Varustautunisen hyödyllisyys

Oliko Suomi huonosti varustautunut 1939 ja mitä sen sijaan olisi pitänyt tehdä? Entä muut maat?

Ilmeisesti jos Suomella olisi ollut suuri määrä viimeistä huutoa olevia pienaseita, tykkejä, tankkeja ja lentokoneita ynnä sota-aluksia, talvisota olisi mennyt paremmin. Mutta jo jatkosodassa tämä sotakalustus olisi ollut suurimmalta osalta auttamattomasti vanhentunut.

Sveitsi taisi menetellä parhaalla mahdollisella tavalla varustautuessaan juuri ennen toista maailmansotaa. Lukemani mukaan Sveitsi otti suuren lainan varustautumista varten. Tähän aikaan aseet olivat kuitenkin jo kallistuneet ja Sveitsin äkkivarustautuminen nosti hintoja lisää. Suomella ei ollut Sveitsin mahdollisuuksia lainan saantiin, joten Sveitsin menettelyn ihailu ei ole perusteltua suomalaisesta näkökulmasta.

Suomen kaltainen tilanne oli myös muilla mailla, myös suurilla. Saksalla oli aluksi erittäin suurta etua siitä, että sen sotakalusto oli sodan alussa uutta. Ranskan kalusto oli vanhaa ja Englannilla ei tainnut olla edes vanhaa kalustoa. NL:llä oli vahvuutta vain nimellisesti. Vanhentuneet tankit ja lentokoneet pystyivät vain komistamaan saksalaisten tuhoamistilastoja. Kun liittoutuneet saivat sotavälineittensä tuotannon käyntiin, Saksa jäi auttamattomasti alakynteen myös sotimiseen käytettävien aseiden osalta.

Nykyaikana aseistus vaikuttaa vanhenevan vieläkin nopeammin.
5298
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Jälkiviisaana voi sanoa, että Suomi teki strategisen virheen hankkiessaan kaksi panssarilaivaa ja sukellusveneet, jotka myöhemmin osoittautuivat täysin tarpeetomiksi.
Jos niillä rahoilla olisi ostettu pst-aseita, tykkejä ja niihin kranaatteja olisi NL edelleen Rajajoen takana.

Äänestä
  • Oliko puolustusneuvoston puheenjohtaja sotilasasioissa vain siviiliministerien sätkynukke vai miksi tällainen virhearvio?

    Äänestä

  • sätkynukke? kirjoitti:

    Oliko puolustusneuvoston puheenjohtaja sotilasasioissa vain siviiliministerien sätkynukke vai miksi tällainen virhearvio?

    tehtiin, niin Puolustusneuvostoa ei vielä ollut olemassakaan.

    Äänestä

>Oliko Suomi huonosti varustautunut 1939<

Oli. Olisi tarvittu tykkejä, kaikenkokoisia tykkejä ja etenkin PST -tykkejä. Ihan sama mitä kalipeeria kunhan niitä vain olisi ollut paljon ja niihin ammuksia vielä runsaasti. Vähintään 1000 kpl per tykki. 20 mm PST -tykkikin olisi riittänyt ja 37 mm olisi ollut jo mainio.
Nyt ei ollut oikeastaan juuri mitään. Panssarivaunuja EI olisi tarvittu, eikä panssarilaivoja. Käsiaseita, kiväärejä ja keveitä konetuliaseita, olisi pitänyt ostaa jo paljon aiemmin riittävät määrät.
Samaten ammushuolto oli täysin laiminlyöty. Koko maasta ei löytynyt ainoatakaan 37mm PST -tykin hylsynvetolaitetta. Oli kuvitelötu hylsyjen palautuvan rintamalta uudelleenladattaviksi eikä uusia olisi tarvittu. Lopulta saatiin spagetinvetoon tehdystä hydraulivetoprässistä tehtyä 37mm hylsynvetolaitteisto ja sillä saatiin tehtyä muutama kymmenen hylsyä päivässä!

Surkea oli jama Talvisodan päivinä.

Äänestä

Esimerkiksi ilmavoimilla olisi paskemmassa tapauksessa ollut parisataa Gloster Gauntlettia ja toinen mokoma Blackburn Riponia pääkalustona. Muutama sata Vickers-tankki olisi varmaan kanssa ollut. 1938 tai -39 oli jo liian myöhäistä ostaa lähes yhtään mitään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kajanderi kirjoitti:

Oliko Suomi huonosti varustautunut 1939 ja mitä sen sijaan olisi pitänyt tehdä? Entä muut maat?

Ilmeisesti jos Suomella olisi ollut suuri määrä viimeistä huutoa olevia pienaseita, tykkejä, tankkeja ja lentokoneita ynnä sota-aluksia, talvisota olisi mennyt paremmin. Mutta jo jatkosodassa tämä sotakalustus olisi ollut suurimmalta osalta auttamattomasti vanhentunut.

Sveitsi taisi menetellä parhaalla mahdollisella tavalla varustautuessaan juuri ennen toista maailmansotaa. Lukemani mukaan Sveitsi otti suuren lainan varustautumista varten. Tähän aikaan aseet olivat kuitenkin jo kallistuneet ja Sveitsin äkkivarustautuminen nosti hintoja lisää. Suomella ei ollut Sveitsin mahdollisuuksia lainan saantiin, joten Sveitsin menettelyn ihailu ei ole perusteltua suomalaisesta näkökulmasta.

Suomen kaltainen tilanne oli myös muilla mailla, myös suurilla. Saksalla oli aluksi erittäin suurta etua siitä, että sen sotakalusto oli sodan alussa uutta. Ranskan kalusto oli vanhaa ja Englannilla ei tainnut olla edes vanhaa kalustoa. NL:llä oli vahvuutta vain nimellisesti. Vanhentuneet tankit ja lentokoneet pystyivät vain komistamaan saksalaisten tuhoamistilastoja. Kun liittoutuneet saivat sotavälineittensä tuotannon käyntiin, Saksa jäi auttamattomasti alakynteen myös sotimiseen käytettävien aseiden osalta.

Nykyaikana aseistus vaikuttaa vanhenevan vieläkin nopeammin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu