Kysytäänpä sähkömieheltä

Alettiin pohtimaan ja siitä sitte syntyi väittely =)

Pienin poikkipinta ratkaisee.
Ei ole väärin käyttää kahta poikkipintaa jos muut suojausehdot täyttyvät.
Oikosulku ja ylikuormitussuojaus eikä jännitteen alenema tule liian suureksi.

Itse tein nousujohdon keskukselle 5*10 mm2 jatkoin 5*6 mm2 ja suojaus 3*25 A

Rautanaula ajaa hyvin sulakkeen virkaa. Kestää pienet piikitkin katkeamatta.

Riippuu myös sulakkeen laukaisukäyrästä... kyllä jossain tilanteessa 1,5 neliön johdolla voi olla 16A sulake.

10A kirjoitti:

Riippuu myös sulakkeen laukaisukäyrästä... kyllä jossain tilanteessa 1,5 neliön johdolla voi olla 16A sulake.

Pistorasiakäytössä ei voi olla 16A koska 1,5 neliön johdin lämpenee ja syttyy tuleen jos kuormitus on jatkuvasti noin 14A.(20C astetta)
Toki kiinteissä kuormituksissa voi olla 16A, jos laitteen teho ei ylitä johdon johdon sallitua kuormitusta.Oikosulku suojaus tulee toimia kaikissa tapauksissa.

vain 10A kirjoitti:

Pistorasiakäytössä ei voi olla 16A koska 1,5 neliön johdin lämpenee ja syttyy tuleen jos kuormitus on jatkuvasti noin 14A.(20C astetta)
Toki kiinteissä kuormituksissa voi olla 16A, jos laitteen teho ei ylitä johdon johdon sallitua kuormitusta.Oikosulku suojaus tulee toimia kaikissa tapauksissa.

Lue lisää

Jospa se johto onkin vaikka pakasteessa -20 astetta?

Kyllä kysymyksen tapauksessa jakorasian haaroituksessa johdinpinta-alaa voi pienentää. Kysymys on vain ja ainoastaan johtimen oikosulkusuojana toimivan varokkeen arvosta. Eli saadaan nk 0,5 s sääntö toteutettua.
Kun jakorasiasta jatketaan 1,5 mm2 johtimella, niin tälläin on vain niin, että johdon oikosulkusuojana toimivan sulakkeen suurin arvo on 10A.

Eräs eiminkääntekijä kirjoitti:

Kyllä kysymyksen tapauksessa jakorasian haaroituksessa johdinpinta-alaa voi pienentää. Kysymys on vain ja ainoastaan johtimen oikosulkusuojana toimivan varokkeen arvosta. Eli saadaan nk 0,5 s sääntö toteutettua.
Kun jakorasiasta jatketaan 1,5 mm2 johtimella, niin tälläin on vain niin, että johdon oikosulkusuojana toimivan sulakkeen suurin arvo on 10A.

Lue lisää

kattositte jostain kirjasta ensin.Kyllä se on niin että jos sulakkeelta lähtee 2.5 johto niin sitä ei saa loppupäästä pienentää oli sit sulake 10A tai 16A.Suurentaa kyllä saa.

Kun kukaan ei oikein tunnu tietävän tähän oikeaa vastausta...

Onneksi on kyseessä vain keksitty juttu, mutta ehkä tälläsiä voi tulla eteen todellisuudessakin..

aloittaja... kirjoitti:

Kun kukaan ei oikein tunnu tietävän tähän oikeaa vastausta...

Onneksi on kyseessä vain keksitty juttu, mutta ehkä tälläsiä voi tulla eteen todellisuudessakin..

...tai ei ihan tuota, mutta täysin verrattava tilanne on esim.:

Kylppärin peilikaapin pistorasiat ovat valmiiksi johdotettuja 1,5mm:n kuparilla ja kylppärin kytkentärasiaan tulee 2,5mm:n kupari 16A sulakkeen ja VVSK:n takaa. Kiinteää asennusta (peilikaappi suoraan kytkentärasiaan) tuohon ei saa tehdä ellei sulaketta vaihdeta pienempään tai piuhoja vaihda paksumpiin. Erillinen pistorasia peilikaapin yläpuolelle 2,5mm:n kuparilla kytkentärasiaan ja töpselillä peilikaapin 1,5mm:n piuha kiinni pistorasiaan sallitaan paitsi tietenkin kylppärissä jossa jatkojohtoa (jollaisen peilikaappi muodostaa) ei saisi käyttää jatkuvassa käytössä.

