Itsenäisyyteen ei uskottu vielä 1918?

Radikalisoituva ja toisaalta halvaantuva prosessi Venäjällä, 7. marraskuuta Leninin johtamat bolshevikit kaappasivat Pietarissa vallan työläisten ja sotilaiden neuvoston nimissä ja saivat sen myös Moskovassa. Suomessa tapahtui marraskuussa suurlakko, mihin ei liittynyt sosiaalidemokraattien vallantavoittelua.

Eduskunta hyväksyi 15. marraskuuta 1917 maalaisliiton Santeri Alkion ehdotuksen korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle ja samalla kunnallislait ja 8 tunnin työpäivän, joilla tähdättiin rauhoitteluun. Sen jälkeen itsenäisyysjulistus Svinhufvudin senaatin esityksestä, muotoiluäänestyksen voitti porvarisanamuoto, lopulliseksi 6. joulukuuta 1917.

- Jos katsotte joulukuun 1917 päivien lehtiä, hämmästytte uutisoinnin vähäisyyttä ja huomaamattomuutta!

Saksa edellytti Suomen hallitukselta Venäjän tunnustamista, koska se oli juuri käynnistämässä rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa Neuvosto-Venäjän kanssa.

Tunnustus hankittiin bolshevikeilta, joiden ohjelmassa se oli ollut ainoana venäläisenä puolueenajo pitkään.

Bolshevikit vähän oudoksuivat ulkopolitiikkaa, ei aluksi aiottu ryhtyä sellaista harjoittamaan. Ulkoasiain kansankomissaariksi (ministerin titteliä ei siinä vaiheessa haluttu) nimetty Trotski: ”Julkaisen muutaman vallankumousjulistuksen ja suljen sitten putiikin.”

Mutta pian huomattiin, että sellaista kuin ulkopolitiikka joudutaan toistaiseksi harjoittamaan, ja Suomen tunnustaminen oli ensitoimia. Lenin ja kumppanit vetivät nimensä 31.12. 1917.

Saksalaiset upseerit tervehtivät Leon Trotsky'a Brest-Litovskissa.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg

Tuskin kukaan uskoi, että se mitä silloin lausutaan, jäisi vuosikymmeniksi voimaan. Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden 4.1., Saksa 6.1. 1918.

Suomi ja Neuvostoliitto 1917-1991 Kimmo Rentolan luentosarja, kevät 2003

http://www.soc.utu.fi/laitokset/poliittinenhistoria/ajankohtaista/1luentorentolasl06-1.pdf

Mielenkiintoinen seikka sekin, että sisällissodan jälkeen punakeltaisen leijonalipun asemesta toukokuussa 1918 Suomen lipuksi valittiinkin yllättäen Venäjän tsaarien suojeluspyhimyksen Pyhän Andrein siniristilippu! Pyrittiinkö tällä varmistamaan tsaari Nikolain armollisuus alamaisilleen bolshevikkivallankumouksen kukistuttua?
1151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

1917? Se koski jollain tavalla Suomessa sovellettavaa valtaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


von Rentola kirjoitti:

Radikalisoituva ja toisaalta halvaantuva prosessi Venäjällä, 7. marraskuuta Leninin johtamat bolshevikit kaappasivat Pietarissa vallan työläisten ja sotilaiden neuvoston nimissä ja saivat sen myös Moskovassa. Suomessa tapahtui marraskuussa suurlakko, mihin ei liittynyt sosiaalidemokraattien vallantavoittelua.

Eduskunta hyväksyi 15. marraskuuta 1917 maalaisliiton Santeri Alkion ehdotuksen korkeimman vallan siirtämisestä eduskunnalle ja samalla kunnallislait ja 8 tunnin työpäivän, joilla tähdättiin rauhoitteluun. Sen jälkeen itsenäisyysjulistus Svinhufvudin senaatin esityksestä, muotoiluäänestyksen voitti porvarisanamuoto, lopulliseksi 6. joulukuuta 1917.

- Jos katsotte joulukuun 1917 päivien lehtiä, hämmästytte uutisoinnin vähäisyyttä ja huomaamattomuutta!

Saksa edellytti Suomen hallitukselta Venäjän tunnustamista, koska se oli juuri käynnistämässä rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa Neuvosto-Venäjän kanssa.

Tunnustus hankittiin bolshevikeilta, joiden ohjelmassa se oli ollut ainoana venäläisenä puolueenajo pitkään.

Bolshevikit vähän oudoksuivat ulkopolitiikkaa, ei aluksi aiottu ryhtyä sellaista harjoittamaan. Ulkoasiain kansankomissaariksi (ministerin titteliä ei siinä vaiheessa haluttu) nimetty Trotski: ”Julkaisen muutaman vallankumousjulistuksen ja suljen sitten putiikin.”

Mutta pian huomattiin, että sellaista kuin ulkopolitiikka joudutaan toistaiseksi harjoittamaan, ja Suomen tunnustaminen oli ensitoimia. Lenin ja kumppanit vetivät nimensä 31.12. 1917.

Saksalaiset upseerit tervehtivät Leon Trotsky'a Brest-Litovskissa.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4c/Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg

Tuskin kukaan uskoi, että se mitä silloin lausutaan, jäisi vuosikymmeniksi voimaan. Ruotsi ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden 4.1., Saksa 6.1. 1918.

Suomi ja Neuvostoliitto 1917-1991 Kimmo Rentolan luentosarja, kevät 2003

http://www.soc.utu.fi/laitokset/poliittinenhistoria/ajankohtaista/1luentorentolasl06-1.pdf

Mielenkiintoinen seikka sekin, että sisällissodan jälkeen punakeltaisen leijonalipun asemesta toukokuussa 1918 Suomen lipuksi valittiinkin yllättäen Venäjän tsaarien suojeluspyhimyksen Pyhän Andrein siniristilippu! Pyrittiinkö tällä varmistamaan tsaari Nikolain armollisuus alamaisilleen bolshevikkivallankumouksen kukistuttua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu