu ja täysin synkronoitu 8 3 -vaihteisto.

Näin siis John Deere.. Minäs vuonna Valmet syncron saikaan? Olikos se -64 vai -65?

JD-mies kirjoitti:

kuvittelet olevasi?Tämä on mielipidepalsta eikä
mikään fanaatikkojen julistussaitti. Luuletko
todellakin että uskon palopuheitasi. Juttusi
ovat aivan omituisia, niinkuin valtra olisi
palkanmaksajasi ja voihan se ollakin. Tiedätkö
mikä on maailman eniten myyty traktorimerkki,
Ei Valtra ole edes kakkosena. Ja se ysisatasen
vaihdelaatikko ja sen synkronointi on aivan
paska. Puhun kokemuksesta eikä mnulla ole
mitään tarvetta paskaa kehua. Kyllä se varmaan
on ollut se ensimmäinen synkronoitu ja sille
tasolle jäänyt."Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli. " Oli tuokin kommentti,kuvitteletko
olevasi itse jokin enemmän kokenut.Ja miksi
ei pikavaihteita alle sata heppaisiin,on siinäkin
väite. Onneksi sitä ysisatasen laatikkoa ei
kukaan ole edes yrittänyt apinoida, se on sinänsä
jo traktoritellisuuden lahja käyttäjille.

Lue lisää

Mikä sua jiiree mies noin ahistaa, eikai vaan oo taas autopoveri pajalla? Ja korvaavaa konesta ei Agri M anna.

On se vaan tää Valtramiehen elo helppoo, viet konees huoltton, nii huoltopäivalle saat käyttöön esittelykoneen, nii ja velotuksetta.

Säähän se oikee jiiree akitaattori oot, JonvonDeere uskontoo yrität levittää väkisin kun sontaa märälle pellolle.

Kyl se vaan kuule jiireemies on asia niin, jota ne järkisyyt ja käytännöllisyys ja kokonaiskustannukset ohjaa sinne kotimaisen merkin tallille. Kato, jää rahaa muuhunkin, ku ei tartte isollarahalla ylläpitää egonkohottaja "saksanlaatua". Nii ja laulaa johnvondeerre ylistyslauluu Baijerilaisen marssimusiikin tahtiin!!

"Horst, Johnvon Johnvon, autaAutopoweer"

IHme ja kumma kirjoitti:

4,2-litraista 3010:aa koottiin myös Saksassa vuosina 1962-64. Sen varusteena oli hydrostaattinen ohjaus, hydraulitoimiset levyjarrut, vetovarsitunnustelu ja täysin synkronoitu 8 3 -vaihteisto.

Näin siis John Deere.. Minäs vuonna Valmet syncron saikaan? Olikos se -64 vai -65?

Lue lisää

Joo, onpa tosi yleinen ja myyty kone tuo JD 3010. Joo, näitähän on muutama kymmenen joka pitäjässä.

No, eipä taida olla montaakaan tuotu Suomeen. Oli aikanaan järettömän kallis tuo ja täysin soveltumaton maataloustyöhön. Käytännöllisyydessä V565 pieksää tuon JD:n mennentullen ja vielä palatessakin. V565 tehty yli 100000 kpl ja paljon edelleen käytössä.

IHme ja kumma kirjoitti:

4,2-litraista 3010:aa koottiin myös Saksassa vuosina 1962-64. Sen varusteena oli hydrostaattinen ohjaus, hydraulitoimiset levyjarrut, vetovarsitunnustelu ja täysin synkronoitu 8 3 -vaihteisto.

Näin siis John Deere.. Minäs vuonna Valmet syncron saikaan? Olikos se -64 vai -65?

Lue lisää

Kelailinpa noita Timo Nurmelan kokoamia tietoja.. Eipä ole Nurmelalla mitään Valmetia vastaan, onpahan vertaillut tekniikoita. Itsekin olen pitänyt Valmetia edelläkävijänä synkronoidun laatikon teossa, mutta nyt vasta silmäni aukesivat: Monet muut merkit on ollut varustellut täyssynkronoidulla laatikolla PALJON ennen Valmetia.. Ja valmistusmäärät olleet "hiukan" eri luokkaa kuin Valmetilla! Valmetiinhan tuli täyssynkronoitu laatikko vasta 05-sarjaan, kun Volvo oli tullut kuvioihin mukaan. Liekö ollut niitä IH-vaikutteita: Vaihteiden tekniikkakin kun tuli samaan kaavaan - 4 päävaihdetta, 2-alueinen aluevaihtaja-suunnanmuuttaja (sekä powershift)

Muuten.. kirjoitti:

On älytöntä kierrättää koko pumpun tuottamaa öljyä koko ajan järjestelmän läpi, onhan se selvä kun ventiilistöt jotka on suunniteltu 50-60 litran läpivirtauksille työnnetään sinne 90 litraa ni johan rupee harakan varpaat lämpeneen.

Turha koittaa väittää että niitä tieajo ja muita turvakatkaisijoita käytettäisiin, tässä tulosta:

http://www.sjundeafbk.fi/component/option,com_zoom/Itemid,12/catid,92/lang,fi/

Lue lisää

Älä selkoita vaihteistoja, tuolla 36 36 laatikolla ei ole mitään tekemistä 900:n laatikon kanssa.

Kommentissa kyse oli nimenomaan 900 Valtran vaihteiston käytettävyydestä, joka sopii malliksi muille siitä millainen hyvän synkrovaihteiston tulee olla. Siellä ei työnnetä ahtaaseen reikään 90 litran minuuttituottoa, ainoastaan sen verran mitä vaihteiston painevoitelu tarvitsee eli noin 10 litraa. 900:ssa ei ole kuumenemisongelmia: voimansiirron hyötysuhde on 97%, eli kyseessä on hyötysuhteeltaan markkinoiden paras voimansiirto.

Tämä edellämainittu hyötysuhde mahdollistaa 900:n käytön raskaissa töissä, sellaisissa jotka on tarkoitettu yleisesti isoille yli 100 hv traktoreille. 900:n vetokyky on kokoluokkansa paras.

Muuten.. kirjoitti:

Aina ollu Vallun ongelma tuo kiehuvat öljyt kun jotain oikein tehdään...sitä koitetaan vetää kärryn lava pystys, että sais öljyä sinne jäähtymään kun valot vilkkuu kun diskos kesällä töitä tehdes...

Lue lisää

Ei varmasti 900:n vaihteistoöljy kuumu, ei kertakaikkiaan oo mahdollista. Tais sit jarrut ei oo säädössä ja laahaa päällä, mutta miksi?

Isoissa malleissa lämpiämistä esiintyy, mut silti Valtra on yleisin suokone. Miten vaikkapa Nyykkärin Rangegommandissa, pysyykös siinä nevalla lämmöt kurissa? Ja RC:n hyötysuhde oli??

IHme ja kumma kirjoitti:

Kelailinpa noita Timo Nurmelan kokoamia tietoja.. Eipä ole Nurmelalla mitään Valmetia vastaan, onpahan vertaillut tekniikoita. Itsekin olen pitänyt Valmetia edelläkävijänä synkronoidun laatikon teossa, mutta nyt vasta silmäni aukesivat: Monet muut merkit on ollut varustellut täyssynkronoidulla laatikolla PALJON ennen Valmetia.. Ja valmistusmäärät olleet "hiukan" eri luokkaa kuin Valmetilla! Valmetiinhan tuli täyssynkronoitu laatikko vasta 05-sarjaan, kun Volvo oli tullut kuvioihin mukaan. Liekö ollut niitä IH-vaikutteita: Vaihteiden tekniikkakin kun tuli samaan kaavaan - 4 päävaihdetta, 2-alueinen aluevaihtaja-suunnanmuuttaja (sekä powershift)

Lue lisää

Nurmela kirjoittaa joka Valmetista silleen sievistellen halventavaan sävyyn.

Vaikka kuinka olisi täyssynkro, niin Valmetin synkrolaatikossa on kevyt ja helppo käytettävyys. 02 sarjan laatikko on myös synkro.

Esim jonkin 405:n laatikon kanssa tuolloin Volvoistumisen aikoihin ei kunnolla kilpaillut kuin Deutz 3.90 jossa oli myös hyvä laatikko. Siis keveydessä ja käytön helppoudessa.

joka Valmetista kirjoitti:

Nurmela kirjoittaa joka Valmetista silleen sievistellen halventavaan sävyyn.

Vaikka kuinka olisi täyssynkro, niin Valmetin synkrolaatikossa on kevyt ja helppo käytettävyys. 02 sarjan laatikko on myös synkro.

Esim jonkin 405:n laatikon kanssa tuolloin Volvoistumisen aikoihin ei kunnolla kilpaillut kuin Deutz 3.90 jossa oli myös hyvä laatikko. Siis keveydessä ja käytön helppoudessa.

Lue lisää

Itse haluat lukea sen sillä tavalla, etsien sellaista. Se kavaltaakin fanaattisuutesi ja sokeutesi.
02- sarjan laatikko ei ollut TÄYSsynkronoitu. Oikeastaan koko vaihdelaatikko on synkronoimaton, koska sen synkrolevyt "eivät kestäneet viidestä kuuteen". Muutenkin laatikko oli tosi mätä käyttää: joka vaihteen välissä kertojan sekaaminen edestakaisin. Oikein kauhistusten kauhistus. Synkronoimaton Belaruksen laatikkokin on parempi käyttää!

IHme ja kumma kirjoitti:

Itse haluat lukea sen sillä tavalla, etsien sellaista. Se kavaltaakin fanaattisuutesi ja sokeutesi.
02- sarjan laatikko ei ollut TÄYSsynkronoitu. Oikeastaan koko vaihdelaatikko on synkronoimaton, koska sen synkrolevyt "eivät kestäneet viidestä kuuteen". Muutenkin laatikko oli tosi mätä käyttää: joka vaihteen välissä kertojan sekaaminen edestakaisin. Oikein kauhistusten kauhistus. Synkronoimaton Belaruksen laatikkokin on parempi käyttää!

Lue lisää

702:ssa ja siitä ylöspäin olikin "synkronoitu" laatikko! Olin väärässä, koska se laatikko ei koskaan tuntunut synkronoidulta

sulla olla kirjoitti:

edes traktoreita kun mies vaan täällä chattailee päivät pitkät...........koska teet duunia niillä peuroillas,kyllä tällä tavalla onkin kestäviä koneita ku seisovat pihalla ja ukko näpyttelee tietsikkaa...

Lue lisää

Se ysisatanenkin, eikö se olekkaan traktori?

noin ahistaa kirjoitti:

Mikä sua jiiree mies noin ahistaa, eikai vaan oo taas autopoveri pajalla? Ja korvaavaa konesta ei Agri M anna.

On se vaan tää Valtramiehen elo helppoo, viet konees huoltton, nii huoltopäivalle saat käyttöön esittelykoneen, nii ja velotuksetta.

Säähän se oikee jiiree akitaattori oot, JonvonDeere uskontoo yrität levittää väkisin kun sontaa märälle pellolle.

Kyl se vaan kuule jiireemies on asia niin, jota ne järkisyyt ja käytännöllisyys ja kokonaiskustannukset ohjaa sinne kotimaisen merkin tallille. Kato, jää rahaa muuhunkin, ku ei tartte isollarahalla ylläpitää egonkohottaja "saksanlaatua". Nii ja laulaa johnvondeerre ylistyslauluu Baijerilaisen marssimusiikin tahtiin!!

"Horst, Johnvon Johnvon, autaAutopoweer"

Lue lisää

eikä tarvi pitää palopuheita, riittää kun on
aistit kunnossa ja järki tallella.
Voin kertoa miksi sitä ysisatasta on niin paljon
ostettu jos et satu tietämään. Itse olen mennyt
samaan HALPAAN. Setka ja Belarus taitaa olla
halvempia. Mutta on se vaikeaa joittekin
merkkiuskollisuuteen hirttäytyneiden myöntää että
se on auttamattoman vanhanaikainen ja äänekäs.
No halpahan se on ainakin ostettaessa.
Mutta onhan Ladakin Mersua halvempi!

JD-mies kirjoitti:

eikä tarvi pitää palopuheita, riittää kun on
aistit kunnossa ja järki tallella.
Voin kertoa miksi sitä ysisatasta on niin paljon
ostettu jos et satu tietämään. Itse olen mennyt
samaan HALPAAN. Setka ja Belarus taitaa olla
halvempia. Mutta on se vaikeaa joittekin
merkkiuskollisuuteen hirttäytyneiden myöntää että
se on auttamattoman vanhanaikainen ja äänekäs.
No halpahan se on ainakin ostettaessa.
Mutta onhan Ladakin Mersua halvempi!

Lue lisää

saa nykyisin halvemmalla, ostin joki aika sitten proxima zetkun, halvemmalla olis saanut nyykkärin, valmetin ja belastuksen. Mutta kun se hinta ei ollut mulla ensisijainen tekijä, vaan saada hinta-laatusuhteeltaan hyvä kone. Mielestäni onnistuin, ainakin paremmin mitä onnistuin viimeksi, silloin ostin 900 valumötin. Zetku on kehityksessä valovuosia valtraa edellä pikkukoneissa ja kone hakkaa kyllä kevyesti käyttöominaisuuksiltaan a95:n

JD-mies kirjoitti:

eikä tarvi pitää palopuheita, riittää kun on
aistit kunnossa ja järki tallella.
Voin kertoa miksi sitä ysisatasta on niin paljon
ostettu jos et satu tietämään. Itse olen mennyt
samaan HALPAAN. Setka ja Belarus taitaa olla
halvempia. Mutta on se vaikeaa joittekin
merkkiuskollisuuteen hirttäytyneiden myöntää että
se on auttamattoman vanhanaikainen ja äänekäs.
No halpahan se on ainakin ostettaessa.
Mutta onhan Ladakin Mersua halvempi!

Lue lisää

Kuinas ollakkaan, mulla on 90 hv koneista suorankaupan netot joka merkistä vastaavil varustusil. En sano mitää mikä näista paras tahi huonoin mut järestys on suraava kalleimmmasta pitäen:

1 N92
2 A 95
3 massikka
4 Jonne 5820
5 Nyykkäri
6 Case xju
7 Same doraado

En tiä mikä näist on se mese ja mikä larke mut ite kyl arvostan koneet hyvin ton hinnottelus suhtees.

JD-mies kirjoitti:

Se ysisatanenkin, eikö se olekkaan traktori?

traktori!!!!
Taidat tehdä kaikki duunit sit vallulla joten kyllähän ne peurat kunnossa pysyy sillai.

se on kirjoitti:

traktori!!!!
Taidat tehdä kaikki duunit sit vallulla joten kyllähän ne peurat kunnossa pysyy sillai.

Ja peuralla 500 tuntia.

vuosien kokemusta kirjoitti:

Sinulla, nuori Eskoseni, ei selvästikään ole kokemusta konetöistä kun noin tölvit.

Kolmen vuoden takuu kiertoo paljon koneen laadusta, Valtrassa ei ole niitä uusiutuvia vikoja joiden vuoksi takuu pitäisi rajata vuoteen. Jatkotakuu ei luonnollisestikaan voi korvata kulutusosia normaalista kulumisesta johtuen. Turhaan minulle nota ehtoja tankkaat sillä tunne ne kokemuksesta paremmin kuin sinä.

Harvaan maataloustraktoriin tulee vuodessa 2000h, 200 - 800 on lähempänä totuutta. Tästä on turha inttää.

Kun vaihtaa satasarjalaisen uuteen, ei tarvitse mennä metsään, väliraha on alle 10 vuotiaalla koneella 2000 - 5000 euroa. Valtralla pääsee tosi pienillä pääomakuluilla, tätä ei voida kiistää. Vuotuinen arvonalenema on parhaimmillaan ainoastaan satoja euroja.

Itse pidän ajaa uudehkolla traktorilla, joten vaihdan sen noin viiden vuoden välein. Ja milloinkaan en ole yli 5000 euron väliä antanut.

60 - 90 hv luokassa ei ole tarvetta hydraulisuunnanvaihdolle tai pikavaihteelle. Käyttö on eri kuin suurella traktorilla. On minulla isokin traktori em. hienouksilla, joten äläpä lässytä joutavia.

Niin, Valtrahan on ollut maailman ensimmäinen synkrotraktori ja tätä perintöä on vaalittu huolella. Tämä korostuu erityisesti A-sarjan Valtran vaihteiston keveydessä ja helppoudessa, tämä on se synkrovaihteisto johon kilpailevia länsimerkkejä verrataan. Synrovaihteisto mittapuuksi muille. Tätä eivät kokemattomat ymmärrä, sääli.

Useampiportainen pikavaihde on tarpeen yli 100hv luokassa, näiden koneiden työt ovat erityyppisiä kuin A-sarjan.

Ole tyytyväinen ulkomaanmerkkiisi, jos tosiaan et paremmasta tiedä. Tosin myyntitilastot ja yleinen mielipide kertovat karua kieltään tuontitraktoreiden ystäville: Valtra on ykkönen, kakkonen, kolmonenn jne... Ja mitalisijoilla myyntitilastoissa on jokavuosi A-sarjalainen tai edeltäjänsä.

Lue lisää

Euroopan paras alle 100 hv maataloustraktori
on Zetor Proxima.

Lisää ja osta pikku n, niin saat ihan toimivan koneen, etkä mitään rimpulaa johon ei mee edes renkaat alle vaan rullilla köröttelet..eikä kytkinkään kestä jos etukuormaimen satut joskus laittamaan.

Vähä-- kirjoitti:

Lisää ja osta pikku n, niin saat ihan toimivan koneen, etkä mitään rimpulaa johon ei mee edes renkaat alle vaan rullilla köröttelet..eikä kytkinkään kestä jos etukuormaimen satut joskus laittamaan.

Lue lisää

Kyl mää ostasin ennemin ton A-sarjalasen. Se on varpil toimivaa tekniikkaa, ei tod. oo mikään rimpula.

Ja keveytensä ansiost 34 tuumanen kumi on ihan piisalle iso.

EK koneena omaa luokkaansa. Toi Ännä kuuluu samoin floppien joukkoon ko M, S, ja C mallit. Älä sekaannu siihen, joudut koekaniiniks. Jos ismompee konetta tarviit nii kattele ennen joku Metto.

Mut A85 puoltoo kokoluokassaan paikkaansa. On meinaan ihan lyömätön kampe.

A-ryhmää kirjoitti:

Kyl mää ostasin ennemin ton A-sarjalasen. Se on varpil toimivaa tekniikkaa, ei tod. oo mikään rimpula.

Ja keveytensä ansiost 34 tuumanen kumi on ihan piisalle iso.

EK koneena omaa luokkaansa. Toi Ännä kuuluu samoin floppien joukkoon ko M, S, ja C mallit. Älä sekaannu siihen, joudut koekaniiniks. Jos ismompee konetta tarviit nii kattele ennen joku Metto.

Mut A85 puoltoo kokoluokassaan paikkaansa. On meinaan ihan lyömätön kampe.

Lue lisää

N-läinen, parannettu versio joiltakin osilta!
Mettoo ei ennää tehä!

kuule se kirjoitti:

N-läinen, parannettu versio joiltakin osilta!
Mettoo ei ennää tehä!

On kyllä melkoista väittelyä, näyttää tuo 900 olevan joka maailman huonoin tai maailman paras. No itse sanoisin sen olevan ok kone, mutta muutamia mokia siinä on. Ensinnäkin vaihteisto ei kestä, meiltä toukotöillä paukahti. No kallis paukkuhan siitä sitten tuli (että se siitä valtran edullisesta omistamisesta). Vaihteistoa en muutenkaan pidä kovin hyvänä, ei vakuuta.

Sitten on nelikon kytkentä pois/päälle, aivan järkyttävä. Huonosa paikassa, eikä todellakaan kytkeydy helposti.

Vielä jäi jäljelle voimanoton kytkentä, tarkoitan siis ratin oikealla puolella olevaa vipua. Käytön seurauksena kulunut niin paljon, että ei enää pysy kolossaan. Saattaa siis välillä heittää itsensä päälle jos sitä ei nollaa penkin oikealta puolen. Muutenkin hankala paikka, saa kurottaa jos sen tahtoo laittaa päälle, eikä todellakaan mukava käyttää. Muutenkin hytti melko pieni(vrt. mf, jd, deutz, tai vaikka muut valtrat). Tuossapa ne suurimmat puutteet omasta mielestä oli.

Mitäs hyvää sitä sitten keksisi, moottori on ainakin hyvä ja vääntävä. Muutenkin kohtuullinen ek kone, olisi vain suunnanvaihto pikavaihteet. Myös nostolaite on hyvä kiitos autocontrollin.

Taitaa olla 900 kakkoskoneena tuolla eräällä kirjoittajalla, kun sitä käyttää vain keveissä töissä. Meillä se on ainakin ykköskoneena, ja kyllä kummasti alkaa suunnanvaihtoa ek-töissä ja paalauksessa kaipaamaan. Myös pikavaihteet pelkkää etua näissä töissä. Kakkoskoneena varmasti hyvä ja toimiva laitos, sen ei välttämättä tarvitse olla niin huippuhieno ja moderni.

Millä perusteella n-sarja on jotenkin floppi? Sähkövikoja siinä on jonninverran ollut(advance), mutta muuten on ollut hyvä kone kaiken kuulemani perusteella.

Jos et notkeutta paljon vaadi. Muussa tapauksessa: vaihda merkkiä!

Minä taasen olen tehnyt yhteenvedon todeten seuraavaa:

Traktorin voi ostaa jos ei vaadi hienouksia, ja käyttö on ns. maatilakäyttöä ajomäärällä 200-900 tuntia vuodessa. Arvostat hyvää perustekniikkaa.

Valtra on varmasti usein myös korjattavana, on niitä suomessa senverran paljon. Lähes 70% käytössä olevista koneista on Valmettia? Täten myös vaihtokonetarjonta on laajaa.

Valtran jälleenmuuntiarvo on korkea, olen myös ite tään todennu.

Ja onhan se kaunis katsella, etenkin viimeiset kantikkaat A-sarjalaiset miellyttää mun silmää.

900 on varmasti sellainen hankinta ettei pieleen voi mennä kovin pahoin, elleisitten erehdy maksaan käytetystä uuden hintaa.

Jostain syystä valtaosa käyttäjistä tykkää näistä ihan sikana ja pieni vähemmistö inhoaa. Joku jo aiemmin sanoikin että mielipiteet jakava kone.

Tapiomies kirjoitti:

Minä taasen olen tehnyt yhteenvedon todeten seuraavaa:

Traktorin voi ostaa jos ei vaadi hienouksia, ja käyttö on ns. maatilakäyttöä ajomäärällä 200-900 tuntia vuodessa. Arvostat hyvää perustekniikkaa.

Valtra on varmasti usein myös korjattavana, on niitä suomessa senverran paljon. Lähes 70% käytössä olevista koneista on Valmettia? Täten myös vaihtokonetarjonta on laajaa.

Valtran jälleenmuuntiarvo on korkea, olen myös ite tään todennu.

Ja onhan se kaunis katsella, etenkin viimeiset kantikkaat A-sarjalaiset miellyttää mun silmää.

900 on varmasti sellainen hankinta ettei pieleen voi mennä kovin pahoin, elleisitten erehdy maksaan käytetystä uuden hintaa.

Jostain syystä valtaosa käyttäjistä tykkää näistä ihan sikana ja pieni vähemmistö inhoaa. Joku jo aiemmin sanoikin että mielipiteet jakava kone.

Lue lisää

Olen sun kanssas samaa mieltä. 900 on ihan OK kone jossa ei ole mitään rakenneheikkouksia. Paljon niitä maakunnasa on, ei voi olla huono kone.

Ajan nyt Valmetilla, aion ajaa tulevaisudessa Valtralla jos väliraha soppii.

Hehhehhee...

Kovasti tuntuu fanaattisimpia vieraan merkin miehiä ahistavan tuo 900 suuri suosio. Täytyy nyt sanoo, ettei itelläni semmosta oo, vaa hiukka vanhempi 865.

Tuolla joku siitä sanoikin et nää koneet on huipppuunviilattuu perustekniikkaa ja tään kyl allekirjotan. Ainakin tää 865 on käteensopivuues ja mukavuudes omaa luokkaansa. Käsittääkseni 900 ei tästä paljon poikkee.

Kyl se hyvä kone on jos aatelaan asiaa järkisyin. Tuosta mainitusta jälleenmyyntiarvosta ja halvasta pidosta oon samaa mieltä. En tiiä sit minkätähen niit laatikkovikoi on joillain ollu, meijän 865 on nyt ajettu vajaat 6000 tuntii ja loota pelaa juur kuin hyvässä autossa. On kevytkäyttönen, eikä tosiaankaan ääntele.

Suurimmat remot meil on ollut tohon 6000 tuntiin muutamii kaasujousii, vaihekepin päät panin kaa nee uuvemmat ja kytkin meni 5000 tunnin paikkeil. Samal pantiin penkinpäälliset. Korjausmenot on ollu tohon 6000 tuntiin noin 1700 euroo, en mää ossaa pittää pahana.

Ja kovasa käytössä kone on karjatilalla ollu. Viitisen vuotta ykköskoneena, nyt tokana. Ajo on jokapäivästä, ei mittee sunnuntaiajoo, todellakaan.

Kyl mää ainakin tätä 865 mallii voin suositella lämpimästi. Riippuu nii käyttötarkotuksest, jos on paljon raskaita töitä niin sit varmaan toi iso Mezzo on paree. Mut karjatilan yléiskoneena, noin esimerkiks, pidän tään 865 tai 900 parempana ja järkevämpänä.

uskovat aatteeseensa kuin Karl Marx pääomaansa, vaan paskanen loppu siitäkin seurasi.

c52007 kirjoitti:

uskovat aatteeseensa kuin Karl Marx pääomaansa, vaan paskanen loppu siitäkin seurasi.

taksimeisten keskuudessa. Ukkoja kovasti polttelee ostaa jokin muu kuin mersu, ja sitten kun ne ostavat, alkaa alamäki, joka päätyy siihen että ajavat foortilla tai citikalla, seuraavaksi siirtyvät ajamaan renkinä. Ne jotka vaihtavat mersun mersuun vain ajaa porskuttaavat. Vaan kun entinen mersukuski joutuu merkkivaihdoksen takia lopulta toisen rengiksi, alkaa haukkua mersua ja pilkata johtotähdellä ajavaa kolleegaa. Se on ihmisluonto sellainen epeli.

Ettei vaumöttimiehillä olis vähän sama ongelma. Joskus menneet valumötin ostamaan, ja tunnettuahan on, että takaisin oikeisiin traktoreihin ei pääse, sillä kukaan täysjärkinen ei valmettia ota vaihtokoneriviinsä! Siinä on vain 2 vaihtoehtoa päästä valmetista eroon, eli kuolla tai periä rikas ameriikantäti....

Että silleen ;-)

Meilläpäin on tavattu sanoa, jotta kun kaikki ei voi saada raktoria irti, joutuu toiset tuloon valmetilla perässä.

sama kuin mitä kirjoitti:

taksimeisten keskuudessa. Ukkoja kovasti polttelee ostaa jokin muu kuin mersu, ja sitten kun ne ostavat, alkaa alamäki, joka päätyy siihen että ajavat foortilla tai citikalla, seuraavaksi siirtyvät ajamaan renkinä. Ne jotka vaihtavat mersun mersuun vain ajaa porskuttaavat. Vaan kun entinen mersukuski joutuu merkkivaihdoksen takia lopulta toisen rengiksi, alkaa haukkua mersua ja pilkata johtotähdellä ajavaa kolleegaa. Se on ihmisluonto sellainen epeli.

Ettei vaumöttimiehillä olis vähän sama ongelma. Joskus menneet valumötin ostamaan, ja tunnettuahan on, että takaisin oikeisiin traktoreihin ei pääse, sillä kukaan täysjärkinen ei valmettia ota vaihtokoneriviinsä! Siinä on vain 2 vaihtoehtoa päästä valmetista eroon, eli kuolla tai periä rikas ameriikantäti....

Että silleen ;-)

Meilläpäin on tavattu sanoa, jotta kun kaikki ei voi saada raktoria irti, joutuu toiset tuloon valmetilla perässä.

Lue lisää

Mutta kerroppa se, että miksi niin kovin harva vaihtaa sen Valtransa johonkin muuhun merkkiin.

Mutta Valtralla on paljon vieraita merkkejä vaihtareina. Valtran vaihdokkeina on eritysen paljon Keskon merkkejä, mutta Keskolla ei montaakaan Valtraa...

SUotta yrität uskotella muille tuollaisia omaatuntoasi pönkittäviä taksivertauksia. Valtra on Suomessa käytettävän traktorin mittapuu ja referenssi muille länsikoneille. Myyntitilastot kertovat karua kieltään, eikä Valtran osuutta vääristä nämä mönkijät...

Valtraan vaihdetaan kirjoitti:

Mutta kerroppa se, että miksi niin kovin harva vaihtaa sen Valtransa johonkin muuhun merkkiin.

Mutta Valtralla on paljon vieraita merkkejä vaihtareina. Valtran vaihdokkeina on eritysen paljon Keskon merkkejä, mutta Keskolla ei montaakaan Valtraa...

SUotta yrität uskotella muille tuollaisia omaatuntoasi pönkittäviä taksivertauksia. Valtra on Suomessa käytettävän traktorin mittapuu ja referenssi muille länsikoneille. Myyntitilastot kertovat karua kieltään, eikä Valtran osuutta vääristä nämä mönkijät...

Lue lisää

Se Valtra ole Euroopan eniten myyty?

JD-mies kirjoitti:

Se Valtra ole Euroopan eniten myyty?

Neeh, taetaa se Valtera olla tehtynnä parreemmin näehin kylymmiin maehin. Ja taetaa se olla se käöttöhhii hieman erisoorttista tiälä pohojoses kun on siä Keskises Eeroopas. Ja taetaa ne sakemannit kovasti suossii niijjen ommii merkkei, sammoi ku mee tiälä tuota Valteraa.

Varmaan se Jontteerekin on sielä saksanmualla tilastojen isäntätä niinko on Valteemi tiälä, tiiä häntä sitte. Sie tiiät varmaa parreemmin sen aseman sielä ko oot noi mahoton Jontteerenmiekkonen.

Oohan miekii Eeroopasa reissanna, ja oohan miekii sen merkille pannu jotta omiansa suosiivat. Ranskas on sitte Renu ja Ferkku, Italias Fiike ja NH pääosasa. Mut kyl sielkii Valteraa näkkee, sammoin ko tiälä Jontteerree ja Ferkkuu.

Neeh, varsinnii Ranskasa ovatten nii kovin omahyvveesii, ee kelepoo ulukomaan ruoka ja raktorit. Puakoottellee kaikkee mikä ee oo paikallista. Pittee olla Renu konjakkii, Renu rakkorii ja Renu autoo

JD-mies kirjoitti:

Se Valtra ole Euroopan eniten myyty?

Ai miksikö Valtra ei ole euroopan myydyin? No Taunohan sen tuossa jo kertoikin mitkä syyt painavat vaakakupissa. Sinällään kaikki länsitraktorit ovat hyviä ja toimivia. Kaikilla saa työt tehdyksi helposti ja mukavasti.

Se myyntimäärä saadaan sitten maakohtaisesti aikaan huoltovarmuudella, -nopeudella ja myyntitavalla. Itse tuotteella ei nykyisin ole enää niinkään suurta merkitystä kuin vaikkapa vielä kymmenkunta vuotta sitten. Länsimerkkien tasoero tuotteena on kavennut mitättömäksi.

On selvää että nämä määräävässä asemassa olevat huoltoon ja käyttövarmuuteen liittyvät seikat pystytään takaamaan parhaiten tuotteen valmistusmaassa. Tämä yksinkertainen asia sanelee pitkälti sentyyppisen tuotteen myynnin jakauman mitä traktorit ovat. Ja tietysti valmistusmaan tuotteen käytön vivahteet vaikuttavat vielä jonkinverran.

Toki jotkut kansallisuudet ovat niin kovin isänmaallisia, kuten nyt ranskalaiset tuossa Taunon esimerkissä, että vetävät mielellään kotiinpäin. Sitä aatetta eivät JD -miehen kaltaiset juntahtavat tyypit ymmärrä, vaan solvaavat suomalaista metalli?työntekijää kuin vierasmaalaista sikaa.

Aloitettu keskustelu 900 Valtran hyvyydestä johtaakin nyt jo kansantalouden kauppataseen tarkasteluun... ...on se keskustelua herättävä kone tuo Valtran suursuosikki :):)

JD-mies kirjoitti:

Se Valtra ole Euroopan eniten myyty?

täällä Kiukaisissa,Satakunnasa viikoittain viedään junalla monia kymmeniä Valtroja junalla Rauman satamaan ja sieltä taas eteenpäin johonkin päin Eurooppaa.Mutta kun MF:ää tehdään suhteessa paljon enemmän,ei massey fergusonikaan ole huono merkki,meillä mf 165,ja mf 135 ja myös valtra 6400,ostettiin viime vuonna eikä ole mitään ongelmia ollut,tosin tässä konessa ei ole tunteja kuin 1900.tiedän yös erään valmet6400 mikä on midän kunnassa auraus,hiekoitus,ja paskatykki traktorina,tunteja siinä oli 22000h,ja koneremontti tehty 20000 tunnin kohdalla,ja siinä ei ole ollut mitään "ikkunoiden irtoamisia" jos pidät traktorisi puhtaana ja huollot tehtynä niin ei se sinulle ala pränkäämään.Näin on!

900/8150/5130 -mies kirjoitti:

Ai miksikö Valtra ei ole euroopan myydyin? No Taunohan sen tuossa jo kertoikin mitkä syyt painavat vaakakupissa. Sinällään kaikki länsitraktorit ovat hyviä ja toimivia. Kaikilla saa työt tehdyksi helposti ja mukavasti.

Se myyntimäärä saadaan sitten maakohtaisesti aikaan huoltovarmuudella, -nopeudella ja myyntitavalla. Itse tuotteella ei nykyisin ole enää niinkään suurta merkitystä kuin vaikkapa vielä kymmenkunta vuotta sitten. Länsimerkkien tasoero tuotteena on kavennut mitättömäksi.

On selvää että nämä määräävässä asemassa olevat huoltoon ja käyttövarmuuteen liittyvät seikat pystytään takaamaan parhaiten tuotteen valmistusmaassa. Tämä yksinkertainen asia sanelee pitkälti sentyyppisen tuotteen myynnin jakauman mitä traktorit ovat. Ja tietysti valmistusmaan tuotteen käytön vivahteet vaikuttavat vielä jonkinverran.

Toki jotkut kansallisuudet ovat niin kovin isänmaallisia, kuten nyt ranskalaiset tuossa Taunon esimerkissä, että vetävät mielellään kotiinpäin. Sitä aatetta eivät JD -miehen kaltaiset juntahtavat tyypit ymmärrä, vaan solvaavat suomalaista metalli?työntekijää kuin vierasmaalaista sikaa.

Aloitettu keskustelu 900 Valtran hyvyydestä johtaakin nyt jo kansantalouden kauppataseen tarkasteluun... ...on se keskustelua herättävä kone tuo Valtran suursuosikki :):)

Lue lisää

Eipä siinä paljoa ole suomalaista metallimiestä tarvittu jos vaihteistokin turkissa tehdään....
No hytin raamit ja rajoittajan varret hitsaillaan pohjanmaalla. Etuakselit iltaliasta, polttoainelaitteet eurooppalaisia merkkejä, sähkölaitteet, eikös johtosarjoja joskus kasailtu venäjällä ??? Hytin lasit ei edes Pilkigtoneja niinkuin "Länsimerkeis".
Hydrauliikan komponentit Italia, Saksa.
Tasauspyörästön ratasparit Italia.
Valuosat Belgia ?
No jäähän siinä suomalaista työtä viel kasailla se, mutta mihin se kaikki mahtava liikevoitto sit meneekin ? On tainnu ilmaiset haalarit ja polkupyörät vähentyä sit Ameriikanisäntien myötä....
Mihin katos se mahtava Valtran mönkijä-prokkis, taitavat viel ettii niin loivaa mäkee viel että sais uuden nousun aikaan ??

Kasaus kirjoitti:

Eipä siinä paljoa ole suomalaista metallimiestä tarvittu jos vaihteistokin turkissa tehdään....
No hytin raamit ja rajoittajan varret hitsaillaan pohjanmaalla. Etuakselit iltaliasta, polttoainelaitteet eurooppalaisia merkkejä, sähkölaitteet, eikös johtosarjoja joskus kasailtu venäjällä ??? Hytin lasit ei edes Pilkigtoneja niinkuin "Länsimerkeis".
Hydrauliikan komponentit Italia, Saksa.
Tasauspyörästön ratasparit Italia.
Valuosat Belgia ?
No jäähän siinä suomalaista työtä viel kasailla se, mutta mihin se kaikki mahtava liikevoitto sit meneekin ? On tainnu ilmaiset haalarit ja polkupyörät vähentyä sit Ameriikanisäntien myötä....
Mihin katos se mahtava Valtran mönkijä-prokkis, taitavat viel ettii niin loivaa mäkee viel että sais uuden nousun aikaan ??

Lue lisää

Ajeneuvokalusto rakentuu nykyisin tunnetuista ostokomponenteista, sama toimintamalli yleistyy myös muualla koneteollisuudessa.

Samoin asia on muilla traktorivalmistajilla, osto-osien määrä on prosentuaalisesti samaa luokkaa tuotetta kohti. Esimerkiksi nelivedon etuakselistot tulevat valtaosin italiasta ja saksasta.

Valtran kotimaisuusaste on reilusti yli 50%, otahan poika vihankiemuroissasi selvää mitä avainlipputarran vaatimus on. Otappa huviksesi selvää, miten paljon yhden Valtran välitön työllistamisvaikutus on vaikkapa yhden työpäivän tarkkuudella. Ei ole vain se muutama tunti metallityötä, vaikka yksinkertaisuudessasi olet asian näin ajatellut... Annan sen veran vinkkiä ennen tutkimustyötäsi, että yhden koneen työllistävyys tunneissa on kolminumeroinen luku.

Hytin laseissa lukee Pilkington tai Tamglass, älä horise perättömiä. Tiivistet ja verhoukset ovat kotimaiset. Hydrauliikan ja voimansiirron osat ovat valtaosin kotimaiset, tosin kaikkia moduuleita ei täällä valmisteta. Moottori on polttoainelaitteita, ilmansuodatinta ja äänenvaimenninta lukuunottamatta kotimainen. Polttoainelaitteiden software on kotimainen, hardware rakentuu Boschin vakio-osista...

Ohjaamo kokonaisuudessaan kotimainen, niin laadukas ja ergonominen että Massey-Fergusonikin on sen tuotteisiinsa välttämättä halunnut, samoin kuin moottorin. Tiedä vaikka suuriin Massikoihin asennettaisiin samalla logiikalla lähitulevaisuudessa Ergocabit varustettuna MF -logolla ja muovisella suurikehäisellä ohjauspyörällä.

Kasaus kirjoitti:

Eipä siinä paljoa ole suomalaista metallimiestä tarvittu jos vaihteistokin turkissa tehdään....
No hytin raamit ja rajoittajan varret hitsaillaan pohjanmaalla. Etuakselit iltaliasta, polttoainelaitteet eurooppalaisia merkkejä, sähkölaitteet, eikös johtosarjoja joskus kasailtu venäjällä ??? Hytin lasit ei edes Pilkigtoneja niinkuin "Länsimerkeis".
Hydrauliikan komponentit Italia, Saksa.
Tasauspyörästön ratasparit Italia.
Valuosat Belgia ?
No jäähän siinä suomalaista työtä viel kasailla se, mutta mihin se kaikki mahtava liikevoitto sit meneekin ? On tainnu ilmaiset haalarit ja polkupyörät vähentyä sit Ameriikanisäntien myötä....
Mihin katos se mahtava Valtran mönkijä-prokkis, taitavat viel ettii niin loivaa mäkee viel että sais uuden nousun aikaan ??

Lue lisää

Minut vakuutti Suolahden tuotantolaitoksen taso. Tuotanto on erittäin selvapiirteistä ja työtekniikka paljon kehittyneempää kuin Agcon Beauvaisin tuotantolaitoksella. Kokoonpanijoilla on selkeät työkortit ja työohjeet. Lopputestaus on traktoriteollisuuden huippua.

Toki Suolahden tehtaalla on se etulyöntiasema vaikkapa Beauvaisiin nähden, että Suolahteen on kuluneen viiden vuoden aikana investoitu yli 10 miljoonaa euroa. Beauvaisin tehdas on 80 luvun tasolla, eikä siellä ole toimivaa tuotannonvalvontaa ja ohjausta. Nyrkkipaja mikä nyrkkipaja ja tuotteet sen mukaisia hutiloiden koottuja.

Itse olen vakuuttunut Suolahden tuotannosta. Oikeastaan se oli tuo Ranskan reissu joka minun silmäni aukaisi.

900/8150/5130 -mies kirjoitti:

Ai miksikö Valtra ei ole euroopan myydyin? No Taunohan sen tuossa jo kertoikin mitkä syyt painavat vaakakupissa. Sinällään kaikki länsitraktorit ovat hyviä ja toimivia. Kaikilla saa työt tehdyksi helposti ja mukavasti.

Se myyntimäärä saadaan sitten maakohtaisesti aikaan huoltovarmuudella, -nopeudella ja myyntitavalla. Itse tuotteella ei nykyisin ole enää niinkään suurta merkitystä kuin vaikkapa vielä kymmenkunta vuotta sitten. Länsimerkkien tasoero tuotteena on kavennut mitättömäksi.

On selvää että nämä määräävässä asemassa olevat huoltoon ja käyttövarmuuteen liittyvät seikat pystytään takaamaan parhaiten tuotteen valmistusmaassa. Tämä yksinkertainen asia sanelee pitkälti sentyyppisen tuotteen myynnin jakauman mitä traktorit ovat. Ja tietysti valmistusmaan tuotteen käytön vivahteet vaikuttavat vielä jonkinverran.

Toki jotkut kansallisuudet ovat niin kovin isänmaallisia, kuten nyt ranskalaiset tuossa Taunon esimerkissä, että vetävät mielellään kotiinpäin. Sitä aatetta eivät JD -miehen kaltaiset juntahtavat tyypit ymmärrä, vaan solvaavat suomalaista metalli?työntekijää kuin vierasmaalaista sikaa.

Aloitettu keskustelu 900 Valtran hyvyydestä johtaakin nyt jo kansantalouden kauppataseen tarkasteluun... ...on se keskustelua herättävä kone tuo Valtran suursuosikki :):)

Lue lisää

JD:n tai Valtran paremmuudesta vaan ysisatasen
valtran ja JD 2850 SG 2:n käyttömukavuudesta ja
ja muista ominaisuuksista,ja Ysisatasen
vanhanaikaisuudesta. Vertasin ikäeroltaan
yli kymmenen vuotta olevien traktorien ominaisuuksia. Lue aloite!Valtraltakin on
alkanut tulla Jotain kunnollista toisten
länsimaisten yhteistyökumppanien ansiosta.
Valmistushan olisi ajat sitten jo loppunut
siihen keltaiseen susisarjaan jos ei olisi
tietotaitoa muualta saatu. Tämä tieto on
tuli tehdaskäynniltä!

tuotantolaitos kirjoitti:

Minut vakuutti Suolahden tuotantolaitoksen taso. Tuotanto on erittäin selvapiirteistä ja työtekniikka paljon kehittyneempää kuin Agcon Beauvaisin tuotantolaitoksella. Kokoonpanijoilla on selkeät työkortit ja työohjeet. Lopputestaus on traktoriteollisuuden huippua.

Toki Suolahden tehtaalla on se etulyöntiasema vaikkapa Beauvaisiin nähden, että Suolahteen on kuluneen viiden vuoden aikana investoitu yli 10 miljoonaa euroa. Beauvaisin tehdas on 80 luvun tasolla, eikä siellä ole toimivaa tuotannonvalvontaa ja ohjausta. Nyrkkipaja mikä nyrkkipaja ja tuotteet sen mukaisia hutiloiden koottuja.

Itse olen vakuuttunut Suolahden tuotannosta. Oikeastaan se oli tuo Ranskan reissu joka minun silmäni aukaisi.

Lue lisää

Oletkos ollut ennen massikan mies? Vai onko sinulla vieläkin MF Valtran ohella?

Jos, niin kerroppa omakohtaisia kokemuksia verraten MF ja Valtra. Ja tuo myös mallit esille.

ycluöyöä kirjoitti:

Ajeneuvokalusto rakentuu nykyisin tunnetuista ostokomponenteista, sama toimintamalli yleistyy myös muualla koneteollisuudessa.

Samoin asia on muilla traktorivalmistajilla, osto-osien määrä on prosentuaalisesti samaa luokkaa tuotetta kohti. Esimerkiksi nelivedon etuakselistot tulevat valtaosin italiasta ja saksasta.

Valtran kotimaisuusaste on reilusti yli 50%, otahan poika vihankiemuroissasi selvää mitä avainlipputarran vaatimus on. Otappa huviksesi selvää, miten paljon yhden Valtran välitön työllistamisvaikutus on vaikkapa yhden työpäivän tarkkuudella. Ei ole vain se muutama tunti metallityötä, vaikka yksinkertaisuudessasi olet asian näin ajatellut... Annan sen veran vinkkiä ennen tutkimustyötäsi, että yhden koneen työllistävyys tunneissa on kolminumeroinen luku.

Hytin laseissa lukee Pilkington tai Tamglass, älä horise perättömiä. Tiivistet ja verhoukset ovat kotimaiset. Hydrauliikan ja voimansiirron osat ovat valtaosin kotimaiset, tosin kaikkia moduuleita ei täällä valmisteta. Moottori on polttoainelaitteita, ilmansuodatinta ja äänenvaimenninta lukuunottamatta kotimainen. Polttoainelaitteiden software on kotimainen, hardware rakentuu Boschin vakio-osista...

Ohjaamo kokonaisuudessaan kotimainen, niin laadukas ja ergonominen että Massey-Fergusonikin on sen tuotteisiinsa välttämättä halunnut, samoin kuin moottorin. Tiedä vaikka suuriin Massikoihin asennettaisiin samalla logiikalla lähitulevaisuudessa Ergocabit varustettuna MF -logolla ja muovisella suurikehäisellä ohjauspyörällä.

Lue lisää

että valtroissa on jotain hyvääkin. Tai siis niihin saa rahalla jotain hyvää. Nimittäin hydraulisesti jousitetussa etuakselisysteemissä lukee FENDT !!!!! Siihen se valtrojen laatu sitten loppuukin! :-D

:-D

mun pakko myöntää kirjoitti:

että valtroissa on jotain hyvääkin. Tai siis niihin saa rahalla jotain hyvää. Nimittäin hydraulisesti jousitetussa etuakselisysteemissä lukee FENDT !!!!! Siihen se valtrojen laatu sitten loppuukin! :-D

:-D

Lue lisää

Muistatkos Fendt-ystäväiseni mikä traktoritehdas sai ensimmäisenä maailmassa ISO 9001 laatusertifikaatin?

No tietysti huippumoderni ja ajanmukaisen tuotannonohjausjärjestelmän omaava Valtran Suolahden tehdas. Vuosi oli 1993.

Vasta vuonna 1994 myönnettiin sama sertifikaatti saksalaiselle traktoritehtaalle Mannheimiin. Eli kyseessä ei ollut Fendtin Marktoberdorfin tuotantolaitos, vaan John-Deeren Mannheimin traktoritehdas.

Valtra oli myös maailman ensimmäinen traktorinvalmistaja, joka sai kaikki tuotantolaitoksensa tämän ISO 9001 sertifikaatin piiriin. Suolahden tehtaan jälkeen sertifioitiin Portugalin tehdas vuonna 1994 ja Brasilian tehtaan vuoro oli 1995. Sittemmin muut traktorinvalmistajat ovat seuranneet Valtraa tuotteittensa laatusertifioinnissa.

Vuonna 1995 Valtra oli maailman ensimmäinen traktorivalmistaja, jolla oli ISO 9001 kaikissa tuotantolaitoksissa. Tämä ISO 9001 sertifikaatti määritti laadun ennennäkemättömän korkealle traktorimaailmassa. ISO 9001 ei koske ainoastaan Suolahden loppukokoonpanotehdasta, vaan kaikkia traktoriteollisuuden osallistujia suunnittelusta järjestelmätoimittajien pienimpiin alihankkijoihin. ISO 9001 ei merkitse ainoastaan tuotteen korkeaa fyysistä laatua asiakkaan näkökulmasta, vaan siihen liittyy olennaisena osana mm. ympäristöjärjestelmät jätteenlajitteluineen, työntekijöiden työolosuhteet ja työehtosopimukset ym. ym.

Ja tiedoksesi: 900 tai A-valtran etuakselistossa ei lue millään varusteoptiolla Fendt, vaan Dana-Spicer.

ISO 9001 kirjoitti:

Muistatkos Fendt-ystäväiseni mikä traktoritehdas sai ensimmäisenä maailmassa ISO 9001 laatusertifikaatin?

No tietysti huippumoderni ja ajanmukaisen tuotannonohjausjärjestelmän omaava Valtran Suolahden tehdas. Vuosi oli 1993.

Vasta vuonna 1994 myönnettiin sama sertifikaatti saksalaiselle traktoritehtaalle Mannheimiin. Eli kyseessä ei ollut Fendtin Marktoberdorfin tuotantolaitos, vaan John-Deeren Mannheimin traktoritehdas.

Valtra oli myös maailman ensimmäinen traktorinvalmistaja, joka sai kaikki tuotantolaitoksensa tämän ISO 9001 sertifikaatin piiriin. Suolahden tehtaan jälkeen sertifioitiin Portugalin tehdas vuonna 1994 ja Brasilian tehtaan vuoro oli 1995. Sittemmin muut traktorinvalmistajat ovat seuranneet Valtraa tuotteittensa laatusertifioinnissa.

Vuonna 1995 Valtra oli maailman ensimmäinen traktorivalmistaja, jolla oli ISO 9001 kaikissa tuotantolaitoksissa. Tämä ISO 9001 sertifikaatti määritti laadun ennennäkemättömän korkealle traktorimaailmassa. ISO 9001 ei koske ainoastaan Suolahden loppukokoonpanotehdasta, vaan kaikkia traktoriteollisuuden osallistujia suunnittelusta järjestelmätoimittajien pienimpiin alihankkijoihin. ISO 9001 ei merkitse ainoastaan tuotteen korkeaa fyysistä laatua asiakkaan näkökulmasta, vaan siihen liittyy olennaisena osana mm. ympäristöjärjestelmät jätteenlajitteluineen, työntekijöiden työolosuhteet ja työehtosopimukset ym. ym.

Ja tiedoksesi: 900 tai A-valtran etuakselistossa ei lue millään varusteoptiolla Fendt, vaan Dana-Spicer.

Lue lisää

Todellisuudessa ISO 9001 laatusertifikaatti määrittikin sen , miten HUONOSTI koneen saa oikein sertifikaatin luvalla tehdä??
Muistissani on eräskin ISO 9001 sertifikaatin täyttänyt teollinen yritys, joka voi sen livulla LASKEA laatutasoaan ja näin ollen parantaa tuottavuutta nopeammalla tavaran kierrolla.. "Ei meidän kannata tehdä niin hyvin kuin tähän saakka, koska sertifikaatti velvoittaa meidät niin paljon vähempään!"

ISO 9001 kirjoitti:

Muistatkos Fendt-ystäväiseni mikä traktoritehdas sai ensimmäisenä maailmassa ISO 9001 laatusertifikaatin?

No tietysti huippumoderni ja ajanmukaisen tuotannonohjausjärjestelmän omaava Valtran Suolahden tehdas. Vuosi oli 1993.

Vasta vuonna 1994 myönnettiin sama sertifikaatti saksalaiselle traktoritehtaalle Mannheimiin. Eli kyseessä ei ollut Fendtin Marktoberdorfin tuotantolaitos, vaan John-Deeren Mannheimin traktoritehdas.

Valtra oli myös maailman ensimmäinen traktorinvalmistaja, joka sai kaikki tuotantolaitoksensa tämän ISO 9001 sertifikaatin piiriin. Suolahden tehtaan jälkeen sertifioitiin Portugalin tehdas vuonna 1994 ja Brasilian tehtaan vuoro oli 1995. Sittemmin muut traktorinvalmistajat ovat seuranneet Valtraa tuotteittensa laatusertifioinnissa.

Vuonna 1995 Valtra oli maailman ensimmäinen traktorivalmistaja, jolla oli ISO 9001 kaikissa tuotantolaitoksissa. Tämä ISO 9001 sertifikaatti määritti laadun ennennäkemättömän korkealle traktorimaailmassa. ISO 9001 ei koske ainoastaan Suolahden loppukokoonpanotehdasta, vaan kaikkia traktoriteollisuuden osallistujia suunnittelusta järjestelmätoimittajien pienimpiin alihankkijoihin. ISO 9001 ei merkitse ainoastaan tuotteen korkeaa fyysistä laatua asiakkaan näkökulmasta, vaan siihen liittyy olennaisena osana mm. ympäristöjärjestelmät jätteenlajitteluineen, työntekijöiden työolosuhteet ja työehtosopimukset ym. ym.

Ja tiedoksesi: 900 tai A-valtran etuakselistossa ei lue millään varusteoptiolla Fendt, vaan Dana-Spicer.

Lue lisää

mulle, olen niitä tehnyt suomalaiselle konepajateollisuudelle vuodesta 1992 alkaen vuoteen 2000. Tiedän myös, että laatujärjestelmällä, ja laadulla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Laatujärjestelmäthän on kehitetty japanissa tarkoituksena saada laatupoikkeamat poistettua tuotannosta. VOidaankin siis perustellusti sanoa, että yhtiöt joissa on laatuongelmia ollut, ovat järjestelmät ensimmäisinä käyttöön ottaneet. Jos ongelmia ei ole ollut, ei järjestelmääkään tarvita.

Niin, montakos järjestelmää olet konepajoissa pystyyn polkaissut????? Ja mitä se on vaikuttanut esim tuotantolinjakohtaisesti laatupoikkeamiin? Laitappa lukuja niin vertaillaan.

Sattumoisin muuten tiedän, että Fendtin tehtaalla on ollut oma järjestelmänsä, joka on vastannut iso 9000 järjestelmää jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Siellä se on vaan ollut osa tuotantoa, ei niinkään kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Ja hyvin on toiminut jo ennen ISO aikaa....

ISO 9001 kirjoitti:

Muistatkos Fendt-ystäväiseni mikä traktoritehdas sai ensimmäisenä maailmassa ISO 9001 laatusertifikaatin?

No tietysti huippumoderni ja ajanmukaisen tuotannonohjausjärjestelmän omaava Valtran Suolahden tehdas. Vuosi oli 1993.

Vasta vuonna 1994 myönnettiin sama sertifikaatti saksalaiselle traktoritehtaalle Mannheimiin. Eli kyseessä ei ollut Fendtin Marktoberdorfin tuotantolaitos, vaan John-Deeren Mannheimin traktoritehdas.

Valtra oli myös maailman ensimmäinen traktorinvalmistaja, joka sai kaikki tuotantolaitoksensa tämän ISO 9001 sertifikaatin piiriin. Suolahden tehtaan jälkeen sertifioitiin Portugalin tehdas vuonna 1994 ja Brasilian tehtaan vuoro oli 1995. Sittemmin muut traktorinvalmistajat ovat seuranneet Valtraa tuotteittensa laatusertifioinnissa.

Vuonna 1995 Valtra oli maailman ensimmäinen traktorivalmistaja, jolla oli ISO 9001 kaikissa tuotantolaitoksissa. Tämä ISO 9001 sertifikaatti määritti laadun ennennäkemättömän korkealle traktorimaailmassa. ISO 9001 ei koske ainoastaan Suolahden loppukokoonpanotehdasta, vaan kaikkia traktoriteollisuuden osallistujia suunnittelusta järjestelmätoimittajien pienimpiin alihankkijoihin. ISO 9001 ei merkitse ainoastaan tuotteen korkeaa fyysistä laatua asiakkaan näkökulmasta, vaan siihen liittyy olennaisena osana mm. ympäristöjärjestelmät jätteenlajitteluineen, työntekijöiden työolosuhteet ja työehtosopimukset ym. ym.

Ja tiedoksesi: 900 tai A-valtran etuakselistossa ei lue millään varusteoptiolla Fendt, vaan Dana-Spicer.

Lue lisää

Voin sanoo heti etten tiiä noista laatusysteemeistä tarkemmin yhtikäs mittään, ei oo tarinnu perehtyy.

Mut se Suolahen tehtaan siisteys ja hyvä järestys pisti meikä silmään ko sielä käytiin. Oon ollu muisakin raksatehtais retkillä, ja ei ton Suolahen tehtaan tarvi hävetä ainakaa Nyykkärin Basilhamin tai ton Jonnen tehtaan rinnalla. Nyykkäreisä on paljon just uusisa noita tehasvikoi ja löysii paikkoi enkä ihmettele yhtään ko muistelee sitä tehasta. Ja on täälpäin Jonnen laatikotkin brakannu välil aika pahoinkin. Valtran viat mitä on ollu on ollu kuitekin suht lievii kaasujousivikoi. Tää on kyl ihme homma ettei ne siel Suolahes saa noita kaasujousii kestään.

Kasaus kirjoitti:

Eipä siinä paljoa ole suomalaista metallimiestä tarvittu jos vaihteistokin turkissa tehdään....
No hytin raamit ja rajoittajan varret hitsaillaan pohjanmaalla. Etuakselit iltaliasta, polttoainelaitteet eurooppalaisia merkkejä, sähkölaitteet, eikös johtosarjoja joskus kasailtu venäjällä ??? Hytin lasit ei edes Pilkigtoneja niinkuin "Länsimerkeis".
Hydrauliikan komponentit Italia, Saksa.
Tasauspyörästön ratasparit Italia.
Valuosat Belgia ?
No jäähän siinä suomalaista työtä viel kasailla se, mutta mihin se kaikki mahtava liikevoitto sit meneekin ? On tainnu ilmaiset haalarit ja polkupyörät vähentyä sit Ameriikanisäntien myötä....
Mihin katos se mahtava Valtran mönkijä-prokkis, taitavat viel ettii niin loivaa mäkee viel että sais uuden nousun aikaan ??

Lue lisää

Osa käyttää samoja kikkeitä ja osia tehdään herra ties missä.

Mihin muuten menee ne Jonnen tehtaiden tuotteet, jotka tehdään Kiinassa?

Turkissa tehdään Nyykkäriä ja suolahtelaiseen askia (A-sarja)

Romaniassa tehtiin ennen Universalia (Fiat), voi vain kuvitella, mitä sieltä nykyään tulee... Tyhmemmätkin osaa teettää halpismaissa komponentteja, saati sitten koko traktoreita!

Zetkaa ja Jontikkaa tuossa ainoiksi itsenäisiksi joku kehui, voipi olla, mutta yhteistyö heilläkin pelaa tai on pelannut. Kanadassa myytiin zetkaa jontikkana jokunen vuosi sitten ja täälläkin olen nähnyt Keskosen vaihtokoneena joskus vihreän zetkan, liekö samoja peruja???

Ainakin omissa koneissani olen huomannut, että aika kirjavia ovat, yhdessä yhdenlaisia komponentteja ja toisessa toisenlaisia, mistä on kulloinkin halvemmalla saatu. Toiset kytkinlevyt kuluu herkemmin tai ei muuten kestä, piirilevyt renaa nostolaitteissa (ja maksaa saatanasti!), on tehty milloin missäkin "vinku-intiassa".

Valtraankin muuten tehdään Nastolassa levypyörät, se on Suomessa! Paineita on kait siinäkin accossa, että tehtäis puolassa nekin.

kaikilla merkeillä... kirjoitti:

Osa käyttää samoja kikkeitä ja osia tehdään herra ties missä.

Mihin muuten menee ne Jonnen tehtaiden tuotteet, jotka tehdään Kiinassa?

Turkissa tehdään Nyykkäriä ja suolahtelaiseen askia (A-sarja)

Romaniassa tehtiin ennen Universalia (Fiat), voi vain kuvitella, mitä sieltä nykyään tulee... Tyhmemmätkin osaa teettää halpismaissa komponentteja, saati sitten koko traktoreita!

Zetkaa ja Jontikkaa tuossa ainoiksi itsenäisiksi joku kehui, voipi olla, mutta yhteistyö heilläkin pelaa tai on pelannut. Kanadassa myytiin zetkaa jontikkana jokunen vuosi sitten ja täälläkin olen nähnyt Keskosen vaihtokoneena joskus vihreän zetkan, liekö samoja peruja???

Ainakin omissa koneissani olen huomannut, että aika kirjavia ovat, yhdessä yhdenlaisia komponentteja ja toisessa toisenlaisia, mistä on kulloinkin halvemmalla saatu. Toiset kytkinlevyt kuluu herkemmin tai ei muuten kestä, piirilevyt renaa nostolaitteissa (ja maksaa saatanasti!), on tehty milloin missäkin "vinku-intiassa".

Valtraankin muuten tehdään Nastolassa levypyörät, se on Suomessa! Paineita on kait siinäkin accossa, että tehtäis puolassa nekin.

Lue lisää

Omille markkinoille eli Jontikan omistamat tehtaat kiinassa tekevät vain sille markkina-alueelle tuotteitaan ja aivan omalla merkillä, ettei sekotettaisi Alkuperäisiin.
Aikanaan oli kokeilu jossa oli Zetor yhteistyötä se lopetettiin koska siitä meinas tulla politiikkaa.....

Alueen kirjoitti:

Omille markkinoille eli Jontikan omistamat tehtaat kiinassa tekevät vain sille markkina-alueelle tuotteitaan ja aivan omalla merkillä, ettei sekotettaisi Alkuperäisiin.
Aikanaan oli kokeilu jossa oli Zetor yhteistyötä se lopetettiin koska siitä meinas tulla politiikkaa.....

Lue lisää

Jontikat on niin sopivassa hinnassa, jos siis tosissaan ostaa ja ilman vaihtoa, että varmaan tehty samalla lailla, kuten toisetkin traktorit. Komponentit sieltä mistä halvimmalla ja kasataan lähempänä käyttäjiä.

Jos tosissaan kaikki tehtäs kalliilla saksalaisella työllä, niin varmaan maksais toisella lailla??

Nythän jd:n taluttaa lähes zetukan hinnalla liikkeestä.

Mutta vielä alkuperäiseen teemaan, Kaaleppi osta vaan uusi A-sarjalainen, jos tämän keskustelun jälkeen vielä valtteria ostat, jonin verstaan tuotteenkin saat sopivasti, kun et aikaile maksun kanssa.

Se on Puhdas Steyr tuo CS94. Eikä ole huono kone ollenkaan, harvinainen tosin. Kone on tehty Itävallan kylmiin oloihin joten sen soveltuvuus Suomeen on niinikään hyvä.

Tosin nämä V900 ja Steyr 94 eivät ole keskenään verrannolliset koneet; niden käyttötarkoitus on eriävä.

V6400 on samantasoinen ja verrattavissa oleva kone 94 Steyrin kanssa. Ovat muuten edellämainitut koneet serkuksia keskenään, moottori molemmissa sama 420 DW ja voimansiirrossa yhteneviä rakenteita peräisin -90 luvun taitteen kehitysyhteistyöstä.

Itävallasta kirjoitti:

Se on Puhdas Steyr tuo CS94. Eikä ole huono kone ollenkaan, harvinainen tosin. Kone on tehty Itävallan kylmiin oloihin joten sen soveltuvuus Suomeen on niinikään hyvä.

Tosin nämä V900 ja Steyr 94 eivät ole keskenään verrannolliset koneet; niden käyttötarkoitus on eriävä.

V6400 on samantasoinen ja verrattavissa oleva kone 94 Steyrin kanssa. Ovat muuten edellämainitut koneet serkuksia keskenään, moottori molemmissa sama 420 DW ja voimansiirrossa yhteneviä rakenteita peräisin -90 luvun taitteen kehitysyhteistyöstä.

Lue lisää

Juu, meil on kanssa tommonen CS94 Finlandia Case. On ihan mukava peli ajella, hiljainen ja hyvä lämmityslaite. Muuten en siit ohjaamosta niin hirveesti tykkää, hallintalaitteet oudoissapaikoissa. Semmonen kumman jäykkä se on käsitellä jos Valtuun vertaa. Ja tuttu murina sieltä pellin alta kuuluu, käynti samanmoinen kuin 6300.

xrlotöcx kirjoitti:

Juu, meil on kanssa tommonen CS94 Finlandia Case. On ihan mukava peli ajella, hiljainen ja hyvä lämmityslaite. Muuten en siit ohjaamosta niin hirveesti tykkää, hallintalaitteet oudoissapaikoissa. Semmonen kumman jäykkä se on käsitellä jos Valtuun vertaa. Ja tuttu murina sieltä pellin alta kuuluu, käynti samanmoinen kuin 6300.

Lue lisää

ole kiinnostanut minuakaan CS. On "kankeaniskainen" ja onko myös parikytkimelläkin vielä? Hydrauliikan tuottokin taisi olla alle 50 litraa. En ole vaivautunut edes koeajamaankaan koskaan

Juxu kirjoitti:

ole kiinnostanut minuakaan CS. On "kankeaniskainen" ja onko myös parikytkimelläkin vielä? Hydrauliikan tuottokin taisi olla alle 50 litraa. En ole vaivautunut edes koeajamaankaan koskaan

Lue lisää

""ja onko myös parikytkimelläkin vielä?"""

Tuo kommenttisi paljastaa että sinulla on jokin DB Casen aikainen trauma parikytkintä kohtaan. Sitä penkit takanurkasta nostettavaa mallia.

En tiiä sitä onko CS:ssa kytkin minkämoinen. Sen tiiän ettei se Casen parikytkin, samoin kun Internationaalin, ollut mikään häävinen käyttää.

Monessa merkissä tuo kytkin on toteutettu ihan järkevästi. Ja monessa työtehtäväs se parikytkin on paljon paree ja tarkempi käyttää kun pakka. Eikä se kuivakytkin normikäytössä kulu; yleensä ko ajokytkin vaihdetaan, niin VOA-levy ja sen asetelma laitetaan purkamatta takaisin. Hyvällä syyllä voi sanoo että VOA kytkin on ikuinen.

yfciöåäyuc kirjoitti:

""ja onko myös parikytkimelläkin vielä?"""

Tuo kommenttisi paljastaa että sinulla on jokin DB Casen aikainen trauma parikytkintä kohtaan. Sitä penkit takanurkasta nostettavaa mallia.

En tiiä sitä onko CS:ssa kytkin minkämoinen. Sen tiiän ettei se Casen parikytkin, samoin kun Internationaalin, ollut mikään häävinen käyttää.

Monessa merkissä tuo kytkin on toteutettu ihan järkevästi. Ja monessa työtehtäväs se parikytkin on paljon paree ja tarkempi käyttää kun pakka. Eikä se kuivakytkin normikäytössä kulu; yleensä ko ajokytkin vaihdetaan, niin VOA-levy ja sen asetelma laitetaan purkamatta takaisin. Hyvällä syyllä voi sanoo että VOA kytkin on ikuinen.

Lue lisää

Ei minulla mitään traumoja sitä kohtaan ole, eikä minulla koskaan ole ollut DB-Casea, eikä ylipäätään koskaan omassa käytössä parikytkimellistä konetta. Tässä ympäristössä olen niitä seuraillut, kun tuskailevat niiden säätöjen kanssa.. milloin se ei irroita kunnolla, milloin ei pidä - niin Fiateissa kuin Valmeteissakaan. Minä kun joudun käyttämään ulosoton kytkintä paljon, arvostan sen käytön helppoutta.. Peltotöissäkin sillä aikaa kun naapuripellolla kytketään VOA:ta, olen itse jo kohta puolessa sarkaa menossa! Lumilingon kanssa pihoja nyppiessä on pakka aivan ehdoton ym.ym. Käyttäköön se kaksoiskytkintä, joka siitä tykkää, mutta minulle se ei sovi!

Juxu kirjoitti:

Ei minulla mitään traumoja sitä kohtaan ole, eikä minulla koskaan ole ollut DB-Casea, eikä ylipäätään koskaan omassa käytössä parikytkimellistä konetta. Tässä ympäristössä olen niitä seuraillut, kun tuskailevat niiden säätöjen kanssa.. milloin se ei irroita kunnolla, milloin ei pidä - niin Fiateissa kuin Valmeteissakaan. Minä kun joudun käyttämään ulosoton kytkintä paljon, arvostan sen käytön helppoutta.. Peltotöissäkin sillä aikaa kun naapuripellolla kytketään VOA:ta, olen itse jo kohta puolessa sarkaa menossa! Lumilingon kanssa pihoja nyppiessä on pakka aivan ehdoton ym.ym. Käyttäköön se kaksoiskytkintä, joka siitä tykkää, mutta minulle se ei sovi!

Lue lisää

Kyllä minä oon tykänny tuosta Valtran parikytkimestä. Se on käyttölaitteeltaan hyvin toteutettu, suora vipuvälitys hyvässä paikassa on kevyt ja tarkka. Ja nopea käyttää.

Joo, Fiiatissa ja casesa se kytkin on niin kovir raskas ja tahmea, mun mielestä se johtuu siitä vaijerikäytöstä. Ja se nostettavanmallinen vipu on raskas ja hankala käyttää. Oli se Valmetissakin hankala se kytkin silloin 02 sarjalaisissa ja tosi raskas. Mut näissä uusissa on mielstävi varsin hyvä.

strkiyts kirjoitti:

Kyllä minä oon tykänny tuosta Valtran parikytkimestä. Se on käyttölaitteeltaan hyvin toteutettu, suora vipuvälitys hyvässä paikassa on kevyt ja tarkka. Ja nopea käyttää.

Joo, Fiiatissa ja casesa se kytkin on niin kovir raskas ja tahmea, mun mielestä se johtuu siitä vaijerikäytöstä. Ja se nostettavanmallinen vipu on raskas ja hankala käyttää. Oli se Valmetissakin hankala se kytkin silloin 02 sarjalaisissa ja tosi raskas. Mut näissä uusissa on mielstävi varsin hyvä.

Lue lisää

Se nopeus kyllä on eri luokassa kun joudut ensin irroittamaan kytkimen, kytkemään vaihteen, minkä jälkeen vasta voit kytkeä VOA:n. Vertaapa vaikka yhteen kevyeen vivun kääntöön kytkeäksesi tai puhumattakaan, että saat nypätä vain katkaisimesta.. ergonomisesti ja luontevasti, kurkottelematta kumpikin tapaus..

Juxu kirjoitti:

Se nopeus kyllä on eri luokassa kun joudut ensin irroittamaan kytkimen, kytkemään vaihteen, minkä jälkeen vasta voit kytkeä VOA:n. Vertaapa vaikka yhteen kevyeen vivun kääntöön kytkeäksesi tai puhumattakaan, että saat nypätä vain katkaisimesta.. ergonomisesti ja luontevasti, kurkottelematta kumpikin tapaus..

Lue lisää

No ei se hydraalipakalla noin yksoikosta se kytkentä oo. Pakko se on se vaihde irrottaa, ettei se akseli ryömi.

Meillä 8400 megas merkkivalo tuikuttaa kokoajan jos ulosoton vaihde on päällä. Ja tappi ryömii. Sama työmäärä se on mekaanisella ja hydraalisella kytkimellä käytettääs VOA:ta.

Ja se semmoonen ulosoton malli missä on se jarrupanta, on aivan susi perävetokärryjen kanssa. Perävedon kanssa kun ei se kytkentä koskaan tapahdu samaan aikaan nii se jarrupanta on jo muutaman viikon ajojen jälkeen sökö. Ja sitten tappi taas ryömii. Tää on koettu niin monasti 8360 Foordin kanssa. Tuo 8400 vallu on paljon paree perävetokärryn veturi just en takii, kun ei tartte pelätä sen jarrun palamista. Vielä kun se VOA:n kytkentä olis tunnokkaampi niin olis oikeenkin hyvä.

Juxu kirjoitti:

Se nopeus kyllä on eri luokassa kun joudut ensin irroittamaan kytkimen, kytkemään vaihteen, minkä jälkeen vasta voit kytkeä VOA:n. Vertaapa vaikka yhteen kevyeen vivun kääntöön kytkeäksesi tai puhumattakaan, että saat nypätä vain katkaisimesta.. ergonomisesti ja luontevasti, kurkottelematta kumpikin tapaus..

Lue lisää

Mihin Juxu vertaat, jos pidät Valtran parikytkintä huonona? Sitä se ei todellakaan ole vaan hakkaa käytettävyydessä monet hydraulipakat. Oletko koskaan edes kokeillut ilman mitään ennakkoasenteita?

Vertaatko 900:n kytkintä joihinkin Belaruksen Fiatin tai Casen räpellyksiin?

irrottaa kirjoitti:

No ei se hydraalipakalla noin yksoikosta se kytkentä oo. Pakko se on se vaihde irrottaa, ettei se akseli ryömi.

Meillä 8400 megas merkkivalo tuikuttaa kokoajan jos ulosoton vaihde on päällä. Ja tappi ryömii. Sama työmäärä se on mekaanisella ja hydraalisella kytkimellä käytettääs VOA:ta.

Ja se semmoonen ulosoton malli missä on se jarrupanta, on aivan susi perävetokärryjen kanssa. Perävedon kanssa kun ei se kytkentä koskaan tapahdu samaan aikaan nii se jarrupanta on jo muutaman viikon ajojen jälkeen sökö. Ja sitten tappi taas ryömii. Tää on koettu niin monasti 8360 Foordin kanssa. Tuo 8400 vallu on paljon paree perävetokärryn veturi just en takii, kun ei tartte pelätä sen jarrun palamista. Vielä kun se VOA:n kytkentä olis tunnokkaampi niin olis oikeenkin hyvä.

Lue lisää

Juuri niin yksioikoista se on, ei tarvitse irroittaa milloinkaan! Vanhemmassa koneessa ei edes ole koko vaihdetta. Eikä minun koneissa ole koskaan akseli ryöminyt.. jossain olen kyllä nähnyt ryömivän, mutta en nyt muista, mikä se oli. Arvelin että jotain säätövikoja varmaan??

Forjoor kirjoitti:

Mihin Juxu vertaat, jos pidät Valtran parikytkintä huonona? Sitä se ei todellakaan ole vaan hakkaa käytettävyydessä monet hydraulipakat. Oletko koskaan edes kokeillut ilman mitään ennakkoasenteita?

Vertaatko 900:n kytkintä joihinkin Belaruksen Fiatin tai Casen räpellyksiin?

Lue lisää

Vertaan sitä yleensä käytöltään pakkaan, merkillä ei ole väliä.

Juxu kirjoitti:

Juuri niin yksioikoista se on, ei tarvitse irroittaa milloinkaan! Vanhemmassa koneessa ei edes ole koko vaihdetta. Eikä minun koneissa ole koskaan akseli ryöminyt.. jossain olen kyllä nähnyt ryömivän, mutta en nyt muista, mikä se oli. Arvelin että jotain säätövikoja varmaan??

Lue lisää

Jos on niin yksoikonen kuski ettei ota sitä vaihdetta vapaalle nii se tietää hetkessä tuhoa sille jarrupannalle. Perävetokärryn kanssa työskentely on tosi takkuista tämänlaisen ulosoton kanssa. Vaihde on otettava salamana vapaalle, ettei panta pala. Ja ajo on tosi takkuista ku aina joutuu pysähtymään, vauhdissa irrotus ei onnaa.

Ei siinä säädöt auta tuohon jarrupantaongelmaan. Se on susi ulosoton malli tuo jarrupantaversio. Eikä se ole ainoastaan perävetokärry jonka käyttöön kyseinen ulosotto ei sovi vaan kaikki koneet joissa syntyy suuri massahitausmomentti.

ghlugö.ug kirjoitti:

Jos on niin yksoikonen kuski ettei ota sitä vaihdetta vapaalle nii se tietää hetkessä tuhoa sille jarrupannalle. Perävetokärryn kanssa työskentely on tosi takkuista tämänlaisen ulosoton kanssa. Vaihde on otettava salamana vapaalle, ettei panta pala. Ja ajo on tosi takkuista ku aina joutuu pysähtymään, vauhdissa irrotus ei onnaa.

Ei siinä säädöt auta tuohon jarrupantaongelmaan. Se on susi ulosoton malli tuo jarrupantaversio. Eikä se ole ainoastaan perävetokärry jonka käyttöön kyseinen ulosotto ei sovi vaan kaikki koneet joissa syntyy suuri massahitausmomentti.

Lue lisää

Perävetokärryjä käytettäessä kannattaa käyttää ajovoimanottoa. Vanhemmassa koneessani on, kuten olen maininnut on vivussa vapaa-asento - pakka ei vedä eikä jarruta, massavoimat saa vapaasti pyöritellä. Uudemmassa koneessa taas on automatiikka, joka huolehtii siitä, samoin kuin kytkennän pehmeydestäkin. Eikös Case olekin älykäs?? Ainakin tämä Itävaltalainen..

Forjoor kirjoitti:

Mihin Juxu vertaat, jos pidät Valtran parikytkintä huonona? Sitä se ei todellakaan ole vaan hakkaa käytettävyydessä monet hydraulipakat. Oletko koskaan edes kokeillut ilman mitään ennakkoasenteita?

Vertaatko 900:n kytkintä joihinkin Belaruksen Fiatin tai Casen räpellyksiin?

Lue lisää

Erilaita konetta, natikka 685 a95 ja 6850. Ehdottomasti mukavinpana käyttää pidän sitä natikan ulosottoa ei kun vipu eteen ja menoksi jos tulee jotain niin pois päältä vain yhdellä liikkeellä, esim sirkkelin pyörityksessä, isomman vallun ulosotto on periaatteessa hyvä kun antaa sen valon vaan vilkkua ja antaa vaihteen olla päällä sehän ei mitään riko, sitten on tuo muinaismuisto talon uusimmas konees..Mitä ihmeen väliä sillä on jos akseli ryömii, koska eihän se ees jaksa mitään pyörittää,vallus siitä saa ottaa kii käsin ja pysäyttää ei sielä voimaa oo kun kerran on irti kytketty, Natikas ainut haitta on kun käynnis ei akselia saa käsin pyöritettyä kun se jarrupanta pelaa ja panee hanttiin ja jos sattuu sellainen kone mikä ei liioin anna periksi, mutta pidän vaivaa pienenä siihen kytkennän helppouteen. joten sitä käytän varmaankin eniten ulosttokäyttöisin koneis.

Kolme... kirjoitti:

Erilaita konetta, natikka 685 a95 ja 6850. Ehdottomasti mukavinpana käyttää pidän sitä natikan ulosottoa ei kun vipu eteen ja menoksi jos tulee jotain niin pois päältä vain yhdellä liikkeellä, esim sirkkelin pyörityksessä, isomman vallun ulosotto on periaatteessa hyvä kun antaa sen valon vaan vilkkua ja antaa vaihteen olla päällä sehän ei mitään riko, sitten on tuo muinaismuisto talon uusimmas konees..Mitä ihmeen väliä sillä on jos akseli ryömii, koska eihän se ees jaksa mitään pyörittää,vallus siitä saa ottaa kii käsin ja pysäyttää ei sielä voimaa oo kun kerran on irti kytketty, Natikas ainut haitta on kun käynnis ei akselia saa käsin pyöritettyä kun se jarrupanta pelaa ja panee hanttiin ja jos sattuu sellainen kone mikä ei liioin anna periksi, mutta pidän vaivaa pienenä siihen kytkennän helppouteen. joten sitä käytän varmaankin eniten ulosttokäyttöisin koneis.

Lue lisää

Joo, varmasti asia on näin et Natikas on joutusin käytää. Mut kun on niitä tarpeita niin erilaisii.

Miten kun ajat perävetokärryillä maata tai jotain muuta, tykkäätkö sillonkin Natikan Voa:sta? Entäpä paalikone, jauhomylly ym.ym? Miten toimit sen ulosoton kans silloin? Onko jarrupanta kunnossa? Tää ei oo vittuiluu, vaan rehellinen kysymys.

Juxu kirjoitti:

Vertaan sitä yleensä käytöltään pakkaan, merkillä ei ole väliä.

Joo, no sit ymmärrän sun kantas täysin. Mut jos verrataan hyvää kuivalevykytkntä niin asia muuttuu aikalailla.

Noi vanhempien koneiden vaijerikäyttöset on pirun raskaita käyttää, niissä on säätöongelmaa ja vipu yleensä aika kauheessa paikassa. Näitä ongelmia ei ole jos omistaa nykyaikaisella ergonomialla varustetun A-Valtran. Siinä kytkin on aina kevytkäyttönen ja vipu on hyvällä hollilla. Onhan näihin saanut lisävarusteena sen sähköhydraulisen voimanottokytkimen jo pitkän aikaa, vaan todella harvaan koneeseen se on otettu. Tämä kertoo jo siitä, että Valtran voimanoton kytkin on sellaisenaan hyvä käyttää, sähköhydrauliikalla ergonomia ei sanottavasti parane.

dy8åpf7 kirjoitti:

Joo, varmasti asia on näin et Natikas on joutusin käytää. Mut kun on niitä tarpeita niin erilaisii.

Miten kun ajat perävetokärryillä maata tai jotain muuta, tykkäätkö sillonkin Natikan Voa:sta? Entäpä paalikone, jauhomylly ym.ym? Miten toimit sen ulosoton kans silloin? Onko jarrupanta kunnossa? Tää ei oo vittuiluu, vaan rehellinen kysymys.

Lue lisää

Perävetokärryn kanssa se ei ole hyvä, mutta joka paikassa muualla kyllä: siinä on se vapaa-asento, että ehtii raskaskin vehje hidastaa, ennenkuin päästää jarruun. Kuulemma se EI ole pannalla, vaan vastaavat levyt ovat myös siellä jarrupuolella kuin pitopuolellakin. En tiedä, ei ole ikinä tarvinnut katsoa

dy8åpf7 kirjoitti:

Joo, varmasti asia on näin et Natikas on joutusin käytää. Mut kun on niitä tarpeita niin erilaisii.

Miten kun ajat perävetokärryillä maata tai jotain muuta, tykkäätkö sillonkin Natikan Voa:sta? Entäpä paalikone, jauhomylly ym.ym? Miten toimit sen ulosoton kans silloin? Onko jarrupanta kunnossa? Tää ei oo vittuiluu, vaan rehellinen kysymys.

Lue lisää

Mein 399 fergu oli tosi huono vetokone vetävän kärryn kanssa. Syyt juurikin tuossa jarrullisessa ulosotonkytkimessä joka lisäksi hankalakäyttöinen, oli sitten miten hydraulinen tahansa. Se panta ei kestänyt montaa ketaa kirauttaa, niin jo luikerteli akseli kokoajan. Ja hakkuri kanssa yksi oikea monipakan tuho. IH 955 oli huomattavasti parempi ulosotonkytkimensä ansiosta.

Ferkussa lisäksi hankala yhdenkepinhämmennin vaihteisto takasi ajon työläyden.

dy8åpf7 kirjoitti:

Joo, varmasti asia on näin et Natikas on joutusin käytää. Mut kun on niitä tarpeita niin erilaisii.

Miten kun ajat perävetokärryillä maata tai jotain muuta, tykkäätkö sillonkin Natikan Voa:sta? Entäpä paalikone, jauhomylly ym.ym? Miten toimit sen ulosoton kans silloin? Onko jarrupanta kunnossa? Tää ei oo vittuiluu, vaan rehellinen kysymys.

Lue lisää

Eipä sitä takavetoa viitti maan ajoon käyttää kun on raskaampia nelikkojakin, siihen on ilman muuta 6850 siinä saa olla voa päällä kokoajan tarpeen vaaties sit vaan virtaa akseliin. Tosin jos työkseni sitä tekisin niin kone olis ilman muuta kuutonen tuokin on liian kevyt siihen hommaan. Eniten natikalla pyöritetään sirkkeliä ja ruiskutellaan, lisäksi lautaskoneen ja lietepumpun edes eikä niissä ole mitään huomautettavaa, muuta kuin, on tosi näppärä käyttää. Tuolla on se jarrupanta kunnossa vieläkin, edellisestä vedettiin kärryllä väljäksi kun sitä käytettiin vetävän kärryn kans, mutta eihän siitä mitään haittaa ollu jos pyöri omia aikojaan.

Valmetilta löytyy perustraktori eli A-sarja normaaliin käyttöön. Joka haluaa, ostaa sitten sen Ison Advancen tai Hitekin. Oma valinta. Näitä ei vaan jokatilalle osteta hintansa puolesta, tämä on talodellinen fakta. Ja mikä minkäkin käyttötarkoitus on, on syytä miettiä. 60 - 95 heppaisissa Valtra vaan on se ylivoimainen ykkönen, ei siellä oo Nyykkärin TL:stä, Casen Jxu:stä, JD 5000, Doraado Samesta ym. mitään vastusta Valtralle. Joka on kokeillut ajaa näitä em. koneita ja verrannut ilman mitään kiihkoa ymmärtää asian. A-sarjalainen hakkaa ajettavuudessa nämä muut, vaikka joitain hienouksia puuttuukin.

Peruskoneilla on se oma käyttötarkoituksensa ja onhan sitä perustraktoria kehitetty samassa suhteessa kuin nollavitosen peruja olevaa isompaa mallistoa. Jos se A75 on pullistettu 502, niin N141 on se pullistettu 805 tai 702. 905:sta onkin pullistettu T151

Yhtälailla samaa osaa ei oo uudessa A, N, T koneessa kuin on 02, 03 tai 05 sarjassa.

Osta vain Kaaleppi se ysisatanen jos hinta on OK. Josset tykkää, niin parin vuoden päästäkin koneen arvo on likimain sama. Ja myytyä saat varmasti, mitään et häviä.

löytyy kirjoitti:

Valmetilta löytyy perustraktori eli A-sarja normaaliin käyttöön. Joka haluaa, ostaa sitten sen Ison Advancen tai Hitekin. Oma valinta. Näitä ei vaan jokatilalle osteta hintansa puolesta, tämä on talodellinen fakta. Ja mikä minkäkin käyttötarkoitus on, on syytä miettiä. 60 - 95 heppaisissa Valtra vaan on se ylivoimainen ykkönen, ei siellä oo Nyykkärin TL:stä, Casen Jxu:stä, JD 5000, Doraado Samesta ym. mitään vastusta Valtralle. Joka on kokeillut ajaa näitä em. koneita ja verrannut ilman mitään kiihkoa ymmärtää asian. A-sarjalainen hakkaa ajettavuudessa nämä muut, vaikka joitain hienouksia puuttuukin.

Peruskoneilla on se oma käyttötarkoituksensa ja onhan sitä perustraktoria kehitetty samassa suhteessa kuin nollavitosen peruja olevaa isompaa mallistoa. Jos se A75 on pullistettu 502, niin N141 on se pullistettu 805 tai 702. 905:sta onkin pullistettu T151

Yhtälailla samaa osaa ei oo uudessa A, N, T koneessa kuin on 02, 03 tai 05 sarjassa.

Osta vain Kaaleppi se ysisatanen jos hinta on OK. Josset tykkää, niin parin vuoden päästäkin koneen arvo on likimain sama. Ja myytyä saat varmasti, mitään et häviä.

Lue lisää

ettei saa valehdella?

ole opettanut kirjoitti:

ettei saa valehdella?

zetor niin ei tartte sitä laatikkoa rassata.on paljon paremmpi hinta/laatu suhde verrattuna a-sarjalaiseen

ongelmallista varaosien suhteen. Takavuosina oli mahdollista tilata 4-turbo tai 6-vapari ja näissä oli sit ihan fyysisesti ymmärrettävistä syistä eri konepelti.
No kävi sit kylillä näin että tuli kolhu peltiin ja tilaamaan sit uutta peltiä, ei ollu ihan huomennakaan tais mennä reilu vuos ennenkun pelti löys perille...
Oli kaikenmaailman selityksiä vaihtuneista alihankkijoista, pienestä menekistä, hukassa olleista muoteista lähtien.
Toinen tapaus oli takatasauspyörästön jota odoteltiin kanssa erilaisten selitysten kera Italiasta kuukauden päivät..

Ei aina ole niin autuas se ns. kotimainen

Omaan JD 1140 -81 kun jotain osaa hakenu, ain on saannu ilman selityksiä seuraavalle päivälle, eikä o puntti tutissu kassalla.

räätälöitykin kirjoitti:

ongelmallista varaosien suhteen. Takavuosina oli mahdollista tilata 4-turbo tai 6-vapari ja näissä oli sit ihan fyysisesti ymmärrettävistä syistä eri konepelti.
No kävi sit kylillä näin että tuli kolhu peltiin ja tilaamaan sit uutta peltiä, ei ollu ihan huomennakaan tais mennä reilu vuos ennenkun pelti löys perille...
Oli kaikenmaailman selityksiä vaihtuneista alihankkijoista, pienestä menekistä, hukassa olleista muoteista lähtien.
Toinen tapaus oli takatasauspyörästön jota odoteltiin kanssa erilaisten selitysten kera Italiasta kuukauden päivät..

Ei aina ole niin autuas se ns. kotimainen

Omaan JD 1140 -81 kun jotain osaa hakenu, ain on saannu ilman selityksiä seuraavalle päivälle, eikä o puntti tutissu kassalla.

Lue lisää

Keskiviikko..tuli kolari...meni siinä vallusta pellit, katkes oli öljypohja halki etuaksila vääränä kaikkee pientä roinaa paloina koottiin tieltä autoon. Torstaina purettiin korjaamossa, perjantaina oli kaikki osat ympärillä, viikonloppuna ahkerat huoltomiehet teki hommia, maanantai aamuna oli ihan ehjä vallu ajossa. ja tämä tarina on tosi.

ole opettanut kirjoitti:

ettei saa valehdella?

Menikö JD-pojulla jauhot suuhun? Etkö muuhun pystynyt?

Hei, kannattaa opetella kommunikoimaan ihmisten tavoin. Kommenttisi on arvoton, täysin perusteeton.

Argumentoi, mikä edellisessä kommentissa menee valheen puolelle. Vai onko totuus liian karvas JD-pojun nieltäväksi?

jauhot suuhun kirjoitti:

Menikö JD-pojulla jauhot suuhun? Etkö muuhun pystynyt?

Hei, kannattaa opetella kommunikoimaan ihmisten tavoin. Kommenttisi on arvoton, täysin perusteeton.

Argumentoi, mikä edellisessä kommentissa menee valheen puolelle. Vai onko totuus liian karvas JD-pojun nieltäväksi?

Lue lisää

päästelet valheita, ei voi muuta kuin kysyä, eikö äiti ole opettanut ettei saa valehdella.. Kyllä kehua saa omaansa, jos haluaa, mutta VALEHDELLA EI!

räätälöitykin kirjoitti:

ongelmallista varaosien suhteen. Takavuosina oli mahdollista tilata 4-turbo tai 6-vapari ja näissä oli sit ihan fyysisesti ymmärrettävistä syistä eri konepelti.
No kävi sit kylillä näin että tuli kolhu peltiin ja tilaamaan sit uutta peltiä, ei ollu ihan huomennakaan tais mennä reilu vuos ennenkun pelti löys perille...
Oli kaikenmaailman selityksiä vaihtuneista alihankkijoista, pienestä menekistä, hukassa olleista muoteista lähtien.
Toinen tapaus oli takatasauspyörästön jota odoteltiin kanssa erilaisten selitysten kera Italiasta kuukauden päivät..

Ei aina ole niin autuas se ns. kotimainen

Omaan JD 1140 -81 kun jotain osaa hakenu, ain on saannu ilman selityksiä seuraavalle päivälle, eikä o puntti tutissu kassalla.

Lue lisää

Tämä ei nyt liity millään tavoin Suomen yleisimpiin traktoreihin kuuluvaan ysisataseen. Hakoteillä ollaan ja pahoin.

Toisaalta edellinen kommentti tuo esille erään ysisatasen lyömättömän erinomaisuuden: yleisyyden. Ysisatasen löytyy osat samantein, jos jotain sattuu. Näitä löytyy myös purkaamoilta, sillä yleisenä koneena näitä on jo rivistäkin pudonnut erinäisten tapaturmien johdosta.

