Minkälainen on rakastava Jumala?
Joskus pohdin onko häntä olemassa, joskus se olemassa olo tuntuu itsestään selvyydeltä mutta kaikki tämä vastoinkäyminen ei.
Se että aikoinaan on ihmisiä vainottu, on ollut sitä ja tätä, on Aatami ja Eeva syönyt kiellettyä hedelmää ei tarkoita että kenenkään meistä tulisi kärsiä sen tähden että Jumalan omat luomukset eivät käyttäydykään kuten tahdotaan.
Sitäpaitsi.. raamatuhan kertoo että Jumala lähetti yhden enkeleistään maahan koska eli omilla säännöillä. Tämä sama enkeli, joka nykyään tunnetaan nimellä paholainen sitten aiheuttaa kaiken tämän harmin maan paalla, ei ihminen itse.
Raamattuhan sanoo ihmisen olevan olosuhteiden uhri, käytännössä shakkinappula jonka elämään tulee sitä ja tätä Jumalan tahdosta tai paholaisen talutusnuorassa.
Miksi siis meidän tulisi potea syyllisyyttä siitä että meidät on asetettu näihin olosuhteisiin ja anella armoa.. potea siis syyllisyyttä siitä että Jumala itse lähetti paholaisen ihmisten seuraksi, on itse meidät luonut joten luulisi ottavan myös vastuuta. Sama homma on hyvällä johtalla, jos joukkue ei toimi ei auta syyttäminen pelaajia, olisi parasta katsoa johtajan itse peiliin ennenkuin muita syyttelee.
Minusta kristinusko voi olla oikea usko ihan siinä missä muutkin(tärkeintä on miten elää, se yhdistää kaikkia uskontoja, vaan jotkut käyttävät uskontoa aseena)
Raamattua tulkataan hieman sinisilmäisesti.
Uskontoa väärinkäytetään siinä kohtaa kun se on pelonvaltainen ase, eletään pelon vallassa, aidon vapauden ja tyytyväisyyden sijaan.
Tyytyväisyys ja vapaus tulevat aivan yhtälailla elämällä samalla tavalla mahdollisimman moitteettomasti mutta sillä erotuksella että itsensä jatkuva syyllistäminen ja maahan polkeminen loppuu.
Puen päälleni surupuvun
liityn ruoskijakulkueeseen
jossa lepytetään jumalia
joita saamme kärsien rakastaa
unohdan miltä tuntuu nähdä
vesi vapaana pitkän talven jälkeen
kun se pääsee virtaamaan uomassaan
Jos sanon et taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon et maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta
suustani syljen tätä totuutta
Jotkut eivät tiedä miksi ovat täällä
jotkut elävät elämäänsä elämällä
linnut laulavat joillekin muille
harput helisevät pelastetuille
mutta jotkut eivät kuule
eivätkä tahdokaan
Jotkut eivät kuule, eivätkä tahdokaan.....*kaiku*
Ymmärrän pakanoita ja ateisteja toisaalta tässä hyvin. Elämä kuoleman jälkeen ei ole mitenkään varma edes helvetissä kenenkään kohdalla, sama koskee taivasta. Joillekin soivat harput, joillekin ei ja on myös ihmisiä jotka eivät halua edes kuulla, elämä voi olla sen tasoista kärsimystä että pelottelut helvetistä eivät paljoa hetkauta. Jos Jumala todella rakastaa kuten kristinusko kertoo hän varmasti avaa taivaan portit helpommin kuin luullaan.
Joskus pohdin onko häntä olemassa, joskus se olemassa olo tuntuu itsestään selvyydeltä mutta kaikki tämä vastoinkäyminen ei.
Se että aikoinaan on ihmisiä vainottu, on ollut sitä ja tätä, on Aatami ja Eeva syönyt kiellettyä hedelmää ei tarkoita että kenenkään meistä tulisi kärsiä sen tähden että Jumalan omat luomukset eivät käyttäydykään kuten tahdotaan.
Sitäpaitsi.. raamatuhan kertoo että Jumala lähetti yhden enkeleistään maahan koska eli omilla säännöillä. Tämä sama enkeli, joka nykyään tunnetaan nimellä paholainen sitten aiheuttaa kaiken tämän harmin maan paalla, ei ihminen itse.
Raamattuhan sanoo ihmisen olevan olosuhteiden uhri, käytännössä shakkinappula jonka elämään tulee sitä ja tätä Jumalan tahdosta tai paholaisen talutusnuorassa.
Miksi siis meidän tulisi potea syyllisyyttä siitä että meidät on asetettu näihin olosuhteisiin ja anella armoa.. potea siis syyllisyyttä siitä että Jumala itse lähetti paholaisen ihmisten seuraksi, on itse meidät luonut joten luulisi ottavan myös vastuuta. Sama homma on hyvällä johtalla, jos joukkue ei toimi ei auta syyttäminen pelaajia, olisi parasta katsoa johtajan itse peiliin ennenkuin muita syyttelee.
Minusta kristinusko voi olla oikea usko ihan siinä missä muutkin(tärkeintä on miten elää, se yhdistää kaikkia uskontoja, vaan jotkut käyttävät uskontoa aseena)
Raamattua tulkataan hieman sinisilmäisesti.
Uskontoa väärinkäytetään siinä kohtaa kun se on pelonvaltainen ase, eletään pelon vallassa, aidon vapauden ja tyytyväisyyden sijaan.
Tyytyväisyys ja vapaus tulevat aivan yhtälailla elämällä samalla tavalla mahdollisimman moitteettomasti mutta sillä erotuksella että itsensä jatkuva syyllistäminen ja maahan polkeminen loppuu.
Puen päälleni surupuvun
liityn ruoskijakulkueeseen
jossa lepytetään jumalia
joita saamme kärsien rakastaa
unohdan miltä tuntuu nähdä
vesi vapaana pitkän talven jälkeen
kun se pääsee virtaamaan uomassaan
Jos sanon et taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon et maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta
suustani syljen tätä totuutta
Jotkut eivät tiedä miksi ovat täällä
jotkut elävät elämäänsä elämällä
linnut laulavat joillekin muille
harput helisevät pelastetuille
mutta jotkut eivät kuule
eivätkä tahdokaan
Jotkut eivät kuule, eivätkä tahdokaan.....*kaiku*
Ymmärrän pakanoita ja ateisteja toisaalta tässä hyvin. Elämä kuoleman jälkeen ei ole mitenkään varma edes helvetissä kenenkään kohdalla, sama koskee taivasta. Joillekin soivat harput, joillekin ei ja on myös ihmisiä jotka eivät halua edes kuulla, elämä voi olla sen tasoista kärsimystä että pelottelut helvetistä eivät paljoa hetkauta. Jos Jumala todella rakastaa kuten kristinusko kertoo hän varmasti avaa taivaan portit helpommin kuin luullaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
taas tota uskovaisen käännytys yrityksiä turhaan ei tota jaksa ees lukee
Jos osaat lukea mitä hyvin vahvasti epäilen niin tajuat että tuo on neutraali kannanotto.
Huomaa kyllä että et ole lukenut raamattua etkä mustaa raamattua, liekö sitten lukutaidottomuus syynä..
sen verran oo lukenu et tiiän mitä kaikkee PASKAA sielä on