Jehovan todistajat uskovat että kuoleman jälkeen ihminen joka ei ole Jehovan todistaja hävitetään tyhjiin ja ei sen jälkeen tunne mitään. Hän vain katoaa niin kuin ei häntä koskaan olisi ollutkaan. Hän ei tunne eikä tiedä mitään. Onko tämä oppi raamatullinen oppi? Miksi Raamattu kuitenkin selvästi puhuu kuolleiden herättämisestä tuomiolle, jos kuollut ei tunne mitään? Eihän tajutonta/olematonta voida tuomita? Hän kun ei tunne mitään. Onko tämä oppi Jumalasta? Mitä sanoo Raamattu? Mitä tapahtuu ihmiselle aivan viimeiseksi? Iankaikkinen elämä vaiko tajuttomuustila ja tyhjiinhävittäminen?
LUEMME RAAMATTUA:
Ilm 20:10. "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja TULIKIVIJÄRVEEN, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja HEITÄ VAIVATAAN YÖT PÄIVÄT, AINA JA IANKAIKKISESTI."
Ilm 20:12-15. "Ja minä NÄIN KUOLLEET, suuret ja pienet, SEISOMASSA valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja KUOLLEET TUOMITTIIN sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja HEIDÄT TUOMITTIIN, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on TOINEN KUOLEMA, TULINEN JÄRVI. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se HEITETTIIN TULISEEN JÄRVEEN."
Ilm 21:8 "Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain OSA ON OLEVA SIINÄ JÄRVESSÄ, JOKA TULTA JA TULIKIVEÄ PALAA; TÄMÄ ON TOINEN KUOLEMA."
Raamatun selvä opetus on että kaikki ihmiset joutuvat tuomittavaksi ja että ne joiden nimeä ei löydy karitsan elämän kirjasta heitetään tulikivijärveen ja siinä järvessä heitä vaivataan yöt päivät aina ja iankaikkisesti.
Jos ja kun me tämän uskomme ja ymmärrämme niin me ymmärrämme myöskin sen miksi Jeesus tuli maailmaan ja mitä ihmisen pelastaminen tästä tulikivijärvestä maksoi Jumalalle.
Ilm 22:14-15 "Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista SISÄLLE kaupunkiin! ULKOPUOLELLA OVAT koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."
KIITOS JA KUNNIA HERRALLE JEESUKSELLE KRISTUKSELLE PELASTUKSESTA JA IANKAIKKISESTA ELÄMÄSTÄ JONKA HÄN LAHJOITTAA JOKAISELLE KATUVALLE PARANNUKSEN TEKEVÄLLE IHMISELLE JOKA USKOO JEESUKSEEN JA OTTAA HÄNET VASTAAN OMAKSI HERRAKSI JA VAPAHTAJAKSI. AAMEN!!!!
LUEMME RAAMATTUA:
Ilm 20:10. "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja TULIKIVIJÄRVEEN, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja HEITÄ VAIVATAAN YÖT PÄIVÄT, AINA JA IANKAIKKISESTI."
Ilm 20:12-15. "Ja minä NÄIN KUOLLEET, suuret ja pienet, SEISOMASSA valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja KUOLLEET TUOMITTIIN sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja HEIDÄT TUOMITTIIN, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on TOINEN KUOLEMA, TULINEN JÄRVI. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se HEITETTIIN TULISEEN JÄRVEEN."
Ilm 21:8 "Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain OSA ON OLEVA SIINÄ JÄRVESSÄ, JOKA TULTA JA TULIKIVEÄ PALAA; TÄMÄ ON TOINEN KUOLEMA."
Raamatun selvä opetus on että kaikki ihmiset joutuvat tuomittavaksi ja että ne joiden nimeä ei löydy karitsan elämän kirjasta heitetään tulikivijärveen ja siinä järvessä heitä vaivataan yöt päivät aina ja iankaikkisesti.
Jos ja kun me tämän uskomme ja ymmärrämme niin me ymmärrämme myöskin sen miksi Jeesus tuli maailmaan ja mitä ihmisen pelastaminen tästä tulikivijärvestä maksoi Jumalalle.
Ilm 22:14-15 "Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista SISÄLLE kaupunkiin! ULKOPUOLELLA OVAT koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät."
KIITOS JA KUNNIA HERRALLE JEESUKSELLE KRISTUKSELLE PELASTUKSESTA JA IANKAIKKISESTA ELÄMÄSTÄ JONKA HÄN LAHJOITTAA JOKAISELLE KATUVALLE PARANNUKSEN TEKEVÄLLE IHMISELLE JOKA USKOO JEESUKSEEN JA OTTAA HÄNET VASTAAN OMAKSI HERRAKSI JA VAPAHTAJAKSI. AAMEN!!!!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kuolleiden ihmisten tila. Kuolleista sanotaan, että he ”eivät tiedä yhtään mitään”, ja kuoleman tilan osoitetaan olevan täydellisen toimettomuuden tila (Sr 9:5, 10; Ps 146:4). Kuolevien kuvaillaan menevän ”kuoleman tomuun” (Ps 22:15), tulevan ”elottomiksi” (San 2:18; Jes 26:14). Kuolemassa ei mainita Jumalaa eikä ylistetä häntä (Ps 6:5; Jes 38:18, 19). Sekä Raamatun heprealaisissa että kreikkalaisissa kirjoituksissa kuolemaa verrataan uneen, mikä on osuva vertaus, ei vain kuolleiden tiedottoman tilan vuoksi vaan myös ylösnousemuksen kautta saatavan heräämisen toivon vuoksi (Ps 13:3; Joh 11:11–14). Kuolleista herätettyä Jeesusta sanotaan ”ensi hedelmäksi niistä, jotka ovat nukahtaneet pois” (1Ko 15:20, 21)
Haades
Suomen kielessä yleisesti käytetty muoto vastaavasta kreikankielisestä sanasta hai´des (luetaan: haadees). Se merkinnee ’näkymätöntä paikkaa’. Sana ”Haades” esiintyy Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten varhaisimmissa käsikirjoituksissa kaikkiaan kymmenen kertaa (Mt 11:23; 16:18; Lu 10:15; 16:23; Ap 2:27, 31; Il 1:18; 6:8; 20:13, 14).
Vuoden 1992 kirkkoraamatussa sana hai´des on näissä raamatunkohdissa käännetty vastineella ”tuonela”, mutta vuoden 1776 kirkkoraamatussa sanalla ”helvetti”. Monissa uudemmissa käännöksissä käytetään sanaa ”Haades” sanan ”helvetti” asemesta.
Raamatun heprealaisten kirjoitusten (1. Mooseksen kirjasta Malakiaan) kreikankielisessä Septuaginta-käännöksessä sanaa ”Haades” on käytetty 73 kertaa. Näistä 60 kertaa se on käännetty heprealaisesta sanasta še´ol´, jonka vastineena tavallisesti käytetään sanaa ”Šeol”. Luukas, joka Jumalan henkeyttämänä kirjoitti Apostolien teot, osoitti Haadeksen olevan varmasti kreikankielinen vastine Šeolille, kun hän käänsi sanat, jotka Pietari lainasi psalmista 16:10 (Ap 2:27). Yhdeksän uudempaa Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielistä käännöstä käyttää puolestaan sanaa ”Šeol” Haadeksen vastineena Ilmestyksen 20:13, 14:ssä, ja syyrialaisessa käännöksessä käytetään sen sukulaissanaa Šiul.
Kaikissa kohdissa – kahta seuraavassa kappaleessa mainittua poikkeusta lukuun ottamatta – joissa sana Haades esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa, se yhdistetään kuolemaan joko itse jakeessa tai heti tekstiyhteydessä. Haades ei viittaa yksityiseen hautaan (kreik. ta´fos) eikä yksityiseen muistohautaan (kreik. mne´ma tai mne·mei´on) vaan ihmiskunnan yhteiseen hautaan, jonne kuolleet on haudattu näkymättömiin. Näin ollen se merkitsee samaa kuin Šeol, minkä todistaa niiden kymmenen kohdan tarkastelu, joissa sana Haades esiintyy. (Ks. HAUTA; ŠEOL.)
Haades-sanan ensimmäisessä esiintymiskohdassa, Matteuksen 11:23:ssa, Jeesus Kristus moittii Kapernaumia sen uskonpuutteen vuoksi ja käyttää Haadesta edustamaan sen alennustilan syvyyttä, johon Kapernaum joutuisi, vastakohdaksi sille taivaan korkeudelle, johon se oli korotettu Jeesuksen siellä suorittaman palveluksen vuoksi. Rinnakkaiskohta on Luukkaan 10:15:ssä. Huomaa, että sanaa Šeol käytetään samalla tavalla Jobin 11:7, 8:ssa
Šeol
Ihmiskunnan yhteinen hauta; ei yksityisen ihmisen hautapaikka tai hauta (hepr. ga·diš´, Job 21:32; qe´ver, Tu 16:31; qevu·rah´, 1Mo 35:20).
Heprealaisen sanan še´ol´ alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita, mutta ilmeisesti se on johdettu heprean verbistä ša·´al´ ’pyytää, vaatia’. Samuel Pike sanoi Šeolista kirjassa A Compendious Hebrew Lexicon (Cambridge 1811, s. 148), että se on ”kuolleiden yhteinen säilytyspaikka tai alue; saanut nimensä sen kyltymättömyyden vuoksi, jolla hauta ikään kuin aina pyytää tai vaatii lisää”. Tämä viittaa siihen, että Šeol on paikka (ei tila), joka pyytää tai vaatii kaikki erotuksetta, kun se ottaa ihmiskunnan kuolleet vastaan (1Mo 37:35, Rbi8, alav.; San 30:15, 16).
Hepreankielinen sana še´ol´ esiintyy masoreettisessa tekstissä 65 kertaa. Vuoden 1992 kirkkoraamatussa se on käännetty sanoilla ”tuonela” ja ”tuoni”, vuoden 1776 kirkkoraamatussa myös vastineilla ”helvetti” ja ”hauta”. Lisäksi Jesajan 7:11:n hepreankielisessä tekstissä käytettiin alun perin sanaa še´ol´, joka Aquilan, Symmakhoksen ja Theodotionin vanhoissa kreikkalaisissa käännöksissä käännettiin vastineella ”Haades” (ks. Rbi8, alav.).
Suomen kielessä ei ole sanaa, joka välittäisi täsmällisesti hepreankielisen sanan še´ol´ merkityksen. Collier’s Encyclopedia (1986, 12. osa, s. 28) sanoo sanan ”helvetti” käyttämisestä eri raamatunkäännöksissä: ”Koska Šeolilla tarkoitettiin Vanhan testamentin aikoina yksinkertaisesti kuolleiden olinpaikkaa eikä se viitannut mihinkään moraalisiin erotuksiin, niin sana ’helvetti’ sellaisena kuin se nykyään ymmärretään, ei ole onnistunut käännös.” Joissakin uudemmissa käännöksissä sana onkin translitteroitu vastineella ”Šeol” (UM, RS, AT).
Encyclopædia Britannica (1971, 11. osa, s. 276) sanoi Šeolista: ”Šeol sijaitsi jossain maan ’alla’. – – Kuolemantilassa ei tunnettu sen enempää tuskaa kuin iloakaan. Šeoliin ei liittynyt palkkaa vanhurskaille eikä rangaistusta jumalattomille. Sekä hyvät että pahat, hirmuvaltiaat ja pyhimykset, kuninkaat ja orvot, israelilaiset ja pakanat – kaikki nukkuivat yhdessä toisistaan tietämättä.”
Myöhempien vuosisatojen kuluessa kreikkalaisten opetukset ihmissielun kuolemattomuudesta tosin tunkeutuivat juutalaisten uskonnollisiin käsityksiin, mutta Raamattu osoittaa, että Šeol tarkoittaa ihmiskunnan yhteistä hautaa, paikkaa jossa ei ole tietoisuutta (Sr 9:4–6, 10). Šeolissa olevat eivät ylistä Jumalaa eivätkä puhu hänestä (Ps 6:4, 5; Jes 38:17–19). Sen ei kuitenkaan voida sanoa vain edustavan ’Jumalasta erotettuna olemisen tilaa’, sillä sellainen oppi ei ole Raamatun mukainen, koska Raamatussa sanotaan, että Šeol on Jumalan ”edessä” ja että Jumala oikeastaan on ”siellä” (San 15:11; Ps 139:7, 8; Am 9:1, 2). Tästä syystä Job, joka halusi hartaasti vapautua kärsimyksistään, rukoili, että hän pääsisi Šeoliin ja että Jehova myöhemmin muistaisi häntä ja kutsuisi hänet pois Šeolista (Job 14:12–15).
Raamatussa Šeol liitetään aina kuolemaan, ei elämään (1Sa 2:6; 2Sa 22:6; Ps 18:4, 5; 49:7–10, 14, 15; 88:2–6; 89:48; Jes 28:15–18; vrt. myös Ps 116:3, 7–10:tä 2Ko 4:13, 14:ään). Sitä sanotaan ”pimeyden – – maaksi” (Job 10:21) ja hiljaisuuden paikaksi (Ps 115:17). Abel oli ilmeisesti ensimmäinen Šeoliin joutuneista, ja sen jälkeen ovat lukemattomat miljoonat ihmiset kuolleet ja menneet hänen laillaan maan tomuun.
Vuoden 33 helluntaipäivänä apostoli Pietari lainasi psalmia 16:10 ja sovelsi sen Kristukseen Jeesukseen. Luukas, joka lainasi Pietarin sanoja, käytti kreikkalaista sanaa hai´des ja osoitti siten, että Šeol ja Haades tarkoittavat samaa: ihmiskunnan yhteistä hautaa. (Ap 2:25–27, 29–32.) Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Šeol eli Haades tyhjennetään ja hävitetään siten, että kaikki siellä olevat saavat ylösnousemuksen (Il 20:13, 14).
Jehovan todistajat uskovat että kuoleman jälkeen ihminen joka ei ole Jehovan todistaja hävitetään tyhjiin ja ei sen jälkeen tunne mitään
-Tämä tyhjiin häviäminen koskee kaikkia, myös Jehovan todistajia. Ylösnouseminen kuolleista tapahtuu maailman loppua seuraavassa paratiisissa. Pahat ihmiset eivät saa ylösnousemusta, vaan he ovat hävinneet tyhjiin ikuisiksi ajoiksi.
-Joku JT voisi selvittää nuo raamatunkohdat, itse en enää muista. Noista oli selvitykset useammassakin kirjassa muistelen.
