Kuka sinua opettaa? Oletko saanut opetuksesi yliopiston käyneen puhujan, julkkisevankelistan, tai muuten vaan seurakunnassa arvostetun työntekijän sanoista? Varmasti listaa voisi jatkaa loputtomiin, pääpointtina on se kuka sinua opettaa. Onko se toinen ihminen, jolta opetuksesi otat, vai saako Jeesus sinua opettaa?
Nimittäin aika usein, ns.uskovaisten suusta kuulee jotenkin tähän tyyliin; mutta kun se siellä opetti niin ja se on yliopiston käynyt mies/nainen, tai sitten että; se on evankelista joka on parantanut tuhansia ihmisiä, kyllä se jumalan mies/nainen on.
Todellako uskallatte elää, ilman pienintäkään epäilyksen häivää lähteestä, josta opetus tulee? Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että Pyhä Henki opettaa, ei tule luottaa ihmisten sanomiin sanoihin, ei titteleihin, ei vaikka kuinka hienoa ja huippua kyseinen sanoja olisi tehnyt.
Löytäneekö Jeesus uskoa maanpäältä kun palajaa, vai pelkkiä tyhmiä neitsyitä joiden lampuista on öljy loppunut? Sillä joka sokeaa seuraa, se kuoppaan putoaa itsekin. Uskokaa Sanaa, joka lupaa Pyhän Hengen opetuksen, hienot yliopisto-opit eivät taivaaseen johda.
Nimittäin aika usein, ns.uskovaisten suusta kuulee jotenkin tähän tyyliin; mutta kun se siellä opetti niin ja se on yliopiston käynyt mies/nainen, tai sitten että; se on evankelista joka on parantanut tuhansia ihmisiä, kyllä se jumalan mies/nainen on.
Todellako uskallatte elää, ilman pienintäkään epäilyksen häivää lähteestä, josta opetus tulee? Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että Pyhä Henki opettaa, ei tule luottaa ihmisten sanomiin sanoihin, ei titteleihin, ei vaikka kuinka hienoa ja huippua kyseinen sanoja olisi tehnyt.
Löytäneekö Jeesus uskoa maanpäältä kun palajaa, vai pelkkiä tyhmiä neitsyitä joiden lampuista on öljy loppunut? Sillä joka sokeaa seuraa, se kuoppaan putoaa itsekin. Uskokaa Sanaa, joka lupaa Pyhän Hengen opetuksen, hienot yliopisto-opit eivät taivaaseen johda.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Te saatte pisaran sieltä toisen täältä ja siitä syntyy sydämmessänne kokonaisuus,
joka on sinulle/teille sopiva.
sopivaa kokonaisuutta? Sinulleko on aivan sama mikä totuus on, kunhan siitä vain tulee sinulle mieleinen kokonaisuus? Omaan korvasyyhyysikö oppeja keräät, pisaroita sydämeesi tallettelet?
Mikä risti mulla on,
se mulle sopiva on.
Kyllä Mooseskin oli aikansa parhaan koulutuksen saanut. Paavali oli käynyt yliopiston. Luukas oli lääkäri ja opettaa hyvin.
Ei korkeata koulutusta pidä aliarvioida, kuten sinä teet.
Sananl. 2:6
Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
Israelissa jo kristinuskon luomaa pappiskoulutusta yliopiston puitteissa? Sama se mitä kukin on maallisilta ammateiltaan, vaikka niinkin on, että aika monet tuijottavat lähes pelkästään myös niihin maallisiin titteleihin ja statuksiin.
Jos tässä jotain oppia haluaa alkaa etsiä, niin kyllä raamatusta se löytyy.
Vaikka esimerkiksi seuraava ajatus Paavalilta:
"Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle."
Raamatun lukeminen kannattaa ja luetun sisäistäminen vielä enemmän.
opastusta, ei voi sisäistää niitä kirjoituksia.
Yksin kirjoituksien tutkiminen ei auta, tulee olla Pyhä Henki sydämessä, Sanan tulee tulla eläväksi elämäksi.
suomeksi että onko sinun ohjaajasi Pyhä Henki ja uskotko samalla tavoin kuin Suni?
muistan niin olet ns. Sunin "sytyttämä".
Syvällä jännityksellä ja mielenkiinnolla odotettiin sitä tapahtumaa ja "joulua", jossa olit "Pyhänhengen" villakäärössä, kotelossa, koulutettavana, kuten Armi sanoi.
Mietittiin että milloin ja millainen ylimaallinen perhonen sieltä kuoriutuukaan:)
Oliko tässä "sadussa" mitään totuudenmukaisuutta, mielestäsi?.
mielikuvituksesi tuotosta, en kyllä muista Armin tuollaista sanoneen missään tilanteessa, mitä hänen sanomisikseen laitat.
Ja aikaisempaan kysymykseesi:
Pyhä Henki minussa opettaa kaiken, olen oksastettu Kristuspuuhun.
Sano nyt herra tähden!!
Muutakin tekemistä olisi!
persoona minulle.
Usein törmään siihen, että hän puhuu loppujenlopuksi paljon samaa asiaa kuin minäkin. Suni oli ensimmäinen ihminen, joka sanoi sen minkä tiesin jo todeksi; olin todeksi sen elänyt. Siis että kaikki se mitä kristikansa piti totena, oli loppujenlopuksi vain sumutusta linssiin. Maailma on pahan vallassa, eikä kukaan näe, vaan kulkee kohti laveaa tietä kadotukseen.
Ehkä se ymmärtämättömyys muiden kohdalta vielä lisää sitä hämmennystäni, eikö muut todellakaan näe. Lisäksihän tuntuu siltä, että aina kategorioidaan minut ikäänkuin "sunilaiseksi", kun kerron siitä mitä näen.
Erityisesti tiettyjen piirteiden näkyminen oudoksuttaa Sunissa esim. viha ja anteeksipyytämättömyys. Kaikenlisäksi tällä palstalla näyttää siltä, että ikäänkuin päätarkoituksena olisi vain mätkiä ihmisparkoja halolla päähän, kysymys mikä siitä herää on, onko hänellä oikeata rakkautta lähimmäisiä kohtaan?