Ylipäätään...
16A & 2,5mm -> 1,5mm kiinteä ei Ok.
16A & 2,5mm -> 1,5mm jatkoroikka OK!
Yhtä iloisesti se ylikuormitettu kupari hehkuu jatkojohdossa pölyisen sohvan takana sinne valahtaneen viltin alla kuin betoniin valetussa johdotusputkessa... kumpi mahtaa olla vaarallisempi?

...© kirjoitti:

...tai ei ihan tuota, mutta täysin verrattava tilanne on esim.:

Kylppärin peilikaapin pistorasiat ovat valmiiksi johdotettuja 1,5mm:n kuparilla ja kylppärin kytkentärasiaan tulee 2,5mm:n kupari 16A sulakkeen ja VVSK:n takaa. Kiinteää asennusta (peilikaappi suoraan kytkentärasiaan) tuohon ei saa tehdä ellei sulaketta vaihdeta pienempään tai piuhoja vaihda paksumpiin. Erillinen pistorasia peilikaapin yläpuolelle 2,5mm:n kuparilla kytkentärasiaan ja töpselillä peilikaapin 1,5mm:n piuha kiinni pistorasiaan sallitaan paitsi tietenkin kylppärissä jossa jatkojohtoa (jollaisen peilikaappi muodostaa) ei saisi käyttää jatkuvassa käytössä.

Ylipäätään...
16A & 2,5mm -> 1,5mm kiinteä ei Ok.
16A & 2,5mm -> 1,5mm jatkoroikka OK!
Yhtä iloisesti se ylikuormitettu kupari hehkuu jatkojohdossa pölyisen sohvan takana sinne valahtaneen viltin alla kuin betoniin valetussa johdotusputkessa... kumpi mahtaa olla vaarallisempi?

Lue lisää

peilikaapeissa yleensä laitevalmistaja merkkaa tuotteen ce merkillä ja vastaa tuotteen käytöstä tuossa normaalissa 16A käytössä. Hieman verrattavissa keskuksen sisäisiin johdotuksiin jotka saavat olla yhtä poikkipinta-alaa pienempiä. Peilikaapissakin johtimet yleensä ML ja eivät näin pääse suuresti "ylikuumenemaan"

Ja jatkoroikissa yleensä on hienosäikeinen johto joka johtanee paremmin kuin normaali. Taas hienosäikeinen yhtä poikkipintaa pienempänä johtaa saman....

nyt... kirjoitti:

kattositte jostain kirjasta ensin.Kyllä se on niin että jos sulakkeelta lähtee 2.5 johto niin sitä ei saa loppupäästä pienentää oli sit sulake 10A tai 16A.Suurentaa kyllä saa.

Lue lisää

Eiköhän se asia ole niin että tässä tapauksessa sulake toimii johdon oikosulkusuojana, sekä myös ylikuormitussuojana. Tällöin sulakkeen on oltava 10A. Tietyissä tapauksissa voi käyttää suurempaa sulaketta, mutta silloin on kuormitusella oltava oma ylikuormitussuojansa. Tässä kuitenkin oli kysymyksessä useita pistorasioita..... joten....

dsadasdasdas kirjoitti:

peilikaapeissa yleensä laitevalmistaja merkkaa tuotteen ce merkillä ja vastaa tuotteen käytöstä tuossa normaalissa 16A käytössä. Hieman verrattavissa keskuksen sisäisiin johdotuksiin jotka saavat olla yhtä poikkipinta-alaa pienempiä. Peilikaapissakin johtimet yleensä ML ja eivät näin pääse suuresti "ylikuumenemaan"

Ja jatkoroikissa yleensä on hienosäikeinen johto joka johtanee paremmin kuin normaali. Taas hienosäikeinen yhtä poikkipintaa pienempänä johtaa saman....

Lue lisää

laitteiden sisäisessä johdotuksessa on omat määräyksensä... en niitä tunne tarkasti joten en sen enmpää kommentoi

dsadasdasdas kirjoitti:

peilikaapeissa yleensä laitevalmistaja merkkaa tuotteen ce merkillä ja vastaa tuotteen käytöstä tuossa normaalissa 16A käytössä. Hieman verrattavissa keskuksen sisäisiin johdotuksiin jotka saavat olla yhtä poikkipinta-alaa pienempiä. Peilikaapissakin johtimet yleensä ML ja eivät näin pääse suuresti "ylikuumenemaan"

Ja jatkoroikissa yleensä on hienosäikeinen johto joka johtanee paremmin kuin normaali. Taas hienosäikeinen yhtä poikkipintaa pienempänä johtaa saman....

Lue lisää

onko kiinteä liitosjohto laitteen sisäistä johdotusta? Entä kun johdon päässä on valmiiksi töpseli, joka leikataan irti ennen asennusta? (töpselin poistaminen lienee muutostyö ==> valmistaja ei enää vastaa seurauksista)

Ja juu, valmistajahan lyö laitteen kylkeen sen CE-merkin jos ainakin virallisesti on sitä mieltä että laite täyttää sille asetetut määräykset... ennakkotarkistustahan ei CE-merkinnälle ole ja periaatteessa kuka tahansa voi sen tekeleeseensä piirtää (ja vastaa toki seuraamuksista jos jokin menee pieleen). Sinälläänhän CE-merkki ei aina takaa että laite on määräysten mukainen, vaan osoittaa valmistajan vakuuttavan valvontaviranomaisille laitteen olevan määräysten mukainen. Valmistaja voi hyvinkin erehtyä tai toimia tietoisesti väärin, mutta lätkäisee sen merkin tuotteeseensa yksinkertaisesti koska sellainen vaaditaan eurooppalaisilla markkinoilla.

CE-merkki on hieman verrattavissa esim. vesieristyssertifikaatteihin... eivät mitään laadun takeita, mutta jotkut niitä syystä tai toisesta vaativat.

Mihin perustuu, että hienosäikeinen johtaa yksisäikeistä paremmin? Ehkä se monisäikeinen jäähtyy hieman paremmin, mutta se ei vaikuttane johtavuuteen ennen kuin piuha käy oikeasti kuumana?

ML:äähän ne johtimet putkituksissakin usein on, miten se liittyy ylikuumentumiseen?

...© kirjoitti:

onko kiinteä liitosjohto laitteen sisäistä johdotusta? Entä kun johdon päässä on valmiiksi töpseli, joka leikataan irti ennen asennusta? (töpselin poistaminen lienee muutostyö ==> valmistaja ei enää vastaa seurauksista)

Ja juu, valmistajahan lyö laitteen kylkeen sen CE-merkin jos ainakin virallisesti on sitä mieltä että laite täyttää sille asetetut määräykset... ennakkotarkistustahan ei CE-merkinnälle ole ja periaatteessa kuka tahansa voi sen tekeleeseensä piirtää (ja vastaa toki seuraamuksista jos jokin menee pieleen). Sinälläänhän CE-merkki ei aina takaa että laite on määräysten mukainen, vaan osoittaa valmistajan vakuuttavan valvontaviranomaisille laitteen olevan määräysten mukainen. Valmistaja voi hyvinkin erehtyä tai toimia tietoisesti väärin, mutta lätkäisee sen merkin tuotteeseensa yksinkertaisesti koska sellainen vaaditaan eurooppalaisilla markkinoilla.

CE-merkki on hieman verrattavissa esim. vesieristyssertifikaatteihin... eivät mitään laadun takeita, mutta jotkut niitä syystä tai toisesta vaativat.

Mihin perustuu, että hienosäikeinen johtaa yksisäikeistä paremmin? Ehkä se monisäikeinen jäähtyy hieman paremmin, mutta se ei vaikuttane johtavuuteen ennen kuin piuha käy oikeasti kuumana?

ML:äähän ne johtimet putkituksissakin usein on, miten se liittyy ylikuumentumiseen?

Lue lisää

Monisäikeisen parempi johtokyky perustuu vaihtovirran ns. pintavaikutukseen. Virta ei jakaudu tasaisesti koko poikkipinnalle, vaan on suurempi pinnalla. Tuo ilmiö on vaikuttava suurilla taajuuksilla, 50 Hz:llä sillä ei ole mitään merkitystä.

£££ kirjoitti:

Monisäikeisen parempi johtokyky perustuu vaihtovirran ns. pintavaikutukseen. Virta ei jakaudu tasaisesti koko poikkipinnalle, vaan on suurempi pinnalla. Tuo ilmiö on vaikuttava suurilla taajuuksilla, 50 Hz:llä sillä ei ole mitään merkitystä.

Lue lisää

...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

...© kirjoitti:

...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

... vaihtovirran ahtoilmiö.

Gigahertsien taajuuksilla vain mikronien paksuinen kerros johtimen ulkopinnasta osallistuu virran kuljettamiseen.

...© kirjoitti:

...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

Kirjoita hakusanaksi "virranahto" tai "litz-lanka", niin jotain löytyy. Tämä ei nyt kuulu alkuperäisen kysymyksen piiriin, mutta kun tuolla oli viittaus monisäikeisen johtimen pienempään vastukseen.

nyt... kirjoitti:

kattositte jostain kirjasta ensin.Kyllä se on niin että jos sulakkeelta lähtee 2.5 johto niin sitä ei saa loppupäästä pienentää oli sit sulake 10A tai 16A.Suurentaa kyllä saa.

Lue lisää

Olen kyllä samassa käsityksessä että johdon paksuutta ei saa muuttaa jakorasiassa. Jos jollakulla on tietoa millä tuo vanaha sääntö on kumottu, niin tuokoon sen julki.

...© kirjoitti:

...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

Kaivele esiin sähkötekniikan oppikijat ja
sieltä kohta aaltoputket. Siinä tuo virran
pintaa pitkin kulkeminen suurilla taajuuksilla
on selvitetty.

Johdon oikosulkusuojana toimiva sulake voi 1,5 mm2 johdossa olla 16A, mutta ylikuormitussuojan asetusarvo johdon lämpenemosen mukaan, näin esim moottorikäytössä. Pistorasioilla se nyrkkisäännön mukaan on 10A tai pienempi riippuen asennustavasta ja oikosulkuvirrasta.

Täpinä kirjoitti:

Kaivele esiin sähkötekniikan oppikijat ja
sieltä kohta aaltoputket. Siinä tuo virran
pintaa pitkin kulkeminen suurilla taajuuksilla
on selvitetty.

Taitaa olla sinullakin lukematta...

johsotus kirjoitti:

laitteiden sisäisessä johdotuksessa on omat määräyksensä... en niitä tunne tarkasti joten en sen enmpää kommentoi

Laitteen sisäinen johdatus saa olla yhtä kokoa pienempi.
Esim sähköiskun sen sisällä 16A johdatuksen voi tehdä 1.5 mm2

Helpota vähän, mikä on alkuperäisen kysyjän esittämään kysymykseen oikea vastaus 10A vai 16A?

Tehokas ylikuormitussuoja!? Kuka tietää kysyjän asennuksista mitään tarkempaa? Veto voi olla 100metriä tuon jakorasian jälkeen. Pelkkää teoriaa koko kysymys, turha tänne mitään standardeja on heittää. Sähkäri paikalle. PISTE.

Sepä se kirjoitti:

Tehokas ylikuormitussuoja!? Kuka tietää kysyjän asennuksista mitään tarkempaa? Veto voi olla 100metriä tuon jakorasian jälkeen. Pelkkää teoriaa koko kysymys, turha tänne mitään standardeja on heittää. Sähkäri paikalle. PISTE.

Lue lisää

Standardeja pannaan tänne sen takia, että joku joskus opettelisi kirjastakin jonkin asian eikä aina käyttäisi tätä helpointa ja epävarminta tapaa.

Jos keskukselta lähtee 5 x 2,5 neliön johto.
Se menee jakorasiaan, josta se jaetaan kolmelle pistorasialle siten, että jokaiseen vaiheeseen tulee yksi pistorasia. Jakorasialta pistorasioille käytetään johtoina 3 x 1,5 neliön kaapelia.

Kaikki johdovedot ovat pintavetoja. Jakorasian ja pistorasioiden väli on vähemmän, kuin 3 metriä.

Tässä tilanteessa johdonsuojana saa käyttää 16A sulaketta?

Voisiko päätellä jotenkin n... kirjoitti:

Jos keskukselta lähtee 5 x 2,5 neliön johto.
Se menee jakorasiaan, josta se jaetaan kolmelle pistorasialle siten, että jokaiseen vaiheeseen tulee yksi pistorasia. Jakorasialta pistorasioille käytetään johtoina 3 x 1,5 neliön kaapelia.

Kaikki johdovedot ovat pintavetoja. Jakorasian ja pistorasioiden väli on vähemmän, kuin 3 metriä.

Tässä tilanteessa johdonsuojana saa käyttää 16A sulaketta?

Lue lisää

vain siinä tapauksessa että kuormat tunnetaan. Ts. ei ylikuormiteta niitä 3,0 m:n pätkiä.

On ohjeet ja määräykset"hieman" muuttunu 30 v. aikana. Vai mistä sä revit näitä "aina suojattava" juttuja?

kaikki turaPetterit kirjoitti:

On ohjeet ja määräykset"hieman" muuttunu 30 v. aikana. Vai mistä sä revit näitä "aina suojattava" juttuja?

Pelkästään pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata 16 A:n varokkeella. Tämä on ollut tapana jo kymmeniä vuosia.

Tuskin kukaan suunnittelija suunnittelee 10 A:n pr-ryhmän. "Ranet" ja muut itseoppineet sähkömiehet voivat olla asiasta eri mieltä.

Eikö tuo soveltaminen edellytä kuitenkin sitä, että ohuemman piuhan takana olevan pistorasian normaalikäyttö (pelkän rajoitetun valaisinkäytön sijaan) on estettävä?

Eli ohennetun piuhan päähän asennetaan valaisinpistorasia (speksattu 6A) tai eurorasia eikä tavallista pistorasiaa, taikka sitten rasia on sijoitettu ja merkitty niin, ettei sen käyttörajoituksista voi tulla epäselvyyttä.

Viritelmän tekijähän tietää rajoitukset, mutta ei välttämättä seuraava omistaja / käyttäjä, jolloin vaara terveydelle tai omaisuudelle on ilmeinen.

...© kirjoitti:

Eikö tuo soveltaminen edellytä kuitenkin sitä, että ohuemman piuhan takana olevan pistorasian normaalikäyttö (pelkän rajoitetun valaisinkäytön sijaan) on estettävä?

Eli ohennetun piuhan päähän asennetaan valaisinpistorasia (speksattu 6A) tai eurorasia eikä tavallista pistorasiaa, taikka sitten rasia on sijoitettu ja merkitty niin, ettei sen käyttörajoituksista voi tulla epäselvyyttä.

Viritelmän tekijähän tietää rajoitukset, mutta ei välttämättä seuraava omistaja / käyttäjä, jolloin vaara terveydelle tai omaisuudelle on ilmeinen.

Lue lisää

Käytännössä tulee mieleen sovellutus, jossa
korkealla reinän ja katon rajaan on asennettu
normaalit pistorasiat valaisimia varten kyt-
kimien takana, joten niitä ei tule käy-
tettyä muuhun tarkoitukseen.

Viritelmien tekijöillä lienet tarkoittanut
sähkömiehiä, joiden hima on "sähkötila", ja
näin ollen kaikki turvallisuusmääräykset
eivät siellä päde.

No kuinkas selität kuin suunnittelija on piirtänyt ryhmäjohdon rungon 5X6mm ja jakorasialta 5x2,5 pistorasialle . Kyllä se ratkaisee mikä on pienin poikki pinta ko . ryhmä johdossa sulake koon siis ei pidä paikkaansa että johto poikkipintaa ei saa pienentää

Sähköri vm 58 kirjoitti:

No kuinkas selität kuin suunnittelija on piirtänyt ryhmäjohdon rungon 5X6mm ja jakorasialta 5x2,5 pistorasialle . Kyllä se ratkaisee mikä on pienin poikki pinta ko . ryhmä johdossa sulake koon siis ei pidä paikkaansa että johto poikkipintaa ei saa pienentää

Lue lisää

niitä piirrustuksia.Luultavasti kyseessä ei ole noin kuin sanot.Jos 6 pudottaa 2.5 niin tulisko sinne haaraan sulakkeet. Pinta asennuksissa saa asentaa 16A johdonsuojan perään myös 1.5mm kaapelin ehtojen täytyttyä mutta en nyt muista saako 20A perään laittaa missään tapauksessa 2.5mm kaapelia.

lukee kirjoitti:

niitä piirrustuksia.Luultavasti kyseessä ei ole noin kuin sanot.Jos 6 pudottaa 2.5 niin tulisko sinne haaraan sulakkeet. Pinta asennuksissa saa asentaa 16A johdonsuojan perään myös 1.5mm kaapelin ehtojen täytyttyä mutta en nyt muista saako 20A perään laittaa missään tapauksessa 2.5mm kaapelia.

Lue lisää

tollaisia ryhmiä on jos on pitkiä matkoja ~100m, esim isot teollisuushallit ja se sulake on silloin 16A. Ikinä en ole pistänyt mitään sulakkeita sinne rasialle missä se jaetaan 2.5mm2 kaapeliksi. Eikä niitä sulakkeita ole missään kuvissa.
1.5mm2 EI SAA ASENTAA 16A sulaketta se kaapeli kestää sen ulkona/maassa mutta niin ei saa asetusten mukaan saa tehdä. Tosin mulle se on ihan sama mitä raneilet kotonasi

kipuna kirjoitti:

tollaisia ryhmiä on jos on pitkiä matkoja ~100m, esim isot teollisuushallit ja se sulake on silloin 16A. Ikinä en ole pistänyt mitään sulakkeita sinne rasialle missä se jaetaan 2.5mm2 kaapeliksi. Eikä niitä sulakkeita ole missään kuvissa.
1.5mm2 EI SAA ASENTAA 16A sulaketta se kaapeli kestää sen ulkona/maassa mutta niin ei saa asetusten mukaan saa tehdä. Tosin mulle se on ihan sama mitä raneilet kotonasi

Lue lisää

kipuna asetukset ja taulukot uudestaan.Kyllä 1.5mm kaapelin saa laittaa 16A perään.