Yksi asia mitä en ymmärrä ovat nämä kohkaajat jotka ostavat jonkin harvinaisen traktorimallin ja vinkuvat sitten osien saannista. Valtralla on paljon hyviä malleja joiden varaosahuolto toimii varmasti. Näistä uusista esim. 665, 865, 900, A95, 6300, 6400, 6800, 8100, 8400, 8550, N121, T150.

Sitten on näitä susimalleja 8200, 8350, 6100, 6900, M-sarja, S-sarja, C-sarja.

Pitää olla kieroutunut mieleltään joka ostaa tuollaisen susimallin. Kannattaisi suosia aina sitä kokoluokkansa yleisintä mallia. Tuo 6900 on ollut sellainen mielenköyhä malli, 100 hv kuutonen, ei hyvää päivää!!! Tämä malli on kehitetty 100-110/90 Fiattien käyttäjien toiveesta, heille kun ei yli 100 hv nelonen ollut vaihtoehto. Vaan väärässä entiset Fiatinmiehet olivat, 6900 menekki oli hyvin vaatimatonta, vaikka sitä alkuun vinguttiin: ""Pitää olla kuutonen, kuutonen on aina kuutonen, ei neloskone kestä 100hv"" ym. ym. Vaan nyt nämä entiset kutosFiatin miehet ajavat tyytyväistäpoikaa 6800/Hitech/N -Valtroillaan.

Kerran.... kirjoitti:

Keskiviikko..tuli kolari...meni siinä vallusta pellit, katkes oli öljypohja halki etuaksila vääränä kaikkee pientä roinaa paloina koottiin tieltä autoon. Torstaina purettiin korjaamossa, perjantaina oli kaikki osat ympärillä, viikonloppuna ahkerat huoltomiehet teki hommia, maanantai aamuna oli ihan ehjä vallu ajossa. ja tämä tarina on tosi.

Lue lisää

Ja loppuviikon ajan, kun kone oli parsittavana, isäntä teki töitä Valtran uudella esittelykoneella, jonka sai veloituksetta käyttöön jo samaisen keskiviikon iltana.

Tämä on yksi syy, miksi niitä esittelykoneita pidetään.

mutta kun kirjoitti:

päästelet valheita, ei voi muuta kuin kysyä, eikö äiti ole opettanut ettei saa valehdella.. Kyllä kehua saa omaansa, jos haluaa, mutta VALEHDELLA EI!

Älä itke JD-poju ja lähettele noita joutavia kommenttejasi. Mene vaikka saunaan, jos ajatukset selkiäisi.

Kerroppa nyt, mikä edellisessä kohdin on valhetta? Kerro tarkoin ja argumentoi luotettavin tietolähtein.

Ellet tähän kykene, niin ole hiljaa, mene saunaan ja vedä pää täyteen. Kyllä se siitä se ahdistus helpottaa!

proxima kirjoitti:

zetor niin ei tartte sitä laatikkoa rassata.on paljon paremmpi hinta/laatu suhde verrattuna a-sarjalaiseen

Justjoo ja jetsulleen!

Kyllä se pula-aika on onneksi takanapäin niin ei tarvi itähenkisiin koneisiin sekaantua. Kyllä senverran pitää selkärankaa olla että saa länsikoneen irti, vaikkapa sen suursuositun A-sarjalaisen.

Saako setsuuriin kolmen vuoden takuun?

Uuteen Aakkoseen saat kolmen vuoden takuun, laatikkoa eikä mitään muutakaan tarvitse rassata. Öljynvaihdot ovat ainoat tarvittavat rassaukset. Ja jos laatikkovika ilmenee kolmen vuoden aikana niin... ...niin ei sitä sinun tarvitse rassata eikä maksaa! Ja jos kone jostain syystä on pajalla, niin esittelykoneen saat nätisti pyytämällä käyttöösi. Työsi ei keskeenny!

Mites setsuurilla ja muilla ulkomaan satiaisilla?

ryhdistäydy! kirjoitti:

Älä itke JD-poju ja lähettele noita joutavia kommenttejasi. Mene vaikka saunaan, jos ajatukset selkiäisi.

Kerroppa nyt, mikä edellisessä kohdin on valhetta? Kerro tarkoin ja argumentoi luotettavin tietolähtein.

Ellet tähän kykene, niin ole hiljaa, mene saunaan ja vedä pää täyteen. Kyllä se siitä se ahdistus helpottaa!

Lue lisää

ole JD-poju, enkä erityisesti välitä sen enempää Jontikasta kuin Valtrastakaan. (Valtrasta välittäisin, jos sillä olisi YKSIKIN minulle sopiva malli, olen senverran isänmaallinen)En lähde kopioimaan valheitasi tähän. Saat lukea ne omasta tekstistäsi..

Ja toivon, että Agco uusisi pian näppärän traktorimallinsa, tai ajanmukaistaisi sen niin, että voisin ostaa suomalaisen traktorin!

etten suinkaan kirjoitti:

ole JD-poju, enkä erityisesti välitä sen enempää Jontikasta kuin Valtrastakaan. (Valtrasta välittäisin, jos sillä olisi YKSIKIN minulle sopiva malli, olen senverran isänmaallinen)En lähde kopioimaan valheitasi tähän. Saat lukea ne omasta tekstistäsi..

Ja toivon, että Agco uusisi pian näppärän traktorimallinsa, tai ajanmukaistaisi sen niin, että voisin ostaa suomalaisen traktorin!

Lue lisää

Missä ne valheet ovat, osoita se?

Sinähän tässä joutavassa väittelyssä alakynnessä olet kun solvaat valehtelijaksi, etkä pysty todistamaan sitä pitävin argumentein.

Todista kommentti vääräksi tai ole hiljaa solvauksinesi.

Älä yritä kääntää asiaa toiseen suuntaan, vaan vastaa väitteistäsi kuin mies. Niin minäkin teen.

ovat kirjoitti:

Missä ne valheet ovat, osoita se?

Sinähän tässä joutavassa väittelyssä alakynnessä olet kun solvaat valehtelijaksi, etkä pysty todistamaan sitä pitävin argumentein.

Todista kommentti vääräksi tai ole hiljaa solvauksinesi.

Älä yritä kääntää asiaa toiseen suuntaan, vaan vastaa väitteistäsi kuin mies. Niin minäkin teen.

Lue lisää

"60 - 95 heppaisissa Valtra vaan on se ylivoimainen ykkönen, ei siellä oo Nyykkärin TL:stä, Casen Jxu:stä, JD 5000, Doraado Samesta ym. mitään vastusta Valtralle. Joka on kokeillut ajaa näitä em. koneita ja verrannut ilman mitään kiihkoa ymmärtää asian. A-sarjalainen hakkaa ajettavuudessa nämä muut, vaikka joitain hienouksia puuttuukin."

Ylläoleva on silkkaa valetta. Jos SINUN mielestäsi (fanaattisuudessasi)Valtra hakkaa ajettavuudessa edellämainitut, ei se tarkoita että asia kaikkien mielestä on näin. Makuasia, josta ei voi kiistellä.. Jos vaikka sinä haluat hyppiä kuin kenguru traktorin istuimella ajaessasi, kaikki eivät siitä pidä

pitää sanoa? kirjoitti:

"60 - 95 heppaisissa Valtra vaan on se ylivoimainen ykkönen, ei siellä oo Nyykkärin TL:stä, Casen Jxu:stä, JD 5000, Doraado Samesta ym. mitään vastusta Valtralle. Joka on kokeillut ajaa näitä em. koneita ja verrannut ilman mitään kiihkoa ymmärtää asian. A-sarjalainen hakkaa ajettavuudessa nämä muut, vaikka joitain hienouksia puuttuukin."

Ylläoleva on silkkaa valetta. Jos SINUN mielestäsi (fanaattisuudessasi)Valtra hakkaa ajettavuudessa edellämainitut, ei se tarkoita että asia kaikkien mielestä on näin. Makuasia, josta ei voi kiistellä.. Jos vaikka sinä haluat hyppiä kuin kenguru traktorin istuimella ajaessasi, kaikki eivät siitä pidä

Lue lisää

No niinhän sinä JD-poju puhuit sitten itsesi pussukkaan. Opiksi sinulle: älä jatkossa ala venkuloimaan viisaammillesi ja solvaamaan totuudenkertojaa valehtelijaksi.

60 - 95 hevosvoimaisissa se Valtra on ylivoimainen ykkönen. Myyntimääräjärjestys tuossa kokoluokassa on A95, A85, 6250. Vasta näiden jälkeen tulee ensimmäisenä JD 5820, ja sen jälkeen muut ulkomaalaiset. En nyt muista tarkoin millä sijaluvulla ensimmäinen kilpailija on kokonaistilastossa, muistelisin 14 tai 15, mutta tästä en ole varma. On se myynntimäärätilasto malleittain minulla tuolla tallessa, muuta en nyt muista sitä kovin pitkälle ulkoa.

Jokatapauksessa 60 - 95hv koneissa A95 on ykkönen, myyntimäärää en nyt tarkoin muista. Ja tämä myyntimäärä on yksinomaan oivallisen tuotteen ansiota, sitä et pysty muuksi muuttamaan. Jos se 5820 JD olisi parempi ajettavuudeltaan ja ergonomialtaankuin A95, sekä muulla tavoin Valtraa paremmin soveltuva kone niin kai se tuolla tilastoissa näkyisi...

ole opettanut kirjoitti:

ettei saa valehdella?

Tämä edellinen kommentti kertoo tyhjentävästi, miten ulkomaan merkkien äijiä ottaa luonnolle Valtran suuri suosio. Tulee pakottava tarve sössöttää kiukuspäissään ihan joutavia.

Ja kun se on vielä perussarjaa edustava A95 joka pieksee myyntimäärissä vierasmaalaisten merkkien ne hienoimmatkin mallit.

jetsulleen!!! kirjoitti:

Justjoo ja jetsulleen!

Kyllä se pula-aika on onneksi takanapäin niin ei tarvi itähenkisiin koneisiin sekaantua. Kyllä senverran pitää selkärankaa olla että saa länsikoneen irti, vaikkapa sen suursuositun A-sarjalaisen.

Saako setsuuriin kolmen vuoden takuun?

Uuteen Aakkoseen saat kolmen vuoden takuun, laatikkoa eikä mitään muutakaan tarvitse rassata. Öljynvaihdot ovat ainoat tarvittavat rassaukset. Ja jos laatikkovika ilmenee kolmen vuoden aikana niin... ...niin ei sitä sinun tarvitse rassata eikä maksaa! Ja jos kone jostain syystä on pajalla, niin esittelykoneen saat nätisti pyytämällä käyttöösi. Työsi ei keskeenny!

Mites setsuurilla ja muilla ulkomaan satiaisilla?

Lue lisää

niin valtran takuu loppui siihen kun loppu takuuaika ja tuli tunnit täys. Mut ainakin JD:n, Zetorin ja natikan takuu on toiminut paremmin. Jopa 8000 tuntia ajettuihin koneisiin on tullut osia takuuseen. Se on meille suuri asia, sillä "pahimmillaan" koneeseen saattaa tulla jopa 3000 tuntia vuoden aikan, joten sen valtran takuu olis meillä kuitenkin VAIN sen vuoden puoltoista voimassa!

Ja yksi merkittävä tekijä on huolto ja korjauskäytäntö. Meillä on oma korjaamo, jossa kaikki remontit ja huollot tehdään. Valtra ei anna lupaa suorittaa takuuaikana huolto ja korjaustöitä omatoimisesti, eikä päästä omaa huoltomiestämme tehtaan koulutukseen. Ei meillä joudeta odottelemaan huoltomiehen tuloa tuntikaupalla, vaan huollot ja remontit tehdään kun koneella on seisokki, ja se on yleensä sesonkiaikaan aamuyöllä 02 ja 04 välillä. Siinä ajassa ehtii kummasti kun on työkalut ja osat valmiina. Huoltomiehet kun yleensä tulevat silmät ristissä ja sitten niiltä puuttuu kuitenkin jokin nippeli jota ne lähteevät hakemaan jostain.

Paras oli Valtran 8550 kanssa kun yksi keskitys holkki katosi kesken remontin, eikä sellaista kuulemma voinut sorvata???? Onnetonta palvelua! Huoltomies komennettiin kotia kasvamaan ja holkki sorvattiin itse. Kone oli ajallaan ajossa ja aamulla soitettiin että takuu ei ole enää voimassa....

Surkeeta sanon minä!

pussiin kirjoitti:

No niinhän sinä JD-poju puhuit sitten itsesi pussukkaan. Opiksi sinulle: älä jatkossa ala venkuloimaan viisaammillesi ja solvaamaan totuudenkertojaa valehtelijaksi.

60 - 95 hevosvoimaisissa se Valtra on ylivoimainen ykkönen. Myyntimääräjärjestys tuossa kokoluokassa on A95, A85, 6250. Vasta näiden jälkeen tulee ensimmäisenä JD 5820, ja sen jälkeen muut ulkomaalaiset. En nyt muista tarkoin millä sijaluvulla ensimmäinen kilpailija on kokonaistilastossa, muistelisin 14 tai 15, mutta tästä en ole varma. On se myynntimäärätilasto malleittain minulla tuolla tallessa, muuta en nyt muista sitä kovin pitkälle ulkoa.

Jokatapauksessa 60 - 95hv koneissa A95 on ykkönen, myyntimäärää en nyt tarkoin muista. Ja tämä myyntimäärä on yksinomaan oivallisen tuotteen ansiota, sitä et pysty muuksi muuttamaan. Jos se 5820 JD olisi parempi ajettavuudeltaan ja ergonomialtaankuin A95, sekä muulla tavoin Valtraa paremmin soveltuva kone niin kai se tuolla tilastoissa näkyisi...

Lue lisää

tullut tomppelixi vai ketä tarkoitat tuolla
JD pojullasi. Jos minua tarkoitat niin kuin
oletan niin sulla on pahasti nyt mennyt
arvailun puolelle nämä kirjoittajien persoonat.
Sulla alkaa selvästi jo keittämään,enkä käsitä
mitä tarkoitat pussiin puhumisella.
Ja jos ikäni tietäisit niin taitaisi se
pojuttelukin loppua. Mutta saathan sä pojutella
jos se jotenkin egoasi nostaa. Mutta sanallakaan
en ole kirjoittanut mistään A95 mallista enkä
5820 JD:sta koska kummastakaan minulla ei ole
mitään kokemusta.Sullekin tiedoksi että:
Lue tuo aloitus sieltä alkupäästä! Eikä se
Vallun menestys minua häiritse,päinvastoin,
työpaikkoja ja rahaa se tuo maahan.
Mutta eihän Mersukaan ole myydyin automerkki!
Eikä se heitä närästä, ei ainakaan minua
Mutta fanaattisilla vallu-uskovaisella menee
päivä pilalle jos joku uskaltaa epäillä että
ysisatanen ei olekkaan maailman mukavin ja
kätevin traktori. Omankin ysisataseni arvosteleminen saa täällä nuo vallulahkolaiset
kiehumaan.

JD- mies kirjoitti:

tullut tomppelixi vai ketä tarkoitat tuolla
JD pojullasi. Jos minua tarkoitat niin kuin
oletan niin sulla on pahasti nyt mennyt
arvailun puolelle nämä kirjoittajien persoonat.
Sulla alkaa selvästi jo keittämään,enkä käsitä
mitä tarkoitat pussiin puhumisella.
Ja jos ikäni tietäisit niin taitaisi se
pojuttelukin loppua. Mutta saathan sä pojutella
jos se jotenkin egoasi nostaa. Mutta sanallakaan
en ole kirjoittanut mistään A95 mallista enkä
5820 JD:sta koska kummastakaan minulla ei ole
mitään kokemusta.Sullekin tiedoksi että:
Lue tuo aloitus sieltä alkupäästä! Eikä se
Vallun menestys minua häiritse,päinvastoin,
työpaikkoja ja rahaa se tuo maahan.
Mutta eihän Mersukaan ole myydyin automerkki!
Eikä se heitä närästä, ei ainakaan minua
Mutta fanaattisilla vallu-uskovaisella menee
päivä pilalle jos joku uskaltaa epäillä että
ysisatanen ei olekkaan maailman mukavin ja
kätevin traktori. Omankin ysisataseni arvosteleminen saa täällä nuo vallulahkolaiset
kiehumaan.

Lue lisää

välitä jd-mies. Yksinkertaisuudessaan tässä on kyse samasta, minkä olen joutunut autopuolella kohtaamaan.

Nuorena miehenä, juuri kortin saaneena, ajelin vaari vainaan Lattalla, kun en muutakaan irti saanut, sillä olin juuri ostanut ensimmäisen kaivinkoneeni. Kolme vuotta sillä ajelin, joka vuosi ostin yhden uuden kaivinkoneen lisää. En väitä että latta olis hyvä auto, paska mikä paska, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että ajot tuli ajettua ja paljon mainettaan parempi se on.

No, vittuilua sain siitä kyllä kuulla, ihan niinkuin nyt saamme JD:n ja Fendtin nimet maininneina (emme mielestäni kehuneina) kuulla täällä.

No aika vieri ja piti ostaa uus auto. Satuin oikeeseen aikaan oikeesen paikkaan ja tuli tilaisuus ostaa 35000 ajettu hieno 300 mersu 6 pyttysellä riisselillä. Ajattelin että ostan kunnon auton kun kerran ostan, ja rahaakin sattui olemaan.

Ja siitäkös se vittuilu vasta alkoikin. Ja on jatkunut tähän päivään asti.

Olen joskus pohtinut mistä kaikki johtuu. No ensin se johtui tietty siitä, että muut kuvittelivat olevansa "arvoasteikolla" jotenkin korkeammalla toyotoineen. Mut se niitä vasta otti pannuun kun he joutuivat itse asettamassaan arvoasteikossa yhtäkkiä pohjalle.

Sama lienee täällä. Perseaukiset nöösit haluaisvat ajaa oikialla traktorilla, mutta pankki ei enää vekseliä anna. Joten joutuuvat körrööttelemään valumöteillään. Ja koska omia munauksiaan ei kehdata tunnustaa, koska pelätään jouduttavan naurunalaiseksi, pitää yrittää pitää kulissit pystyssä, ihan fanaattisuuteen asti!

Ihmisluonto on kyllä kummallinen. Väitän, että jos JD:tä alettaisiin kokoamaan valtran tarroilla, joka valtramies vaihtais heti sellaiseen! Se olisi kunniallinen tapa päästä eroon vanhasta valmetista!!

No, älkää huoliko, valtra saanee pian saman portaattoman kuin muutkin aggon koneet ja muutenkin komponentit yhdistyyvät. Valtra tuotemerkki pidetään tod näköisesti voimassa, ja sillä myydään ryhmän "karvalakkimallin" koneet, lähinnä afrikkaan ja eteläamerikkaan ja kaukoitään. Niin ja tietysti suomalaisille jusseille!

Heh heh että mua naurattaa nää valmetin miehet :-D

:-D

valumötti jannuista kirjoitti:

välitä jd-mies. Yksinkertaisuudessaan tässä on kyse samasta, minkä olen joutunut autopuolella kohtaamaan.

Nuorena miehenä, juuri kortin saaneena, ajelin vaari vainaan Lattalla, kun en muutakaan irti saanut, sillä olin juuri ostanut ensimmäisen kaivinkoneeni. Kolme vuotta sillä ajelin, joka vuosi ostin yhden uuden kaivinkoneen lisää. En väitä että latta olis hyvä auto, paska mikä paska, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että ajot tuli ajettua ja paljon mainettaan parempi se on.

No, vittuilua sain siitä kyllä kuulla, ihan niinkuin nyt saamme JD:n ja Fendtin nimet maininneina (emme mielestäni kehuneina) kuulla täällä.

No aika vieri ja piti ostaa uus auto. Satuin oikeeseen aikaan oikeesen paikkaan ja tuli tilaisuus ostaa 35000 ajettu hieno 300 mersu 6 pyttysellä riisselillä. Ajattelin että ostan kunnon auton kun kerran ostan, ja rahaakin sattui olemaan.

Ja siitäkös se vittuilu vasta alkoikin. Ja on jatkunut tähän päivään asti.

Olen joskus pohtinut mistä kaikki johtuu. No ensin se johtui tietty siitä, että muut kuvittelivat olevansa "arvoasteikolla" jotenkin korkeammalla toyotoineen. Mut se niitä vasta otti pannuun kun he joutuivat itse asettamassaan arvoasteikossa yhtäkkiä pohjalle.

Sama lienee täällä. Perseaukiset nöösit haluaisvat ajaa oikialla traktorilla, mutta pankki ei enää vekseliä anna. Joten joutuuvat körrööttelemään valumöteillään. Ja koska omia munauksiaan ei kehdata tunnustaa, koska pelätään jouduttavan naurunalaiseksi, pitää yrittää pitää kulissit pystyssä, ihan fanaattisuuteen asti!

Ihmisluonto on kyllä kummallinen. Väitän, että jos JD:tä alettaisiin kokoamaan valtran tarroilla, joka valtramies vaihtais heti sellaiseen! Se olisi kunniallinen tapa päästä eroon vanhasta valmetista!!

No, älkää huoliko, valtra saanee pian saman portaattoman kuin muutkin aggon koneet ja muutenkin komponentit yhdistyyvät. Valtra tuotemerkki pidetään tod näköisesti voimassa, ja sillä myydään ryhmän "karvalakkimallin" koneet, lähinnä afrikkaan ja eteläamerikkaan ja kaukoitään. Niin ja tietysti suomalaisille jusseille!

Heh heh että mua naurattaa nää valmetin miehet :-D

:-D

Lue lisää

kusiaispesään mennä sohasemaan.

JD- mies kirjoitti:

tullut tomppelixi vai ketä tarkoitat tuolla
JD pojullasi. Jos minua tarkoitat niin kuin
oletan niin sulla on pahasti nyt mennyt
arvailun puolelle nämä kirjoittajien persoonat.
Sulla alkaa selvästi jo keittämään,enkä käsitä
mitä tarkoitat pussiin puhumisella.
Ja jos ikäni tietäisit niin taitaisi se
pojuttelukin loppua. Mutta saathan sä pojutella
jos se jotenkin egoasi nostaa. Mutta sanallakaan
en ole kirjoittanut mistään A95 mallista enkä
5820 JD:sta koska kummastakaan minulla ei ole
mitään kokemusta.Sullekin tiedoksi että:
Lue tuo aloitus sieltä alkupäästä! Eikä se
Vallun menestys minua häiritse,päinvastoin,
työpaikkoja ja rahaa se tuo maahan.
Mutta eihän Mersukaan ole myydyin automerkki!
Eikä se heitä närästä, ei ainakaan minua
Mutta fanaattisilla vallu-uskovaisella menee
päivä pilalle jos joku uskaltaa epäillä että
ysisatanen ei olekkaan maailman mukavin ja
kätevin traktori. Omankin ysisataseni arvosteleminen saa täällä nuo vallulahkolaiset
kiehumaan.

Lue lisää

Enhän toki tarkoittanut sinua tuolla JD-pojulla vaan tuota ylempänä kirjoittanutta valehtelusta solvannutta tyhjäpäätä, jolta argumentit puuttuvat täysin. Syyttää valehtelusta perättömästi eikä kykene ja halua perustella sitä. Lueppa vaikka kyseinen ketju läpi, niin ymmärrät.

Nimimerkkiä "JD-mies arvostan" suuresti kommenttiesi perusteella. Pysyt pääosin asialinjalla ja kykenet argumentoimaan suurimman osan näkemyksistäsi. Lisäksi kommenttisi eivät ole tuulesta temmattuja, vaan perustuvat suurimmaksi osaksi eittämättömiin faktoihin.

Se tämän keskustelupalstan suuri ongelma on ettei nimimerkkiään voi luotettavasti vakioida, joten sen piikkiin tämäkin sekaannus menee.

Joten tarjoanpa sinulle JD-mies lasillisen jääkylmää vettä, niin voimme jatkaa keskustelua asialinjalla. Tarvittessa voin tarjota toisenkin lasillisen... ...ja jäiden kera ellei yksi kaato helpota...

valumötti jannuista kirjoitti:

välitä jd-mies. Yksinkertaisuudessaan tässä on kyse samasta, minkä olen joutunut autopuolella kohtaamaan.

Nuorena miehenä, juuri kortin saaneena, ajelin vaari vainaan Lattalla, kun en muutakaan irti saanut, sillä olin juuri ostanut ensimmäisen kaivinkoneeni. Kolme vuotta sillä ajelin, joka vuosi ostin yhden uuden kaivinkoneen lisää. En väitä että latta olis hyvä auto, paska mikä paska, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että ajot tuli ajettua ja paljon mainettaan parempi se on.

No, vittuilua sain siitä kyllä kuulla, ihan niinkuin nyt saamme JD:n ja Fendtin nimet maininneina (emme mielestäni kehuneina) kuulla täällä.

No aika vieri ja piti ostaa uus auto. Satuin oikeeseen aikaan oikeesen paikkaan ja tuli tilaisuus ostaa 35000 ajettu hieno 300 mersu 6 pyttysellä riisselillä. Ajattelin että ostan kunnon auton kun kerran ostan, ja rahaakin sattui olemaan.

Ja siitäkös se vittuilu vasta alkoikin. Ja on jatkunut tähän päivään asti.

Olen joskus pohtinut mistä kaikki johtuu. No ensin se johtui tietty siitä, että muut kuvittelivat olevansa "arvoasteikolla" jotenkin korkeammalla toyotoineen. Mut se niitä vasta otti pannuun kun he joutuivat itse asettamassaan arvoasteikossa yhtäkkiä pohjalle.

Sama lienee täällä. Perseaukiset nöösit haluaisvat ajaa oikialla traktorilla, mutta pankki ei enää vekseliä anna. Joten joutuuvat körrööttelemään valumöteillään. Ja koska omia munauksiaan ei kehdata tunnustaa, koska pelätään jouduttavan naurunalaiseksi, pitää yrittää pitää kulissit pystyssä, ihan fanaattisuuteen asti!

Ihmisluonto on kyllä kummallinen. Väitän, että jos JD:tä alettaisiin kokoamaan valtran tarroilla, joka valtramies vaihtais heti sellaiseen! Se olisi kunniallinen tapa päästä eroon vanhasta valmetista!!

No, älkää huoliko, valtra saanee pian saman portaattoman kuin muutkin aggon koneet ja muutenkin komponentit yhdistyyvät. Valtra tuotemerkki pidetään tod näköisesti voimassa, ja sillä myydään ryhmän "karvalakkimallin" koneet, lähinnä afrikkaan ja eteläamerikkaan ja kaukoitään. Niin ja tietysti suomalaisille jusseille!

Heh heh että mua naurattaa nää valmetin miehet :-D

:-D

Lue lisää

Tätä samaa jorinaa ovat ulkomaan traktorimerkin miehet pitäneet jo -60 luvulta lähtien jolloin suursuosikki Valmet "Synkro" 565 aloitti ulkolaisten turpaanlyönnin täällä Suomessa. Ja vuosi vuodelta prosentuaalinen osuus vain kasvaa 565:n viitoittamalla tiellä.

Tähän samaan vierasmaalaisjorinaan kuuluu olennaisena osana myös veikkailu tulevasta tuotenimestä/rakenneratkaisuista. Milloin Valmetista piti tulla Volvo, milloin Steyr, milloin Renault, milloin MF, milloin Mahindra, Milloin Claas, milloin Agco jne. jne...

Vaan niin se vaan Valtran ainutlaatuiset rakenneratkaisut ovat, pysyvät ja kehittyvät tasaisesti. Ja kokoajan Valtra lisää osuuttaan pohjoismaisessa kalustossa: Valtran semantiikka puree.

Tuo Ladavertaus on vähintäänkin ontuva: Lada rinnastetaan traktorimaailmassa Belarukseen.

Valtra rinnastetaan automaailmassa sekä Volvon V70/S80 malleihin sekä jossain määrin Saabeihin. Tuotteena Valtran sukulaisuus on vahva etenkin noihin isoihin Volvoihin. Valmet -05 sarjan aikaan samat suunnittelijat ja muotoilijat kehittivät -05 sarjaa yhdessä Volvo 740/760 kanssa. Näissä tuotteissa on monia yhteneväisyyksiä voimansiirron rakenneratkaisuissa ja etenkin ohjaamossa. Mielestäni Volvon 740 on ollut varsin erinomainen tuote kuten myös serkkunsa Valmet -05 sarja.

isäntä kirjoitti:

Ja loppuviikon ajan, kun kone oli parsittavana, isäntä teki töitä Valtran uudella esittelykoneella, jonka sai veloituksetta käyttöön jo samaisen keskiviikon iltana.

Tämä on yksi syy, miksi niitä esittelykoneita pidetään.

Lue lisää

Joo, se duunaa kivasti tää Valmetin esittelykonesysteemi. Met kans saatiin viikos esittelyvehje ajoon ku oma kone kaatu metässä.

Ainoo oli et polttoaineet piti maksaa omasta pussista ja vakuutus sen viikon ajalt. Mut nää kustannukset ois menny toki omallakin koneella.

valumötti jannuista kirjoitti:

välitä jd-mies. Yksinkertaisuudessaan tässä on kyse samasta, minkä olen joutunut autopuolella kohtaamaan.

Nuorena miehenä, juuri kortin saaneena, ajelin vaari vainaan Lattalla, kun en muutakaan irti saanut, sillä olin juuri ostanut ensimmäisen kaivinkoneeni. Kolme vuotta sillä ajelin, joka vuosi ostin yhden uuden kaivinkoneen lisää. En väitä että latta olis hyvä auto, paska mikä paska, mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että ajot tuli ajettua ja paljon mainettaan parempi se on.

No, vittuilua sain siitä kyllä kuulla, ihan niinkuin nyt saamme JD:n ja Fendtin nimet maininneina (emme mielestäni kehuneina) kuulla täällä.

No aika vieri ja piti ostaa uus auto. Satuin oikeeseen aikaan oikeesen paikkaan ja tuli tilaisuus ostaa 35000 ajettu hieno 300 mersu 6 pyttysellä riisselillä. Ajattelin että ostan kunnon auton kun kerran ostan, ja rahaakin sattui olemaan.

Ja siitäkös se vittuilu vasta alkoikin. Ja on jatkunut tähän päivään asti.

Olen joskus pohtinut mistä kaikki johtuu. No ensin se johtui tietty siitä, että muut kuvittelivat olevansa "arvoasteikolla" jotenkin korkeammalla toyotoineen. Mut se niitä vasta otti pannuun kun he joutuivat itse asettamassaan arvoasteikossa yhtäkkiä pohjalle.

Sama lienee täällä. Perseaukiset nöösit haluaisvat ajaa oikialla traktorilla, mutta pankki ei enää vekseliä anna. Joten joutuuvat körrööttelemään valumöteillään. Ja koska omia munauksiaan ei kehdata tunnustaa, koska pelätään jouduttavan naurunalaiseksi, pitää yrittää pitää kulissit pystyssä, ihan fanaattisuuteen asti!

Ihmisluonto on kyllä kummallinen. Väitän, että jos JD:tä alettaisiin kokoamaan valtran tarroilla, joka valtramies vaihtais heti sellaiseen! Se olisi kunniallinen tapa päästä eroon vanhasta valmetista!!

No, älkää huoliko, valtra saanee pian saman portaattoman kuin muutkin aggon koneet ja muutenkin komponentit yhdistyyvät. Valtra tuotemerkki pidetään tod näköisesti voimassa, ja sillä myydään ryhmän "karvalakkimallin" koneet, lähinnä afrikkaan ja eteläamerikkaan ja kaukoitään. Niin ja tietysti suomalaisille jusseille!

Heh heh että mua naurattaa nää valmetin miehet :-D

:-D

Lue lisää

On se kumma juttu, ettei toisille kelpaa mikään, mulla kanssa oli monta latukkaa, ei ollut hyvä, ainaista pilluilua. Sitten ostin muutaman mersun, ei ollut sekään hyvä, oli vielä huonompi juttu. Tuli kaikenlaista ongelmaa, ei niihin mersuihin, vaan muuten kateelliset järjesti, että ajelen nykyään pösöllä ja ei kukaan pilluile.
Sama on näissä traktoreissa, ihan vapaassa kaupassa ovat, ei ole säännöstelty vuosiin. Luulis saavan ajella millä haluaa!
Järkimies ajelee varmaan uudella zetkalla, mutta meeppä ostaan, niin johan oot jossain komukka-kastissa jne.
Mersuista mulla ei oo kuin hyvää sanottavaa, mutta kateellisista naapureista ei ole hyvää sanottavaa. Jotkut voi tehdä vaikeaksi elämän, jos sille päälle sattuu!

Sinuna kävisin jossain koeajamassa sen
6400 vallun ja senjäjkeen sen ysisatasen,niin ei
tule pettymystä valinnassa kuten minulle kävi.
Ei halvalla saa hyvää vaikka on kuinka suosittu.
Voi se ysisatanenkin tuntua mahtavalta koneelta
jos on Belaruksella ennen ajellut. Ja pärjäähän
sillä ysisatasellakin jos on karvalakkimalleihin
tottunut. 2000:n tunnin kokemuksella kun jo on
tuota perstuntumaa.

JD-mies kirjoitti:

Sinuna kävisin jossain koeajamassa sen
6400 vallun ja senjäjkeen sen ysisatasen,niin ei
tule pettymystä valinnassa kuten minulle kävi.
Ei halvalla saa hyvää vaikka on kuinka suosittu.
Voi se ysisatanenkin tuntua mahtavalta koneelta
jos on Belaruksella ennen ajellut. Ja pärjäähän
sillä ysisatasellakin jos on karvalakkimalleihin
tottunut. 2000:n tunnin kokemuksella kun jo on
tuota perstuntumaa.

Lue lisää

On niin ikävä jälkeenpäin katua, ettei sittenkin ostanut kehittyneempää, parempaa versiota! Silloin on rahat menneet vähän "kuin kankkulan kaivoon"

JD-mies kirjoitti:

Sinuna kävisin jossain koeajamassa sen
6400 vallun ja senjäjkeen sen ysisatasen,niin ei
tule pettymystä valinnassa kuten minulle kävi.
Ei halvalla saa hyvää vaikka on kuinka suosittu.
Voi se ysisatanenkin tuntua mahtavalta koneelta
jos on Belaruksella ennen ajellut. Ja pärjäähän
sillä ysisatasellakin jos on karvalakkimalleihin
tottunut. 2000:n tunnin kokemuksella kun jo on
tuota perstuntumaa.

Lue lisää

JD-miehen kanssa olen samaa mieltä että kannattaa koeajaa ja tutustua kokoluokan eri vaihtoehtoihin.

6300 on verrannollisempi kone tuon 900:n kanssa teholuokkansa puolesta, muuten Mezzo on paljon isompi. Etsihän Kaaleppi käsiisi myös ylemmän keskiluokan traktorivertailu Koneviestistä 1/98. Siellä on verrattuna yleisimmät 90hv mallit tuolta vuodelta. Vertailussa olivat V865, V6400, MF4250, NH L 95, Case 4240. Tuolta saat jotain suuntaa asiaan, toki Case on muuttunut tuon 4240:n jälkeen melkoisesti vuonna 1999. Samoin 865 ja 900 välillä tuli isoja muutoksia 1999.

Tuosta testiraportista käy mielestäni hyvin ilmi V865 ja V6400 erot niiden käyttötarkoituksen mukaan. Itselläni on tämänhetken kokemusta reilusti nimimerkkini mukaisista koneista ,ts. omistan ne tällä hetkellä. Noista kolmesta ajan eniten 900:lla ja pidän sen noista koneistani käteensopivimpana. Ei ne isomman eliittiluokan hienoudet ja suuret tehot muuta sitä perusergonomiaa ja käytettävyyttä paremmaksi. Minun kohdallani on niin, että tuolla 900:lla ajoon lähden, ellei koneen koolla ole merkitystä. Itse pidän 900:n noista kolmesta parhaimpana ajettavana ja hinta/laatu suhteeltaan parhaimpana. Ja kunhan ysisataseeni tule 7000 tuntia tauluun, niin uuteen A85/A95 Valtraan minä sitä 99% todennäköisyydellä vaihtamaan lähden.

Kun Kaaleppi vertaat 6300 ja 900, niin ota huomioon ylläpitokulut. Ne ovat Mezzossa huomattavasti suuremmat niin huoltotarvikkeiden kuin polttoaineenkulutuksenkin osalta. Jälleenmyyntiarvo näillä molemmilla säilyy yhtä hyvin, molemmat kun ovat suosittuja malleja. Eikä siinä lähtöhinnassakaan suuria eroja ole jos noin 2000 vuotisia verrataan.

Mutta se sinun käyttötarkoituksesi ratkaisee eniten, ja se, edellytätkö traktoriltasi viimeiset hienoudet sekä egonkohotusominaisuuksia.

Juxu kirjoitti:

On niin ikävä jälkeenpäin katua, ettei sittenkin ostanut kehittyneempää, parempaa versiota! Silloin on rahat menneet vähän "kuin kankkulan kaivoon"

JuXu hyvä, ensinnäkin: 900 Valtraa on kehitetty samassa suhteessa eteenpäin kokoajan kuin isompiakin malleja. Koita nyt ymmärtää tämä asia, ellei se muuten aukene niin mene tutkimaan koneliikkeiden vaihtokoneita ja niiden kehitysasteita.