Ihmettelen noita sinun syyttelijöitäsi..
Ihan kuin sinulla ei olisi, omia ajatuksia.
Maailma on pahan vallassa, se on selvää
palstalaiset tuntuvat hahmottavan asioita, aivan kuin en olisi uskontaipaleella ollut ennen Sunia. En koe millään tavalla koskaan Sunin opettaneen minulle mitään ja siksikin ihmetyttää se että ihan kuin häntä pidettäisiin jonain mentorina.
Fiksuna ihmisenä ja oikean kristityn esimerkkiä näyttäen, et "terävöitä linjaasi" Sunia haukkumallakaan. Toivoisin ihmisten ymmärtävän tämän..
Itsekin olen syyllistynyt melkein kaiken sallivuuteen, vastustaessani "eräitä oppeja".
Silloin hankin itselleni "tupla tuhon", menemällä "ojasta allikkoon".
Tätähän se on, arvovallalla "jyrätään" omat näkemykset läpi, eikä painotus ole Totuudessa.
Esim sunihan perustaa opettajan auktoriteettinasa siihen, että Pyhä henki on hänet tehtävään valinnut ja kouluttanut.
Ainoa mutta, asiassa on, ettei todisteena asiasta ole muuta kuin em. henkilön oma ilmoitus..
Sunin oppia ei raamatusta löydy. Ihmisoppia.
ihmisellä ei tule olla mitään auktoriteettiä toiseen, oppi tuleekin saada Pyhältä Hengeltä. Onhan Sanassakin luvattu Pyhä Henki, joka opettaa itse kunkin tuntemaan Totuuden henkilökohtaisesti. Sanoja ja ajatuksia ei tule ottaa toisen ihmisen suusta.
Nimenomaan uskonasioissa ihmisille tulee sallia täysi omantunnon vapaus, asia jota Sunillekin muistutin toistuvasti.
Devout! Siunausta Jeesuksen nimessä ja veressä!
Tänään en enempää kommnetoi kuin muutamia kirjoituksia. Olen viettänyt hiljaisuudessa Sanan
ääressä. Huomisesta tietää yksin Herramme...jos vaikka saapuisi :)
En malta olla hitusen puuttumatta keskusteluun.
Viestiketjuja en ole lukenut. Herra valitsee
itse työntekijänsä ja opettajansa seurakunnan
rakentumiseksi.
Et voi siis itse PÄÄTTÄÄ, että minäpä rupean PAIMENEKSI, luen teologiaa kuusi vuotta, valmistun teologian maisteriksi ja alan
paimentamaan seurakuntaa hakemalla virkaa
paprujeni peruustella riippumatta siitä, olenko
uskossa vaiko en. Tämä näin 'karkesti' sanottuna.
Vaikka Paavali olikin aikansa oppineimpia miehiä,
voisi verrata vaikkapa yliopiston käytännöllisen
eksegetiikan professorin oppiarvoon nykyajassa,
niin en väheksy sellaisia, jotka oppiarvoon katsomatta, Jumala onkin kutsunut esimerkiksi
Sananjulistajiksi jne... Heistä on esimerkkejä.
Siis ihminen itse ei päätä, tuleeko hänestä seurakunnan rakentumiseksi esimerkiksi profeetta,
vaan Jumala, ja Hän myös sellaisen ihmisen työhönsä varustaa. En väheksy Sanan opettamista,
sillä silloin tekisin tyhjäksi Raamatun Sanan, jonka kokonaisuudesessaan helpotukseksesi liitän
tähän viestiini. Tänään olen hiljentynyt Sanan
ääressä, joten en juuri kommentoi tai osallistu
keskusteluihin TÄNÄÄN. Huomisesta en minä tiedä,
mitä Herra on suunnitellut minulle. Oleppa hyvä:
1.Korinttolaiskirje:
12:1 Mutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä niistä tietämättöminä.
12:2 Te tiedätte, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin.
12:3 Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä.
12:4 Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama;
12:5 ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama;
12:6 ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.
12:7 Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
12:8 Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
12:9 toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
12:10 toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
12:11 Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.
12:12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
12:14 Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.
12:15 Jos jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
12:16 Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
12:17 Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti?
12:18 Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.
12:19 Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
12:20 Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis.
12:21 Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä."
12:22 Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä;
12:23 ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme;
12:24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian,
12:25 ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan.
12:26 Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
12:27 Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä.
12:28 Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
12:29 Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja?
12:30 Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?
12:31 Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.
Siunausta Jeesuksen nimessä ja veressä!
ne palkkapaimenet näyttävät päättäneet, omien halujensa mukaisesti. Jos Jumala olisi heidän taivaltaan ohjannut, eivät lampaat eksyssissä vaeltaisi, eivätkä "paimenet" turhia jaarittelisi kirkon saarnapöntöissä.
...Valitettavasti tilannne on monesti näin. Päätetään itse, eikä anneta omaa elämäänsä
Herralle rukouksessa anoen, että 'tapahtukoon
sinun tahtosi' ei minun "unelmani".
Minulla oli unelmia päästyäni ylioppilaaksi. Halusin joko teologiseen tiedekuntaan (jonne olisin päässytkin), lääketieteelliseen tai kasvatustieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan, johonkin näistä kolmesta. Kysyin jo tuolloin, mikä olisi Herran tahto. Ei teologiseen, oli vastaus. Joten se jäi.
Jumalan koulussa, Hänen kovassa koulussaan opiskellaan ja varustaudutaan Korintolaiskirjeen
mukaisesti esim. sananjulistajiksi. En sulje pois
siihen liittyvää hyödyllistä opiskelua. Opiskelihan Paavalikin ennen uskoontuloaan ja sen jälkeenkin. Puhui sujuvasti kreikkaa ja hepreaa jne. En nyt kerro sen enempää hänen
elämänhistoriaansa. Kerron tarkemmin, jos haluat, sillä olen perehtynyt siihen.