>>Onko tyhjiin hävittäminen Raamatussa?
Kyllä on. Kun Jumala selvitti Aadamille "pelisääntöjä", hän sanoi aivan selvästi, että kuolema olisi rangaistus tottelemattomuudesta. Ei esim. ikuinen kidutus. Tässä suoraan Raamatusta lainaus:
16 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. 17 Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma." (1. Moos. 2:16,17) Kirkkoraamattu 1992)
Miten Aadamin lopulta kävi? Annetaan Raamatun vastata:
5 Aadam eli kaikkiaan 930 vuotta, ja sitten hän kuoli. (1. Moos. 5:6, Kirkkoraamattu 1992)
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/1Moos.5.html#o8
Jos rangaistuksena olisi ollut jokin muu kuin kuolema, olisi se ollut epäreilua Aadamia kohtaan, koska hänelle oli sanottu, että rangaistus on kuolema. Valehteleeko Jumala koskaan?
Kun Jeesus esitti rukouksen Isälleen Jumalalle, hän sanoi mm. näin:
17 Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus. (Johannes 17:17, Kirkkoraamattu 1992)
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/Joh.17.html#o45
Paavali vahvistaa sen, että "Jumala pysyy sanassaan". Joten, kun Jumala Aadamille sanoi, että tämä tuli kuolemaan, jos rikkoi Jumalan selvää käskyä, niin Aadam tosiaan kuoli.
Tämän on Jumala luvannut ennen aikojen alkua, ja hän pysyy sanassaan. (Titus 1:2, Kirkkoraamattu 1992)
haatelikossa koko sakki. Ei mitään hengen ymmärystä Sanasta!
Helluntailaiset ym käyvät tällä palstalla usein henkilöihin käsiksi vaikka pitäisi perustella asia. Raamatulla perustellaan siihen asti mihin pystytään ja loput perustelut ovat syytöksiä uskon ja ymmärryksen puutteesta. En ole tyytyväinen tälläiseen keskustelutyyliin.
Jehovan todistajat eivät usko Ilmestyskirjan selvää ilmoitusta kadotettujen lopullisesta tuomiosta ja piinasta tulijärvessä.
Olen tästä monta kertaa huomauttanut Jehovan todistajia. Heidän ongelmansa on että he eivät usko kuin ne Raamatun jakeet jotka näyttäisivät tukevan heidän Raamatun tulkintojaan. Ne Raamatun jakeet ja luvut jotka näyttävät selvästi että jehovien tulkinnat Raamatusta ovat väärät he selittävät pois tai eivät usko ollenkaan. Näin on valitettavasti ja tämä on taas kerran tullut esille jehovien vastauksissa.
terveisin
jaikal
Ne Raamatun jakeet ja luvut jotka näyttävät selvästi että jehovien tulkinnat Raamatusta ovat väärät he selittävät pois tai eivät usko ollenkaan.
Ne jakeet jotka todistavat tulkintasi vääräksi jätät huomioimatta tai et usko ollenkaan? Oletko varma ettet tee samoin? Sitten on syytettävä raamattua jos sieltä löytyy monenlaista totuutta.
ja sen ymmärtää ihminen vain Pyhän Hengen valaisemalla ymmärryksellä. Luonnollinen ihminen ei ymmärrä Jumalan Hengen syvyyksiä (1 Kor 2:11-15). Usko nyt tämäkin Raamatun selvä ilmoitus ja katso perään että olet uudestisyntynyt ja ota sitten vastaan Pyhän Hengen lahja. Silloin sinä saat käteesi "uuden Kirjan" ja Raamattu aukeaa.
Syntinen ymmärtää että on syntinen ja tarvitsee pelastusta. Sitä paljon syvemmälle hän ei taida päästä ennen kuin on uudestisyntynyt Jumalan lapseksi ja ottanut vastaan Pyhän Hengen lahjan (Ap.t 2:37-40).
että Ilmestyskirja on kokonaisuudessaan Jumalan Sanaa ja Kaikkivaltiaan Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle lopun ajan tapahtumista?
Jos uskot, et voi jättää pois sen kolmea viimeistä(kään) lukua. Silloin sinun ja kaikkien muidenkin Jehovan todistajien on uskottava viimeiseen tuomioon ja iankaikkiseen rangaistukseen. Jos et usko, revi ne sivut pois Raamatustasi. Niin, mitä teet?
Ilmestyskirjan petoihin ja ratsastajiin oikeasti niin että nämä ovat konkreettisia tosiasioita,eikä vertauskuvia? Eli on olemassa monipäinen leijona joka osaa temmeltää vesien päällä. sekä taivaasta tulee oikeasti kenties suomenhevosilla ratsastavia henkilöitä?
Koska Ilmestys on apokalyptinen kirjoitus,ne ovat vain vertauskuvallisia ilmentymiä. Jos eivät,silloin on odotettavissa suomenhevos-kuuro taivaalta?
