Kysytäänpä sähkömieheltä

Miten on?

Ollaan kavereitten kanssa kinattu tätä:
(ei siis olla tekemässä mitään kytkentöjä, mutta vastaus on vain saatava =) )

Jos keskuksesta lähtee 5*2,5
se jaetaan jakorasialla pistorasioille siten, että jokaiseen vaiheeseen tulee kaksi pistorasiaa. Jakorasiasta pistorasioille käytetään MMJ 3*1,5 johtoa.

Minkä kokoisen sulakkeen ryhmille saa maksimissaan laittaa? 10A vai 16A ??

Jos sais ihan oikean sähkärin vastauksen, niin olis loistavaa =D

80

12620

Vastaukset

  • Kummiskin olet mokannut ja laittanut kahta piuhakokoa sekaisin. En muuten neuvo.

    • Alettiin pohtimaan ja siitä sitte syntyi väittely =)


  • sukake 1,5 neliön johdolle.

  • kuten joku muukin, eli 10 Amperin sulake.

    • Rautanaula ajaa hyvin sulakkeen virkaa. Kestää pienet piikitkin katkeamatta.


  • Kysymykseen liittyy kompa.

    2,5 neliön johtoahan ei saa jakorasiassa muuttaa 1,5 neliön johdoksi.

    Jos tehdään laittomia kytkentöjä, niin onko niiden sulakeiden koollakaan sitten mitään väliä?

    Mutta jos tuollaisen kytkennän kaikesta huolimatta teksisi, niin tietysti johto pitäisi suojata ohuemman mukana, eli nyrkkisääntönä 10A sulake.

  • JOs pistorasiat ovat hyvin, hyvin kaukana, voi olla että joutuu asentamaan 6A sulakkeen, nimittäin oikosulkuvirta täytyy nousta riittävän nopeasti riittävän suureksi.

    • Riippuu myös sulakkeen laukaisukäyrästä... kyllä jossain tilanteessa 1,5 neliön johdolla voi olla 16A sulake.


    • 10A kirjoitti:

      Riippuu myös sulakkeen laukaisukäyrästä... kyllä jossain tilanteessa 1,5 neliön johdolla voi olla 16A sulake.

      Pistorasiakäytössä ei voi olla 16A koska 1,5 neliön johdin lämpenee ja syttyy tuleen jos kuormitus on jatkuvasti noin 14A.(20C astetta)
      Toki kiinteissä kuormituksissa voi olla 16A, jos laitteen teho ei ylitä johdon johdon sallitua kuormitusta.Oikosulku suojaus tulee toimia kaikissa tapauksissa.


    • vain 10A kirjoitti:

      Pistorasiakäytössä ei voi olla 16A koska 1,5 neliön johdin lämpenee ja syttyy tuleen jos kuormitus on jatkuvasti noin 14A.(20C astetta)
      Toki kiinteissä kuormituksissa voi olla 16A, jos laitteen teho ei ylitä johdon johdon sallitua kuormitusta.Oikosulku suojaus tulee toimia kaikissa tapauksissa.

      Jospa se johto onkin vaikka pakasteessa -20 astetta?


  • ole niin että sulakkeelta lähtevän johdon poikkipintaa ei saa missään tapauksessa pienentää.Mutta jos lähtee 1.5 niin tietyissä tapauksissa on mahdollista laittaa 16A sulake.

    • Kyllä kysymyksen tapauksessa jakorasian haaroituksessa johdinpinta-alaa voi pienentää. Kysymys on vain ja ainoastaan johtimen oikosulkusuojana toimivan varokkeen arvosta. Eli saadaan nk 0,5 s sääntö toteutettua.
      Kun jakorasiasta jatketaan 1,5 mm2 johtimella, niin tälläin on vain niin, että johdon oikosulkusuojana toimivan sulakkeen suurin arvo on 10A.


    • Eräs eiminkääntekijä kirjoitti:

      Kyllä kysymyksen tapauksessa jakorasian haaroituksessa johdinpinta-alaa voi pienentää. Kysymys on vain ja ainoastaan johtimen oikosulkusuojana toimivan varokkeen arvosta. Eli saadaan nk 0,5 s sääntö toteutettua.
      Kun jakorasiasta jatketaan 1,5 mm2 johtimella, niin tälläin on vain niin, että johdon oikosulkusuojana toimivan sulakkeen suurin arvo on 10A.

      kattositte jostain kirjasta ensin.Kyllä se on niin että jos sulakkeelta lähtee 2.5 johto niin sitä ei saa loppupäästä pienentää oli sit sulake 10A tai 16A.Suurentaa kyllä saa.


    • Kun kukaan ei oikein tunnu tietävän tähän oikeaa vastausta...

      Onneksi on kyseessä vain keksitty juttu, mutta ehkä tälläsiä voi tulla eteen todellisuudessakin..


    • aloittaja... kirjoitti:

      Kun kukaan ei oikein tunnu tietävän tähän oikeaa vastausta...

      Onneksi on kyseessä vain keksitty juttu, mutta ehkä tälläsiä voi tulla eteen todellisuudessakin..

      ...tai ei ihan tuota, mutta täysin verrattava tilanne on esim.:

      Kylppärin peilikaapin pistorasiat ovat valmiiksi johdotettuja 1,5mm:n kuparilla ja kylppärin kytkentärasiaan tulee 2,5mm:n kupari 16A sulakkeen ja VVSK:n takaa. Kiinteää asennusta (peilikaappi suoraan kytkentärasiaan) tuohon ei saa tehdä ellei sulaketta vaihdeta pienempään tai piuhoja vaihda paksumpiin. Erillinen pistorasia peilikaapin yläpuolelle 2,5mm:n kuparilla kytkentärasiaan ja töpselillä peilikaapin 1,5mm:n piuha kiinni pistorasiaan sallitaan paitsi tietenkin kylppärissä jossa jatkojohtoa (jollaisen peilikaappi muodostaa) ei saisi käyttää jatkuvassa käytössä.

      Ylipäätään...
      16A & 2,5mm -> 1,5mm kiinteä ei Ok.
      16A & 2,5mm -> 1,5mm jatkoroikka OK!
      Yhtä iloisesti se ylikuormitettu kupari hehkuu jatkojohdossa pölyisen sohvan takana sinne valahtaneen viltin alla kuin betoniin valetussa johdotusputkessa... kumpi mahtaa olla vaarallisempi?


    • ...© kirjoitti:

      ...tai ei ihan tuota, mutta täysin verrattava tilanne on esim.:

      Kylppärin peilikaapin pistorasiat ovat valmiiksi johdotettuja 1,5mm:n kuparilla ja kylppärin kytkentärasiaan tulee 2,5mm:n kupari 16A sulakkeen ja VVSK:n takaa. Kiinteää asennusta (peilikaappi suoraan kytkentärasiaan) tuohon ei saa tehdä ellei sulaketta vaihdeta pienempään tai piuhoja vaihda paksumpiin. Erillinen pistorasia peilikaapin yläpuolelle 2,5mm:n kuparilla kytkentärasiaan ja töpselillä peilikaapin 1,5mm:n piuha kiinni pistorasiaan sallitaan paitsi tietenkin kylppärissä jossa jatkojohtoa (jollaisen peilikaappi muodostaa) ei saisi käyttää jatkuvassa käytössä.

      Ylipäätään...
      16A & 2,5mm -> 1,5mm kiinteä ei Ok.
      16A & 2,5mm -> 1,5mm jatkoroikka OK!
      Yhtä iloisesti se ylikuormitettu kupari hehkuu jatkojohdossa pölyisen sohvan takana sinne valahtaneen viltin alla kuin betoniin valetussa johdotusputkessa... kumpi mahtaa olla vaarallisempi?

      peilikaapeissa yleensä laitevalmistaja merkkaa tuotteen ce merkillä ja vastaa tuotteen käytöstä tuossa normaalissa 16A käytössä. Hieman verrattavissa keskuksen sisäisiin johdotuksiin jotka saavat olla yhtä poikkipinta-alaa pienempiä. Peilikaapissakin johtimet yleensä ML ja eivät näin pääse suuresti "ylikuumenemaan"

      Ja jatkoroikissa yleensä on hienosäikeinen johto joka johtanee paremmin kuin normaali. Taas hienosäikeinen yhtä poikkipintaa pienempänä johtaa saman....


    • nyt... kirjoitti:

      kattositte jostain kirjasta ensin.Kyllä se on niin että jos sulakkeelta lähtee 2.5 johto niin sitä ei saa loppupäästä pienentää oli sit sulake 10A tai 16A.Suurentaa kyllä saa.

      Eiköhän se asia ole niin että tässä tapauksessa sulake toimii johdon oikosulkusuojana, sekä myös ylikuormitussuojana. Tällöin sulakkeen on oltava 10A. Tietyissä tapauksissa voi käyttää suurempaa sulaketta, mutta silloin on kuormitusella oltava oma ylikuormitussuojansa. Tässä kuitenkin oli kysymyksessä useita pistorasioita..... joten....


    • dsadasdasdas kirjoitti:

      peilikaapeissa yleensä laitevalmistaja merkkaa tuotteen ce merkillä ja vastaa tuotteen käytöstä tuossa normaalissa 16A käytössä. Hieman verrattavissa keskuksen sisäisiin johdotuksiin jotka saavat olla yhtä poikkipinta-alaa pienempiä. Peilikaapissakin johtimet yleensä ML ja eivät näin pääse suuresti "ylikuumenemaan"

      Ja jatkoroikissa yleensä on hienosäikeinen johto joka johtanee paremmin kuin normaali. Taas hienosäikeinen yhtä poikkipintaa pienempänä johtaa saman....

      laitteiden sisäisessä johdotuksessa on omat määräyksensä... en niitä tunne tarkasti joten en sen enmpää kommentoi


    • dsadasdasdas kirjoitti:

      peilikaapeissa yleensä laitevalmistaja merkkaa tuotteen ce merkillä ja vastaa tuotteen käytöstä tuossa normaalissa 16A käytössä. Hieman verrattavissa keskuksen sisäisiin johdotuksiin jotka saavat olla yhtä poikkipinta-alaa pienempiä. Peilikaapissakin johtimet yleensä ML ja eivät näin pääse suuresti "ylikuumenemaan"

      Ja jatkoroikissa yleensä on hienosäikeinen johto joka johtanee paremmin kuin normaali. Taas hienosäikeinen yhtä poikkipintaa pienempänä johtaa saman....

      onko kiinteä liitosjohto laitteen sisäistä johdotusta? Entä kun johdon päässä on valmiiksi töpseli, joka leikataan irti ennen asennusta? (töpselin poistaminen lienee muutostyö ==> valmistaja ei enää vastaa seurauksista)

      Ja juu, valmistajahan lyö laitteen kylkeen sen CE-merkin jos ainakin virallisesti on sitä mieltä että laite täyttää sille asetetut määräykset... ennakkotarkistustahan ei CE-merkinnälle ole ja periaatteessa kuka tahansa voi sen tekeleeseensä piirtää (ja vastaa toki seuraamuksista jos jokin menee pieleen). Sinälläänhän CE-merkki ei aina takaa että laite on määräysten mukainen, vaan osoittaa valmistajan vakuuttavan valvontaviranomaisille laitteen olevan määräysten mukainen. Valmistaja voi hyvinkin erehtyä tai toimia tietoisesti väärin, mutta lätkäisee sen merkin tuotteeseensa yksinkertaisesti koska sellainen vaaditaan eurooppalaisilla markkinoilla.