Kirjoitit:
"Jos Jumala olisi heidän taivaltaan ohjannut, eivät lampaat eksyssissä vaeltaisi, eivätkä "paimenet" turhia jaarittelisi kirkon saarnapöntöissä." Varmasti eri seurakunnissa on
ns. palkkapaimenia, jotka eivät ole Jumalan tehtäväänsä asettamia. Olet siinä oikeassa.
Mutta, miten selität Korittolaiskirjeen luvun, jonka sinulle laitoin? On myös Jumalan asettamia paimenia tänäänkin, tänä päivänäkin, jotka eivät
"turhia jaarittele".
Nämä profeetat, paimenet, opettajat jne toimivat seurakunnissa seurakuntien, seurakuntalaisten
rakentumiseksi. On armolahjoja, jotka ovat seurakuntalaisten rakentumiseksi ja hyödyksi.
Vai kiistätkö tämän? Uskovien yhteys - siis
USKOVIEN YHTEYS, on TÄRKEÄ asia jokaiselle uskovalle, jotta hän rakentuisi hengellisesti. Vai mitä?
On toki muitakin asioita. Mutta yksin palavasta kekäleestä tulee yksin penseä, haalea, mikä taas
johtaa Laodikean seurakunnan tai Efeson seurakunnan kaltaiseen tilaan. Voit lukea niistä
Ilmestyskirjasta. Minulla itselläni on tästä
kokemusta - olla ilman uskovien yhteyttä, ja
siitä, mihin se voi johtaakaan.
Asia on myös niin, että vaikka seurakunnan tilanne olisi kuin Smyrnan seurakunnassa (Ilm.2),
on aina olemassa seurakunnissa valheveljiä ja valhesisaria, jotka raastavat ja repivät laumaa.
Ilmestyskirjan 2. ja 3. luku kertovat Herran varoituksen ja nuhteen Sanoista eri seurakunnille ja eri aikakausien seirakunnille.
Mutta näitä , kehoituksia, opetuksia ja nuhteita
voidaan käyttää myös yksilöuskoviin kohdistuvina.
Yleisesti opetetaan, että elämme Laodikean seurakunnan aikaa. Epäilemättä näin onkin.
On paljon penseitä, haaleita uskovia. Meidän
on itsekin mentävä itseemme ja valvottava vaellustamme ja suhdettamme Herraan näiden kaikkien seurakuntien valossa rehellisesti.
Jokaiselle seurakunnalle Herra on antanut kultaisia neuvoja ja mahdollisuuden parannukseen. Miten on minun, sinun...laitasi?
Kun tämän Herran edessä rukoillen saamme selville, on meidän tehtävä parannusta, mikäli
haluamme Herraamme seurata.
Niinpä ensin ottakaamme malka omasta silmästä,
niin näemme sävyisyyden hengessä varoittaa,
nuhdella, rohkaista muita kanssamatkaajia.
Eikö niin?
itselläni on omakohtainen kokemus siitä, kun vasta uskoon tulleena halusin palvella vain Jeesusta, koin Jumalan kutsuneen minut Hänen työhönsä, niinpä hakeuduin opiskelemaan ammattiin jossa olisin palvellut seurakunnassa. Matka opiskelujen suhteen päättyi. Vielä kuultuani ev.lut. seurakuntaan, koin seurakunnassa rimpuilemisen ja siellä "uskovien"yhteyden, joko mitään sanomattomana, tai pelottavana joissain tilanteissa. Se ei ollut millään tavalla rakennukseksi, ei millään tavalla.
Miksi en usko tässä ajassa oleviin armolahjoihin, ne pelottavat. Ne tuntuvat liittyvän hurmoshenkisyyteen, joista on jäänyt pelot, enkä luota yhteenkään ihmiseen hengellisellä osa-alueella. Olen uskovaisena erakko, koska se on turvallista, eipä kukaan hurmoshenkinen pääse yrittämään eksyttää. Enkä tietäisi edes minne mennä, missä olisi edes yksi ihminen, joka ei yritä eksyttää, sillä jokainen vain ajattelee itseään, jokainen tahtoo vain hyötyä.
Ehkä kuulostan kovalta, mutta en ole nähnyt mitään hyvää tulevan maallisista seurakunnista, ei mitään oikeaa, ei mitään sellaista mistä Raamatussakin puhutaan.
...uskotko, että lopunajassakin on maan päällä Kristuksen ruumis so. armosta pelastettuja,
yksin armosta, yksin uskosta, yksin Jeesuksen
Kristuksen lahjavanhurskauden kautta? En puhu
nyt yhtään mitään 'maanpäällisistä seurakunnista.'
Kirjoitat:
"Miksi en usko tässä ajassa oleviin armolahjoihin, ne pelottavat. Ne tuntuvat liittyvän hurmoshenkisyyteen..."
Uskotko Jumalan Sanaan armolahjoista, ja että
Jeesus Kristus on sama eilen,tänään ja iankaikkisesti? Älä minuun luota, vaan luota
Sanaan. Minulla ei ole itsekkäitä intressejä
Sinun suhteesi? Uskotko tämän?
Kirjoitit:
"missä olisi edes yksi ihminen, joka ei yritä eksyttää, sillä jokainen vain ajattelee itseään, jokainen tahtoo vain hyötyä."
Yritänkö minä Sinua Naomi, rakas lähimmäinen, uskonsisareni Jeesukessa Kristuksessa, Sinua
eksyttää etsien vain omaa hyötyä? Mitä hyötyä
siitä minulle olisi? Ei mitään.
Kirjoitat:
"Ehkä kuulostan kovalta, mutta en ole nähnyt mitään hyvää tulevan maallisista seurakunnista, ei mitään oikeaa, ei mitään sellaista mistä Raamatussakin puhutaan."
Minulla oli aika, jolloin etsin täydellistä
seurakuntaa. Rukoilin uskovien yhteyttä, uskovia ympärilleni, mutta asenteeni oli sama kuin sinulla. Uskovia tuli. Uskovia myös meni. Ja
jälleen tuli. Kun katson itseäni syvimpään
salatuimpaan saakka, joudun huudahtamaan kuin
publikaani: "Herra armahda!" Kun katson Jeesuksen koen rakkautta, iloa, rauhaa ja vanhurskautta Herrassa, joka on pelastanut tälläisen löyhkäävän syntisaastan itsessään.
Jeesus tuli tekemään tyhjiksi perkeleen teot kohdallamme. Hän elää ja vaikuttaa omissaan Hänen sydämmiimme vuodattaman rakkauden kautta.
Ei meidän rakkautemme, joka on sielullista ja lihallista ja näin ollen sen on kuoltava, kuten
lihammekin, vaan...(Joh.3:6 6:63).
Apt.
1:8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka."
Room.
2:11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.
8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
8:10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
8:14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
Jos meissä on Jumalan Henki, on sydämiimme vuodatettu myös Jumalan rakkaus. Vajavaisia
itsekukin, niin sinä kuin minäkin olemme
täällä ajassa. Lihallisuutta meissä on vielä
jäljellä, 'astian makua'. Mutta Jeesus on
tehnyt tyhjäksi perkeleen teot!
Tähän loppuun niin 'kliseemäiseltä' kuin se ehkä kuulostaakin itse Jumalan Sanaa. Lue sitä.
1.Korinttolaiskirje:
13:1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
13:2 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
13:3 Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
13:4 Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
13:5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
13:6 ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
13:7 kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
13:8 Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
13:9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
13:10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
13:11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
13:12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13:13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Ei millään pahalla Naomi, onko Sinussa hieman
ylimielisyyttä ja kovuuttakin muita uskovia kohtaan?
Paljon on liikkeellä epätervettä kristillisyyttä, menestysteologiaa, 'torontolaisuutta', kokemuskristillisyyttä...mutta niin vähän
seuraavanlaista kokemukseen, tunteisiin perustautumatonta kristillisyyttä. Lapsenmielistä
yksinkertaista Sanaan luottamista - ilman tunteita(jotka nekin ovat Jumalan lahja, sillä emmehän mitään zombia ole).
Toivon keskustelun jatkuvan.
Jeesuksen Kristuksen rauhaa, iloa ja vanhurskautta ylenpalttisesti Sinulle, Naomi!
PS. Katse Kristukseen jatkuvasti niin kohdallamme toteutuu Sana:
2.Korinttolaiskirje:
3:18 Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.
Tuo miten rakkauden olemusta korintolaiskirjeessä kuvataan, ei toteudu nykypäivän maallisissa seurakunnissa. Maallisissa seurakunnissa kun juuri nuo rakkauden hedelmät eivät useinkaan tule sydämistä, eli Rakkaudesta. Vaan tekopyhyydestä, joka hyvin kyllä naamioidaan näyttämään rakkaudelta.
Tuossa olisi monelle nyt suuri itsetutkiskelun paikka; onko puhdistettu itsensä vain ulkoapäin. Myös minulle, vaikka en mihinkään maalliseen seurakuntaan kuulukaan, juuri tuon niissä niin selvästi esillä olevan ulkokultaisuuden/sisältä rakkaudettomuuden perusteella.
Sitten hyppään hieman asiasta toiseen:
Olen rukoillut ja kysellyt Jumalalta, voiko Jeesuksen oma olla lankeamatta syntiin.
Sain siihen vastauksen:
Juud.1:24
Hänen, jolla on VOIMA VARJELLA TEIDÄT LANKEAMASTA ja riemun vallitessa asettaa teidät tahrattomina kirkkautensa eteen.
Siis, että Jeesuksella on voima varjella meidät (minut) lankeamasta!!!
Mutta tuon kun ymmärsin, en alkanutkaan ilosta hallelujaa laulaa täällä kotonani, vaan kauhistuin. Kauhistuin, koska lihaani nuo sanat eivät miellytä. Se ymmärtää, joka ymmärtää, miksi ei miellytä. Lihani ei noihinkaan sanoihin haluaisi omasta halustaan yhtyä, joten pystyin vain huokaista; Herra, Jeesus, armahda.
Miten sinä jpp3 koet ja ymmärrät nuo Pyhässä Hengessä lausutut sanat?
Saat ottaa kantaa. Esitit mielenkiintoisen kysymyksen ja väittämän. Mutta aloitan tutkiskelemaan kirjoitustasi Sanan valossa.
Kirjoituksiammehan on arvosteltava AINA Sanalla.
Kirjoitat:
Tuo miten rakkauden olemusta korintolaiskirjeessä kuvataan, ei toteudu nykypäivän maallisissa seurakunnissa. Maallisissa seurakunnissa kun juuri nuo rakkauden hedelmät eivät useinkaan tule sydämistä, eli Rakkaudesta. Vaan tekopyhyydestä, joka hyvin kyllä naamioidaan näyttämään rakkaudelta.
Tämä herätti kysymyksiä. Puhut maallisista seurakunnista ilmeeisesti tarkoittaen niitä
jonkin herätyksen ympärille muodostuneita seurakuntia, kuten esim. ev.lut.kirkko, helluntaikirkko, vapaakirkko jne ovat.
Etenemättä pidemmälle, kysynkin sinulta, mistä
voit tietää, kenen Hengen hedelmät ovat aitoja,
vähemmän aitoja ja suorastaan farisealaisen
epäaitoja?
Pyydän myös ottamaan sinua kantaa seuraavaan Raamatun paikkaan ilmestyskirjasta:
3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
3:16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
3:17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
3:18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
3:19 Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.
3:20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
3:21 Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.
3:22 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.'"
Mikä on Laodikean seurakunnan tila? Mistä Herra seurakuntaa nuhtelee? Mihin seurakunta on LANGENNUT? Mitä Herra kehottaa seurakuntaa tekemään? Miten itse näet tilasi esim. Laodikean
'seurakuntalaisena'? Tai yksilöuskovana, mikäli
uskossa olet seitsemän muun Ilmestyskirjassa mainitun seurakunnan 'seurakuntalaisena'? Olivatko seurakunnat täydellisiä?
Juudas aloittaa kirjeensä näin:
1:1 Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa RAKASTETUT ja Jeesukselle Kristukselle VARJELLUT.
1:2 LISÄÄNTYKÖÖN teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
Erityisesti minua kiinnostaa, miksi Juudas käyttää aloituksessaan "lisääntyköön teille
LAUPEUS, RAKKAUS ja RAUHA." Mitä luulet,
ajattelet, miksi Juudas käyttää verbiä lisääntyköön?
Tämän enempää en vielä ota kantaa, vaan odotan sinun kannanottoasi em. kysymyksiin.
Tietenkin on myös lopunajassa Jumalan armosta vapahdettuja, Jeesuksessa Kristuksessa vaeltavia uskovia. Lahjan vastaanottajan ei tule pitää halpana saamaansa armoa, vaan tulee vaeltaa kaikessa kunnioituksessa Luojaa kohtaan. Lahjan vastaanottaja ei elä enää itsekästä elämää itselleen, vaan on antanut lihansa kuolla, jotta Jeesus saa sijan. Sillä ei Jeesus kuollut ristillä, jotta ihmiset saisivat Hänen nimensä vetää lokaan, elää kuten porttolassa. Sillä tämä kristikansa elää kuten "sodoman portot".
Toinen kysymyksesi: Uskon Jumalan Sanaan armolahjoista. Armolahjoja on monenlaisia tietenkin olemassa. Tässä ajassa ns."armolahjat" joita seurakunnissa pidetään yllä, ovat useinkin väärästä lähteestä, lihan voimaa. Maallisissa seurakunnissa, pidetään yllä rauhattomuutta ja pahaa menoa, ei siellä ketään myöskään voi olla oikeilla armolahjoilla varustettuna. Siellä missä on rauhattomuus, siellä ei lepää Jumalan Henki.
En ole kova ihmistä kohtaan, vaikkakin väärää oppia kohtaan saatan sitä olla. Toivoisin että kaikki tulisivat näkemään että maailma on pahan vallassa, kristikansa kulkee laveaa tietä kohti kadotusta.
Pitää nähdä myös se, miksi toinen sanoo mitä sanoo, sillä varoitettava on. Kuka tässä ajassa ketään varoittaa, kun sitä ei suvaita enää? Tässä ajassa nämä maalliset"paimenet", palkkapaimenet eivät sitä tointa enää hoida, vaan huutavat vaan: suvaitaan, suvaitaan... samalla luopuen Jumalan tahdon täyttämisestä ja sen kunnioittamisesta.
Mikä on laodikean seurakunnan tila?
-ei kylmä, eikä kuuma, penseä. Itseriittoinen, ylpeä, hengellisesti (mitensensanoisi) veltto.
Mistä Herra seurakuntaa nuhtelee?
-ylpeydestä ja sokeudesta. Seurakunta luulee, että on rikas, vaikka on köyhä, kurja ja alaston.
Mihin seurakunta on langennut?
-ylpeyteen
Millaisena itse näen tilani esim. Laodikean seurakuntalaisena?
-Hyvän kohdan toit esiin, se osui, mutta sitä juuri kaipaankin.
Olen ollut uskossa kylmä, sitten palava, jonka jälkeen pitkään jo penseä.
Kunpa olisinkin kylmä tai kuuma, joskus satunnaisesti olen kylmä ja joskus kuuma, mutta en saa kiinni jostain perustavantärkeästä asiasta.
Mutta Jumalaa ja Hänen totuuttaan etsin ja kaipaan. Etsin, koska kaipaan. Tuntuu että olen poikennut suoralta tieltä, ja nyt haparoin jossain pimeällä kiertotiellä. Ainoa toivoni on kaikella uskollani luottaa ja uskoa Jumalaan.
Tai yksilöuskovana?
-Kaikki uskooni liittyvät asiat ovat sekasotkuna päässäni, se on totuus uskon tilastani juuri tällä hetkellä. Ainoa mistä olen varma, on, että Jeesus elää, että Hän on jo sovittanut syntini ja että Häneen minä uskon.
Muuta en tällä hetkellä pysty enkä osaa, sitä en tiedä riittääkö tuo uskoni.
Tässä rehellinen vastaus uskontilastani, eli olen jossain siellä "välillä".
Olivatko seurakunnat täydellisiä?
-eivät olleet, ja todella, en ole minäkään.
Minä, tietyllä tavalla perfektionisti, joka on ennemmin ilman, kuin tyytyy epäaitoon. Minä, epätäydellinen, joka vaadin täydellisyyttä.
Minulle nousi tekstistä esiin tuo kohta, jossa puhutaan voitosta; joka voittaa!
Mietin mitä tuo voitto tarkoittaa. Onko se jokin omin ansioin ja teoin ansaittava voitto, vai onko voitto sen, joka kuulee Jeesuksen kolkutuksen ja avaa oven.
Minun oveni on jo auki.
Huomasin vastauksesi, joka on erittäin mielenkiintoinen, vasta nyt. Minulla on menoja, joten en voi pitemmälti vastata. Mutta, jos Herra suo, niin palaan huomenna asiaan, ja vastaan kysymykseesi mm. edellisestä viestistä.
Naomille vastatussa viestissä on jotain sitä, mitä aion sinulle tuoda esille sen ymmärräksen ja valon mukaan, mitä Herra on minulle suonut.
Mutta nyt on jo kiirus. Hyvää yötä ja palataan
huomenna asiaan, jos se sinulle sopii.
Kiitti vastauksestasi. Ethän pahastu, kun jouda
juuri nyt vastaamaan enempää, sillä vastattavaa
olisi :)
Mutta yhden kyssärin teen sinulle? Saat vastata tai olla vastaamatta. Mitkä ovat ne porttoseurakunnat, joista puhut? Onko sinulla
kokemusta muista seurakunnista kuin ev.lutista?
Mutta totuuttakin on viestissäsi. Mutta ei tässä
nyt siitä enempää. Tuossa ou.tille tein tai annoin ikääkuin tehtävän, jossa hänen 'piti'
määritellä Laodikean seurakunnan tila ja verrata
yksilöuskovana itseään em. seurakuntaan. Yleisesti ottaenhan elämme Laodikean seurakunnan
aikaa.
Mutta löydätkö sinä itsellesi kehoitetta, nuhdetta lohdusta mistään noista seitsemästä
Ilmestyskirjassa olevasta seurakunnasta.
Otetaanpa esimerkik´si vaikkapa Efeson seurakunta. Laitan sinulle valmiiksi tähän, mitä
Herra sanoo Efeson seurakunnalle.
Ilmestyskirja:
2:1 "Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä:
2:2 Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi;
2:3 ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut.
2:4 Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.
2:5 Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.
2:6 Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan.
2:7 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.'
Miten siis näet itsesi em. seurakunnan valossa ja mikä on Efeson seurakunnan ongelma? Mihin seurakunta on langennut ja mitä se tarkoittaa?
Onko yksikään seurakunnista porttoseurakunta?
Hyvää illan jatkoa ja hyvää yötäkin! Siunaan sinua siitä huolimatta, vaikka pidät sitä ehkäpä
tekopyhänä.... :)
PS. Olet väärässä...tämä kansa ei ole kristitty
kansa ;) siis "kristikansa." Ai niin, muuten oletko nähnyt aitoja armolahjoja ja niiden toimíntaa? Mitä ovat mielestäsi armolahjat?
vaikka sinulla kiire oli :)
Loppujen lopuksi vain vähän minulla on kokemusta muualta kuin ev.luterilaisista ryhmittymistä, ei tosin useiden vuosien kokemusta minulla voisi ollakaan. Se mikä kuva on tullut, on ollut kuitenkin jotenkin sekasortoinen, kuin eheyttävä tai millään tavalla rakentava. Jopa pelottavia ja ahdistavia tilanteita on tullut vastaan.
Ehkä olen sellainen joka aistii asioita herkemmin kuin toiset? Se ei ole lahja, vaan taakka.
Eräs läheinen ihminen sanoi: sinä kannat jatkuvasti taakkaa harteillasi, et voi kantaa muiden taakkoja, kukaan ei jaksa sellaista.
Ehkä minä olen kuten efeson seurakunta, aivan kuin jokin olisi mennyt säästöliekille minussa. Enää en tutki aamuin illoin Hänen Sanaansa, en enää rukoile niinkuin ennen. Aivan kuin Hän ei olisi enää niin lähellä kuin ennen, enkä enää jaksa pyytääkään, vaikka kaipaan Häntä.
En edes tiedä mitä teen väärin, ehkä olen kuin liekki tulitikussa joka syttyy roihuten ja sammuu sen jälkeen. Mikään muu ei tuota iloa minussa kuin palvellessani Häntä, eikä minulla oikein ole sitäkään, istun kotona vaan kirjoittelemassa nytkin, aika siis kuiva uskonelämä, eiköstä vaan? Mitä voisi odottaa muuta siltä, joka löytää aarteen, myy kaiken pois jotta saisi aarteen omakseen. Aivan kuin en tekisi sitä, mitä minun tuli tehdä, aivan kuin olisin jäänyt paikoilleni sen sijaan kuin olisin siellä minne Jumala haluaisi minun menevän. Sellainen efesovertaus.
Silti jokainen solu minussa huutaa Hänen tahtonsa kunnioittamista, ja se lähtee rakkaudesta. Sillä en kestä nähdä, kun Hänen nimeään tahritaan, se koskee liikaa.
ja sen sanomista pahana pidä, turhaa hokemista vaan, se on joillekin ikäänkuin peitellyn naamion irvikuva.
Jäi näköjään moneen asiaan vielä vastaamattakin, niin pitkästi kirjoitin, että unohtui muut kysymykset sitten. Armolahjoista kyselit lisempää.
Monenlaista "armolahjatoimintaa" olen nähnyt kyllä tapahtuvan esim. joissain tilaisuuksissa, kuitenkaan Jumalan antamia en niiden ole kokenut olevan. Koska aidosta Pyhästä Hengestä tulee huokua ääretön rauha, ja se henki on ollut näissä tilaisuuksissa ikäänkuin jotenkin väreilevä ja sähköinen, epäaito feikki, joka ei ole lähellekään oikea, silti se eksyttää monia. Lisäksi monissa jutuissa ikäänkuin on näyttänyt ihminen olevan se joka käskisi Jumalaa, ja kokemukseni mukaan se ei voi mennä niin, ei missään olosuhteissa. Jumala antaa yllättävillä tavoilla vastauksensa, eikä ihminen ole se joka määrää.
No niin, viime päivinä ennekuin sinä Juudan kirjeen kohtaan 1:24 pysähdyit, olin tutkinut ja
lukenut Jaakobin ja juuri Juudan kirjeitä. Minulle on Raamattu monin paikoin vielä avautumaton. Mutta kun sitä lukee rukoillen ja
anoo Pyhää Henkeä Sanaa avaamaan, yleensä se
paikka, jota emme ymmärrä avautuu, jonkin muun
jakeen tai asiayhteyden välityksellä tai jonkin
veljen tai sisaren Kristuksessa välityksellä.
Mutta ou.ti, minua kiinnostaa nyt sinun tarinasi.
Tällä tarkoitan sitä, miten koet tulleesi uskoon?
Mitä usko on? Olen joskun keskustellut kanssasi.
Olen keskustellut monen muunkin kanssa - lukemattomien ihmisten kanssa. En muista, mikä on tilanteesi. Oletko vasta tullut uskoon? Kirjoituksiasi en juurikaan ole lukenut, sillä en
täällä koneen ääressä jouda kovinkaan paljoa olemaan, vaikka joistakin saatta toiselta näyttääkin.
Kirjoitat:
"Maallisissa seurakunnissa kun juuri nuo rakkauden hedelmät eivät useinkaan tule sydämistä, eli Rakkaudesta. Vaan tekopyhyydestä, joka hyvin kyllä naamioidaan näyttämään rakkaudelta."
