Parhaimmat sotapäälliköt

Joo ja sven tuuva

Stalin tapatti aluksi Suomen talvisodassa Zukovin toimiessa kannaksen armeijan komennossa erään arvion mukaan 310000 miestään. Mutta se oli vasta alkua. Saksan Barbarossa operaation jälkeen 13000000 Punaarmeijan sotilasta oli kadonnut Zukovin toimiessa komentajana.
Eli vertailun vuoksi, jos Stalin ja Zukov yhdistelmä olisi johtanut Suomen armeijaa olisi Suomi menettänyt kaatuneina suhteutettuna väkilukuumme 287000 miestä kaatuneina, mutta ilmeisesti jos ymmärsin oikein, Suomi olisi saanut pitää Kannaksensa ja Laatokan Karjalan myöskin.

Taistelun mittakaava ei ollut ehkä tarpeeksi iso paitsi ehkä jos on kotoisin Suomussalmen nitikkalan kylästä ja vielä on mettää Raattenn puolella.

Mongolien sotaretki oli aina tarkasti suunniteltu ja sitä ennen oli pyritty keräämään kaikki oleellinen tieto vastustajasta ja alueesta. Mongoliarmeijoiden menestys, organisaatio ja liikkuvuus mahdollisti niiden taistelun useilla rintamilla samanaikaisesti. Toisin kuin useat muut liikkuvat soturit, kuten hunnit tai viikingit, mongolit tunsivat myös piiritystekniikat. Mongolit etsivät tarkasti valloitettujen kansojen piirityslaitteiden rakentamiseen kykenevät käsityöläiset ja olivat värväämiensä kiinalaisten insinöörien avulla erilaisten heitinlaitteiden rakentamisen asiantuntijoita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolivaltakunta#Armeija

Samoin Roomalaiset erinomaisen jalkaväkensä pilumeiden ja lyhyen miekan Ludumin ansiosta. Saksalaiset panssarivaunujensa erinomaisen tähtäimen turvin. Karoliinit erinomaisen kantakannassa hyökkäävän ratsuväen avulla.
Forrestin jalkaväki texasin kokeneiden karjapaimenten avulla, ja Hannibal ylivoimaisen Berberi ratsuväen avulla. Eli oikeassa olet, kukaan ei ollut hyvä sotapäällikkö.

muttah kirjoitti:

Mongolien sotaretki oli aina tarkasti suunniteltu ja sitä ennen oli pyritty keräämään kaikki oleellinen tieto vastustajasta ja alueesta. Mongoliarmeijoiden menestys, organisaatio ja liikkuvuus mahdollisti niiden taistelun useilla rintamilla samanaikaisesti. Toisin kuin useat muut liikkuvat soturit, kuten hunnit tai viikingit, mongolit tunsivat myös piiritystekniikat. Mongolit etsivät tarkasti valloitettujen kansojen piirityslaitteiden rakentamiseen kykenevät käsityöläiset ja olivat värväämiensä kiinalaisten insinöörien avulla erilaisten heitinlaitteiden rakentamisen asiantuntijoita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolivaltakunta#Armeija

Lue lisää

Subutai kehui siirtyessään eläkkeelle, piirittäneensä tai valloittaneensa 583 kaupunkia ja voittaneensa 320 kenttätaistelua. Onko kukaan pistänyt paremmaksi?
Mongolien sota taito perustui hyvän jousen lisäksi aina sotajuoneen. Perustaktiikka ei ollut tosiaankaan rynniä vihollinen matalaksi vaan huijata vihollinen hajottamaan voimansa tai näännyttää vihollinen nälkään. Mongolien tiedetään varmasti hävinneen Japania lukuunottamatta vain Egyptiläisille arabijoukoille, joukoilla, joissa mongoleita olivat vain komentavat upseerit.

iglöh kirjoitti:

Subutai kehui siirtyessään eläkkeelle, piirittäneensä tai valloittaneensa 583 kaupunkia ja voittaneensa 320 kenttätaistelua. Onko kukaan pistänyt paremmaksi?
Mongolien sota taito perustui hyvän jousen lisäksi aina sotajuoneen. Perustaktiikka ei ollut tosiaankaan rynniä vihollinen matalaksi vaan huijata vihollinen hajottamaan voimansa tai näännyttää vihollinen nälkään. Mongolien tiedetään varmasti hävinneen Japania lukuunottamatta vain Egyptiläisille arabijoukoille, joukoilla, joissa mongoleita olivat vain komentavat upseerit.

Lue lisää

tämäkin, oikeassa olet.