Toisekseen: Myös 900:een on saanut uutena "hienouksia", vaan aniharva niitä on koneeseensa valinnut, ymmärrätkö mistä tämä johtuu. Ei se sinun näkemyksesi mukainen "kehittyneempi tekniikka" ole välttämättä parempaa, saatika soveltuvampaa. Itse tiedä tämän kokemuksesta, sillä minulla on traktoreina myös näitä sinun mainitsemiasi "kehittyneempiä" malleja.

On eriasia, jos se viimeisimmät hienoudet omaava kone pystytään perustelemaan sellaisella käytöllä mihin niitä todella tarvitaan, esim. tietyt urakointityöt. Tai sitten egonkohotus, joillekin on ihan sama mitä se maksaa kunhan vain on "kehittyneempi" kuin naapurilla.

900 Valtrassa on nykyaikainen ajettavuus ja ergonomia, mutta nämä hienoudet yleensä puuttuvat.

Valtrassa ei ole sitä vaaraa että rahat menisivät "Kankkulan kaivoon". Kuten tuolla ylempänä joku sen totesikin, näiden koneiden vuotuinen arvonalenema on korkeintaan muutamia satasia. Ja kysyntää 900 Valtroilla on.

Eli jos oletetaan ettei kone miellytä, niin siitä saa parinkin vuoden päästä likimain omansa pois ellei ole ostaessa mennyt maksamaan ylihintaa. Ja kysyntää näillä suomen suosituimmilla malleilla on, käytettyjen koneiden vaihtuvuus Valtran myynnissä on kiivasta. Tätä on Casemiehen vaikea ymmärtää, sillä Casessahan arvonalenema on tunnetusti reipasta. Koetahan Juxu verrata vaikkapa -99 ja -01 mallisia vastaavia Valtroja pyynneiltään, niin siitä saa jo jotain osviittaa 900:n pienestä pääomakulusta. Ja otahan huomioon mitä ne ovat uutena maksaneet, nykyisin pyyntihinnat käytetyistä ovat lähes samoja.

Kaalepille annan kullanarvoisen neuvon koneiden hintaa haarukoidessasi: Kysy suorankaupan nettotarjous uudesta A85 Valtrasta ilman vaihtokonetta, ja vertaa näiden käytettyjen pyynti/myyntihintaa siihen. Ja ota huomioon, että uuteen saat kolmen vuoden takuun.

900/8150/5130-mies kirjoitti:

JuXu hyvä, ensinnäkin: 900 Valtraa on kehitetty samassa suhteessa eteenpäin kokoajan kuin isompiakin malleja. Koita nyt ymmärtää tämä asia, ellei se muuten aukene niin mene tutkimaan koneliikkeiden vaihtokoneita ja niiden kehitysasteita.

Toisekseen: Myös 900:een on saanut uutena "hienouksia", vaan aniharva niitä on koneeseensa valinnut, ymmärrätkö mistä tämä johtuu. Ei se sinun näkemyksesi mukainen "kehittyneempi tekniikka" ole välttämättä parempaa, saatika soveltuvampaa. Itse tiedä tämän kokemuksesta, sillä minulla on traktoreina myös näitä sinun mainitsemiasi "kehittyneempiä" malleja.

On eriasia, jos se viimeisimmät hienoudet omaava kone pystytään perustelemaan sellaisella käytöllä mihin niitä todella tarvitaan, esim. tietyt urakointityöt. Tai sitten egonkohotus, joillekin on ihan sama mitä se maksaa kunhan vain on "kehittyneempi" kuin naapurilla.

900 Valtrassa on nykyaikainen ajettavuus ja ergonomia, mutta nämä hienoudet yleensä puuttuvat.

Valtrassa ei ole sitä vaaraa että rahat menisivät "Kankkulan kaivoon". Kuten tuolla ylempänä joku sen totesikin, näiden koneiden vuotuinen arvonalenema on korkeintaan muutamia satasia. Ja kysyntää 900 Valtroilla on.

Eli jos oletetaan ettei kone miellytä, niin siitä saa parinkin vuoden päästä likimain omansa pois ellei ole ostaessa mennyt maksamaan ylihintaa. Ja kysyntää näillä suomen suosituimmilla malleilla on, käytettyjen koneiden vaihtuvuus Valtran myynnissä on kiivasta. Tätä on Casemiehen vaikea ymmärtää, sillä Casessahan arvonalenema on tunnetusti reipasta. Koetahan Juxu verrata vaikkapa -99 ja -01 mallisia vastaavia Valtroja pyynneiltään, niin siitä saa jo jotain osviittaa 900:n pienestä pääomakulusta. Ja otahan huomioon mitä ne ovat uutena maksaneet, nykyisin pyyntihinnat käytetyistä ovat lähes samoja.

Kaalepille annan kullanarvoisen neuvon koneiden hintaa haarukoidessasi: Kysy suorankaupan nettotarjous uudesta A85 Valtrasta ilman vaihtokonetta, ja vertaa näiden käytettyjen pyynti/myyntihintaa siihen. Ja ota huomioon, että uuteen saat kolmen vuoden takuun.

Lue lisää

ettei traktoria tarvitsisi olla yhtenään vaihtamassa, se kannattaa ostaa sellainen, että se vastaa tarkoitustaan pitkään. Onhan jotkut "hienoudet" pitkässä juoksussa paljon edullisemmatkin, esimerkiksi vaikkapa monilevykytkin sekä hydraulipakalla olevat ulosoton- ja nelivedon kytkimet. Nehän ovat "ikuisia". Sitäpaitsi ulosoton kytkin ainakaan ei ole Valtrassa kovinkaan ergonominen kurkoteltava: ajattelepa tilanne, jossa yrität tarkkailla oikean olkapääsi yli työkoneen käynnistämistä kurkottaen vasemmalle ulosoton kytkintä ja samaan aikaa nosta ajokytkintä niin ettei se repäise.. Kiusaus suuri jättää myös sen vaihde päälle pitemmäksikin kuin 5 minuutiksi.. Sähkönostolaitehan siinä onkin, edes, ja on kyllä paikallaan. Muistelisin, että nostolaitehydrauliikan tunnustelu on A- sarjassa edelleen työntövarressa; se on kyntötyössä hyvä ja tarkka, mutta muissa töissä tunnustelua ei voi käyttää, esimerkiksi tien lanauksessa on erittäin hyvä käyttää tunnustelua, jonka vetovarsitunnustelulla saa.
Egon kohotus minulle on kammoksuttava asia: sen vuoksi olen joskus ajanut Belaruksellakin. Niistä kahdesta kokeilusta minulle tulikin kallis!

Toivon mukaan Valtran pikkusarja pian saa ne pakat sisälmyksiinsä, että voisin seuraavassa vaihdossa siirtyä suomalaiseen.. Tuo vanhempi kone kun tulee vaihtovuoroon 3-4 vuoden päästä!

Juxu kirjoitti:

ettei traktoria tarvitsisi olla yhtenään vaihtamassa, se kannattaa ostaa sellainen, että se vastaa tarkoitustaan pitkään. Onhan jotkut "hienoudet" pitkässä juoksussa paljon edullisemmatkin, esimerkiksi vaikkapa monilevykytkin sekä hydraulipakalla olevat ulosoton- ja nelivedon kytkimet. Nehän ovat "ikuisia". Sitäpaitsi ulosoton kytkin ainakaan ei ole Valtrassa kovinkaan ergonominen kurkoteltava: ajattelepa tilanne, jossa yrität tarkkailla oikean olkapääsi yli työkoneen käynnistämistä kurkottaen vasemmalle ulosoton kytkintä ja samaan aikaa nosta ajokytkintä niin ettei se repäise.. Kiusaus suuri jättää myös sen vaihde päälle pitemmäksikin kuin 5 minuutiksi.. Sähkönostolaitehan siinä onkin, edes, ja on kyllä paikallaan. Muistelisin, että nostolaitehydrauliikan tunnustelu on A- sarjassa edelleen työntövarressa; se on kyntötyössä hyvä ja tarkka, mutta muissa töissä tunnustelua ei voi käyttää, esimerkiksi tien lanauksessa on erittäin hyvä käyttää tunnustelua, jonka vetovarsitunnustelulla saa.
Egon kohotus minulle on kammoksuttava asia: sen vuoksi olen joskus ajanut Belaruksellakin. Niistä kahdesta kokeilusta minulle tulikin kallis!

Toivon mukaan Valtran pikkusarja pian saa ne pakat sisälmyksiinsä, että voisin seuraavassa vaihdossa siirtyä suomalaiseen.. Tuo vanhempi kone kun tulee vaihtovuoroon 3-4 vuoden päästä!

Lue lisää

Hydraulinen suunnanmuuttaja, joka tuntuu olevan "pakollinen", kun sille on oppinut sekä hydrauliikan tuotto, joka saisi olla edes sen 60l/min. Ja tietysti nappikytkin!

Juxu kirjoitti:

ettei traktoria tarvitsisi olla yhtenään vaihtamassa, se kannattaa ostaa sellainen, että se vastaa tarkoitustaan pitkään. Onhan jotkut "hienoudet" pitkässä juoksussa paljon edullisemmatkin, esimerkiksi vaikkapa monilevykytkin sekä hydraulipakalla olevat ulosoton- ja nelivedon kytkimet. Nehän ovat "ikuisia". Sitäpaitsi ulosoton kytkin ainakaan ei ole Valtrassa kovinkaan ergonominen kurkoteltava: ajattelepa tilanne, jossa yrität tarkkailla oikean olkapääsi yli työkoneen käynnistämistä kurkottaen vasemmalle ulosoton kytkintä ja samaan aikaa nosta ajokytkintä niin ettei se repäise.. Kiusaus suuri jättää myös sen vaihde päälle pitemmäksikin kuin 5 minuutiksi.. Sähkönostolaitehan siinä onkin, edes, ja on kyllä paikallaan. Muistelisin, että nostolaitehydrauliikan tunnustelu on A- sarjassa edelleen työntövarressa; se on kyntötyössä hyvä ja tarkka, mutta muissa töissä tunnustelua ei voi käyttää, esimerkiksi tien lanauksessa on erittäin hyvä käyttää tunnustelua, jonka vetovarsitunnustelulla saa.
Egon kohotus minulle on kammoksuttava asia: sen vuoksi olen joskus ajanut Belaruksellakin. Niistä kahdesta kokeilusta minulle tulikin kallis!

Toivon mukaan Valtran pikkusarja pian saa ne pakat sisälmyksiinsä, että voisin seuraavassa vaihdossa siirtyä suomalaiseen.. Tuo vanhempi kone kun tulee vaihtovuoroon 3-4 vuoden päästä!

Lue lisää

Sitä levypakkaa vihataan noissa 900 piireissä, onhan se ollu iät ajat käytös jo vanhoista ferkuista ja foortteista lähtien, se ryömintä saadaan kyllä siihen akseliin ihan ite, kun vedetään vetävää kärryä vaihde päällä hetkenaikaa..ja mitä ihmeen väliä sillä sitten on ei se mitään jaksa pyörittää jos ei oo pällä kunhan vapaana pyörii..joku perusteli ruiskutuskäytös ei mun tulis kesken ruiskutuksen mieleenkään sammuttaa ulosottoa onhan kaikis ruiskus pääsulkia jolla ruiskutuksen lopetettua aina alusteessa ja siinä se katkee ku seinään jos on nykyään pakolliset tippatopit..

900/8150/5130-mies kirjoitti:

JuXu hyvä, ensinnäkin: 900 Valtraa on kehitetty samassa suhteessa eteenpäin kokoajan kuin isompiakin malleja. Koita nyt ymmärtää tämä asia, ellei se muuten aukene niin mene tutkimaan koneliikkeiden vaihtokoneita ja niiden kehitysasteita.

Toisekseen: Myös 900:een on saanut uutena "hienouksia", vaan aniharva niitä on koneeseensa valinnut, ymmärrätkö mistä tämä johtuu. Ei se sinun näkemyksesi mukainen "kehittyneempi tekniikka" ole välttämättä parempaa, saatika soveltuvampaa. Itse tiedä tämän kokemuksesta, sillä minulla on traktoreina myös näitä sinun mainitsemiasi "kehittyneempiä" malleja.

On eriasia, jos se viimeisimmät hienoudet omaava kone pystytään perustelemaan sellaisella käytöllä mihin niitä todella tarvitaan, esim. tietyt urakointityöt. Tai sitten egonkohotus, joillekin on ihan sama mitä se maksaa kunhan vain on "kehittyneempi" kuin naapurilla.

900 Valtrassa on nykyaikainen ajettavuus ja ergonomia, mutta nämä hienoudet yleensä puuttuvat.

Valtrassa ei ole sitä vaaraa että rahat menisivät "Kankkulan kaivoon". Kuten tuolla ylempänä joku sen totesikin, näiden koneiden vuotuinen arvonalenema on korkeintaan muutamia satasia. Ja kysyntää 900 Valtroilla on.

Eli jos oletetaan ettei kone miellytä, niin siitä saa parinkin vuoden päästä likimain omansa pois ellei ole ostaessa mennyt maksamaan ylihintaa. Ja kysyntää näillä suomen suosituimmilla malleilla on, käytettyjen koneiden vaihtuvuus Valtran myynnissä on kiivasta. Tätä on Casemiehen vaikea ymmärtää, sillä Casessahan arvonalenema on tunnetusti reipasta. Koetahan Juxu verrata vaikkapa -99 ja -01 mallisia vastaavia Valtroja pyynneiltään, niin siitä saa jo jotain osviittaa 900:n pienestä pääomakulusta. Ja otahan huomioon mitä ne ovat uutena maksaneet, nykyisin pyyntihinnat käytetyistä ovat lähes samoja.

Kaalepille annan kullanarvoisen neuvon koneiden hintaa haarukoidessasi: Kysy suorankaupan nettotarjous uudesta A85 Valtrasta ilman vaihtokonetta, ja vertaa näiden käytettyjen pyynti/myyntihintaa siihen. Ja ota huomioon, että uuteen saat kolmen vuoden takuun.

Lue lisää

Tää on totta et Valtralla ajaes pääoma säilyy melkosen hyvin. Tään asian sokaisemana jotku vieraan merkin Valtraan vaihtaneet vaihtaa nyt konetta parin vuojen välein hurmoksesa verukkeella "ko se vaihtuu nii pienel välirahal".

Maijän talos o nollu Valmetti merkkinä nyt parinkytä vuojen ajan ja konetita on vaiheltu vajaan kymmenen vuojen välein. Täytyy todeta et tuollakin pitoajal Valmetin vaihtoarvo on ollu tosi hyvä uuteen vaihettaessa. Joku tossa kertoi et vuotuinen arvonpudotus on satoja euroi, tää on meil kanssa pitäny paikkaansa.

rdhgmepoh kirjoitti:

Tää on totta et Valtralla ajaes pääoma säilyy melkosen hyvin. Tään asian sokaisemana jotku vieraan merkin Valtraan vaihtaneet vaihtaa nyt konetta parin vuojen välein hurmoksesa verukkeella "ko se vaihtuu nii pienel välirahal".

Maijän talos o nollu Valmetti merkkinä nyt parinkytä vuojen ajan ja konetita on vaiheltu vajaan kymmenen vuojen välein. Täytyy todeta et tuollakin pitoajal Valmetin vaihtoarvo on ollu tosi hyvä uuteen vaihettaessa. Joku tossa kertoi et vuotuinen arvonpudotus on satoja euroi, tää on meil kanssa pitäny paikkaansa.

Lue lisää

kauppa, mitä olen tehnyt Casen kanssa, on mennyt niin, että olen saanut vanhasta jonkinverran enempi kuin olen maksanut. Että silleen.. Valtraan vaihdossa olisin saanut vielä enemmän kuin Caseen, mutta kun sitä minun mallia ei Valtralta löydy.

Juxu kirjoitti:

kauppa, mitä olen tehnyt Casen kanssa, on mennyt niin, että olen saanut vanhasta jonkinverran enempi kuin olen maksanut. Että silleen.. Valtraan vaihdossa olisin saanut vielä enemmän kuin Caseen, mutta kun sitä minun mallia ei Valtralta löydy.

Lue lisää

Pitää olla varovainen konekaupoissa kun tekee vertailuu. Hyvityshinta on vaarallinen mittari, sillä kustaan merkinvaihtajaa linssiin. Suorallakaupalla uuden koneen hinta voi olla -20%.

Oikeellisempi vertailu saadaan välirahan suuruudesta. Ja näit tarjouksii on syytä ottaa parin vuoden välein niin pysyy kokoajan kutina missä mennään. Tällä mittarilla mitattuna oman 865 arvonpudotus on ollu kymmenessä vuodessa 7700 euroo eli 770 euroo/vuosi. Voi olla et tämän kesän jälkeen vaihdan 865 uuteen A85, jos väliraha on olettamani noin 8000 euroo.

Oon mielestäin päässy aika pienel konepääomakululla, tunteikin on tullut tähän tilan ykköstraktoriin 10 vuodessa aika paljon. Remontteihin on menny semmoset 500 - 1000 euroo, eli uusi kytkinlevy suurimpana summana.

Kyllä Kaalepin kannattaa ostaa aivan uusi A95. Sen saa kun panee pikkasen enempi rahaa ysisataseen nähden.

Ovat mielestäni hinnoiteltu pilalle noi käytetyt satasarjan Valtrat, joskus pyydetään jopa enemmän kuin uudesta. Ja tuo uusi A95 on perustaltaan varmasti ihan yhtä hyvä kone kuin ysistatnenkin, joiltain osin jopa parempikin.

dtluyö kirjoitti:

Pitää olla varovainen konekaupoissa kun tekee vertailuu. Hyvityshinta on vaarallinen mittari, sillä kustaan merkinvaihtajaa linssiin. Suorallakaupalla uuden koneen hinta voi olla -20%.

Oikeellisempi vertailu saadaan välirahan suuruudesta. Ja näit tarjouksii on syytä ottaa parin vuoden välein niin pysyy kokoajan kutina missä mennään. Tällä mittarilla mitattuna oman 865 arvonpudotus on ollu kymmenessä vuodessa 7700 euroo eli 770 euroo/vuosi. Voi olla et tämän kesän jälkeen vaihdan 865 uuteen A85, jos väliraha on olettamani noin 8000 euroo.

Oon mielestäin päässy aika pienel konepääomakululla, tunteikin on tullut tähän tilan ykköstraktoriin 10 vuodessa aika paljon. Remontteihin on menny semmoset 500 - 1000 euroo, eli uusi kytkinlevy suurimpana summana.

Lue lisää