äidit hoitavat lapsia parhaiten

sinänsä tilastot kertovat puhdasta faktaa siitä, että isät käyttävät ainoastaan 1/10 vanhempainvapaista. stm:n tutkimus on kuitenkin näkökulmasidonnainen, jolloin se tuo alistetussa asemassa olevien kokemukset näkyville.

perheissähän mies eli isä usein on syystä tai toisesta toissijainen lastensa hoitaja, jonkinlainen äidin apulainen, joka saa suorittaa tarkoin valikoituja aputehtäviä. tällöin syystäkin miehet alkavat luonnollistaa oman osansa ja pitävät äitejä yleisesti parempina lasten hoitajina. mikä on tämän tutkimuksen tärkein tieto ja sinällään aivan yhtä relevanttia, kuin puhdas tilastofakta.

manna gryn kirjoitti:

sinänsä tilastot kertovat puhdasta faktaa siitä, että isät käyttävät ainoastaan 1/10 vanhempainvapaista. stm:n tutkimus on kuitenkin näkökulmasidonnainen, jolloin se tuo alistetussa asemassa olevien kokemukset näkyville.

perheissähän mies eli isä usein on syystä tai toisesta toissijainen lastensa hoitaja, jonkinlainen äidin apulainen, joka saa suorittaa tarkoin valikoituja aputehtäviä. tällöin syystäkin miehet alkavat luonnollistaa oman osansa ja pitävät äitejä yleisesti parempina lasten hoitajina. mikä on tämän tutkimuksen tärkein tieto ja sinällään aivan yhtä relevanttia, kuin puhdas tilastofakta.

minä käyn enemmän jäähallilla kuin teemu selänne, niin olen parempi kiekkoilija kuin hän.

On väärin sanoa, että "parempia hoitajia", jos on tilastoissa on enemmän vanhempainvapaita. Se ei suoraan selitä kuin sen, että on ollut enemmän poissa töistä.

En kylläkään väitä, etteikö naiset olisi parempia lastenhoitajia.

pallokalakassi kirjoitti:

minä käyn enemmän jäähallilla kuin teemu selänne, niin olen parempi kiekkoilija kuin hän.

On väärin sanoa, että "parempia hoitajia", jos on tilastoissa on enemmän vanhempainvapaita. Se ei suoraan selitä kuin sen, että on ollut enemmän poissa töistä.

En kylläkään väitä, etteikö naiset olisi parempia lastenhoitajia.

todennäköistä on, että äidit yhtenä ryhmänä ovat myös käytännössä parempia hoitamaan lapsia kuin isät. ihan siitä ajankäytön jakautumisesta johtuen.

stm:n tutkimus nostaa esille ainakin sen seikan, että isät kokevat olevansa äitejä huonompia huoltamaan lapsiaan. mistä seuraa se, että isät käyttävät laiskasti mahdollisuuksiaan pitää hoitovapaita.

keskustelemisen arvoista olisikin pohtia sitä, mitkä asenteet pitävät yllä käsitystä äitien paremmuudesta ja millä keinoilla miesten käsityksiä omista mahdollisuuksistaan lasten hoitajina voitaisiin vahvistaa. jolloin myös isät alkaisivat käyttää vanhempainvapaita enemmän ja palkkatasa-arvon saavuttamista estävä vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen sukupuolten kesken poistuisi. :)

manna gryn kirjoitti:

sinänsä tilastot kertovat puhdasta faktaa siitä, että isät käyttävät ainoastaan 1/10 vanhempainvapaista. stm:n tutkimus on kuitenkin näkökulmasidonnainen, jolloin se tuo alistetussa asemassa olevien kokemukset näkyville.

perheissähän mies eli isä usein on syystä tai toisesta toissijainen lastensa hoitaja, jonkinlainen äidin apulainen, joka saa suorittaa tarkoin valikoituja aputehtäviä. tällöin syystäkin miehet alkavat luonnollistaa oman osansa ja pitävät äitejä yleisesti parempina lasten hoitajina. mikä on tämän tutkimuksen tärkein tieto ja sinällään aivan yhtä relevanttia, kuin puhdas tilastofakta.

Eipä siitä liene mitään epäselvyyttä että yleensä äidit hoitavat lasta paremmin kuin miehet.

Asiaa voi pohtia myös siltä kannalta, että miehen kanssa yhdessä lasta hoitaessaan naisen kyky hoitaa lasta on parhaimmillaan. Ilman miestä naisen kyky hoitaa lasta huononee. Kokonaisuus on siis enemmän kuin osiensa summa.

ei erikseen kirjoitti:

Eipä siitä liene mitään epäselvyyttä että yleensä äidit hoitavat lasta paremmin kuin miehet.

Asiaa voi pohtia myös siltä kannalta, että miehen kanssa yhdessä lasta hoitaessaan naisen kyky hoitaa lasta on parhaimmillaan. Ilman miestä naisen kyky hoitaa lasta huononee. Kokonaisuus on siis enemmän kuin osiensa summa.

perhevapaiden jakamisessa tasapuolisemmin on taustalla ajatus siitä, että ns palkkaeroa saataisiin kurottua kiinni. lastenhoito rasittaa käytännössä enemmän naisia ja antaa näin miehille etumatkaa työelämässä.

ideaalitilanteessa kumpikin vanhempi hoitaa lasta yhtä paljon ja saa yhtä hyvät mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, vaikka työuraa ajatellen. siihen suuntaan ollaankin menossa, lain mukaiset mahdollisuudet ovat jo olemassa ja jokaisella perheellä on vapaus jakaa kotityöt haluamallaan tavalla. asenteet muuttuvat myös varmasti nopeasti.

toinen asia sitten on se, että lastenhoidon jakaantumisessa ei koskaan tulla pääsemään täydelliseen 50/50-tilanteeseen johtuen siitä, että jokaisella vastasyntyneellä on keskimäärin 1 äiti, mutta ainoastaan 0,7 isää. yksinhuoltajilla, itsellisillä naisilla tai naispareillahan ei edelleenkään ole miestä läsnäolevana huoltajana jakamassa vanhempainvapaita.

isiä voi tietysti kannustaa pitämään omia hoitovapaitaan, paavo lipponenkin taisi olla näkyvästi julkisuuessa esillä esimerkkinä. toinen puoli tuossa kannustamisessa ja tasa-arvoisen perhemallin idealisoimisessa on sitten se, että se korostaa ja pönkittää heteronormatiivista ydinperhettä muiden perhemuotojen kustannuksella.

sikäli kylläkin pyrin ajattelemaan laaja-alaisesti, samoin tämän tutkimuksen kohdalla. vanhempainvapaitahan ei voida pakottaa käyttämään, syystä että, tasa-arvolaki ei koske perheen sisäistä työnjakoa. joten on aivan yhtä tasa-arvoista tukea sellaista perinteistä mallia, jossa äiti hoitaa kotona lapsia miehen huolehtiessa perheen taloudellisesti puolesta.

hoitovapaiden jakamisessa on olemassa osittain sellaista isejä syyllistävää linjaa, jossa miehiä syytetään työpaikoille pakoilusta ja kasvatuksellisten velvollisuuksien laiminlyönnistä. toisaalta on sitten käynyt ilmi, että pienten lasten äidit itse usein omivat koko lapsen omaksi projektikseen ja siten syrjivät perheen isää. siltä osin miesten kokemus äitien paremmuudesta lasten hoitajina on osittain naisten omaa vikaa.

mitä tulee tuohon äitimyyttiin, niin tutkimuksellisesti on aivan objektiivisesti todennettu erityisen äidinrakkauden olemassaolo. äidillä on siis huomattavan suuri ja erityinen merkitys erittäinkin pienen lapsen kehitykselle. monet kehityspsykologit ovat sitäkin mieltä, että narsistinen persoonallisuus kehittyy perheessä, josta äidin jatkuva läsnäolo puuttuu.

siinä mielessä tuo perinteinen perheen työnjako kuulostaa turvallisemmalta.

manna gryn kirjoitti:

sikäli kylläkin pyrin ajattelemaan laaja-alaisesti, samoin tämän tutkimuksen kohdalla. vanhempainvapaitahan ei voida pakottaa käyttämään, syystä että, tasa-arvolaki ei koske perheen sisäistä työnjakoa. joten on aivan yhtä tasa-arvoista tukea sellaista perinteistä mallia, jossa äiti hoitaa kotona lapsia miehen huolehtiessa perheen taloudellisesti puolesta.