Ainoa ongelma mongolien maailmanherruudelle oli arojen puute - kun tultiin metsäalueille, hevoset alkoivat kärsiä. Mutta koko aroalue oli mongolien.

Miten muuten (asiasta kolmanteen) arjalaiset - he ilmeisesti tulivat hevoskärryjen maasta (TV Teema, Kara-kum), valloittivat Intian ja Persian. En ole vielä ehtinyt tutkia, mistä he oikein tulivat, mutta luultavasti samalta tukialueelta kuin mongolit myöhemmin.

iglöh kirjoitti:

Subutai kehui siirtyessään eläkkeelle, piirittäneensä tai valloittaneensa 583 kaupunkia ja voittaneensa 320 kenttätaistelua. Onko kukaan pistänyt paremmaksi?
Mongolien sota taito perustui hyvän jousen lisäksi aina sotajuoneen. Perustaktiikka ei ollut tosiaankaan rynniä vihollinen matalaksi vaan huijata vihollinen hajottamaan voimansa tai näännyttää vihollinen nälkään. Mongolien tiedetään varmasti hävinneen Japania lukuunottamatta vain Egyptiläisille arabijoukoille, joukoilla, joissa mongoleita olivat vain komentavat upseerit.

Lue lisää

Kyllä mongolit kärsivät tappioita myös Vietnamissa ja jos aikajana venytetään tarpeeksi, niin löytyy niitä lisää.

Ehkäpä saattaa olla toisaalta(Krim,Olhava,43kevät), mutta Mansteinkin totteli hiukan liikaa Hitleriä, ja sittemmin syytti mm. Kurksin panssaritaistelun tappiosta Hitleriä, vaikka oli osaltaan itse vastuussa siitä. Tämän vuoksi vaaka kallistuu Subutaille, jonka kerrotaan voittanaan yli kolme sataa kenttä taistelua ja hävinneen nolla. Hänen aikanaan Mongolit laajensivat Baikal järven ympäristön hallinnan tyyneltä mereltä välimerelle ja aina intian valtamereltä keltaisen merelle asti. Eli Subutai varmaan tiesi jotain sodasta ja miten se voitetaan. En usko, että kukaan korpraali olis tullut Subutaille neuvomaan miten sotaa pitäisi käydä.

iglöh kirjoitti:

Ehkäpä saattaa olla toisaalta(Krim,Olhava,43kevät), mutta Mansteinkin totteli hiukan liikaa Hitleriä, ja sittemmin syytti mm. Kurksin panssaritaistelun tappiosta Hitleriä, vaikka oli osaltaan itse vastuussa siitä. Tämän vuoksi vaaka kallistuu Subutaille, jonka kerrotaan voittanaan yli kolme sataa kenttä taistelua ja hävinneen nolla. Hänen aikanaan Mongolit laajensivat Baikal järven ympäristön hallinnan tyyneltä mereltä välimerelle ja aina intian valtamereltä keltaisen merelle asti. Eli Subutai varmaan tiesi jotain sodasta ja miten se voitetaan. En usko, että kukaan korpraali olis tullut Subutaille neuvomaan miten sotaa pitäisi käydä.

Lue lisää

tekeleet ovat silti olemattomia Mansteinin ja kenen tahansa muunkin kenraalin saavutuksiin. Manstein voitti kymmeniä tuhansia taisteluja. Pelkästään yhden valloitetun kaupungin asukaslukumäärä on ollut suurempi kuin Subutan (joka oli kuulemma hintti vielä kaiken lisäksi) valloittamien asukkaiden lukumäärä yhteensä. Tuohon kun otetaan huomioon vielä kaupunkin infrastrutuuri, jotka saatiin valloitetun kaupungin kylkiäisenä pois viholliselta, niin se nostaa valloitetun kaupungin merkitystä entisestään. Mongolit laajensivatkin valtakuntaansa tuhansia neliökilometrejä, joka kuitenkin pääasiassa oli arvotonta joutomaata. Että on kovin suhteellinen tuokin asia..

Eli kivikautta ja nykyaikaa/lähihistoriaa ei pitäisi verrata suoraan toisiinsa.



Mitään muuta Subutai ei sitten tiennytkään. Sillä kun ei kovin pitkälle 2MS:ssa vielää päässyt.



Minä taas uskon, että Subutai se vasta Hitlerin persettä olisikin nuollut.

Ironista muuten, että samainen korpraali neuvoi koko länttä miten kommunisteihin tulee suhtautua. Hyvin meni neuvot perille ja Yhdysvallat rakensikin kymmeniä tuhansia ydinkärkiä pitääkseen takapajuiset sosialistit paskalta haisevissa läävöissään.

iglöh kirjoitti:

Ehkäpä saattaa olla toisaalta(Krim,Olhava,43kevät), mutta Mansteinkin totteli hiukan liikaa Hitleriä, ja sittemmin syytti mm. Kurksin panssaritaistelun tappiosta Hitleriä, vaikka oli osaltaan itse vastuussa siitä. Tämän vuoksi vaaka kallistuu Subutaille, jonka kerrotaan voittanaan yli kolme sataa kenttä taistelua ja hävinneen nolla. Hänen aikanaan Mongolit laajensivat Baikal järven ympäristön hallinnan tyyneltä mereltä välimerelle ja aina intian valtamereltä keltaisen merelle asti. Eli Subutai varmaan tiesi jotain sodasta ja miten se voitetaan. En usko, että kukaan korpraali olis tullut Subutaille neuvomaan miten sotaa pitäisi käydä.

Lue lisää

oli taitava sotamarsalkka.
Hänen arvoaan nostaa varsinkin se että kesällä 1941 kun hyökättiin neuvostoliittoon hän kielsi jakamasta joukoilleen ns.komissaari käskyä,vaikka käsky tuli itse Hitleriltä.

Subutan kirjoitti:

tekeleet ovat silti olemattomia Mansteinin ja kenen tahansa muunkin kenraalin saavutuksiin. Manstein voitti kymmeniä tuhansia taisteluja. Pelkästään yhden valloitetun kaupungin asukaslukumäärä on ollut suurempi kuin Subutan (joka oli kuulemma hintti vielä kaiken lisäksi) valloittamien asukkaiden lukumäärä yhteensä. Tuohon kun otetaan huomioon vielä kaupunkin infrastrutuuri, jotka saatiin valloitetun kaupungin kylkiäisenä pois viholliselta, niin se nostaa valloitetun kaupungin merkitystä entisestään. Mongolit laajensivatkin valtakuntaansa tuhansia neliökilometrejä, joka kuitenkin pääasiassa oli arvotonta joutomaata. Että on kovin suhteellinen tuokin asia..

Eli kivikautta ja nykyaikaa/lähihistoriaa ei pitäisi verrata suoraan toisiinsa.



Mitään muuta Subutai ei sitten tiennytkään. Sillä kun ei kovin pitkälle 2MS:ssa vielää päässyt.



Minä taas uskon, että Subutai se vasta Hitlerin persettä olisikin nuollut.

Ironista muuten, että samainen korpraali neuvoi koko länttä miten kommunisteihin tulee suhtautua. Hyvin meni neuvot perille ja Yhdysvallat rakensikin kymmeniä tuhansia ydinkärkiä pitääkseen takapajuiset sosialistit paskalta haisevissa läävöissään.

Lue lisää

Millä aikavälillä tuo Mainstain voitti nuo "kymmenet tuhannet" taistelut? Perheriitoja ja lapsuudenajan hiekkalaatikoilla tapahtuvat turpiinvedot ei ole tapana laskea taistelumeriiteiksi.
Mihin perustuu väite Subotain homoseksuaalisuudesta? Samaa tasoa kuin epäilyt Mannerheimin hintteydestä?
Joutomaa on vähän suhteellinen käsite. Jos alue ei ole ihanteellinen maanviljelijälle, se voi olla sitä metsästäjälle tai karjankasvattajalle.
Subotai olisi paremmin selviytynyt 1930-40-luvun Saksassa, kuin Mainstain 1200-luvun aroilla.

Urkkipurkki kirjoitti:

Millä aikavälillä tuo Mainstain voitti nuo "kymmenet tuhannet" taistelut? Perheriitoja ja lapsuudenajan hiekkalaatikoilla tapahtuvat turpiinvedot ei ole tapana laskea taistelumeriiteiksi.
Mihin perustuu väite Subotain homoseksuaalisuudesta? Samaa tasoa kuin epäilyt Mannerheimin hintteydestä?
Joutomaa on vähän suhteellinen käsite. Jos alue ei ole ihanteellinen maanviljelijälle, se voi olla sitä metsästäjälle tai karjankasvattajalle.
Subotai olisi paremmin selviytynyt 1930-40-luvun Saksassa, kuin Mainstain 1200-luvun aroilla.

Lue lisää

voitti omansa? Mitkä lasketaan taisteluvoitoiksi? Hiekkalaatikko rähinät eivät sinne kuulu ja en minä laittaisi tunnusteluhyökkäyksen torjuntaakaan taisteluvoitoksi.

Eli pointti oli juuri se, että noita 1200-luvun taisteluja on aika vaikea verrata suoraan "nykyaikaan". En tiedä mitkä Subotain taistelut Subotain tilille lasketaan; nekö joissa hän ollut itse mukana, vaiko sellaiset joiden voittoon hän on ollut vaikuttamassa.

En ole varma, että oliko välttämättä Manstein tai kukaan sen ajan kenraali ollut itse ns. taistelussa mukana. No tietysti siinä mielessä ovat olleet mukana, että 1MS oli niin lähihistoriassa mutta tuskin kuitenkaan kenraaleina. Eli 1200-luvulla kenraalit olivat itse taistelussa mukana konkreettisesti kun jo 1940 -luvulla kenraalit saattoivat olla satojen kilometrien päässä rintamista. Täten minusta noiden "voittojen" vertailu sellaisenaan ei ole asiaan kuuluvaa.



Sitähän minä juuri tarkoitin. Riippumatta siitä kuinka hedelmällistä tuo maaperä saattoi olla niin noin kaukana kotikaupungeista siitä tuskin oli mitään hyötyä. Kala pilaantuu noilla leveysasteilla päivässä ja viljaa ei kannata noin etäälle viedä noilla välineillä. Arvometallit ovat sitten asia erikseen mutta ne ovatkin niitä lyhyenaikavälin voittoja kaupunkien ryöstämisestä.



Täysin irrelevantti toteamus. Kuka tahansa* pärjäisi nykypäivän tiedoilla 1200-luvun kulttuurissa Mansteinista nyt puhumattakaan. Ja jos arot olisivat tuntuneet liian haasteellisilta niin ainahan Manstein olisi voinut ottaa aavikkospesialisti Rommelin mukaansa.

* Paitsi Hitler. Hänet olisi luultavasti 1200-luvulle joutuessaan teloitettu hyvinkin nopeasti.

Subotai kirjoitti:

voitti omansa? Mitkä lasketaan taisteluvoitoiksi? Hiekkalaatikko rähinät eivät sinne kuulu ja en minä laittaisi tunnusteluhyökkäyksen torjuntaakaan taisteluvoitoksi.

Eli pointti oli juuri se, että noita 1200-luvun taisteluja on aika vaikea verrata suoraan "nykyaikaan". En tiedä mitkä Subotain taistelut Subotain tilille lasketaan; nekö joissa hän ollut itse mukana, vaiko sellaiset joiden voittoon hän on ollut vaikuttamassa.

En ole varma, että oliko välttämättä Manstein tai kukaan sen ajan kenraali ollut itse ns. taistelussa mukana. No tietysti siinä mielessä ovat olleet mukana, että 1MS oli niin lähihistoriassa mutta tuskin kuitenkaan kenraaleina. Eli 1200-luvulla kenraalit olivat itse taistelussa mukana konkreettisesti kun jo 1940 -luvulla kenraalit saattoivat olla satojen kilometrien päässä rintamista. Täten minusta noiden "voittojen" vertailu sellaisenaan ei ole asiaan kuuluvaa.



Sitähän minä juuri tarkoitin. Riippumatta siitä kuinka hedelmällistä tuo maaperä saattoi olla niin noin kaukana kotikaupungeista siitä tuskin oli mitään hyötyä. Kala pilaantuu noilla leveysasteilla päivässä ja viljaa ei kannata noin etäälle viedä noilla välineillä. Arvometallit ovat sitten asia erikseen mutta ne ovatkin niitä lyhyenaikavälin voittoja kaupunkien ryöstämisestä.



Täysin irrelevantti toteamus. Kuka tahansa* pärjäisi nykypäivän tiedoilla 1200-luvun kulttuurissa Mansteinista nyt puhumattakaan. Ja jos arot olisivat tuntuneet liian haasteellisilta niin ainahan Manstein olisi voinut ottaa aavikkospesialisti Rommelin mukaansa.

* Paitsi Hitler. Hänet olisi luultavasti 1200-luvulle joutuessaan teloitettu hyvinkin nopeasti.

Lue lisää

Mongolit eivät olleet mitään cityihmisiä, joten alueen ihanteelisuus ei heille ollut siitä kiinni, kuinka kaukana jotkut kaupungit ovat.

Nykypäivän teoreettisilla tiedoilla ei suurta apua ole, mikäli haluaisi selviytyä Aasian aroilla missä ilmasto ei ollut niitä helpoimpia. Tarvitaan fyysistä pätevyyttä ja sitä ei saa ilman kunnon treenausta. Rommelin tai Mainstainin ratsastus- ja jousiammuntataidot olivat luultavasti sitä luokkaa, että itsensä ruokkiminen olisi ollut yhtä tuskaa.