Yliopiston Ruotsi

...omaa "älykkyyttäsi"?

Buahaha!

Oliko kirjoitusvirheitä?

olla korostamatta.. kirjoitti:

...omaa "älykkyyttäsi"?

Buahaha!

Oliko kirjoitusvirheitä?

On AIKA paha sekoittumisvaara kielen ja maan välillä...

PS. Sveitsissä puhutaan sveitsiä.

eri hlö kuin korjaaja kirjoitti:

On AIKA paha sekoittumisvaara kielen ja maan välillä...

PS. Sveitsissä puhutaan sveitsiä.

..Latinalaisessa Amerikassa puhutaan latinaa.

olla korostamatta.. kirjoitti:

...omaa "älykkyyttäsi"?

Buahaha!

Oliko kirjoitusvirheitä?

En malttanut olla korjaamatta. Jos yliopistotasolla ei tiedä sitä, että suomi-nimisessä kielessä kielten nimet kirjoitetaan pienaakkosin ja valtioiden nimet suuraakkosin, voi olla ongelmia myös tutkintoon liittyvän pakollisen äidinkielen opintojakson suorittamisessa.

1. vastaaja kirjoitti:

En malttanut olla korjaamatta. Jos yliopistotasolla ei tiedä sitä, että suomi-nimisessä kielessä kielten nimet kirjoitetaan pienaakkosin ja valtioiden nimet suuraakkosin, voi olla ongelmia myös tutkintoon liittyvän pakollisen äidinkielen opintojakson suorittamisessa.

Lue lisää

...olla vittuilematta.

Pahoitteluni.

Ihanaa tämä opiskelu ja tiedonjyväset!

1. vastaaja kirjoitti:

En malttanut olla korjaamatta. Jos yliopistotasolla ei tiedä sitä, että suomi-nimisessä kielessä kielten nimet kirjoitetaan pienaakkosin ja valtioiden nimet suuraakkosin, voi olla ongelmia myös tutkintoon liittyvän pakollisen äidinkielen opintojakson suorittamisessa.

Lue lisää

osallistunut tähän keskusteluun, vaikka siltä ehkä saattaisi vaikuttaa.
Kirjoitin tuon alkuperäisen viestin nopeasti ja sen takia sekaan on jäänyt virhe. Toki tiedän, että ruotsinkieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Mielestäni tuo virhe ei kuitenkaan millään tavalla estä viestin sisällön ymmärtämistä, ellei nyt välttämättä halua leikkiä tyhmää.
On aika ihmeellistä, että voit epäillä äidinkielen opintojakson suorittamistani sen perusteella, että kirjoitan Suomi24:n sivuille virheen. En ole pitänyt tätä paikkaa niin virallisena, että viestit pitäisi syynätä useaan kertaan ennen kuin niitä kehtaa lähettää.
Mielestäni yliopistotasolle ei myöskään kuulu viisastelu ja tällaisiin pikkuasioihin juuttuminen, jos se nyt kuuluu mihinkään. Tämä kyllä kertoo aika nopeasti ihmisestä sen, että hän pelkää niin paljon itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, että hänen on pakko arvostella muita.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

osallistunut tähän keskusteluun, vaikka siltä ehkä saattaisi vaikuttaa.
Kirjoitin tuon alkuperäisen viestin nopeasti ja sen takia sekaan on jäänyt virhe. Toki tiedän, että ruotsinkieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Mielestäni tuo virhe ei kuitenkaan millään tavalla estä viestin sisällön ymmärtämistä, ellei nyt välttämättä halua leikkiä tyhmää.
On aika ihmeellistä, että voit epäillä äidinkielen opintojakson suorittamistani sen perusteella, että kirjoitan Suomi24:n sivuille virheen. En ole pitänyt tätä paikkaa niin virallisena, että viestit pitäisi syynätä useaan kertaan ennen kuin niitä kehtaa lähettää.
Mielestäni yliopistotasolle ei myöskään kuulu viisastelu ja tällaisiin pikkuasioihin juuttuminen, jos se nyt kuuluu mihinkään. Tämä kyllä kertoo aika nopeasti ihmisestä sen, että hän pelkää niin paljon itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, että hänen on pakko arvostella muita.

Lue lisää

Käy kurssi ja osallistu kokeeseen. Ei siinä sen kummempaa.
Minäkin suoritin sen hyvin tiedoin ikivanhalla improbaturillani, jonka olin saanut työllä ja tuskalla korotetuksi approbaturiksi.
Tuon tapaisia asioita ei kannata jäädä pitkiksi ajoiksi hautomaan. Muuten niistä tulee ylipääsemättömiä esteitä. Todellisuudessa ne ovat vain opintosuorituksia muiden joukossa.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

osallistunut tähän keskusteluun, vaikka siltä ehkä saattaisi vaikuttaa.
Kirjoitin tuon alkuperäisen viestin nopeasti ja sen takia sekaan on jäänyt virhe. Toki tiedän, että ruotsinkieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Mielestäni tuo virhe ei kuitenkaan millään tavalla estä viestin sisällön ymmärtämistä, ellei nyt välttämättä halua leikkiä tyhmää.
On aika ihmeellistä, että voit epäillä äidinkielen opintojakson suorittamistani sen perusteella, että kirjoitan Suomi24:n sivuille virheen. En ole pitänyt tätä paikkaa niin virallisena, että viestit pitäisi syynätä useaan kertaan ennen kuin niitä kehtaa lähettää.
Mielestäni yliopistotasolle ei myöskään kuulu viisastelu ja tällaisiin pikkuasioihin juuttuminen, jos se nyt kuuluu mihinkään. Tämä kyllä kertoo aika nopeasti ihmisestä sen, että hän pelkää niin paljon itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, että hänen on pakko arvostella muita.

Lue lisää

...tällaisia säälittäviä viisastelijoita löytyy joka palstalta.

Tuollainen viisastelu kertoo sosiaalisesta älykkyydestä ja sen puutteesta melko paljon. Pahasti näyttää, ettei tuollaisen henkilön sosiaalinen kyvykkyys ole sitä luokkaa, että hän tulisi työelämässä pärjäämään.

Olen itse törmännyt vastaavanlaiseen käytökseen ja suoranaiseen ylimielisyyteen työelämässä ja aina tulos on ollut sama; viisastelija on eristänyt itsensä työporukasta. Perinteisen älykkyyden ohella on yhtä tärkeää hallita tietyt käytössäännöt ja olla asiallinen läheisilleen. Onko se niin helvetin hankalaa?

Aloittajan viestiin oli täysin aiheetonta vastata korjailemalla tämän kielioppivirheitä. Koska kysymys oli kuitenkin selvä, olisi vastaus riittänyt. Kutsutaan tahdikkuudeksi.

Ennustan 2. vastaajalle pahoja aikoja tulevaisuudessa - ellei asenne muutu.

huomasit.. kirjoitti:

...tällaisia säälittäviä viisastelijoita löytyy joka palstalta.

Tuollainen viisastelu kertoo sosiaalisesta älykkyydestä ja sen puutteesta melko paljon. Pahasti näyttää, ettei tuollaisen henkilön sosiaalinen kyvykkyys ole sitä luokkaa, että hän tulisi työelämässä pärjäämään.

Olen itse törmännyt vastaavanlaiseen käytökseen ja suoranaiseen ylimielisyyteen työelämässä ja aina tulos on ollut sama; viisastelija on eristänyt itsensä työporukasta. Perinteisen älykkyyden ohella on yhtä tärkeää hallita tietyt käytössäännöt ja olla asiallinen läheisilleen. Onko se niin helvetin hankalaa?

Aloittajan viestiin oli täysin aiheetonta vastata korjailemalla tämän kielioppivirheitä. Koska kysymys oli kuitenkin selvä, olisi vastaus riittänyt. Kutsutaan tahdikkuudeksi.

Ennustan 2. vastaajalle pahoja aikoja tulevaisuudessa - ellei asenne muutu.

Lue lisää

...tarkoitin tietysti 1. vastaajaa (kuten saattoi päätelläkin).

edelliseen... kirjoitti:

...tarkoitin tietysti 1. vastaajaa (kuten saattoi päätelläkin).

Ensimmäinen vastaaja vastaa vielä kerran, mutta aiheetta enempään...

Ensimmäinen kommenttini oli lähinnä sen vuoksi, että olen havainnut yleisesti tavattoman suurta välinpitämättömyyttä ja osaamattomuutta suomen kieliopissa. Mahdollisesti englannin vaikutuksesta juuri alkukirjainvirheitä näkee paljon. Samoin yhdyssanavirheitä tehdään paljon, mikä on täysin käsittämätöntä koska suomen kielen yhdyssanasäännöt ovat niin helpot.

Hauskaa, että pienistä kommenteista tehdään suuria analyysejä vastaajan yleisestä asenteesta toisiin ihmisiin ja menestymisen mahdollisuuksista työelämässä. Olette kuitenkin väärässä, sillä nimenomaan esimieheni kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa (olen ollut työelämässä yli viisi vuotta yliopistosta valmistumisen jälkeen) on tullut esille se, että tulen erittäin hyvin toimeen työtovereideni kanssa.

Hupaisaa! kirjoitti:

Ensimmäinen vastaaja vastaa vielä kerran, mutta aiheetta enempään...

Ensimmäinen kommenttini oli lähinnä sen vuoksi, että olen havainnut yleisesti tavattoman suurta välinpitämättömyyttä ja osaamattomuutta suomen kieliopissa. Mahdollisesti englannin vaikutuksesta juuri alkukirjainvirheitä näkee paljon. Samoin yhdyssanavirheitä tehdään paljon, mikä on täysin käsittämätöntä koska suomen kielen yhdyssanasäännöt ovat niin helpot.

Hauskaa, että pienistä kommenteista tehdään suuria analyysejä vastaajan yleisestä asenteesta toisiin ihmisiin ja menestymisen mahdollisuuksista työelämässä. Olette kuitenkin väärässä, sillä nimenomaan esimieheni kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa (olen ollut työelämässä yli viisi vuotta yliopistosta valmistumisen jälkeen) on tullut esille se, että tulen erittäin hyvin toimeen työtovereideni kanssa.

Lue lisää

...sinällään aiheellinen, mutta olisit voinut ilmaista kantasi asiallisemmin. Jos huomautat asiasta pirulliseen ja itsetietoiseen sävyyn, saat aikaan ainoastaan vastareaktion, ja "tavoitteesi" menee harakoille.

On mukava kuulla, että pärjäät työelämässä. Nuo kehityskeskustelut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä asemaasi ei määrittele loppujen lopuksi esimies, vaan työtoverisi. Jos tulet toimeen muiden "duunareiden" kanssa, tulet varmasti toimeen yhteisössä. Jos tulet toimeen vain esimiehesi kanssa, et voi olla varma, tukevatko työtoverisi sinua tiukan paikan tullen ja mikä asemasi oikeasti on. En siis luottaisi sokeasti esimiehen kehuihin, vaan tarkkailisin myös sitä, miten homma pelaa muiden kanssa.

Oli miten oli, analysointi ja muu erittely loppukoon tähän. Lopuksi totean vielä sen, että tuo kirottu ruotsin kurssi on minullakin edessä.

Enkä tiedä, miten sen läpäisen ;)

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

osallistunut tähän keskusteluun, vaikka siltä ehkä saattaisi vaikuttaa.
Kirjoitin tuon alkuperäisen viestin nopeasti ja sen takia sekaan on jäänyt virhe. Toki tiedän, että ruotsinkieli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Mielestäni tuo virhe ei kuitenkaan millään tavalla estä viestin sisällön ymmärtämistä, ellei nyt välttämättä halua leikkiä tyhmää.
On aika ihmeellistä, että voit epäillä äidinkielen opintojakson suorittamistani sen perusteella, että kirjoitan Suomi24:n sivuille virheen. En ole pitänyt tätä paikkaa niin virallisena, että viestit pitäisi syynätä useaan kertaan ennen kuin niitä kehtaa lähettää.
Mielestäni yliopistotasolle ei myöskään kuulu viisastelu ja tällaisiin pikkuasioihin juuttuminen, jos se nyt kuuluu mihinkään. Tämä kyllä kertoo aika nopeasti ihmisestä sen, että hän pelkää niin paljon itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, että hänen on pakko arvostella muita.

Lue lisää

Tämä menee nyt jo aidan seipäistä keskustelemiseksi, mutta voin kyllä todeta, että tekstin oikeinkirjoitus antaa helposti hyvän ja sen puute huonon ensivaikutelman kirjoittajasta. Olen itse ollut työelämässä mukana jo vuosikausia ja mm. palkannut lukuisia henkilöitä töihin. Kirjoitusvirheitä sisältävä työhakemus on helppo tapa kertoa työnantajalle, ettei hakijasta käytännössä ole mihinkään.

Mutta mennäänpä asiaan. Ruotsin (tässä siis isolla, koska se on virkkeen ensimmäinen sana) kielen vaatimukset ovat korkeakouluissa melko samantapaisia. Jos kielitaidon osoittaa näyttökokeilla, täytyy suorittaa erikseen kirjallinen ja suullinen osio. Kirjallinen osio saattaa sisältää esimerkiksi vain ruotsinkielisen referaatin kirjoittamisen. Suullinen osio taas on leppoisa keskustelutuokio.

Jotkut korkeakoulut sallivat kielitaidon osoittamisen myös suorittamalla jonkin ruotsinkielisen kurssin. Jos kielitaito on puutteellinen, niin tämä vaihtoehto olisi ainakin omasta mielestäni houkuttelevin. Kielioppivirheet jonkin oppiaineen tentissä eivät ole yhtä ratkaisevia kuin erillisessä kielikokeessa, sillä tentin tarkoitus on mitata sen asiasisällön eikä niinkään kielitaidon hallintaa.

Tietysti kielitaidon voi osoittaa erillisellä kielikurssillakin.

Ennen valinnan tekemistä kannattaa arvioida oman kielitaidon taso. Hyvä apuväline tähän on esim. Dialang-niminen ohjelma, jonka saa imuroitua netistä ilmaiseksi.

... kirjoitti:

Tämä menee nyt jo aidan seipäistä keskustelemiseksi, mutta voin kyllä todeta, että tekstin oikeinkirjoitus antaa helposti hyvän ja sen puute huonon ensivaikutelman kirjoittajasta. Olen itse ollut työelämässä mukana jo vuosikausia ja mm. palkannut lukuisia henkilöitä töihin. Kirjoitusvirheitä sisältävä työhakemus on helppo tapa kertoa työnantajalle, ettei hakijasta käytännössä ole mihinkään.

Mutta mennäänpä asiaan. Ruotsin (tässä siis isolla, koska se on virkkeen ensimmäinen sana) kielen vaatimukset ovat korkeakouluissa melko samantapaisia. Jos kielitaidon osoittaa näyttökokeilla, täytyy suorittaa erikseen kirjallinen ja suullinen osio. Kirjallinen osio saattaa sisältää esimerkiksi vain ruotsinkielisen referaatin kirjoittamisen. Suullinen osio taas on leppoisa keskustelutuokio.

Jotkut korkeakoulut sallivat kielitaidon osoittamisen myös suorittamalla jonkin ruotsinkielisen kurssin. Jos kielitaito on puutteellinen, niin tämä vaihtoehto olisi ainakin omasta mielestäni houkuttelevin. Kielioppivirheet jonkin oppiaineen tentissä eivät ole yhtä ratkaisevia kuin erillisessä kielikokeessa, sillä tentin tarkoitus on mitata sen asiasisällön eikä niinkään kielitaidon hallintaa.

Tietysti kielitaidon voi osoittaa erillisellä kielikurssillakin.

Ennen valinnan tekemistä kannattaa arvioida oman kielitaidon taso. Hyvä apuväline tähän on esim. Dialang-niminen ohjelma, jonka saa imuroitua netistä ilmaiseksi.

Lue lisää

Jos ymmärsin oikein, tarkoitat normaalia ruotsinkielistä yliopiston kurssia. Sellaisia kursseja käyneenä en ymmärrä, mikä niistä tekee helpompia. Niissähän täytyy osata paljon vaativaa sanastoa ja pystyä ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Tenttivastausten kirjoittaminen se vasta vaativaa onkin - ehkei niinkään kieliopillisesti, vaikka heikosta ymmärrettävyydestä ja etenkin tulkinnanvaraisista muotoiluista saatetaan hyvinkin sakottaa, mutta kyllä niissä vaaditaan kielitaidolta paljon. Niissä ei myöskään saa kielellistä opastusta, vaan kielen oppiminen jää täysin omalle vastuulle, joten mikä tekee niistä helpompia kuin varsinaisesta ruotsin kurssista?

ymmärrä kirjoitti:

Jos ymmärsin oikein, tarkoitat normaalia ruotsinkielistä yliopiston kurssia. Sellaisia kursseja käyneenä en ymmärrä, mikä niistä tekee helpompia. Niissähän täytyy osata paljon vaativaa sanastoa ja pystyä ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Tenttivastausten kirjoittaminen se vasta vaativaa onkin - ehkei niinkään kieliopillisesti, vaikka heikosta ymmärrettävyydestä ja etenkin tulkinnanvaraisista muotoiluista saatetaan hyvinkin sakottaa, mutta kyllä niissä vaaditaan kielitaidolta paljon. Niissä ei myöskään saa kielellistä opastusta, vaan kielen oppiminen jää täysin omalle vastuulle, joten mikä tekee niistä helpompia kuin varsinaisesta ruotsin kurssista?

Lue lisää

Ruotsinkielisen tavallisen kurssin suorittaminen mittaa sitä "oikeaa" kielitaitoa, eli sitä, miten hyvin käytännössä selviytyy kielenkäyttötilanteista. Kieliopin taivutussäännöt eivät ole keskeisellä sijalla, vaan nimenomaan selviytyminen. Helppous
tai vaikeus riippuu tietysti siitä, minkälainen kielen opiskelija olet. Haukionkala-opiskelijoille se ruotsin varsinainen kurssi on varmasti helpompi.

... kirjoitti:

Ruotsinkielisen tavallisen kurssin suorittaminen mittaa sitä "oikeaa" kielitaitoa, eli sitä, miten hyvin käytännössä selviytyy kielenkäyttötilanteista. Kieliopin taivutussäännöt eivät ole keskeisellä sijalla, vaan nimenomaan selviytyminen. Helppous
tai vaikeus riippuu tietysti siitä, minkälainen kielen opiskelija olet. Haukionkala-opiskelijoille se ruotsin varsinainen kurssi on varmasti helpompi.

Lue lisää

Mutta jos on huono ruotsissa, ei ole myöskään sitä "oikeaa" käytännön kielitaitoa. Juuri sitä tarvitaan ruotsinkielisillä kursseilla, ja niillä kursseilla ei ole opettajaa jolta voi kysyä mitä mikäkin sana ja ilmaus tarkoittaa ja miten kaiken voi sitten tentissä kertoa omin sanoin. Ruotsinkielisellä kurssilla edetään ruotsinkielisten ja muiden ruotsia erittäin hyvin osaavien ehdoilla, keskittyen itse asiaan eikä kieleen.

Ruotsin kielikurssilla (kunhan se on tasoltaan edes kelvollinen) sen sijaan kerrotaan selvästi, millaista kielitaitoa kurssin läpäisemiseksi vaaditaan, ja annetaan siihen liittyvää materiaalia ja opetusta. Opettajalta voi aina kysyä tyhmiä, samoin kuin kurssikavereilta joista moni muu(kin) on enemmän pihalla kuin moni uskoisi (ja joista moni pääsee silti kurssin läpi).

Jos osaa ruotsia käytännössä, ruotsin kielikurssin läpäisemisen ei pitäisi tuottaa minkäänlaisia vaikeuksia. Parhaat arvosanat annetaan tietysti niille, jotka hallitsee myös kieliopin hyvin, mutta kun kielioppi on vain yksi osa kurssia niin vähintään ykkösen saamisen ei pitäisi tuottaa ruotsia osaavalle vaikeuksia.

En kiistä sitä, etteikö jossain voisi hyvin olla joku yksittäinen poikkeus, jolla todella on laaja ja toimiva sana- ja ilmaisuvarasto, mutta kieliopin hallinta on todella olematonta. Sellaiselle ihmiselle ruotsinkielisen kurssin suorittaminen saattaa olla helpompaa, MUTTA kyseessä on poikkeus eikä sääntö. Jos siis aloittaja olisi kertonut olevansa surkea kieliopissa mutta osaavansa muuten ruotsia, ymmärtäisin neuvosi.