      CE-merkki on hieman verrattavissa esim. vesieristyssertifikaatteihin... eivät mitään laadun takeita, mutta jotkut niitä syystä tai toisesta vaativat.

      Mihin perustuu, että hienosäikeinen johtaa yksisäikeistä paremmin? Ehkä se monisäikeinen jäähtyy hieman paremmin, mutta se ei vaikuttane johtavuuteen ennen kuin piuha käy oikeasti kuumana?

      ML:äähän ne johtimet putkituksissakin usein on, miten se liittyy ylikuumentumiseen?


    • ...© kirjoitti:

      onko kiinteä liitosjohto laitteen sisäistä johdotusta? Entä kun johdon päässä on valmiiksi töpseli, joka leikataan irti ennen asennusta? (töpselin poistaminen lienee muutostyö ==> valmistaja ei enää vastaa seurauksista)

      Ja juu, valmistajahan lyö laitteen kylkeen sen CE-merkin jos ainakin virallisesti on sitä mieltä että laite täyttää sille asetetut määräykset... ennakkotarkistustahan ei CE-merkinnälle ole ja periaatteessa kuka tahansa voi sen tekeleeseensä piirtää (ja vastaa toki seuraamuksista jos jokin menee pieleen). Sinälläänhän CE-merkki ei aina takaa että laite on määräysten mukainen, vaan osoittaa valmistajan vakuuttavan valvontaviranomaisille laitteen olevan määräysten mukainen. Valmistaja voi hyvinkin erehtyä tai toimia tietoisesti väärin, mutta lätkäisee sen merkin tuotteeseensa yksinkertaisesti koska sellainen vaaditaan eurooppalaisilla markkinoilla.

      CE-merkki on hieman verrattavissa esim. vesieristyssertifikaatteihin... eivät mitään laadun takeita, mutta jotkut niitä syystä tai toisesta vaativat.

      Mihin perustuu, että hienosäikeinen johtaa yksisäikeistä paremmin? Ehkä se monisäikeinen jäähtyy hieman paremmin, mutta se ei vaikuttane johtavuuteen ennen kuin piuha käy oikeasti kuumana?

      ML:äähän ne johtimet putkituksissakin usein on, miten se liittyy ylikuumentumiseen?

      Monisäikeisen parempi johtokyky perustuu vaihtovirran ns. pintavaikutukseen. Virta ei jakaudu tasaisesti koko poikkipinnalle, vaan on suurempi pinnalla. Tuo ilmiö on vaikuttava suurilla taajuuksilla, 50 Hz:llä sillä ei ole mitään merkitystä.


    • £££ kirjoitti:

      Monisäikeisen parempi johtokyky perustuu vaihtovirran ns. pintavaikutukseen. Virta ei jakaudu tasaisesti koko poikkipinnalle, vaan on suurempi pinnalla. Tuo ilmiö on vaikuttava suurilla taajuuksilla, 50 Hz:llä sillä ei ole mitään merkitystä.

      ...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.


    • ...© kirjoitti:

      ...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

      ... vaihtovirran ahtoilmiö.

      Gigahertsien taajuuksilla vain mikronien paksuinen kerros johtimen ulkopinnasta osallistuu virran kuljettamiseen.


    • ...© kirjoitti:

      ...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

      Kirjoita hakusanaksi "virranahto" tai "litz-lanka", niin jotain löytyy. Tämä ei nyt kuulu alkuperäisen kysymyksen piiriin, mutta kun tuolla oli viittaus monisäikeisen johtimen pienempään vastukseen.


    • nyt... kirjoitti:

      kattositte jostain kirjasta ensin.Kyllä se on niin että jos sulakkeelta lähtee 2.5 johto niin sitä ei saa loppupäästä pienentää oli sit sulake 10A tai 16A.Suurentaa kyllä saa.

      Olen kyllä samassa käsityksessä että johdon paksuutta ei saa muuttaa jakorasiassa. Jos jollakulla on tietoa millä tuo vanaha sääntö on kumottu, niin tuokoon sen julki.


    • ...© kirjoitti:

      ...mutta mistäköhän tuosta vaihtovirran "pintavaikutuksesta" löytäisi lisäinfoa? Kyseisellä termillä googlettaminen tuottaa varsin heikon tuloksen.

      Kaivele esiin sähkötekniikan oppikijat ja
      sieltä kohta aaltoputket. Siinä tuo virran
      pintaa pitkin kulkeminen suurilla taajuuksilla
      on selvitetty.


    • Johdon oikosulkusuojana toimiva sulake voi 1,5 mm2 johdossa olla 16A, mutta ylikuormitussuojan asetusarvo johdon lämpenemosen mukaan, näin esim moottorikäytössä. Pistorasioilla se nyrkkisäännön mukaan on 10A tai pienempi riippuen asennustavasta ja oikosulkuvirrasta.


    • Täpinä kirjoitti:

      Kaivele esiin sähkötekniikan oppikijat ja
      sieltä kohta aaltoputket. Siinä tuo virran
      pintaa pitkin kulkeminen suurilla taajuuksilla
      on selvitetty.

      Taitaa olla sinullakin lukematta...


  • Kukaan ei näköjään osaa sanoa lopullista vastausta viitaten sääntökirjan kohtaan xx.xx.
    Otetaan siis maalaisjärki mukaan asiaan.
    On hyvin oletettavaa, että johtimen poikkipintaa ei saa pienentää.
    Perusteluina se, että vaikka johdonsuoja voitaisiin mitoittaa sen ohuemman johdon mukaan, eli mitään käytännön ongelmaa asiassa ei olisi. Kytkentä olisi ihan turvallinen, kun käytettäisiin max. 10A johdonsuojaa.
    MUTTA MUTTA!!! Mitä ilmeisemmin säännöt kieltävät poikkipinnan pienentämisen jakorasian jälkeen koska: Aikanaan joku voi tehdä väärän tulkinnan johdon poikkipinnasta keskuksen puoli päässä todeten ryhmäjohdon 2,5-neliöiseksi ja siten päättää asentaa johdonsuojan sen mukaisesti ja näin on tulipalovaara valmis.
    Säännöt luodaan yleensä pahimman vaihtoehdon mukaan ja tässä tapauksessa on vaara edellämainittu, vaikka keskuksella olisi merkitty johto ohuemman mukaaan 1,5mm2.ksi.

  • vaikka kohdasta 6000-4-47 kuva 47A.3. Eiköhän se vastaa alkuperäisen kysyjän kysymykseen, vaikka kuvassa onkin yksivaihetilanne? Jos kyseessä on palovaarallinen tila, voidaan kurkkia kuvia 1 ja 2.

    Oikeitakin vastauksia yllä jo vilahtikin, vaikka ylikuormitussuojaus ja oikosulkusuojaus olivatkin meenneet sekaisin.

    Poikkipintaa voidaan siis tietyissä tapauksissa pienentää ilman johto-osan omaa ylikuormitussuojaa, jos koko ryhmän suojana oleva ylivirta- ja oikosulkusuoja toimii myös johtohaaran tehokkaana ylikuormitussuojana.

    Johtohaaran ylikuormitussuojaus voidaan toetuttaa myös johtohaaran loppupäässä omalla ylikuormitussuojalla, jos haaran pituus on alle 3 metriä. Mutta nämähän ovat jo "ikivanhoja" sääntöjä...Vrt. esim. A2-94 s. 79-80. Kielto ryhmäjohdon poikkipinnan pienentämistä koski aikoinaan ketjutusta kalusteessa, pistorassa tai kojeessa A1-89 24 § kohdassa B alakohta a.

    • Helpota vähän, mikä on alkuperäisen kysyjän esittämään kysymykseen oikea vastaus 10A vai 16A?


    • Tehokas ylikuormitussuoja!? Kuka tietää kysyjän asennuksista mitään tarkempaa? Veto voi olla 100metriä tuon jakorasian jälkeen. Pelkkää teoriaa koko kysymys, turha tänne mitään standardeja on heittää. Sähkäri paikalle. PISTE.


    • Sepä se kirjoitti:

      Tehokas ylikuormitussuoja!? Kuka tietää kysyjän asennuksista mitään tarkempaa? Veto voi olla 100metriä tuon jakorasian jälkeen. Pelkkää teoriaa koko kysymys, turha tänne mitään standardeja on heittää. Sähkäri paikalle. PISTE.

      Standardeja pannaan tänne sen takia, että joku joskus opettelisi kirjastakin jonkin asian eikä aina käyttäisi tätä helpointa ja epävarminta tapaa.


    • Jos keskukselta lähtee 5 x 2,5 neliön johto.
      Se menee jakorasiaan, josta se jaetaan kolmelle pistorasialle siten, että jokaiseen vaiheeseen tulee yksi pistorasia. Jakorasialta pistorasioille käytetään johtoina 3 x 1,5 neliön kaapelia.

      Kaikki johdovedot ovat pintavetoja. Jakorasian ja pistorasioiden väli on vähemmän, kuin 3 metriä.

      Tässä tilanteessa johdonsuojana saa käyttää 16A sulaketta?


    • Voisiko päätellä jotenkin n... kirjoitti:

      Jos keskukselta lähtee 5 x 2,5 neliön johto.
      Se menee jakorasiaan, josta se jaetaan kolmelle pistorasialle siten, että jokaiseen vaiheeseen tulee yksi pistorasia. Jakorasialta pistorasioille käytetään johtoina 3 x 1,5 neliön kaapelia.

      Kaikki johdovedot ovat pintavetoja. Jakorasian ja pistorasioiden väli on vähemmän, kuin 3 metriä.

      Tässä tilanteessa johdonsuojana saa käyttää 16A sulaketta?

      vain siinä tapauksessa että kuormat tunnetaan. Ts. ei ylikuormiteta niitä 3,0 m:n pätkiä.


  • Pelkästään pistorasioita käsittävät ryhmät pitäisi aina suojata 16 A:n varokkeella, mikä edellyttää sitä, että kaikki johdotukset ovat 2,5 neliö-mm.

    • On ohjeet ja määräykset"hieman" muuttunu 30 v. aikana. Vai mistä sä revit näitä "aina suojattava" juttuja?


    • kaikki turaPetterit kirjoitti:

      On ohjeet ja määräykset"hieman" muuttunu 30 v. aikana. Vai mistä sä revit näitä "aina suojattava" juttuja?

      Pelkästään pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata 16 A:n varokkeella. Tämä on ollut tapana jo kymmeniä vuosia.

      Tuskin kukaan suunnittelija suunnittelee 10 A:n pr-ryhmän. "Ranet" ja muut itseoppineet sähkömiehet voivat olla asiasta eri mieltä.


  • Kun 6000 otettiin käyttöön, niin järjenkäyttökin
    hyväksyttiin. Ennen kaikki oli kerrottu, mikä oli
    sallittu. Mutta nyt jos ei ole vaaraa terveydelle
    tai omaisuudelle, niin voidaan aika paljon sovel-
    taa.

    Mainitsemassasi tapauksessa, jos pistorasioihin
    liitetään vain esim. valaisimia, eli tiedetään
    niiden ottama virta, niin johtoa voi ohentaa
    puuttumatta lähdössä olevaan 16 A:n suojaan.
    Tuo 1,5 mm2 on kuitenkin ryhmäjohdon osa ja nol-
    lausehtojen on täytyttävä.

    Tarkistin asian joskus tuon 6000:n työryhmän
    jäseneltä. Tuossa uskossa olen edelleenkin. Tie-
    tenkin määräykset tarkentuvat jatkuvasti, mutta
    tuskin tuota on kielletty.

    Kiitos vaan aloittajalle mielenkiintoisesta
    keskustelun aiheessa, eikä se ollut pelkästään
    hypoteettinen.

    • Eikö tuo soveltaminen edellytä kuitenkin sitä, että ohuemman piuhan takana olevan pistorasian normaalikäyttö (pelkän rajoitetun valaisinkäytön sijaan) on estettävä?

      Eli ohennetun piuhan päähän asennetaan valaisinpistorasia (speksattu 6A) tai eurorasia eikä tavallista pistorasiaa, taikka sitten rasia on sijoitettu ja merkitty niin, ettei sen käyttörajoituksista voi tulla epäselvyyttä.

      Viritelmän tekijähän tietää rajoitukset, mutta ei välttämättä seuraava omistaja / käyttäjä, jolloin vaara terveydelle tai omaisuudelle on ilmeinen.


    • ...© kirjoitti:

      Eikö tuo soveltaminen edellytä kuitenkin sitä, että ohuemman piuhan takana olevan pistorasian normaalikäyttö (pelkän rajoitetun valaisinkäytön sijaan) on estettävä?

      Eli ohennetun piuhan päähän asennetaan valaisinpistorasia (speksattu 6A) tai eurorasia eikä tavallista pistorasiaa, taikka sitten rasia on sijoitettu ja merkitty niin, ettei sen käyttörajoituksista voi tulla epäselvyyttä.

      Viritelmän tekijähän tietää rajoitukset, mutta ei välttämättä seuraava omistaja / käyttäjä, jolloin vaara terveydelle tai omaisuudelle on ilmeinen.

      Käytännössä tulee mieleen sovellutus, jossa
      korkealla reinän ja katon rajaan on asennettu
      normaalit pistorasiat valaisimia varten kyt-
      kimien takana, joten niitä ei tule käy-
      tettyä muuhun tarkoitukseen.

      Viritelmien tekijöillä lienet tarkoittanut
      sähkömiehiä, joiden hima on "sähkötila", ja
      näin ollen kaikki turvallisuusmääräykset
      eivät siellä päde.


  • No johanyt on kumma juttu jos kiinteissä asennuksissa on 1.5mm johtoja niin sulake voi olla MAX 10 A siis kiinteillä as. tarkoitan pistorasia tai valaistus ryhmiä tai ns. sekaryhmiä .Muuntyyppisissä jutuissa esim moottori ryhmissä on sitten toinen juttu mutta Alkuperäinen kysyjä NIMEN omaan kysyi pr. rymhään liittyvää max sulake kokoa joten se siitä.

  • Asennus laiton ryhmäjohdon poikipinta-alaa ei saa pienentää jakorasialla!!!! Muuten2,5=16 ja 1,5=10.

    • No kuinkas selität kuin suunnittelija on piirtänyt ryhmäjohdon rungon 5X6mm ja jakorasialta 5x2,5 pistorasialle . Kyllä se ratkaisee mikä on pienin poikki pinta ko . ryhmä johdossa sulake koon siis ei pidä paikkaansa että johto poikkipintaa ei saa pienentää


    • Sähköri vm 58 kirjoitti:

      No kuinkas selität kuin suunnittelija on piirtänyt ryhmäjohdon rungon 5X6mm ja jakorasialta 5x2,5 pistorasialle . Kyllä se ratkaisee mikä on pienin poikki pinta ko . ryhmä johdossa sulake koon siis ei pidä paikkaansa että johto poikkipintaa ei saa pienentää

      niitä piirrustuksia.Luultavasti kyseessä ei ole noin kuin sanot.Jos 6 pudottaa 2.5 niin tulisko sinne haaraan sulakkeet. Pinta asennuksissa saa asentaa 16A johdonsuojan perään myös 1.5mm kaapelin ehtojen täytyttyä mutta en nyt muista saako 20A perään laittaa missään tapauksessa 2.5mm kaapelia.


    • lukee kirjoitti:

      niitä piirrustuksia.Luultavasti kyseessä ei ole noin kuin sanot.Jos 6 pudottaa 2.5 niin tulisko sinne haaraan sulakkeet. Pinta asennuksissa saa asentaa 16A johdonsuojan perään myös 1.5mm kaapelin ehtojen täytyttyä mutta en nyt muista saako 20A perään laittaa missään tapauksessa 2.5mm kaapelia.

      tollaisia ryhmiä on jos on pitkiä matkoja ~100m, esim isot teollisuushallit ja se sulake on silloin 16A. Ikinä en ole pistänyt mitään sulakkeita sinne rasialle missä se jaetaan 2.5mm2 kaapeliksi. Eikä niitä sulakkeita ole missään kuvissa.
      1.5mm2 EI SAA ASENTAA 16A sulaketta se kaapeli kestää sen ulkona/maassa mutta niin ei saa asetusten mukaan saa tehdä. Tosin mulle se on ihan sama mitä raneilet kotonasi


    • kipuna kirjoitti:

      tollaisia ryhmiä on jos on pitkiä matkoja ~100m, esim isot teollisuushallit ja se sulake on silloin 16A. Ikinä en ole pistänyt mitään sulakkeita sinne rasialle missä se jaetaan 2.5mm2 kaapeliksi. Eikä niitä sulakkeita ole missään kuvissa.
      1.5mm2 EI SAA ASENTAA 16A sulaketta se kaapeli kestää sen ulkona/maassa mutta niin ei saa asetusten mukaan saa tehdä. Tosin mulle se on ihan sama mitä raneilet kotonasi

      kipuna asetukset ja taulukot uudestaan.Kyllä 1.5mm kaapelin saa laittaa 16A perään.


    • ............... kirjoitti:

      kipuna asetukset ja taulukot uudestaan.Kyllä 1.5mm kaapelin saa laittaa 16A perään.