Niin...maallinen seurakunta on olemassa tässä ajassa. Se on Kristuksen ruumis. Morsian Yljälle.
Varmasti Kristuksella on murhetta seurakunnan
nykytilasta. Oikein jatkat...
"Tuossa olisi monelle nyt suuri itsetutkiskelun paikka; onko puhdistettu itsensä vain ulkoapäin. Myös minulle, vaikka en mihinkään maalliseen seurakuntaan kuulukaan, juuri tuon niissä niin selvästi esillä olevan ulkokultaisuuden/sisältä rakkaudettomuuden perusteella."
Nimenomaan meidän on mentävä ensin itseemme ja
tutkiskeltava itseämme Sanan kaksiteräisen
miekan edessä Kristuken jalkojen juurella,
mikä on oma tilamme. Määrittelitkin jo maallisen
seurakunnan. En halua mitenkään provosoida tai
ärsyttää, mutta onko se "suninlista"? Ymmärrätkö,
mitä tarkoitan? Mistä tiedät, että mahdollisesti
'maallisissa' seurakunnissa on "selvästi esillä
ulkokultaisuus/sisältä rakkaudettomuus"?
Matteuksen evankeliumissa sanotaan selvästi näin:
15:19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.
Jo pahat ajatukset ovat syntiä. Ne ovat lankeemuksia. Niiden ei tarvitse edes purkautua
teoiksi. Riittää, että tunnen sydämessäni vihaa
veljeäni kohtaan, jolloinka olen jo murhaaja.
Jeesuksen vuorisaarna: Matt.5,6,7.
Oletko sinä koskaan murhaaja, isänsä tappaja,
äitinsä tappaja, veljensä tappaja jne.?
Tämähän on Jumalan lakia, jolle Jeesus on antanut
vuorisaarnassaan ikääkuin 'hengellisen' ulottuvuuden.
Keitä varten ja mitä varten on sitten annettu laki? Miksi se on annettu? Mitä on lain alla?
Mitä on olla armon alla? Miksi esim. Pietari
kehoittaa uskovia näin:
2.Pietarin kirje:
3:18 ja kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänen olkoon kunnia sekä nyt että hamaan iankaikkisuuden päivään.
Olettiko Pietari seurakunnan olevan täysin oppinut tuntemaan Vapahtajamme Jeesuksen
Kristuksen armon ja Hänen tuntemisensa?
Ei, sillä hänhän kehoittaa meitä ja käyttää
verbiä 'kasvakaa'. Millä tavoin seurakunta oli
ja on nytkin vajavainen, mutta kuitenkin täydellinen?
Tässäpä niin sinulle kuin minullekin pohdittavaa.
Siunaan Sinua Jeesuksen nimessä ja veressä. Ärsyttääkö se Sinua?
Sinä vast
...tulin vastanneeksi pitkästi ja myöhästyin hieman :) . Naomi... ymmärrän oikein hyvin sinua. Sinä kannat muitten taakkoja. Olet ehkäpä
hyvin tunnollinen, perfektionistikin??? En tiedä, luulen vain. Olet ehkäpä hieman melankolinenkin???? Niin, me ihmiset olemme kaikki luonteeltamme erillaisia 'kiivaista
Pietareista' 'epäileviin Tuomaksiin', syvällisestä Mariasta ja Johanneksesta puuhailevaan ja toimeliaaseen Marttaan...
Esimerkkekkejä löytyy. Olisi se erittäin tylsää,
jos kaikki me olisimme samanlaisia.
Näemmehän tälläkin palstalla jo kirjoitusten
perusteella jotain itsekustakin meistä. Jokainen ihminen, savimaja, tomuhiukkanen on äärettömän
rakas Jumalalle. Sinäkin Naomi olet varmasti
Jumalalle rakkaampi kuin ymmärrätkään. Kun Jumala valaisee meille rakkauttaan meille vähänkin, niin kanssamatkaajatkin tulevat rakkaammaksi. Samalla rakkaudella Hän rakastaa
Sinua, minua ja heitäkin, joista emme niin välitä.
Kun Herra lahjoittaa meille Rakkautensa, se on
myös Rakkautta Totuuteen. Vihaamme sitä, mitä
Jumala vihaa. Rakastamme sitä, mitä Jumala rakastaa. Ymmärrän hätäsi, vaiko vihasi seurakunnan suhteen? Onhan se monin tavoin tahrannut valkoiset vaattensa tässä ajassa.
Puhun tarkoituksella seurakunnasta maan päällä.
Siitä huolimatta Herra rakastaa seurakuntaansa.
Kuten huomasit, kun luit Ilmestyskirjasta seitsemästä eri seurakunnasta. Ei Herra seurakuntaansa ole hylännyt. Ei Hän itseään
kieltää salli, vaikka olisimmekin uskottomia,
on Hän kuitenkin uskollinen ja vanhurskas.
Herra suuressa Rakkaudessaan seurakuntaansa kehoittaa tekemään parannuksen. Yksilöinäkin
meidän on tehtävä parannus siitä, minkä huomaamme Jumalan tahdon vastaiseksi elämässämme.
Kirjoitat:
"Ehkä minä olen kuten efeson seurakunta, aivan kuin jokin olisi mennyt säästöliekille minussa. Enää en tutki aamuin illoin Hänen Sanaansa, en enää rukoile niinkuin ennen. Aivan kuin Hän ei olisi enää niin lähellä kuin ennen, enkä enää jaksa pyytääkään, vaikka kaipaan Häntä."
Sinulla on selvästi kaipaus päästä lähemmäksi
Herraa. Se ei ole kuolleen merkki! Tunnet olevasi
etäämmällä Herraa. Kuule Naomi, Herra on lähempänä Sinua kuin arvaatkaan. Tämä kaipaus
päästä lähemmäksi Herraa on terve merkki. Minäkin
haluaisin päästä lähemmäksi Herraa - yhä vain
lähemmäksi. Psalmin 42:2-3 tavoin:
42:2 Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.
42:3 Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?
Tälläinen tila on lienee Sinulla Naomi. Jumalaa
lähelle pääsemme menemällä Hänen eteensä sellaisina voimattominakin, taakkojen raskauttamina, sellaisinakin kun tuntuu ettemme
jaksa oikein pyytääkään...rukoillakaan...
janoisina, juomaan Elävän Veden Lähteestä,
palaaman ensirakkauteen Herran kanssa.
Jotenkin minulla tulee mieleen, että ota Marian
osa Herran edessä. Lepää Hänen rintaansa vasten, kuten Johannes. Voit tutkia, jos jaksat niitä ihania lupauksia, joita Herra on omilleen luvannut.
Minulla olisi paljonkin kirjoitettavaa, mutta vilkaisen, mitä olet kirjoittanut toiseen viestiisi. Opi lepäämään Herrassa. Jätä taakat Hänen kannettavakseen,
Matteuksen evankeliumi:
11:28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
...heti tuli mieleeni Sanan paikkoja. Olen minäkin huomannut epäterveitä ilmiöitä seurakunnissa, mitä armolahjojen käyttöön tulee... No vaikkapa, jos ollaan ahdistuneita
ja on koettelemuksia, niin ollaan menemässä
rukoiltavaksi ja ehkäpä kaadettavaksi, että nuo
ahdistukset ja koettelemukset elämästämme poistuisivat, vaikka ne olisivatkin Jumalan sallimia ja 'Hänen kouluaan' meidän iankaikkiseksi parhaaksemme:
Roomalaiskirje:
5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
5:3 Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
5:4 mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Millään tavoin väheksymättä ahtaalla olevia ihmisiä, jotka ovat ahdingossa ja joilla on
paha mieli, heitä Herra tahtoo lohduttaa rientäessämme kohti iankaikkista voittopalkintoa.
Monet itkut ja ahdistukset huomaan minä ainakin
näin jälkikäteen olleen siunauksiksi.
On myös sairaalloista ahdistusta tänä päivänä.
Puhutaan ahdistuneisuushäiriöistä, joihin kuuluu
esim. paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, erillaiset fobiat jne...näitä en ala nyt määrittelemään sen enempää. Mutta masennus on monen uskovaisen kohdalla todellisuutta. Mielialat vaihtelevat,
vuodenaikojenkin mukaan. Minulle itselleni syksy
on vaikeaa aikaa, mutta en minä ole sitä pyytämässä pois, enkä lääkitsemässä. Minä nyt vaan satun syksyisin olemaan vähän alamaissa.
Tälläiseen kaamosmasennukseenkin on olemassa hyviä lääkkeitä, esim. kirkasvalohoito. Jotkut taas kärsivät tästä niin, että jopa lääkehoitokin on tarpeen, jossa on kyllä syytä
käyttää erityisen suurta harkintaa. No, mutta nyt meni asian vierestä...
Sinulle, minulle ja muillekin rohkaisuksi:
Jes.
46:4 Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.
Muuten, Naomi...oletko rukoillut Herraa, että Hän
johdattaisi tiellesi uskovaisia? Voisitte vaikkapa kokoontua kodeissanne, 'sillä siellä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimessään, siellä Minä olen heidän keskellänsä.'
"kauan" sitten, olen saattanut rukoilla uskovia, joihin kokisin Pyhän Hengen luomaa ykseyttä. En enää pitkiin aikoihin ole jaksanut ajatella että löytyisi seurakuntaa tai yhteisöä johon voisin kokea kuuluvani, jotenkin olen luovuttanut sen suhteen kait.
ainakin olet. Olen supertunnollinen, olen armoton itselleni, lisäksi nykyään varsinkin olen varautunut jatkuvasti mahdollisiin uhkiin, enkä enää osaa luovuttaa taakkoja Herralle. Analysoin jatkuvasti itseäni muiden silmillä, näen itseni vääristyneen perspektiivin läpi. Koen, että kukaan ei voi pitää minusta, koska itsekään en rakasta itseäni. Varmasti melankolisuuskin on oikea analyysi. Se niistä luonteista, maallisista asioista.
Tosin, ehkä paljon samaa on minun ja Jumalan suhteessa nähtävillä, koen aina ettei Jumala minua rakasta, en osaa ymmärtää Jumalan rakkautta minua kohtaan. Ymmärrän vain sen rakkauden jonka Hän on minuun istuttanut.
Olen ymmärtänyt sen olevan jäänne jostain, ehkä lapsuudesta, haen ikuisesti jotain hyväksyntää, jota en ole koskaan saanut osakseni. Jokin minussa ikäänkuin sanoo ikuisesti, kun en kelpaa itselleni, en myöskään silloin voi kelvata muille.
Mutta lähtee analysoinnit ehkä jo ohi aiheenkin.
Palaan asiaan joku päivä paremmalla ajalla.
Sillä välin; kasvakaamme meidän Herramme ja vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. :)
...näin bittiavaruudessa minun on sinua vaikea
auttaa. Älä katso tunteisiin, vaan opi elämään
Jumalan Sanan ihanista lupauksista itseäsi
kohtaan. Tutkiskele niitä aina, kun avaat
Raamattusi. Kun Herra sanoo esim. näin, kohdistan
Isän Sanat Sinulle Naomi:
Sillä niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut,
ettei Naomi, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan
saisi iankaikkisen elämän.(Joh.3:16 mukaellen).
Mutta rukoilla voin puolestasi, ja voivat monet
muutkin. Kaikilla meillä on kipumme ja ahdistuksemme, rikkinäisyytemme ja menneisyytemme, joka ei voi olla heijastumatta myös kuvaan Jumalasta - minullakin. Mutta Jumalan Rakkaus on eheyttävää. Ei Herra Sinua
kuitenkaan jätä, vaan tälläkin hetkellä hoitaa
Sinua iankaikkiseksi parhaaksesi.
Runsas ja ylenpalttinen armo, rauha, ilo ja rakkaus olkoon kanssasi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä!
PS. Luepa Psalmeja, jos jaksat joskus.
vähätellään? On toki muitakin aisteja kuin näkö joilla voi kuopat välttää.