hoitovapaiden jakamisessa on olemassa osittain sellaista isejä syyllistävää linjaa, jossa miehiä syytetään työpaikoille pakoilusta ja kasvatuksellisten velvollisuuksien laiminlyönnistä. toisaalta on sitten käynyt ilmi, että pienten lasten äidit itse usein omivat koko lapsen omaksi projektikseen ja siten syrjivät perheen isää. siltä osin miesten kokemus äitien paremmuudesta lasten hoitajina on osittain naisten omaa vikaa.

mitä tulee tuohon äitimyyttiin, niin tutkimuksellisesti on aivan objektiivisesti todennettu erityisen äidinrakkauden olemassaolo. äidillä on siis huomattavan suuri ja erityinen merkitys erittäinkin pienen lapsen kehitykselle. monet kehityspsykologit ovat sitäkin mieltä, että narsistinen persoonallisuus kehittyy perheessä, josta äidin jatkuva läsnäolo puuttuu.

siinä mielessä tuo perinteinen perheen työnjako kuulostaa turvallisemmalta.

tulisi jos äidit hoitaisivat kotona lastaan ainekin kouluikään asti.Jokainen voi todeta jos on vieraassa paikkaa päivän tai kotona mikä ero.

manna gryn kirjoitti:

sikäli kylläkin pyrin ajattelemaan laaja-alaisesti, samoin tämän tutkimuksen kohdalla. vanhempainvapaitahan ei voida pakottaa käyttämään, syystä että, tasa-arvolaki ei koske perheen sisäistä työnjakoa. joten on aivan yhtä tasa-arvoista tukea sellaista perinteistä mallia, jossa äiti hoitaa kotona lapsia miehen huolehtiessa perheen taloudellisesti puolesta.

hoitovapaiden jakamisessa on olemassa osittain sellaista isejä syyllistävää linjaa, jossa miehiä syytetään työpaikoille pakoilusta ja kasvatuksellisten velvollisuuksien laiminlyönnistä. toisaalta on sitten käynyt ilmi, että pienten lasten äidit itse usein omivat koko lapsen omaksi projektikseen ja siten syrjivät perheen isää. siltä osin miesten kokemus äitien paremmuudesta lasten hoitajina on osittain naisten omaa vikaa.

mitä tulee tuohon äitimyyttiin, niin tutkimuksellisesti on aivan objektiivisesti todennettu erityisen äidinrakkauden olemassaolo. äidillä on siis huomattavan suuri ja erityinen merkitys erittäinkin pienen lapsen kehitykselle. monet kehityspsykologit ovat sitäkin mieltä, että narsistinen persoonallisuus kehittyy perheessä, josta äidin jatkuva läsnäolo puuttuu.

siinä mielessä tuo perinteinen perheen työnjako kuulostaa turvallisemmalta.

meni näin ettei äiti luopunut äiti roolistaan joka jatkuu vieläkin... Ei hyvä ollenkaan.

Isän kanssa me kaikki sisarukset ollaan läheisempiä ja hän on osannut kasvaa roolissaan meidän mukana. En usko että olisin kasvanut kovin tasapainoiseksi ihmiseksi äidin pumpulissa kasvatus tyylissä. Olisin ollut intissä niitä jätkiä, jotka eivät osaa sitoa kengännauhojaan...

Mun mielestä molempia tarvitaan kovastikkin.

lapsia kirjoitti:

tulisi jos äidit hoitaisivat kotona lastaan ainekin kouluikään asti.Jokainen voi todeta jos on vieraassa paikkaa päivän tai kotona mikä ero.

mä opin pienenä tarhassa sosiaalisia taitoja ja itsenäisyyttä. En koe että siitä olisi ollut haittaa missään välissä.

Siskon poika on kehittynyt valtavasti tarhaan lähdettyään. Alkuun ajateltiin että se oppii kaikki temput sieltä, mutta jotenkin hän oppinut olemaan fiksummin ja sosiaaliset taidot kasvaneet.