Nyt varsinkin kaikki lestadiolaissuuntauksen edustajat, jotka ette hyväksy esiaviollista seksiä yms. asioita, lukekaa allaoleva, niin olette hieman viisaámpia kun etsitte sitä kumppania vaikka suviseuroilta...
Miten biologia ja kulttuuri ohjaavat kumppanin valintaa?
Biologisesti yksilö on menestyvin, jos se saa eniten terveitä ja lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Tämän lisäksi näiden jälkeläistenkin tulee pärjätä lajinsisäisessä kilpailussa ja siirtää geenit taas uusille sukupolville.
Naaraat ja koiraat ovat tässä geenien leviämiskilpailussa toisistaan poikkeavassa asemassa. Naarailla on vain rajoitettu lukumäärä jälkeläisiä, joita se voi elinaikanaan synnyttää. Niinpä naaras keskittyy määrän sijasta laatuun.
1. Ensinnäkin, sen tulee valita mahdollisimman terve uros jälkeläistensä isäksi. Luonnossa on jatkuva kamppailu eläinten ja niiden loisien, kuten vahingollisten bakteerien, virusten ja sienten välillä. Sitä mukaa kun eläimet kehittävät puolustuskykyä näitä taudinaiheuttajia vastaan, nopeasti lisääntyvät mikrobit ja muut loiset kehittävät itsestään uusia kantoja, jotka läpäisevät eläinten puolustuskyvyn. Ensimmäisenä ei kenties tule mieleen, että erilaisten loisia vastaan taisteleminen on lajinkehityksen kulmakiviä. Biologiassa tämä on kuitenkin tunnustettu tosiasia. Esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestöstä kuoli 90 prosenttia Euroopasta tulleisiin tartuntatauteihin, koska intiaanien geeniperimässä ei ollut vastustuskykyä Euroopassa esiintyneille taudeille.
Naaraiden tehtävänä on siis valita urosten joukosta siittäjiksi yksilö, joka ei ole taudin heikentämä. Merkkejä sairaudesta voi olla huonokuntoinen turkki, sulkapeite tai iho tai epätavallinen tai jaksamaton käytös.
2. Lajeilla, joissa koiras osallistuu poikasten hoitoon, naaraan täytyy kiinnittää huomiota myös koiraan kykyyn huolehtia jälkeläisistä. Koiraan tilanne on kuitenkin erilainen kuin naaraan. Poikasten lukumäärä ei ole mitenkään rajoitettu eikä uroksen tarvitse säästellä siittiöitään. Koiraan geenit menestyvät sitä paremmin, mitä useamman munasolun hän hedelmöittää. Uroksen ei tarvitse siis valikoida naarasta samalla suotimella millä naaras valitsee koiraat. Vaikka koiras hedelmöittäisi sairaan näköisen naaraan, ei vahinko ole suuri - voihan naaras parantuakin. Uroksen kannattaa vain vältellä jo raskaana olevia pömppövatsoja ja hedelmättömiä vanhuksia.
Biologisesti uroksen ei siis kannatta kranttuilla seksikumppania valitessa. Todellisessa jokapäiväisessä elämässä näin kuitenkin tapahtuu. Miksi? Kyse on kulttuurin vaikutuksesta valintoihimme. Samalla tavoin kuin Yhdysvaltalainen kulttuuri ajaa naisia rintojen suurennusleikkaukseen, niin Brasiliassa rintoja päinvastoin pienennetään. Suuressa osaa Afrikkaa taas miehet eivät kiinnitä mitään seksuaalista huomiota rintoihin. Kulttuuri muokkaa mieltämme kumoten usein biologisten tekijöiden vaikutusta. Nykymiehen seksiä voi verrata myös ruokailuun, emme enää suostu ahmimaan raakaa lihaa tai hyönteisiä, vaan vaadimme ruokamme huolella valmistettuna ja syömme sen haarukoilla ja veitsillä. Niinpä biologinen mies meissä on enemmän tai vähemmän peittynyt, ja sen on korvannut kulttuurimies. Kulttuurimies kiinnittää seksiä harrastaessaan huomiota naisen ulkonäköön, mikä on biologiselle miehelle vierasta.
Jos siis naisen ulkonäkö merkitsee miehelle paljon tai erittäin paljon seksikumppanin etsinnässä, niin kyseinen mies sijoittuu biologinen mies - kulttuurimies -jatkumolla kulttuurimiehen ääripäähän. Jos taas naisen ulkonäöllä ei ole juurikaan merkitystä, on kyseessä biologinen mies.
Miten biologia ja kulttuuri ohjaavat kumppanin valintaa?
Biologisesti yksilö on menestyvin, jos se saa eniten terveitä ja lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Tämän lisäksi näiden jälkeläistenkin tulee pärjätä lajinsisäisessä kilpailussa ja siirtää geenit taas uusille sukupolville.
Naaraat ja koiraat ovat tässä geenien leviämiskilpailussa toisistaan poikkeavassa asemassa. Naarailla on vain rajoitettu lukumäärä jälkeläisiä, joita se voi elinaikanaan synnyttää. Niinpä naaras keskittyy määrän sijasta laatuun.
1. Ensinnäkin, sen tulee valita mahdollisimman terve uros jälkeläistensä isäksi. Luonnossa on jatkuva kamppailu eläinten ja niiden loisien, kuten vahingollisten bakteerien, virusten ja sienten välillä. Sitä mukaa kun eläimet kehittävät puolustuskykyä näitä taudinaiheuttajia vastaan, nopeasti lisääntyvät mikrobit ja muut loiset kehittävät itsestään uusia kantoja, jotka läpäisevät eläinten puolustuskyvyn. Ensimmäisenä ei kenties tule mieleen, että erilaisten loisia vastaan taisteleminen on lajinkehityksen kulmakiviä. Biologiassa tämä on kuitenkin tunnustettu tosiasia. Esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestöstä kuoli 90 prosenttia Euroopasta tulleisiin tartuntatauteihin, koska intiaanien geeniperimässä ei ollut vastustuskykyä Euroopassa esiintyneille taudeille.
Naaraiden tehtävänä on siis valita urosten joukosta siittäjiksi yksilö, joka ei ole taudin heikentämä. Merkkejä sairaudesta voi olla huonokuntoinen turkki, sulkapeite tai iho tai epätavallinen tai jaksamaton käytös.
2. Lajeilla, joissa koiras osallistuu poikasten hoitoon, naaraan täytyy kiinnittää huomiota myös koiraan kykyyn huolehtia jälkeläisistä. Koiraan tilanne on kuitenkin erilainen kuin naaraan. Poikasten lukumäärä ei ole mitenkään rajoitettu eikä uroksen tarvitse säästellä siittiöitään. Koiraan geenit menestyvät sitä paremmin, mitä useamman munasolun hän hedelmöittää. Uroksen ei tarvitse siis valikoida naarasta samalla suotimella millä naaras valitsee koiraat. Vaikka koiras hedelmöittäisi sairaan näköisen naaraan, ei vahinko ole suuri - voihan naaras parantuakin. Uroksen kannattaa vain vältellä jo raskaana olevia pömppövatsoja ja hedelmättömiä vanhuksia.
Biologisesti uroksen ei siis kannatta kranttuilla seksikumppania valitessa. Todellisessa jokapäiväisessä elämässä näin kuitenkin tapahtuu. Miksi? Kyse on kulttuurin vaikutuksesta valintoihimme. Samalla tavoin kuin Yhdysvaltalainen kulttuuri ajaa naisia rintojen suurennusleikkaukseen, niin Brasiliassa rintoja päinvastoin pienennetään. Suuressa osaa Afrikkaa taas miehet eivät kiinnitä mitään seksuaalista huomiota rintoihin. Kulttuuri muokkaa mieltämme kumoten usein biologisten tekijöiden vaikutusta. Nykymiehen seksiä voi verrata myös ruokailuun, emme enää suostu ahmimaan raakaa lihaa tai hyönteisiä, vaan vaadimme ruokamme huolella valmistettuna ja syömme sen haarukoilla ja veitsillä. Niinpä biologinen mies meissä on enemmän tai vähemmän peittynyt, ja sen on korvannut kulttuurimies. Kulttuurimies kiinnittää seksiä harrastaessaan huomiota naisen ulkonäköön, mikä on biologiselle miehelle vierasta.
Jos siis naisen ulkonäkö merkitsee miehelle paljon tai erittäin paljon seksikumppanin etsinnässä, niin kyseinen mies sijoittuu biologinen mies - kulttuurimies -jatkumolla kulttuurimiehen ääripäähän. Jos taas naisen ulkonäöllä ei ole juurikaan merkitystä, on kyseessä biologinen mies.
Vastaukset 14
Vanhimmat
hallitsetko myös käytännön?
...ja tunnistan itseni viimeisessä kappaleessa perustelluin syin biologiseksi mieheksi.
Mukaan vaan suviseuroihin seuraavan kerran!
...kun en itse ole uskossa? Minut varmaan ajettaisiin sieltä metrihalkojen avulla pois ;) Tosin ois kiva tutustua johonkin vapaaseen, hieman alle kolmikymppiseen lestisneitoseen, mutta ei taitas tällanen pakana saada vastakaikua... ;)
monesti laitamme vaan itse itsellemme rimoja, joiden yli pitäisi päästä
rohkeasti vaan tutustumaan uskonasioihin ja siinä sivussa kivoihin neitosiin...ties vaikka....
Kiinnostavaa luettavaa. Mitäs mieltä olet feromoneista? Minusta ne ohjaavat aikalailla ihmistä.
En ole koskaan tavannut, mutta kerran taloyhtiömme parkkipaikalla minulle tuli juttelemaan kaksi mormonia ;) Ja kerran oli jehovat oven takana. Pelästyin helvetisti, kunnes tajusin että eihän ne olekaan tv-lupatarkastajia. Kaks lepposanolosta mummoo joskus joulun alla. Ei ollu "aikaa" jutella niiden kanssa, niinpä ne iski kouraan Vartiotorni ja Herätkää -lehdet. Hiukka outoja julkaisuja olivat mielestäni...
feromonit = aineita, joilla eläimet viestivät keskenään kemiallisesti; erityisesti: sukupuolisesti houkuttelevat hajuaineet
Mä en jaksanu sun juttua lukea.. Siinä kun alkoi vilistä naaraista ja koiraista juttua. Mitä tämä on? Ihminen ei ole elukka, joten please, älä käytä nimityksiä naaras tai koiras.
Ihmissukupuolet ovat biologisessa mielessä myös koiraita ja naaraita. Älä unohda, että ihminen on vain yksi eläin koko valtavassa lajikirjossa. Ihmisen älykkyys sekä kyky käyttää puhuttua kieltä kommunikointiin tekevät ihmisestä ainutlaatuisen muiden lajien joukossa.
Et ole ilmeisesti tottunut lukemaan tieteellistä tekstiä, mutta yritä jaksaa kahlata se läpi...
mukaan ja siten siis Jumalan sanan mukaan ihminen ei ole eläin, vaan poikkeaa selvästi eläimestä. Ja kyllähän me sen olemme huomenneetkin, eivät eläimet samalla tavalla viljele ja varjele maata (kuin myös tee tuhoja ja käy sotia). Kyllä olen tieteellistä tekstiä lukenut, mutta ellei minua huvita ylimääräinen tieteellinen lukeminen, niin en sitä tee, itseäni suotta rasittaakseni. Ja muuten niille, jotka epäilevät ihmisen kehittyneen apinasta, niin ihan vaan yks totuus; eipä tälläkään hetkellä ole apinasta kehittyviä ihmiseen päin olevia vaiheita näkyvillä. Täysiä elukoita yhdet apinatkin! (ja yks jännä juttu; ihmistä ei ole kyetty kloonaamaan, kun taas elukoita on)
"Kyllä olen tieteellistä tekstiä lukenut, mutta ellei minua huvita ylimääräinen tieteellinen lukeminen, niin en sitä tee, itseäni suotta rasittaakseni."
Vähästäpä sinäkin rasitut. Taidat olla niin fyysisesti kuin henkisestikin vähän heikossa kunnossa ;-) Ala elää terveellisesti. Jätä tupakointi kokonaan ja vähennä alkoholinkäyttöä. Syö vähärasvaista ruokaa ja liiku paljon.
Etsi itsellesi joku liikunnallinen harrastus, vaikkapa kuntonyrkkeily. Siellä selluliitti palaa ja kunto nousee sekä tapaa paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Se myös auttaa niska- ja hartiaseudun kiputiloihin. Niin, ja salilla olevissa hyväkroppaisissa miehissä sinunkin silmäsi lepää...
Hyvää kesän jatkoa!!
No, ensinnäkään en ole lihava. Ylipaino-ongelmia ei ole. Toisekseen harrastan liikuntaa. Edelleen en juo enkä polta. En ole koskaan edes maistanut tupakkaa. Tällä hetkellä kyllä on flunssa ja sairaslomaa. No, sepä sitten siitä. Jos olisin ollut ylipainoinen, niin varmaankin tuo ylipainosta mainitseminen olisi sattunut. Hehän ovat herkkiä siitä, jos moista mainitaan. (yritä sovittaa tekstisi, josko joku olisi sen sulle kirjoittanut) Tee muille sitä, mitä tahdot itsellesi tehtävän. Solvaukset pois! Tee parannus!
Jumalan sanaa, joka tuli mieleen ja sinulle sopivaa: Heikoissa minä olen väkevä!
"Jos olisin ollut ylipainoinen, niin varmaankin tuo ylipainosta mainitseminen olisi sattunut."
Väitinkö että olet? Mainitsin vain huonon yleiskunnon.
"Solvaukset pois! Tee parannus!"
Missä kohtaa olen solvannut sinua? Taidat olla aika totinen luonne. Tuletko yleensäkään toimeen ihmisten kanssa, muidenkin kuin "omiesi"?