............... kirjoitti:

kipuna asetukset ja taulukot uudestaan.Kyllä 1.5mm kaapelin saa laittaa 16A perään.

1,5 kaapelin laittaa vaikka 25A:n perään, mutta riippuu käyttötarkoituksesta. Pistorasian ryhmäjohtona kiinteistössä saa laittaa vain 10A:n sulakkeen perään tai pienemmän tervittaessa. Nuo standartit ja turvallisuusmääräykset on lähes kuten raamattu, että sieltä voi hakea haluamansa vastauksen, kun repäisee sen irti asiayhteydestä. Määraysten ymmärtäminen se vaatiikin jo ammattitaitoa.

lukee kirjoitti:

niitä piirrustuksia.Luultavasti kyseessä ei ole noin kuin sanot.Jos 6 pudottaa 2.5 niin tulisko sinne haaraan sulakkeet. Pinta asennuksissa saa asentaa 16A johdonsuojan perään myös 1.5mm kaapelin ehtojen täytyttyä mutta en nyt muista saako 20A perään laittaa missään tapauksessa 2.5mm kaapelia.

Lue lisää

"opettele lukeen piirustuksia" juttu on juuri noin kuin noissa alemmissa vastauksissa on sanottukin , ei mitään väli sulakkeita, sulakkeet on lähdöissä keskuksissa.!! SIIS pistorasia / valaistus asennuksissa 1.5mm> Max 10A 2.5mm> Max 16A MUUT asennukset on asia erikseen esim. moottori ryhmäjohdot joissa ON JOHDON LOPUSSA virtaa mittaava suojaus moottorisuoja kytkin tai kontaktori/lämpärele suojaus On ihmeellistä kuinka vaikea on tajuta Sähkömääräysten IHAN perus asioita ja niistäpä vielä kinastellaan täällä puhutaan puuta heinää !!!!

sen... kirjoitti:

1,5 kaapelin laittaa vaikka 25A:n perään, mutta riippuu käyttötarkoituksesta. Pistorasian ryhmäjohtona kiinteistössä saa laittaa vain 10A:n sulakkeen perään tai pienemmän tervittaessa. Nuo standartit ja turvallisuusmääräykset on lähes kuten raamattu, että sieltä voi hakea haluamansa vastauksen, kun repäisee sen irti asiayhteydestä. Määraysten ymmärtäminen se vaatiikin jo ammattitaitoa.

Lue lisää

Kun luet ensi kerran ni katsoppa taulukoista että kyllä sen 16A sulakkeen perään saa laittaa tietyssä tilanteessa ryhmäjohtoon 1.5mm kaapelin.

Sähköri vm 58 kirjoitti:

No kuinkas selität kuin suunnittelija on piirtänyt ryhmäjohdon rungon 5X6mm ja jakorasialta 5x2,5 pistorasialle . Kyllä se ratkaisee mikä on pienin poikki pinta ko . ryhmä johdossa sulake koon siis ei pidä paikkaansa että johto poikkipintaa ei saa pienentää

Lue lisää

vaikka kuinka kauan esim. lääkintätiloissa. Ylikuormitussuojat ovat kuitenkin 16 A (eli ylivirtasuojaus toteutuu myös) ja syy koko hommaan on kosketusjännitteen rajoittaminen vikatilanteessa.

vts00x kirjoitti:

vaikka kuinka kauan esim. lääkintätiloissa. Ylikuormitussuojat ovat kuitenkin 16 A (eli ylivirtasuojaus toteutuu myös) ja syy koko hommaan on kosketusjännitteen rajoittaminen vikatilanteessa.

Lue lisää

Jos pysytään alkuperäisen kysyjän teemassa, niin syöttö jakorasialle voi olla vaikka 10mm2, mutta jos jatkat tästä 1,5mm2 piuhalla eteenpäin tulee varokkeeksi yleensä laittaa se 10A b/c käyrällä riippuen mitatuista/lasketuista oikosulkuvirroista.

Syy tietenkin sairaalatiloissa siihen että käytetään isompia poikkipintoja johtuu siitä että kosketujännite saa olla enimmillään 25V, tosin aina ei tarvitse syöttävää piuhaa vetää paksummalla, vaan pelkän KEVIn kasvattaminen saattaa riittää.

Nostit sitten vanhan ketjun ylös kertoaksesi asian, joka on jo tullut kerrottua usean kerran jo tässä ketjussa? mitä järkeä?

Janttila kirjoitti:

Nostit sitten vanhan ketjun ylös kertoaksesi asian, joka on jo tullut kerrottua usean kerran jo tässä ketjussa? mitä järkeä?

Mitä järkee ylipäätänsä kommentoida upattuja viestejä?!