Pääsääntöisesti on kuitenkin niin, että huonolla kielitaidolla kannattaa opetella ruotsia eikä yrittää opetella jotain muuta ruotsiksi. Näin siksi, että niin kurssin asiasisällön oppimiseen kuin sen oppimisen osoittamiseen tentissä tarvitaan toimivaa kielitaitoa.

Seuraavan kerran tenttivastauksia kirjoittaessa voi miettiä, kuinka vaativia sanoja siihen tarvitaan ja kuinka monta prosenttia niistä osaa ruotsiksi. Eikä se riitä, että osaa sanat, vaan niitä täytyy osata myös käyttää... Kieliopilla on monesti niin paljon merkitystä, että pienikin kielioppivirhe sopivassa paikassa aiheuttaa sen, ettei asian osaaminen tule ilmi vaan oikeaksi tarkoitettu asiasisältö onkin vain vähän sinnepäin.

Keväällä aion yrittää kolmannen kerran päästä läpi.

Lukiossa kirjoitin: B

Nimetön kirjoitti:

Keväällä aion yrittää kolmannen kerran päästä läpi.

Lukiossa kirjoitin: B

...

7777777777 kirjoitti:

...

Tuoko http://www.ytk.fi

Mutta vaaditaanko ÅA:ssa mitään muuta kuin ruotsin kielen taitoa? ;P

****** kirjoitti:

Mutta vaaditaanko ÅA:ssa mitään muuta kuin ruotsin kielen taitoa? ;P

ÅA:ssa todellakin riittää maisterin papereihin pelkästään ruotsin osaaminen. Valitettavaa, mutta totta...

Julma totuus kirjoitti:

ÅA:ssa todellakin riittää maisterin papereihin pelkästään ruotsin osaaminen. Valitettavaa, mutta totta...

Pelkkä ruotsin osaaminen ei riitä Åbo Akademissa, onhan suomi kaksikielinen maa. Ruotsinkielisille on täällä pakollinen suomen kurssi, jonka tilalla me suomenkieliset opiskellaan ruotsia. Lisäksi meidän täytyy osoittaa, että osaamme suomea erinomaisesti. Siihen riittää, jos on saanut äidinkielen yo-kirjoituksista vähintään magnan. Niiden, jotka on saanut huonomman arvosanan, täytyy kirjoittaa suomenkielinen kypsyyskoe (tai mikä mognadsprov suomeksi onkaan) ruotsinkielisen lisäksi tai todistaa erinomainen suomen osaamisensa jollain vaativalla kielikokeella.

ÅA:n opiskelija kirjoitti:

Pelkkä ruotsin osaaminen ei riitä Åbo Akademissa, onhan suomi kaksikielinen maa. Ruotsinkielisille on täällä pakollinen suomen kurssi, jonka tilalla me suomenkieliset opiskellaan ruotsia. Lisäksi meidän täytyy osoittaa, että osaamme suomea erinomaisesti. Siihen riittää, jos on saanut äidinkielen yo-kirjoituksista vähintään magnan. Niiden, jotka on saanut huonomman arvosanan, täytyy kirjoittaa suomenkielinen kypsyyskoe (tai mikä mognadsprov suomeksi onkaan) ruotsinkielisen lisäksi tai todistaa erinomainen suomen osaamisensa jollain vaativalla kielikokeella.

Lue lisää

Ruotsinkielisille riittää siis pelkkä pakollisen suomen kurssin suorittaminen, ja ne vaatimukset erinomaisesta suomesta koskee vain meitä suomenkielisiä. Toisaalta suomenkielisiltä ei vaadita näyttöä yhtä hyvästä ruotsin osaamisesta kuin ruotsinkielisiltä, joten systeemi on ihan reilu.

Tällä Tampereella humanistisen tiedekunnan pakolliset kieliopinnot on ainakin ruotsin osalla aika helppoja. Kirjallisen kurssin läpäisee pelkällä näyttökokeella jos on esim. lukiossa kirjoittanut ylppäreistä keskipitkässä ruotsissa m tai sitä korkeamman arvosanan. Suullinen kurssi nyt edellyttää vähän enemmän, mutta kyllä senkin kaikki läpäisevät. Mielenkiintoista, että vaatimuksissa on niinkin isoja eroja yliopistojen välillä.