Useiden hammaslääkärien ammattitaito ja etiikka ovat tämänpäivän suomessa todella surkealla tasolla. Minun mielestä hammaslääketieteelliseen opiskelemaan valittaville pitäisi tehdä jonkinlainen luonnetesti, sekä vaatia myös jonkinlaista käsien taitojenkin hallintaa.
hammaslääkärit puoskareita
Planmeca
282224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
harmi, ettei mitään kätevyystestejä ole. varmasti moni nakkisormi opiskelee hammaslääkäriksi, vaikka sormet eivät suostu minkäänlaiseen hienomotoriseen työhön.. harmi, todella harmi.
itsellä ei onneksi ole tätä ongelmaa, ja valitsinkin hammaslääkärin koulutuksen suurimmaksi osaksi juuri siksi, että rakastan käsillä tekemistä. ja luotan todella siihen, että vaikken olekaan mikään maailman sosiaalisin ihminen, niin opiskelujen myötä harjaannun olemaan ystävällinen ja sosiaalisita taidoiltaan taitava hammalääkäri =)
olen muuten itsekin käynyt aikoinani hyvin epäsosiaalisella ja jopa töykeällä hammaslääkärillä. olen ajatellut ottaa hänet ns. huonolääkäri- esimerkiksi ja pyrin muistuttamaan häntä tulevaisuuden ammatissani mahdollisimman vähän...
Tätä kätevyystestiasiaa kun on mietitty, on päädytty siihen lopputulokseen, että harjoittelemalla oppii. Toisin sanoen, yleensä sellaisella, joka kykenee läpäisemään pääsykokeet, on edellytykset myös oppia siirtämään tieto aivoista käsiinsä. Hammaslääketieteen opiskelijat harjoittelevat "kädentaitoja" ensin fantomilaboratoriossa, jossa on päätä muistuttavien fantomien sisälle laitettu muovihammaskalusto. Näitä sitten poraillaan ja tehdään paikkoja yms. korjaavaa hoitoa. Valitettavasti(?) fantomilta puuttuu kieli, tuo elävän elämän hammaslääkärintyön hankaloittaja. Porausvesikin menee suoraan putkea pitkin kurkusta alas, kun irl tarvitaan tehoimuria:)
Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan vaadittaviin taitoihin tarvitaan harjoitusta. Vasta kun opiskelija täyttää tietyt kriteerit, hänen sallitaan siirtyä hoitamaan oikeita potilaita.
Aina on tietysti mahdollista, ettei yrityksistä huolimatta tule kunnon jälkeä. Kyllä silloin opiskelija yleensä ymmärtää vaihtaa alaa, jos ei pääse fantomiopetuksesta läpi.
Muuten olen täysin samaa mieltä siitä, että jokainen ihminen on oma persoonansa. Hammaslääkärin työssä vaaditaan melkoista pikkutarkkuutta, joka ei aina kulje käsikädessä erityisen sosiaalisuuden kanssa. En todellakaan väitä, että vain epäsosiaaliset pilkunviilaajat tekevät hyvää työn jälkeä ja että mukavat hammaslääkärit olisivat jotenkin huolettomimpia tässä suhteessa! Näitäkin taitoja voi nimittäin oppia ja kypsyttää.
Jokainen voi valita hammaslääkärinsä sen perusteella, mitä hammaslääkärin ominaisuutta henkilökohtaisesti haluaa painottaa, muistaen, etteivät em. esimerkit ole mitenkään toisiaan poissulkevia. Suurin osa hammaslääkäreistä on kuitenkin keskivertotyyppejä, ihan niin kuin muillakin aloilla.
Lopuksi vielä lisään, että suurelta osin, kuten keneen tahansa, vaikuttavat työolot ja työssä viihtyminen. Tähän asti hammaslääkärit ovat tutkimuksissa osoittaneet varsin poikkeuksellista viihtymistä työssään ja sitoutuneisuutta työhönsä, mutta viimeisimmän tutkimuksen mukaan terveyskeskuksessa työskentelevillä on motivaatio laskenut kuin lehmän häntä. Tämä johtuu siitä, että jos ei kykene enää vaikuttamaan työnsä määrään ja laatuun (tässä en nyt tarkoita varsinaista laatua vaan toimenkuvaa), eikä näe työnsä hyviä vaikutuksia (järjestelmällisen hammashoidon tuoma suunterveyden lisääntyminen vs. yhä lisääntyvä päivystysluontoinen työ), itsenäiseen työhön tottuneella alkaa tökkiä. Jokainen haluaa nähdä työstään hyviä tuloksia, terveystuloksia. Onko se ahneutta?
ole soveltuvuus-, ym. testejä?
Sehän kertoo paljon muustakin.
Tarkkuutta, tai voimaa vaativan työn, suorituksen tekijältä yleensä vaaditaan jo aivan erilaisia rakenteellisiakin ominaisuuksia.
Jos sormet on kuin käristemakkarat, ja ensimmäinen taipumiskohta on ranteen seutuvilla, kuinka niillä tehdään näppäryyttä, ja sormien herkkyyttäkin vaativaa työtä, useasti ahtaassakin potilaan suussa?
Kuten tiedetään, jos jotain ongelmia tulee, niin vikahan on siinä potilaan suussa, ei sinne huonosti taipuvissa ja työskentelemään mahtuvissa sormissa.
-Ja, mikä sitten lopputulos onkaan?
Maksut kuitenkin viimeisen päälle.
Jossain muussa työssä tällaiset sormet olisivat taas aivan paikallaan!
Kyllähän ne hammaslääkärit ovat kaikki käyneet samat koulut.
Tosilla on sitten enemmän taipumusta alalle kuin toisilla, niin näppäryyden kuin sosiaalisten taitojenkin osalta.
Rahastaa käsittääkseni osaavat kaikki, eikä se edes vaadi mitään erityistä lahjakkuutta.
Voisihan se olla, että pitkäsorminen ja taipuisat sormet omistava pärjää hammaslääkärin tehtävissä paremmin kuin "nakkisormien" omistaja. Miksi sellainen yleensä edes hakeutuu alalle?
Näin ollen soittaminen (hartjaannuttaa sormien käyttöä), kaikenlainen askartelu ja "näprääminen"
sekä käsityöt (laajasti ymmärrettynä) sopivat tulevalle hammasläkärille.
jo alkuvaiheessa näitä alkeellisimpia, välttämättömiä käytännön vaatimuksia, että voisi edes olettaa hommien hoituvan sitten myös asiakkaidenkin kanssa.
Mm. että toimijan "nakit", "makkarat" mahtuvat asiakkaiden suihin, ja myös toimivat tarvittavalla tavalla.
Jopa myös hieman asiakkaidenkin odotuksia ja toiveita muistaen.
Hekin voivat odottaa ja olettaa, että terveydenhoidon ammattilainen on kiinnostunut myös heidän terveydestään ja sen hoidostakin, eikä vain hänen rahoistaan!
Kuka tietoisesti tilaa pianonvirittäjän, jolla ei ole minkäänlaista sävelkorvaa?
Entä nuohoojaa jolla on korkeanpaikan kammo, eikä uskalla nousta edes katolle?
Entä värisokea maalari?
Esim. näitäkin olisi tarjolla, jos ei olisi minkäänlaista testausta jo opetuksen alkuvaiheessa.
-Niin, ja jos olet tilannut, tietenkin maksat, vaikka töistä ei mitään tulisikaan!
...Kuten tiedetään, jos jotain ongelmia tulee, niin vikahan on siinä potilaan suussa, ei sinne huonosti taipuvissa ja työskentelemään mahtuvissa sormissa...
Instrumenteillakin on hammashoidossa oma kokonsa....Pienet, näppärät ja taipuisatkaan sormet eivät aina mahdu työskentelemään pienessä suussa, jota potilas saattaa koko ajan sulkea kiinnipäin ja muutenkin liikutella. Siinä sivussa kieli pyörii ympäriinsä. Siirtää imua paikaltaan tai kastelee syljellä alueen, jonka täytyy pysyä koko ajan täysin kuivana. Toisilla ihmisillä kieli on todella iso ja lihaksikas. Siis niin voimakas, että yhden kokonaisen käden voima, ei aina tahdo riittää pitämään sitä kurissa.
Lapset ovat sitten ihan oma lukunsa... Paitsi että pää liikkuu, liikkuu usein myös koko vartalo. Moni pikkuihminen myös tuo kädet suun eteen, tarraa kiinni porakäteen tai muihin laitteisiin.
Nieluunkaa ei saisi mitään tippua vaikka suora reitti yläsuunnasta sinne onkin...
On myös ihmisiä, joilla on äärimmäisen herkkä oksenusrefleksi. Heitäkin täytyisi pystyä hoitamaan. Yökkä tulee jo ennenkuin sormet ovat lähelläkään suuta -pelkästä ajatuksesta.
Kyllä homma melkoisen pitkää vieteriä, hahmotuskykyä ja motoriikkaa vaatii, mutta myös potilaalta yhteistyökykyä.
Kuten havaitaan, selityksiä löytyy runsaasti ja joka lähtöön, vaan alkuperäiset aiheet niin helposti unohtuvat!
Painopiste taitaa ollakin näiden selitysten osaamisessa ja kertomisessa?
Sujuvasti potilas on jälleen ongelmien lähde ja aiheuttaja, vielä isoine, voimakkaine, ympäri pyörivine kielineen, "että edes yhden kokonaisen käden voima ei aina tahdo riittää pitämään sitä kurissa"!
...> Kyllä homma melkoisen pitkää vieteriä, hahmotuskykyä ja motoriikkaa vaatii, mutta myös potilaalta yhteistyökykyä.
Tulihan se potilas huomioitua vielä viimeiseksikin!
Jos potilas menee hoidattamaan hampaitaan, vielä vapaaehtoisesti, voi olettaa että hän on kovinkin halukas yhteistyöhön, toivoen vielä jospa voisi tapahtumassa olla jotenkin avuksikin, jotta asia saataisiin mahdollisimman vaivattomasti hoidettua, ja pois päiväjärjestyksestä.
Mutta kuten hyvin tiedämme potilaan mahdollisuudet vaikuttaa tapahtumien kulkuun ovat kovin vähäiset.
Panna vain kädet ristiin ja toivoa parasta, ja että hammaslääkärinkin yhteistyön ajatukset kulkisivat hiukan samaa rataa!
Jos hoito etenee oikealla, toivotulla tavalla ja lopputuloskin on hyvä, on myös potilas tyytyväinen ja maksaa laskunsa nurisematta, mutta jos hoidossa rupeaa pahasti "tökkii" eikä tulokset vastaa edes suosituksia, potilaallakin lienee oikeus kysäistä myös syitä vaikeuksiin, ja huonosti ohjeita vastaaviin tuloksiin?
on palveluammatti ensisijaisesti.
Ilman potilaan huomioimista työ ei kyllä onnistu, mutta osalla potilaista on utopistisia ajatuksia siitä mitä karieksen ja iensairauksien tuhoamista hampaista enää saadaan korjaamalla aikaiseksi. Monesti homman myös pitäisi sujua "nopeasti pois päiväjärjestyksestä" eli toisin sanoen korjaaminen ei saisi kauan kestää.
Syy korjaavan hoidon tarpeeseen löytyy potilaasta itsestään.
mahdollisuudet vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Kun kotihoito pelaa ei tarvitse istua penkissä "hoidattamassa" hampaitaan "puoskarilla".
...> Hammaslääkärin ammatti on palveluammatti ensisijaisesti.
Näinhän siitä kerrotaan ja voisi luullakin, mutta kun on myös kokemuksia, että palvelija on potilas, jota hammaslääkäri pompottaa, kohtelee mielihalujensa mukaan.
Yhteistyöstäkin puhutaan jopa ohjeissakin, mutta se rajoittuu potilaan osalta vain kuunteluun, mitä hammaslääkäri milloinkin sattuu tiuskaisemaan.
Jos potilas vaikeana kipupotilaana yrittää tiedustella joitain mahdollisia syitäkin jo sietämättömiksi käyneisiin leuka-, ja päänalueen kipuihin, niin vastaukset on vain linjalla, että paljon on kipuja joita ei saada koskaan selville, ja nämä on niin vaikeita asioita?!
Mikään potilasta kiinnostava ei taas kiinnosta hammaslääkäriä eikä kunnon vastaustakaan häneltä saa.
Vuodesta toiseen kolmanteen jne. jne. potilas kulkee jo sietämättömiä kipujaan valittamassa, mutta mitään vikaa tai syytä kipuihin ei vain saada selville.
Monien vuosien jälkeen käy uskomaton tuuri ja sattuma, että jälleen löytyy uusi, nyt hiukan tarkkanäköisempi hammaslääkäri, joka havaitsee melkeinpä ensisilmäyksellä KULUMAJÄLJET kahden takahampaan ulkokulmassa, jo kiilteen päällä.
Amalgaamipaikka on tietenkin paljon alempana!
Siis jokainen puraisu vääntää hammasta, jonka seurauksena myös hammas, hermo ärtyy ja tulehtuu?
Paikkoja on runsaasti ja purenta sekä hammaskontaktit todettiin muutenkin epämääräisiksi.
Kaksi amalgaamilla paikattua takahammastakin todettiin myös haljenneiksi ym. ym.
Päästiin edes jonkinlaiseen alkuun vyyhden purkamisessa ja kipujen rajoittamisessa!
Aivan oikeassa olet, kun kirjoitat että ILMAN POTILAAN HUOMIOIMISTA TYÖ EI KYLLÄ ONNISTU...
Näinhän se tietenkin on!
Jos ei potilas eikä työkään kiinnosta, ei ainakaan molempia osapuolia tyydyttävää tulosta saada aikaiseksi.
Potilaiden onneton tunarointi ja osaamattomuus hampaidensa hoidossa vaikuttaisi olevan päällimmäisenä mielessäsi myös tässäkin kirjoituksessasi?
Vai onko kysymys vain niistä "lonkaltaheitoista"?
Hammashoidot ja paikkaukset ainakin potilaat toivovat saavan todellakin nopeasti, osaavasti ja asiallisesti pois päiväjärjestyksestä, että ei tarvittaisi kulkea vuodesta toiseen, kolmanteen, neljänteen jne. jne. kipujaan ja vaivojaan valittamassa ja niistä maksamassa asiantuntijalle!
Ja se tärkeä havaintosi!
...> Syy korjaavan hoidon tarpeeseen löytyy potilaasta itsestään.
Mutta eikös hammaslääkäri nimenomaan itse ole hakeutunut alalle, ja halunnut alkaa toteuttaa tämän alan tarpeiden täyttämistä?
Samoin kuin joku muu täyttää jonkun muun alan tarpeita?
Kotihoitoakin on hyvä harrastaa, mutta taitaa olla kovin harva, joka on selvinnyt ns. kehdosta hautaan käymättä kertaakaan hammaslääkärissä!
...> olen muuten itsekin käynyt aikoinani hyvin epäsosiaalisella ja jopa töykeällä hammaslääkärillä,.....
Valitettavan monilla on näitä kovin negatiivisia kokemuksia hammaslääkäreistä.
Onpa niitä myös ns. "oikeistakin" lääkäreistä.
Mistähän tämä johtuu?
Kuuluko tämä töykeys, epäsosiaalisuus, potilaan oikeuksien polkeminen suorastaan tähän lääkärin "brändiin"?
Olisihan se hyvä testata, mutta asialla on -kuten yleensä- se toinenkin puoli.
Monta kertaa ne kädettömät ja/tai epäsosiaaliset hemmot saattaa olla juuri niitä jotka ovat aivan omiaan tutkijoina. Jos jollain näppäryys ja sosiaalisuus testeillä rajoitettaisiin heidän pääsyään lääketieteelliseen, niin menettäisimme varmaankin monta varteenotettavaa tutkijan alkua. Ei kaikkien (hammas)lääkäreiden tarvitsekaan siihen kliiniseen työhön ryhtyä lopuksi ikää, riittää kunhan saavat opintoihin liittyvät pakolliset käytännön jaksot kunnialla läpi.
" Pienet, näppärät ja taipuisatkaan sormet eivät aina mahdu työskentelemään pienessä suussa, jota potilas saattaa koko ajan sulkea kiinnipäin ja muutenkin liikutella. "
Ei me tehdä sitä tahallaan! Se voi olla todella rasittavaa pidellä suuta niin auki, kuin ikinä saa. Kannattaisi antaa mahdollisuus edes välillä sulkea suu kokonaan tai ainakin pienemmälle, jos ei muuta. Pidemmän päälle suun auki pitäminen voi sattuakin etenkin jos leukanivelet on kuluneet vaikkapa narskuttelun seurauksena.
" Siinä sivussa kieli pyörii ympäriinsä. "
Ei voi mitään, vaikka kuinka yrittäisi ja toden totta yritän, ihan jo siitäkin syystä, että pelottaa, jos pora osuu kieleen, jos kieli liikkuu vähänkin. Pahoittelen aiheuttamaani vaivaa.
" Siirtää imua paikaltaan "
Juuh, se voi tehdä pikkasen kipeää, jos/kun huuli jää imurin ja hampaan väliin sopivasti. Tekee mieli yrittää siirtää sitä mukavampaan asentoon.
" kastelee syljellä alueen, jonka täytyy pysyä koko ajan täysin kuivana. "
Mikä siinä cofferdamin käytössä on niin vaikeaa, jos kerran alueen pitää pysyä täysin kuivana. Ei tartte potilaita syytellä, jos ei itse viitsi vaivautua.
" On myös ihmisiä, joilla on äärimmäisen herkkä oksenusrefleksi. Heitäkin täytyisi pystyä hoitamaan. Yökkä tulee jo ennenkuin sormet ovat lähelläkään suuta -pelkästä ajatuksesta. "
Myönnetään, että melkein pelkkä ajatus riittää, mutta siihen on apukeinoja, jotka ainakin minulla ovat auttaneet paljon. Kannattaisiko yrittää tehdä sille oksennusrefleksille jotain, niin olisi sekä henkilökunnalla, että potilaalla helpompi olla. En oikein ole koskaan ymmärtänyt miksi niitä apuja ei useinkaan tarjota. Eikö ole tietoa, vai eikö viitsitä vaivautua??
" Kyllä homma melkoisen pitkää vieteriä, hahmotuskykyä ja motoriikkaa vaatii, "
Niinhän se vaatii ja kaikilta ammattia harjoittavilta ei näitä yllämainittuja tahdo löytyä.
" mutta myös potilaalta yhteistyökykyä. "
Parhaamme yritämme! Tuskin "kukaan" vapaaehtoisesti hoitoon tullut tahallaan yrittää hakaloittaa työskentelyä, päinvastoin. Kaikki osapuolethan siitä hyötyvät, kun hoito sujuu mallikkaasti.
Sitten jos hoitaja vielä sörkkii pahemman kerran tehoimurillaan (jotkut hoitajat tökkii ikävän varomattomasti tehoimurin kanssa, yrittävät imeä kielenkin sinne letkun sisään ettei olisi lääkärin tiellä), niin onpas mukava yrittää olla liikkumatta kuin kivettynyt patsas.
Samaa mieltä. Hammaslääkärin ja lääkärin tehtäviin kyllä vaaditaan tietty määrä sosiaalisuutta ja elämän sekä ihmisten ymmärtämistä. Siellä ei missään tapauksessa pärjää pelkällä kirjaviisaudella.
Ennen vanhaan ainakin hammaslääketieteen puolelle oli näppäryystesti (joitakin vuosikymmeniä sitten). Sehän oli kaikki potilaan hyväksi. Nykyisin sellaista ei ole.
Mikä sitten saa ihmisen kiinnostumaan hammaslääketieteestä ammattina? Senkuin tietäisi.
Varma työtilanne voisi olla yksi houkutin ja minä inhorealistina epäilen myös ahneutta motivaatioksi.
Terveyskeksuksessa tienaa tuollaiset 4500 -
5000 euro/kk ja yksityisellä - no, siinä ei ole ylärajaa. Itse saa määritellä hintatason,jolla töitään tekee. Ja kansa maksaa. Kela siinä sivussa vähän avittaa.
löytyy erilaisia persoonia, kuten monella muullakin alalla.
Tuskinpa ahneus on syy ryhtyä lääkäriksi tai hammaslääkäriksi.
5,5 vuotta tiukkaa opiskelua ja sen päälle vielä 9kk orientoiva työjakso, ennenkuin esim.hammaslääkärin ammattiin valmistuu.
Melko moni opiskelija keskeyttää opintonsa viimeistään klinikkavaiheeseen siirryttäessä, ehkä juuri tuon käsityötaidon puuttumisen vuoksi. Eli sen koulutuksen läpikäyneet tuskin ihan mämmikouria ahnehtijoita ovat.
Työ on nykyisen hoitotakuun aikana kiireistä ja vastuullista kuitenkin. Potilastapaukset entistä vaativampia. Kumpa ihmiset oppisivatkin hoitamaan paremmin hampaitaan. Nykyään näkee niin paljon pahasti karioituneita suita, joissa ientulehdus ja kiinnityskudossairaudet jyllää. Monella paljon hoidettavaa ja useita hoitokäyntejä edessä.
Ensiapuun hakeudutaan vasta, kun tilanne on jo paha ja sitten pitäisi kerralla saada koko suu kuntoon...
Olen jo pitkään halunnut opiskella hammaslääkäriksi. Nyt kun kouluihin haku on pian käsillä, ajattelin kysellä että onko sinne niin vaikea sitten päästä? Mitä tulee osata pääsykokeissa? Onko lukion todistuksilla paljon merkitystä? Onko kenelläkään kokemuksia opiskelusta Oulussa?
eli lääkikseen, hammaslääkikseen ja eläinlääkikseen on sama pääsykoe kaikille ja samana päivänä. Lukion todistuksilla tai amk:n todistuksilla ei ole mitään väliä mitkä numerot papereissa seisoo. Pääsykokeen perusteella sisään ja siihen luettava pääsykoekirja ja tarvittavat monisteet ostettavissa. Ei sen kummenpaa ja koe on sitä paitsi helppo jos olet pääsykoekirjan lukenut huolella.
Ei siis suinkaan vaikeaa päästä sisään, opinnot alkavat vasta kun olet sisään päässyt ja ensimmäinen lukukausi on suoritettavana... Sitten voi sanoa jo että olet opiskelemassa...
Yo-todistuksella on jonkin verran merkitystä, pääpaino kuitenkin pääsykokeessa. Aiemmin ne koostuivat kemiasta sekä ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta. Nykyään sisäänottomääriä on myös nostettu, joten mahdollisuudet päästä sisään ovat paremmat.
Alkuvaiheessa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat opiskelevat samat opinnot kandidaatin tutkintoon asti. Siitä sitten jatketaan varsinaisella hammaslääketieteellä klinikkatöineen.
Mielenkiintoista oli, enkä ole päivääkään katunut valintaa. Työ on nykyään kyllä ainakin julkisella sektorilla melko kiireistä ja mukavan haasteellistakin, mutta oikealla asenteella ja kärsivällisyydellä pärjää.
ensin hammashuoltaja opistopohjaisena ja sen jälkeen pääsykoe ja sisään. Yo-todistus ei merkkaa mitään, kaverilla keskiarvo alle 6 ja kirjoitukset juuri läpi. Lääkiskokeissa onnistui 100% ja sisään heti eka kerralla. Siis pääsykoekirja ja tarvittavat monisteet ja ns. nettikoe harjoituksina ja sillä siisti!
jonka luet läpi. Saat sen vaikka nettikirjakaupasta tai kirjakaupasta ihan paikanpäältä. tarvittavat lisäharjoituskirjat joudut kyllä tilaamaan ainoastaan netistä niitä ei saa kirjakaupasta ostaa.
Lääkäriksi, hammaslääkäriksi, eläinlääkäriksi on sama koe ja se pidetään samana päivänä. Hammaslääkikseen pääsee helpoiten sisään, siksi moni hakee hammaslääkikseen kun ei usko pisteidensä riittävän lääkäriksi asti. Siten moni vaihtaa noin vuoden opintojen jälkeen hammaslääketieteestä lääketieteeseen eli valmistuu sitten loppujen lopuksi lääkäriksi, mutta kun ei ollut mahdollisuutta heti päästä niin pakko sen vuoksi ekana valita helpoin sisäänpääsy eli hammaslääkikseen.
Eivät ne mitään puoskareita ole, mutta niin se vain on, että käsityöammattien harjoittajien taidoissa ja kokemuksessa on hajontaa ja sehän on ihan selvä asia.
Esim vaativa juurihoito ei ole poikasten hommia.
Hajonnallakin tarvii olla rajansa.
Jos vielä maksuakin vaaditaan.
Muuten maksun suunta vaihtuu, kuten muussakin toiminnassa!
Sain Tampereen biohammaslääkäreiltä erityisen huonoa kohtelua. Paikkaaminen kesti pitkään ja lopputulos oli kehno. Osaaminen ja laatu olivat harvinaisen epäsuhtaiset verrattuna korkeaan hintatasoon.
ei ainakaan helsingissä toimi! lääkepaikka ollut nyt huhtikuusta lähtien. ajat kaikki ilta aikoja, jos on vapaita. paikataan yksi reikä mut samassa hampaassa ollutta toista reikää ei voi paikata tai edes ilmeisesti huomattu.. rahastusta ja pomputtamista se on.
Tekevätköhän tuon alan ihmiset joskus tahallaan huonoa jälkeä kun on tainnut ilkeys mennä päähän. Pelottavaa rahastusta.
Lienee asennekysymys?
Potilas on se välttämätön paha. Ilman potilasta kun on vaikeampi rahastaa.
Mitä useammin potilas joutuu käymään vast.otolla, sen tuottoisampaa se on, ja jatkaahan se niiden tunnettujen jonojen pituuttakin!