Ilm 14:11 "Ja heidän VAIVANSA savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, EIKÄ HEILLÄ OLE LEPOA päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin."
Onko tämäkin vertauskuvallista tekstiä niin että sitä ei Jehovan todistajien mukaan saa uskoa niin kuin se on kirjoitettu? Miten selität tämän jakeen? VAIVAN JA LEVON PUUTE?
Eikös vaiva ole sellaista jota koetaan? Se ei varmaankaan ole mukavaa kokemusta.
Eikä tyhjiin hävitetty ihminen tarvitse lepoa eikä hän kaipaa sitä. Hänhän ei tiedä eikä tunne mitään. Jos jollakin henkilöllä ei ole lepoa niin se tarkoittaa sitä että hän tarvitsee ja kaipaa sitä. Eikös se näin ole?
Kun taas Herrassa kuolleet saavat levätä.
Ilm 14:13 "Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: AUTUAAT OVAT NE KUOLLEET, jotka HERRASSA KUOLEVAT tästedes. Totisesti - sanoo Henki - HE SAAVAT LEVÄTÄ vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä."
Tässä aivan selvä ilmoitus uskossa Herraan Jeesukseen kuolleet saavat levätä vaivoistaan. He ovat siis tajuissaan ja levon tarve tyydytetään. Sitä paitsi he ovat AUTUAITA mikä tarkoittaa että he ovat ylionnellisia. Heidän tekonsa seuraavat heitä. Mitä tämä tarkoittaa? He saavat kiitoksen ja palkinnon hyvistä teoistaan. Vai onko tämäkin tulkittava toisella tavalla niin kuin Ilm 14:11 Jehovan todistajat tulkitsevat sen muulla lailla kuin siitä voidaan selvästi lukea?
Mihin perustuu ihmisen arviointi oman olotilan kokemukseen,hyvään/huonoon? Oli se sitten henkinen tai fyysinen?
Eihän "olematon henkipersoona" pysty tuntemaan mitään,se tarvitsee aisteja tunteakseen tai kokeakseen asioita mennessään helvettiin tai taivaaseen? Miten esim kristinusko osaa selittää ihmisen anatomisen olemuksen,tunteet ja aistit näissä kuvauksissa? Koska se vaatii fyysisen ruumiillisuuden kuitenkin?
Mikä on sitten tässä kohtaa Ilmestyskirjassa esitetty "vaiva"? Senhän pystyy lukea edellä olevista jakeista. Ihmisen vaiva on se tämän tekemät synnit Jumalaa vastaan. Mutta miten nämä vaivat voivat savuta? Konkreettisesti vai vertauskuvallisesti?
>>Uskotko
Uskon, että poistamissasi viesteissä oli sinulle jotain kiusallista. Sanohan nyt, mikä oli tilanne paratiisissa? Kuolivatko eläimet? Oliko eläimillä ikuisen elämän odote?
Mitä Jumala sanoi Aadamille kuolemasta? Pelotteliko Jumala jollain kidutuksella?
Älä nyt rupea Raamattuasi repimään, olisi noloa, jos heti alusta puuttuisi paljon sivuja. :)
Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on TOINEN KUOLEMA, TULINEN JÄRVI. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se HEITETTIIN TULISEEN JÄRVEEN."
Eikös tämä nimenomaan vertauskuvaa lopullista tuhoa? Kun kuolema tuhotaan tulijärvessä niin sitä ei enää ole. Kun tuonela hävitetään tulijärvessä, niin se lakkaa olemasta olemassa ja ihmiset saavat ylösnousemuksen. Niitä joiden nimeä ei löydy elämänkirjasta, joutuvat tuhottavaksi.
Nämä kaikkihan ovat vertauskuvia esim kuolema ja tuonela ovat tiloja, ei niitä voi kiduttaa tulijärvessä.
Ilm 20:10. "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja TULIKIVIJÄRVEEN, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja HEITÄ VAIVATAAN YÖT PÄIVÄT, AINA JA IANKAIKKISESTI."
Jos perkelettä, petoa ja väärää profeettaa vaivataan tulikivijärvessä, niin onhan luonnollista että jokainen joka sinne joutuu kokee saman kohtalon.
Mitä tarkoittaa Paholaisen vaivaaminen ikuisesti?
Ilmestyksen 21:8 sanoo että tulta ja tulikiveä palava järvi tarkoittaa TOISTA KUOLEMAA. Paholaisen ikuinen vaivaaminen siis tarkoittaa ettei häntä päästetä ikinä vapaaksi vaan hän on ikuisesti kuollut. Toinen kuolema raamatussa tarkoittaa ikuista kuolemaa.
Asiaan liittyy vielä muutakin, mutta tässä mahdollisimman lyhyesti.
Toinen kuolema on ikuinen ERO JUMALASTA, LUOJASTA. Ihminen on ikuisuusolento. Hän ei lakkaa olemasta kuolemassa, vaan siirtyy viettämään ikuisuuden joko kadotuksessa poissa Jumalasta tai Jumalan luokse ikuiseen elämään.
Tästähän Ilmestyskirjan kolme viimeistä lukua kertoo. Sieltä voi kuka tahansa lukea ihmiskunnan viimeiset vaiheet.
>>Ihminen on ikuisuusolento. Hän ei lakkaa olemasta kuolemassa
Ei pidä paikkaansa. Luehan vielä kerran nuo Jumalan omat sanat Aadamille. Ei Jumala varmastikaan halunnut harhauttaa Aadamia. Aadam tiesi, mitä kuolema on, kun hän oli nähnyt eläinten kuolevan paratiisissa vanhuuteen.
* * *
16 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. 17 Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma." (1. Moos. 2:16,17) Kirkkoraamattu 1992)
Miten Aadamin lopulta kävi? Annetaan Raamatun vastata:
5 Aadam eli kaikkiaan 930 vuotta, ja sitten hän kuoli. (1. Moos. 5:6, Kirkkoraamattu 1992)
* * *
Ei kyse ollut vain erosta Jumalaan vaan siitä, että ihminen hävisi olemassaolosta. Aivan kuin tässä Raamatunkohdassa vahvistetaan:
(Saarnaaja 3:19-20) 19 Sillä lopullinen seuraamus kohtaa ihmisten poikia ja lopullinen seuraamus kohtaa eläimiä, ja niille koituu sama lopullinen seuraamus. Niin kuin toinen kuolee, niin toinenkin kuolee; ja niillä kaikilla on sama henki, niin ettei ihmisellä ole mitään etusijaa eläimeen nähden, sillä kaikki on turhuutta. 20 Kaikki menevät samaan paikkaan. Kaikki ovat tomusta tulleet, ja kaikki palaavat tomuun.
Varmuuden vuoksi sama kohta Kirkkoraamatun 1992 laitoksesta, jos tuo UM tuntui vieraalta:
19 Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta. 20 Kaikki menee samaan paikkaan:
kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun.
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/Saarn.3.html#o5
Jeesus opetti, että kuolleet saavat ylösnousemuksen, mikä olisi tarpeetonta, jos ihmisellä olisi kuolematon sielu (Johannes 11:11–25)
Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat 1 moos 3:19
Elävät tietävät sen, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään. Heillä ei ole enää palkkaa saatavana, ja heidän muistonsa on unohdettu. Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt, eikä heillä enää koskaan ole osaa missään, mikä tapahtuu auringon alla. Saarn 9:5
Tee voimiesi mukaan se mikä tehtävissä on, sillä tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta Saarn 9:10
Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat. Ps 146:4
"Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava." (Hesekiel 18:4)
Kuoltuaan ei kukaan sinua (Jumalaa) ylistä, ei kukaan kiitä sinua tuonelassa Ps 6:5
Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä?
Sanoit poistetussa viestissä että ennen syntiä eivät edes eläimet kuolleet.
Kuolema perittiin Adamilta ja ihmiset ovat Aadamin jälkeläisiä, eivät eläimet. Kuolema ei ole siirtynyt ihmisiltä eläimeen. Ihminen lankesi syntiin, ei eläin.
ettei ihmistä piinata jossakin tulijärvessä ikuisesti, koska kirja sanoo "toinen kuolema".
Siis kertaalleen kuollut ja 1000 vuoden kuluttua herätetty ihminen joutuu tuomiolle kuten kaikki muutkin. Ja jollei nimeä löydy elämänkirjasta, niin silloin tulee noutaja. Mutta kirja sanoo että " tämä on toinen kuolema". Ja se tarkoittaa sitä, ettei kukaan jää kitumaan vaan se on laaki ja vainaa.
Mitäs tuumitte muut?
Mielenkiinoiseksi asian tekee se että ainoastaan ilmestyskirja erottelee sen että ns kuolemia olisi kaksi yms. Kaikki muut kirjat sekä Jeesuksen opetukset ja Paavali puhuvat yhdestä kuolemasta jonka jälkeen tulee tuomio ( ainoa tuomio) tai että jotkut eivät kuole ollenkaan vaan muuttuvat "silmän räpäyksessä". Toisaalta näillä kuolemilla,suurimmaksi osaksi Jeesuksen opetuksista,tarkoitetaan hengellistä kuolemaa ja ero Jumalasta ja Jumalan Valtakunnasta. Ja sekin pointti että Jeesus osoitti eräässä kohdassa opetuslapsilleen (tai Jumalan sanan vastaanottaneet) että Jumalan valtakunta oli jo TULLUT, se oli jo heissä ja näillä oli jo "uusi elämä"( sisäisesti ?).
Esim Joh 5:25
" Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on JO, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää. "
Eli tuo valinnallinen "aika tulee/aika joka on jo tullut" ilmaisu, joita löytyy useampia, viittaa siihen että joillekkin Jumalan valtakunta oli jo tullut. Koska eihän Jumalan valtakuntaan siirrytty noin vain niin se merkitsisi "kuvainnollista" Jumalan valtakuntaa sitten. Tämäkin paistaa läpi useassa kohdassa Jeesuksen sanoja.
Kun vielä Ilmestyskirja selittää että vasta "viimeisen pasuunan" soidessa Jeesuksen äänen kuulevat nousevat VASTA tähän ensimmäiseen ylösnousemukseen ja valtakuntaan. Hieman ristiriidassa on nämäkin keskenään?
Joh 5:24
Johanneksen evankeliumi:
5:24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan ON SIIRTYNYT kuolemasta elämään.
Samankaltainen "viite" löytyy 1.Joh 3:14
"1.Johanneksen kirje:
3:14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. "
Joh 5:25
" Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on JO, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää. "
suhtautuu tähän?
Joh. 11:25
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Asiaa pitäisi tarkastella konteksin perusteella.
Jeesus herätti lasaruksen. Tämä on mielenkiintoinen tapaus kun lukee luvun tarkkaan. Lasaruksen sanotaan olevan sairaana. Ja myös nukkuvan.
"Eräs Lasarus Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana."
"Mutta kuullessaan Jeesus sanoi: ”Tämä sairaus ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, jotta Jumalan Poika osoittaisi kunniansa sen kautta.”
Jeesus siis totesi että sairaus ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi. Mitä tällä tarkoitetaan? Eihän kuolema ole ikina kenenkään kunnia-asia?
" Näin Hän puhui, ja sitten Hän sanoi heille: ”Meidän ystävämme Lasarus nukkuu, mutta Minä menen herättämään hänet unesta.”
12. Opetuslapset sanoivat Hänelle: ”Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi.”
13. Mutta Jeesus oli puhunut hänen kuolemastaan — nämä taas luulivat Hänen puhuvan unessa nukkumisesta.
14. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: ”Lasarus on kuollut,
15. ja teidän vuoksenne Minä iloitsen siitä että en ollut siellä, jotta te uskoisitte. Mutta menkäämme hänen luokseen.”
16. Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: ”Menkäämme mekin, kuollaksemme hänen kanssaan.”
Kysymys: Mistä Jeesus tietäisi että Lasarus olisi kuollut kun sitä ei ole kukaan eikä missään mainittu? Vain että tämä oli sairaana, oli mainittu?
Ja sitten,miksi Tuomas sanoo muille opetuslapsille, että "Menkäämme mekin,kuollaksemme hänen kanssaan" ? Kuolemaan kenen kanssa? Mitä tällä tarkoitetaan? En usko että ainakaan fyysistä kuolemaan??
"23. Jeesus sanoi hänelle: ”Sinun veljesi tulee vielä nousemaan ylös.”
24. Martta sanoi Hänelle: ”Minä tiedän että hän nousee ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä.”
Tuohon aikaan joihinkin juutalaisiin suuntauksiin oli tullut käsitys ruumiin ylösnousemisesta viimeisenä päivänä. Yleisesti juutalaisuus ei käsitä tälläistä ajattelutapaa. Tästä huomaamme että ajan ihmiset eivät uskoneet sielun kuolemattomuusoppiin tai että ihminen jatkaisi olemustaan millään muodossa kuoleman jälkeen.
>>Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo Minuun, se elää vaikka kuolisi.
26. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo Minuun, tule koskaan kuolemaan. Uskotko sen?”
Tässä taas on kaksi näkökulmaa. Mitä tarkoittaa Jeesuksen sanonta "Uskomalla minuun"?
Joh 12:44
"12:44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.
UT:n mukaan Jeesus oli Jumalan "ääni". Toisin sanoen KAIKKI kohdat missä Jeesus sanoo että uskomalla häneen(Jeesuksen puheisiin,sanaan) he uskoivat Taivaan Isään. Ja mikä oli siihen aikaan juutalaisten keskuudessa Jumalan sana niinkuin tänä päivänäkin? Toora.Ei siis Jeesuksen identiteetti. Näin eivät kirjoitukset anna ymmärtää.
Kuten kerroin ,juutalaisuudessa alkoi esiintyä ajattelutapaa että tulisi olemaan ruumiillinen kuolleitten ylösnousemus vanhurskaille,ketkä noudattaisivat käskyjä ja Jumalan lakia tms.
Eli siis tuttu vanha tarina lähi-idän uskomuksissa,mutta juutalaisuudessa uudehko, Jumala palkitsee vanhurskaat ja hyviä tekoja tehneet ylösnousemuksella.
Sikäli ainakin itse ymmärtäisin nämä kuolemat enempi hengellisinä. Mutta mielipiteitä on monia....
Mt 8:22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".
Jos Jumala tosiaan heittäisi 'hanskat tiskiin' ja antaisi langettujen luomusten raueta tyhjiin, niin mitä sitten ovat puheet
'Viimeisestä Tuomiosta joka koskee myös kuolleita' koska ne jotka ovat kuolleet, ovat jo tyhjiin raukeamisellaan suorittaneet synnin seuraukset.
Olisihan suurta juridista vääryyttä että heidät ylösnostettaisiin vain ruumiillisesti uudestaan tapettaviksi (jehova-opin mukaanhan henkiruumiita ei koske Ilmestyskirjan 'toinen kuolema')
Me näemme että Tuomiopäivästä puhutaan myös Sodomaa ja Gomorraa tuomitsevana, vaikka hekin jo yhden tuomion saivat. Millä perusteella toiset ihmiset saavat siis tuplatuomion tyhjiin raukeamiseen?
Onko jehovanne tosiaan niin mitätön ja heikko että hän ylösnostaa ihmisen vain tappaakseen hänet ylistävien kannattajiensa 'opiksi ja ojennukseksi'?
Naurettava on jo pelkkä ajatus että Jumala olisi luonut maailman vain saadakseen ylistystä luoduiltaan. Vielä naurettavampi on käsitys että Jumala olisi sälyttänyt Raamattuun 'salakoodin', jonka vasta jehovalaiset aukaisisivat. Hah hah =D
En aja kirkkoisä Origeneen ('myös perkele demoneineen pelastuu') enkä Kylliäisen ('kaikki eriuskoisetkin pelastuvat automaattisesti')-sanomaa.
Mutta en usko myöskään, että Jumala antaisi tyhjiin raueta luomistyönsä kruunun.
Tai että paratiisissa elettäisiin samanlaista ruumiillista elämää kuin nykyisin. Miten se on mahdollista jos lapsia tehdään ja aina vaan syntyy uusi sukukypsyvä sukupolvi?
Typerää.
Ilmestyskirjaan en puutu tässä yhteydessä, mutta sen uskon että iankaikkinen kadotus kuuluu niille, jotka eivät Jumalaa ota vastaan.
Niinkuin ihminen voi olla palava rakkaudesta hän voi kokea myös polttavaa tuskaa erossa Jumalasta, sitä on kadotus ja kärsimys.
Tuomiopäivän jälkeen ei pelastusmahdollisuutta enää ole. Jumala ei 'pelasta' kunniaansa rouhimalla olemattomiin epäonnistuneet, vaan antaa niiden mennä jotka eivät ole hänen rakkauttaan ja Kristusta Jeesusta ottanut vastaan. Ei pakottaen, ei kiduttaen.
Ainoa kärsimys on olla erossa Jumalasta, sillä ihminen on luotu Jumalayhteyteen. Meistä jokaikinen.
Ja yksi aiheellinen kysymys:
Jehova-opissa sanotaan että 'se joka paratiisissa taas lähtee tekemään syntiä raukeaa myös tyhjiin'.
Eli Ilmestyskirjan mukaiset 'kuolema ja tuonela' jotka vasta heitettiin 'iankaikkiseen poiskarsimiseen ja tyhjiin raukeamiseen' yllättäin ilmestyvätkin takaisin näyttämölle, toisin kuin ihmiset, joiden tyhjiin raukeaminen on lopullista olemattomuutta?
Tarvitaan varmaan lujaa filosofiaa ennenkuin tämä opillinen ristiriita on selitettävissä? Raamatulla sitä ette ainakaan voi selittää.
Onko tämä sitä uutta hirvaslaisuutta?
vaan Raamattua.
Olen jo kerran sanonut että Jumala, joka on totisesti Kaikkivaltias, ei voi luoda mitään niin epäonnistunutta että hän sen joutuisi pyyhkimään pois näyttämöltä.
Te kiistätte tiukasti 'kuolemattoman sielun', mutta itse uskotte että osasta ihmisiä tulee 'ikuisia Taivaan henkiolentoja'.
Paavali puhuu 1 Korinttikirjeessä 'ylösnousemusruumiista' sanoen 'ettei liha ja veri voi saada osakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada osakseen katoamattomuutta' (siis 1 kor 15:50)
Kuitenkaan en löydä Paavalilta enkä Jeesukseltakaan sanoja, joissa ikuisesta elämästä ja ikuisista avioliitoista puhuttaisiin Maan päällä.
Vain Taivasten Valtakunnasta ja Uudesta Taivaasta ja Uudesta Maasta puhutaan, ei siis tämän 'vanhan Maan puhdistuksesta ja muuttamisesta paratiisiksi ihmisvoimin'.
Mutta on se vaan outoa että Raamatun Uudessa Testamentissa puhuttaisiin vain 144 000:lle taivasmatkaajalle (niinkuin te opetatte)
Eli selkeää sanomaa niille miljardeille, joiden 'toivo on Maanpäällinen' eivät koskaan löydäkään tätä ilosanomaa omasta Raamatustaan eivätkä Kristuksen sanoista.
Voisitteko vastata että miksi näin on? Vai haluaako jehova että mahdollisimman moni kuolee, jotta vain pieni valiojoukko pääsee täyttämään paratiisimaan?