      1,5 kaapelin laittaa vaikka 25A:n perään, mutta riippuu käyttötarkoituksesta. Pistorasian ryhmäjohtona kiinteistössä saa laittaa vain 10A:n sulakkeen perään tai pienemmän tervittaessa. Nuo standartit ja turvallisuusmääräykset on lähes kuten raamattu, että sieltä voi hakea haluamansa vastauksen, kun repäisee sen irti asiayhteydestä. Määraysten ymmärtäminen se vaatiikin jo ammattitaitoa.


    • lukee kirjoitti:

      niitä piirrustuksia.Luultavasti kyseessä ei ole noin kuin sanot.Jos 6 pudottaa 2.5 niin tulisko sinne haaraan sulakkeet. Pinta asennuksissa saa asentaa 16A johdonsuojan perään myös 1.5mm kaapelin ehtojen täytyttyä mutta en nyt muista saako 20A perään laittaa missään tapauksessa 2.5mm kaapelia.

      "opettele lukeen piirustuksia" juttu on juuri noin kuin noissa alemmissa vastauksissa on sanottukin , ei mitään väli sulakkeita, sulakkeet on lähdöissä keskuksissa.!! SIIS pistorasia / valaistus asennuksissa 1.5mm> Max 10A 2.5mm> Max 16A MUUT asennukset on asia erikseen esim. moottori ryhmäjohdot joissa ON JOHDON LOPUSSA virtaa mittaava suojaus moottorisuoja kytkin tai kontaktori/lämpärele suojaus On ihmeellistä kuinka vaikea on tajuta Sähkömääräysten IHAN perus asioita ja niistäpä vielä kinastellaan täällä puhutaan puuta heinää !!!!


    • sen... kirjoitti:

      1,5 kaapelin laittaa vaikka 25A:n perään, mutta riippuu käyttötarkoituksesta. Pistorasian ryhmäjohtona kiinteistössä saa laittaa vain 10A:n sulakkeen perään tai pienemmän tervittaessa. Nuo standartit ja turvallisuusmääräykset on lähes kuten raamattu, että sieltä voi hakea haluamansa vastauksen, kun repäisee sen irti asiayhteydestä. Määraysten ymmärtäminen se vaatiikin jo ammattitaitoa.

      Kun luet ensi kerran ni katsoppa taulukoista että kyllä sen 16A sulakkeen perään saa laittaa tietyssä tilanteessa ryhmäjohtoon 1.5mm kaapelin.


    • Sähköri vm 58 kirjoitti:

      No kuinkas selität kuin suunnittelija on piirtänyt ryhmäjohdon rungon 5X6mm ja jakorasialta 5x2,5 pistorasialle . Kyllä se ratkaisee mikä on pienin poikki pinta ko . ryhmä johdossa sulake koon siis ei pidä paikkaansa että johto poikkipintaa ei saa pienentää

      vaikka kuinka kauan esim. lääkintätiloissa. Ylikuormitussuojat ovat kuitenkin 16 A (eli ylivirtasuojaus toteutuu myös) ja syy koko hommaan on kosketusjännitteen rajoittaminen vikatilanteessa.


    • vts00x kirjoitti:

      vaikka kuinka kauan esim. lääkintätiloissa. Ylikuormitussuojat ovat kuitenkin 16 A (eli ylivirtasuojaus toteutuu myös) ja syy koko hommaan on kosketusjännitteen rajoittaminen vikatilanteessa.

      Jos pysytään alkuperäisen kysyjän teemassa, niin syöttö jakorasialle voi olla vaikka 10mm2, mutta jos jatkat tästä 1,5mm2 piuhalla eteenpäin tulee varokkeeksi yleensä laittaa se 10A b/c käyrällä riippuen mitatuista/lasketuista oikosulkuvirroista.

      Syy tietenkin sairaalatiloissa siihen että käytetään isompia poikkipintoja johtuu siitä että kosketujännite saa olla enimmillään 25V, tosin aina ei tarvitse syöttävää piuhaa vetää paksummalla, vaan pelkän KEVIn kasvattaminen saattaa riittää.


  • AINA HEIKOIMMAN LENKIN MUKAAN:
    10A-1,5
    16A-2,5

  • On yksinkertainen syy, miksi kyseistä asennusta ei saa tehdä. Nyt jos meillä on uppoasennus ja jossain vaiheessa saatetaan vaihtaa keskus ja esim. tiedot hävitä. Asentaja saattaa katsoa syöttöjohtoa (joka on 2,5 mm2) ja laittaa siihen sitten 16 A sulakkeen, jolloin asennus on laiton.

    Nyt jos meillä on 1,5 neliötä syötössä ja 2,5 neliötä jakorasialta, ongelmaa ei ole ja sulake on tällöin 10 A.

    Säännöt on tehty mahdollisimman yksinkertaisiksi ettei asentajan tarvitse pähkäillä niiden kanssa. Toisaalta sääntöjä on niin paljon, ettei asentajakaan aina tiedä, mikä on oikea tapa tehdä hommia tietyissä tilanteissa.

  • 1.5mm johtimiin on 10 A sulake suurin sallittu koko suomessa. Jos halutaan laittaa 16A sulake on kaikkien johtimien oltava vähintään 2.5mm paksuisia. Joissain tapauksissa on tullut vastaan näitä että vedetään 1.5mm rasialle ja sieltä 2.5mm johtimilla pistorasiaan. Silloin on syytä kyllä vaihtaa 2.5mm johtimet 1.5mm koska voi aiheutua hämminkiä ja voidaan harhaluuloisesti olettaa että koko matkalta tulee tuota 2.5mm jolloinka laitetaan se 16A sulake ettei se 10A sulake kokoajan palaisi. Niin ja aloitusviestin kirjoittajalle voisin neuvoa vaihtamaan sen 1.5mm suoraan 2.5mm jos halutaan watteja saada kunnolla käyttöön.