Nostetaas taas. Nythän saa esim. Onniselta 13A sulakkeita, jotka on hyväksytty jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla. Minulla on tilanne, että nyt 10A sulakkeen jälkeen menee vintille 30cm villan läpi 1,5mm2 johdolla ja myös siitä eteenpäin 1,5mm2 johdolla pinta-vetona. Viimeisenä on pistorasia, jossa on ILP. Uuden Ilpin max otto on. 2600W, muuta kuormaa voi olla n. 300W. Pinta-asennuksella voi ilmeisesti laittaa 1,5mm2 johtoihin jopa 18A.

Voinko vaihtaa 13A sulakkeen, joka riittää ja käy suoraan 10A sulakepohjaan? Ruotsissa, Virossa yms. tämä on ok.

kts. taulukko kohdasta koot ja kuormitettavuus:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto

Taidat sotkea lämmitystehon siihen mitä ILP ottaa sähkötehoa? Tuollainen ILPpi mikä ottaa 2,6 kW sähköä, antaisi lämpöä ulos jo 13 kW.

Ranereiska kirjoitti:

Nostetaas taas. Nythän saa esim. Onniselta 13A sulakkeita, jotka on hyväksytty jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla. Minulla on tilanne, että nyt 10A sulakkeen jälkeen menee vintille 30cm villan läpi 1,5mm2 johdolla ja myös siitä eteenpäin 1,5mm2 johdolla pinta-vetona. Viimeisenä on pistorasia, jossa on ILP. Uuden Ilpin max otto on. 2600W, muuta kuormaa voi olla n. 300W. Pinta-asennuksella voi ilmeisesti laittaa 1,5mm2 johtoihin jopa 18A.

Voinko vaihtaa 13A sulakkeen, joka riittää ja käy suoraan 10A sulakepohjaan? Ruotsissa, Virossa yms. tämä on ok.

kts. taulukko kohdasta koot ja kuormitettavuus:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto

Lue lisää

"Jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla" -minkä ihmeen takia tämmöiset sanavalinnat? -sillä tiedäthän hyvin että eristeen sisään ei saa vetää missään tapauksessa johtoja, tuommoiset sanavalinnat saattavat saada jonkun uskomaan muuta.

kopcop kirjoitti:

Taidat sotkea lämmitystehon siihen mitä ILP ottaa sähkötehoa? Tuollainen ILPpi mikä ottaa 2,6 kW sähköä, antaisi lämpöä ulos jo 13 kW.

En sotke. Esim. Fujitsu 12LTCB 2,6kW. 14 LTCB 3,3kw. Nämä ovat max. ottotehoja.
Daikin Caldox35 ottoteho 2,8kW.
Toshiba Arctic 35, ottoteho max 2,3kW.

Eivät ne tuota ota plussakeleillä, tai ottavat jos lämmitystarve on iso, mutta laskepa -20 asteessa ottoteho 2kW anto silloin 2 COPIlla 4kW.

påoiuty kirjoitti:

"Jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla" -minkä ihmeen takia tämmöiset sanavalinnat? -sillä tiedäthän hyvin että eristeen sisään ei saa vetää missään tapauksessa johtoja, tuommoiset sanavalinnat saattavat saada jonkun uskomaan muuta.

Lue lisää

No kyllä ne menevät eristetyn seinän sisässä suojaputkessa.


"A ja A2 Eristetyt johtimet tai monijohdinkaapelit eristetyssä seinässä olevassa asennusputkessa.
Kupari 1,5 mm2:

A ja A2 13,5A"

Ranereiska kirjoitti:

No kyllä ne menevät eristetyn seinän sisässä suojaputkessa.


"A ja A2 Eristetyt johtimet tai monijohdinkaapelit eristetyssä seinässä olevassa asennusputkessa.
Kupari 1,5 mm2:

A ja A2 13,5A"

Lue lisää

Kyllä johdot saa mennä eristetyn seinän sisällä, mutta ei eristeen sisällä.

Mikään määräys ei kiellä johdinkoon muutosta kunhan sulakesuojaus on ohuemman mukainen -hyvä asennustapa on sitten eri asia.

Eli jos vedän taululta ylös villojen läpi 2,5mm2 ja siitä ekalta rasialta loppu pintavetona 1,5mm2 ja laitan 13A sulakkeen se on ok.

Ranereiska kirjoitti:

Eli jos vedän taululta ylös villojen läpi 2,5mm2 ja siitä ekalta rasialta loppu pintavetona 1,5mm2 ja laitan 13A sulakkeen se on ok.

Jos villan sekaan niin putkeen., Ja 10 A sulake.

Sähkäri-75 kirjoitti:

Jos villan sekaan niin putkeen., Ja 10 A sulake.

Ja taas sanavalinnat kohdallaan -villan seassa ei saa olla sähköjohtoja! läpi tietty saa mennä kun on pakkokin joskus, mutta ei siellä villan seassa

påoiuty kirjoitti:

Ja taas sanavalinnat kohdallaan -villan seassa ei saa olla sähköjohtoja! läpi tietty saa mennä kun on pakkokin joskus, mutta ei siellä villan seassa

Hohhoijaa. Kyllä ne villan seassa menee, yleensä suojaputken sisällä. Ei nyt uppeluksissa sikinsokin, mutta sanotaan nyt että villan ja sisäverhouslevyn "välissä" sitten. Mutta käypä katsomassa yläpohjassa, missä ne putken kulkevat osassa taloissa höyrunssulkumuovin päällä eli yläpuolella villaa, osassa villojen päällä ja siitä sitten läpi. Lisäksi nykyään suosittu tapa lisätä puhallusvillaa 20 senttiä, sinne ne puhaltaa sähköputket piiloon.

Ranereiska kirjoitti:

Hohhoijaa. Kyllä ne villan seassa menee, yleensä suojaputken sisällä. Ei nyt uppeluksissa sikinsokin, mutta sanotaan nyt että villan ja sisäverhouslevyn "välissä" sitten. Mutta käypä katsomassa yläpohjassa, missä ne putken kulkevat osassa taloissa höyrunssulkumuovin päällä eli yläpuolella villaa, osassa villojen päällä ja siitä sitten läpi. Lisäksi nykyään suosittu tapa lisätä puhallusvillaa 20 senttiä, sinne ne puhaltaa sähköputket piiloon.

Lue lisää

Ei rikoksia voi täysin estää tekemästä, vain kieltämällä ne lakikirjassa. Murhataanhan ihmisiäkin, vaikka se on periaatteessa kiellettyä!

Tuo on ammattikoulun nyrkkisääntö. Se ei ole sinänsä huono, mutta oikeassa elämässä riittämätön. Oikeassa elämässä lasketaan tai mitataan oikosulkuvirtoja ja silmukkainpedansseja.

Jos alkuperäinen kysymys koski tulppasulakkeita (gG), niin 10 A nimellisvirralle pienin laskettu oikosulkuvirta on 82 A ja 16 A:n nimellisvirralle 110 A. Paikalla mitattuna sitten paljon enemmän. Ammattikoulussa tyrkytettävä peukalosääntö on yksinkertaistus, koska kaikki oppilaat eivät kykene näitä sinänsä yksinkertaisia laskelmia tekemään. Sen vuoksi sääntö on tehty heikoimman lenkin mukaan.

SFS 6000 ei varsinaisesti kiellä johdinkoon muutosta, mutta se on hyvän asennustavan vastaista. Poikkeus on se, että kojeessa on erilliset, toisistaan riippumattomat liittimen koon vaihtamista varten. Johtimen poikkipinta-alan vaihto rasiassa ei ole hyvän asennustavan mukaista.

Yritätkö tosissasi väittää että pelkästään mittaamalla voi selvittää oikean sulake koon?
-Vai haluatko yrittää selittää vielä uusiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö tosissasi väittää että pelkästään mittaamalla voi selvittää oikean sulake koon?
-Vai haluatko yrittää selittää vielä uusiksi.

Hyväksi avuksi olisi myös tietää johtimen poikkipinta...

Anonyymi kirjoitti:

Hyväksi avuksi olisi myös tietää johtimen poikkipinta...

Niinpä, mutta on vielä muutakin mikä ei mittaamalla selviä joka kuitenkin vaikuttaa sulakekokoon.

Anonyymi kirjoitti:

Yritätkö tosissasi väittää että pelkästään mittaamalla voi selvittää oikean sulake koon?
-Vai haluatko yrittää selittää vielä uusiksi.

Tuumastukilla mittaamalla sähkökaapista saa selville johtimen halkaisijan. Siitä voi laskea poikkipinnan. Sitten seuraillaan johtoa ja selvitetään minkälaisissa oloissa se on. Helppoa kuin heinänteko.

Anonyymi kirjoitti:

Tuumastukilla mittaamalla sähkökaapista saa selville johtimen halkaisijan. Siitä voi laskea poikkipinnan. Sitten seuraillaan johtoa ja selvitetään minkälaisissa oloissa se on. Helppoa kuin heinänteko.

Lue lisää

Joo jäljillä olet, mutta tuo "mittaaja" ei tuota kyllä tarkoittanut/ymmärtänyt.