    • Nostit sitten vanhan ketjun ylös kertoaksesi asian, joka on jo tullut kerrottua usean kerran jo tässä ketjussa? mitä järkeä?


    • Janttila kirjoitti:

      Nostit sitten vanhan ketjun ylös kertoaksesi asian, joka on jo tullut kerrottua usean kerran jo tässä ketjussa? mitä järkeä?

      Mitä järkee ylipäätänsä kommentoida upattuja viestejä?!


    • Nostetaas taas. Nythän saa esim. Onniselta 13A sulakkeita, jotka on hyväksytty jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla. Minulla on tilanne, että nyt 10A sulakkeen jälkeen menee vintille 30cm villan läpi 1,5mm2 johdolla ja myös siitä eteenpäin 1,5mm2 johdolla pinta-vetona. Viimeisenä on pistorasia, jossa on ILP. Uuden Ilpin max otto on. 2600W, muuta kuormaa voi olla n. 300W. Pinta-asennuksella voi ilmeisesti laittaa 1,5mm2 johtoihin jopa 18A.

      Voinko vaihtaa 13A sulakkeen, joka riittää ja käy suoraan 10A sulakepohjaan? Ruotsissa, Virossa yms. tämä on ok.

      kts. taulukko kohdasta koot ja kuormitettavuus:

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto


    • Taidat sotkea lämmitystehon siihen mitä ILP ottaa sähkötehoa? Tuollainen ILPpi mikä ottaa 2,6 kW sähköä, antaisi lämpöä ulos jo 13 kW.


    • Ranereiska kirjoitti:

      Nostetaas taas. Nythän saa esim. Onniselta 13A sulakkeita, jotka on hyväksytty jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla. Minulla on tilanne, että nyt 10A sulakkeen jälkeen menee vintille 30cm villan läpi 1,5mm2 johdolla ja myös siitä eteenpäin 1,5mm2 johdolla pinta-vetona. Viimeisenä on pistorasia, jossa on ILP. Uuden Ilpin max otto on. 2600W, muuta kuormaa voi olla n. 300W. Pinta-asennuksella voi ilmeisesti laittaa 1,5mm2 johtoihin jopa 18A.

      Voinko vaihtaa 13A sulakkeen, joka riittää ja käy suoraan 10A sulakepohjaan? Ruotsissa, Virossa yms. tämä on ok.

      kts. taulukko kohdasta koot ja kuormitettavuus:

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköjohto

      "Jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla" -minkä ihmeen takia tämmöiset sanavalinnat? -sillä tiedäthän hyvin että eristeen sisään ei saa vetää missään tapauksessa johtoja, tuommoiset sanavalinnat saattavat saada jonkun uskomaan muuta.


    • kopcop kirjoitti:

      Taidat sotkea lämmitystehon siihen mitä ILP ottaa sähkötehoa? Tuollainen ILPpi mikä ottaa 2,6 kW sähköä, antaisi lämpöä ulos jo 13 kW.

      En sotke. Esim. Fujitsu 12LTCB 2,6kW. 14 LTCB 3,3kw. Nämä ovat max. ottotehoja.
      Daikin Caldox35 ottoteho 2,8kW.
      Toshiba Arctic 35, ottoteho max 2,3kW.

      Eivät ne tuota ota plussakeleillä, tai ottavat jos lämmitystarve on iso, mutta laskepa -20 asteessa ottoteho 2kW anto silloin 2 COPIlla 4kW.


    • påoiuty kirjoitti:

      "Jopa eristetyn seinän sisään 1,5mm2 johdoilla" -minkä ihmeen takia tämmöiset sanavalinnat? -sillä tiedäthän hyvin että eristeen sisään ei saa vetää missään tapauksessa johtoja, tuommoiset sanavalinnat saattavat saada jonkun uskomaan muuta.

      No kyllä ne menevät eristetyn seinän sisässä suojaputkessa.

      "A ja A2 Eristetyt johtimet tai monijohdinkaapelit eristetyssä seinässä olevassa asennusputkessa.
      Kupari 1,5 mm2:

      A ja A2 13,5A"


    • Ranereiska kirjoitti:

      No kyllä ne menevät eristetyn seinän sisässä suojaputkessa.

      "A ja A2 Eristetyt johtimet tai monijohdinkaapelit eristetyssä seinässä olevassa asennusputkessa.
      Kupari 1,5 mm2:

      A ja A2 13,5A"

      Kyllä johdot saa mennä eristetyn seinän sisällä, mutta ei eristeen sisällä.


  • Pienemmän johdin koon mukaan sulake eli 10 A.
    Suojaa pienemmän johtimen.
    Sitä paitsi vedetään samalla johdin koolla alusta loppuun asti. eli 2.5 mm2.
    Johdin kokoa ei koskaan saa pienentää tossa välillä.

    • Mikään määräys ei kiellä johdinkoon muutosta kunhan sulakesuojaus on ohuemman mukainen -hyvä asennustapa on sitten eri asia.


    • Eli jos vedän taululta ylös villojen läpi 2,5mm2 ja siitä ekalta rasialta loppu pintavetona 1,5mm2 ja laitan 13A sulakkeen se on ok.


    • Ranereiska kirjoitti:

      Eli jos vedän taululta ylös villojen läpi 2,5mm2 ja siitä ekalta rasialta loppu pintavetona 1,5mm2 ja laitan 13A sulakkeen se on ok.

      Jos villan sekaan niin putkeen., Ja 10 A sulake.


    • Sähkäri-75 kirjoitti:

      Jos villan sekaan niin putkeen., Ja 10 A sulake.

      Ja taas sanavalinnat kohdallaan -villan seassa ei saa olla sähköjohtoja! läpi tietty saa mennä kun on pakkokin joskus, mutta ei siellä villan seassa


    • påoiuty kirjoitti:

      Ja taas sanavalinnat kohdallaan -villan seassa ei saa olla sähköjohtoja! läpi tietty saa mennä kun on pakkokin joskus, mutta ei siellä villan seassa

      Hohhoijaa. Kyllä ne villan seassa menee, yleensä suojaputken sisällä. Ei nyt uppeluksissa sikinsokin, mutta sanotaan nyt että villan ja sisäverhouslevyn "välissä" sitten. Mutta käypä katsomassa yläpohjassa, missä ne putken kulkevat osassa taloissa höyrunssulkumuovin päällä eli yläpuolella villaa, osassa villojen päällä ja siitä sitten läpi. Lisäksi nykyään suosittu tapa lisätä puhallusvillaa 20 senttiä, sinne ne puhaltaa sähköputket piiloon.


    • Ranereiska kirjoitti:

      Hohhoijaa. Kyllä ne villan seassa menee, yleensä suojaputken sisällä. Ei nyt uppeluksissa sikinsokin, mutta sanotaan nyt että villan ja sisäverhouslevyn "välissä" sitten. Mutta käypä katsomassa yläpohjassa, missä ne putken kulkevat osassa taloissa höyrunssulkumuovin päällä eli yläpuolella villaa, osassa villojen päällä ja siitä sitten läpi. Lisäksi nykyään suosittu tapa lisätä puhallusvillaa 20 senttiä, sinne ne puhaltaa sähköputket piiloon.

      Ei rikoksia voi täysin estää tekemästä, vain kieltämällä ne lakikirjassa. Murhataanhan ihmisiäkin, vaikka se on periaatteessa kiellettyä!


  • Sovitaan se 10A ja 1,5 tai 16A ja 2,5. Se on turvallinen ja selkeä valinta, ja sen muistaa.
    Täytyy myös muistaa että sähköhommat kuuluu vain sähkömiehille. Hyvä on toki näistä muidenkin tietää, mutta ei näihin koskea. Aamen ja hyvää yötä !!!

    • Tuo on ammattikoulun nyrkkisääntö. Se ei ole sinänsä huono, mutta oikeassa elämässä riittämätön. Oikeassa elämässä lasketaan tai mitataan oikosulkuvirtoja ja silmukkainpedansseja.

      Jos alkuperäinen kysymys koski tulppasulakkeita (gG), niin 10 A nimellisvirralle pienin laskettu oikosulkuvirta on 82 A ja 16 A:n nimellisvirralle 110 A. Paikalla mitattuna sitten paljon enemmän. Ammattikoulussa tyrkytettävä peukalosääntö on yksinkertaistus, koska kaikki oppilaat eivät kykene näitä sinänsä yksinkertaisia laskelmia tekemään. Sen vuoksi sääntö on tehty heikoimman lenkin mukaan.

      SFS 6000 ei varsinaisesti kiellä johdinkoon muutosta, mutta se on hyvän asennustavan vastaista. Poikkeus on se, että kojeessa on erilliset, toisistaan riippumattomat liittimen koon vaihtamista varten. Johtimen poikkipinta-alan vaihto rasiassa ei ole hyvän asennustavan mukaista.


  • Olen liian juovuksissa mutta ei saapienentää jhtoa.

  • Olen liian juovuksissa mutta ei saapienentää jhtoa.

    Jakorasiasta en tiedä totuutta, mutta jakeluverkossa on useita tapauksia, jossa kaapelin poikkipinta pienenee. Itse olen tehnyt kaapelijatkon AXMK 4X185 vastaan MCMK 3X10+10. Käytössä on edelleen. Muuten oon sitämieltä, että 1,5 =10A ja 2,5=16A.

  • 3x20A

    Ikuiset luvat mies

  • oikea sähkäri vastaa:

    pistorasiasta mitataan käyttöönottomittarilla pienin oikosulkuvirta ja tuloksen mukaan sähkömääräykset määrittävät minkä kokoisen sulakkeen siihen voi laittaa.

    Eri tyyppisillä sulakkeilla on omat arvot (tulppasulake, totsit, kahvasulakkeet yms...)

    Sulake pitää laueta tietyssä ajassa vikatilanteessa !

    Mittaustulokseen vaikuttaa sähkökeskuksen oma oikosulkuvirta, johtojen poikkipinnat, johtojen pituudet yms yms.... Oikeeta vastausta kysymykseesi ei voi antaa ilman mittaamista kohteessa.

    • Yritätkö tosissasi väittää että pelkästään mittaamalla voi selvittää oikean sulake koon?
      -Vai haluatko yrittää selittää vielä uusiksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yritätkö tosissasi väittää että pelkästään mittaamalla voi selvittää oikean sulake koon?
      -Vai haluatko yrittää selittää vielä uusiksi.

      Hyväksi avuksi olisi myös tietää johtimen poikkipinta...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Hyväksi avuksi olisi myös tietää johtimen poikkipinta...

      Niinpä, mutta on vielä muutakin mikä ei mittaamalla selviä joka kuitenkin vaikuttaa sulakekokoon.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Yritätkö tosissasi väittää että pelkästään mittaamalla voi selvittää oikean sulake koon?
      -Vai haluatko yrittää selittää vielä uusiksi.

      Tuumastukilla mittaamalla sähkökaapista saa selville johtimen halkaisijan. Siitä voi laskea poikkipinnan. Sitten seuraillaan johtoa ja selvitetään minkälaisissa oloissa se on. Helppoa kuin heinänteko.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuumastukilla mittaamalla sähkökaapista saa selville johtimen halkaisijan. Siitä voi laskea poikkipinnan. Sitten seuraillaan johtoa ja selvitetään minkälaisissa oloissa se on. Helppoa kuin heinänteko.

      Joo jäljillä olet, mutta tuo "mittaaja" ei tuota kyllä tarkoittanut/ymmärtänyt.


Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.