Panssarilaivoja vai

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laivastolaki säädettiin 1927 eduskunnassa. Laista vastasi Suomen kansan valitsema eduskunta.

Suomen rannikko. ja meripuolustuksen oli saanut 1924 vastuulleen jääkäriupseeri (tuohon aikaan 29-vuotias everstiluutnantti, sittemmin jääkärikenraali) Väinö Lahja Rikhard Valve (alk. Vähätupa) (1895-1995), pisimpään elänyt suomalainen jääkäri. Varsinaisesti Merivoimien komentajaksi hänet nimitettiin 1933, nimitykseen liittyi ylennys kenraalimajuriksi. Valveella ei ollut tuolloinkaan ikää enempää kuin 38 vuotta.

Voinee olettaa, että juuri Valve oli vahvasti vaikuttamassa panssarilaivojen tilauspäätökseen 1920-luvun loppupuolella.

Tulivoimaiset laivat tilattiin ensisijaisesti rannikkopuolustuksen tueksi, liikkuviksi rannikkolinnakkeiksi. Niillä oli määrä suojata mm. demilitarisoitua Ahvenanmaata.

Jälkiviisaasti voitaneen todeta, että niiden asemesta olisi todellakin kannattanut hankkia muunlaista kalustoa. Mutta saattoivatko 1920-luvun päättäjät niin varmasti tietää, missä ja millaisin asein vuoden 1939 lopun ja 1940-luvun ratkaisutaistelut tullaan käymään?

Valveen asia Suomen meripuolustuksesta vastaavana upseerina ei varmaankaan ollut hankkia maahan konepistooleita tai pst-kalustoa? Jos rahapussin nyörien haltijat hänen pyyntöihinsä suostuivat, niin se lienee paremminkin heidän kuin Valveen murhe.

Tottakait näin jälkikäteen olisi helppo sanoa, että niillä rahoilla olisi pitänyt ostaa yhtä sun toista.
Vaikka ei ne nyt niin suuri rahareikä ollut, että niillä mitään konkreettista olisi saavutettu.

Täytyy muistaa, että Suomen laivasto oli -30 luvulla täysin kuralla. Kenties olisi pitänyt satsata hävittäjä, torpedovene ja raivaaja tyypin aluksiin joille sodissamme olisi löytynyt enemmin käyttöä. Toisaalta taas panssarilaivat olivat mainioita ehkäisemään punalippuisen itämerenlaivaston isojen yksiköiden käyttöä ja mahdollisissa vihollisen maihinnousu tilanteissa ne olisi ollut kätevä tuoda sillanpäitä häiritsemään.

Jos olisi osattu ennustaa, että ensimmäinen sota tullaan käymään talvella, niin oltais jätetty laivasto kokonaan retuperälle ja ostettu kenttätykistöä ja parempia lentokoneita. Vaan kukapa osaa ennustaa?

Kannattaa etsiä kirjastosta kirja "Meidän panssarilaivamme", josta saat varmasti paljon tietoa.

>joissa ruotsalainen Georg Malmsten
>lauloi uljaita laivastolauluja

Georg Malmstén syntyi 1902 Suomen suuriruhtinaskunnassa aivan suomalaiseen stadilaisperheeseen. Suomalaisuutta ei muuta miksikään se, että perheessä puhuttiin ruotsia.

Itse olen syntynyt puhtaasti suomenkielisessä sisä-Suomessa ja molemmat vanhempani olivat puhtaasti suomenkielistä sukua. Silti en voi ymmärtää vouhkaajia, jotka tänä päivänäkään eivät suostu tunnustamaan ruotsinkielisiä suomalaisia tasaveroisiksi Suomen kansalaisiksi. Eivät he ole bättre eivätkä sämre folkia kielensä johdosta. Mutta yhtä suomalaisia he ovat kuin me muutkin, eivät ruotsalaisia!

Georg Malmstén oli suomalainen sieltä paremmasta päästä.

Niitten ansiosta isot kaupungit saivat olla rauhassa laivastohyökkäyksiltä. Miten niitä käytettiin on eri asia. Ruotsi sai olla rauhassa ison laivastonsa turvissa. Ruotsissa oli oikeita risteilijöitä kuten Englannissa. Nämä olivat tykkilauttoja. Ei niillä kai voinut ajaa kai avomerellä kunnolla. Haavoittuvuuden takia niitten aika oli ohi. Kauanko Väinämöinen olisi ollut pinnalla Viipurin satamassa olisi ollut toinen juttu.

Isot sotalaivat olivat huolenaiheena neukkuarmeijalle. Niitä yritettiin muistaakseni tuhota ilmahyökkäyksillä heti Talvisodan alussa.

Kyllä sitä nyt jälkikäteen ollaan viisaita. Mutta sanokaapas viisaat, mihin Suomen armeijan tällä hetkellä pitäisi satsata? Millainen on seuraava sota? Varmaa ainakin on, että sellainen tulee, ennemmin tai myöhemmin.

Saksa joutui hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen alistumaan rauhaan, jossa siltä kiellettiin taistelulaivat, sukellusveneet kuten myös lentoase kokonaan. Samoin paljon muuta hyökkäysaseistusta. Tällä voittajat halusivat varmistaa ikuisen rauhan Euroopassa.

Kun Saksa hyberinflaation jälkeen sai pääosin Hitlerin vaikutuksesta olonsa vakautetuksi, oli se aseeton ja puolustuskyvytön Englannin Ranskan ja muiden valtioiden joukossa. Ei ollut aseita. Aseettomana Saksalla ei ollut mitään mahdollisuutta uhmata rauhansopimuksen aserajoituksia. Se tulisi pysymäänkin aseettomana. Hitlerin suunnitelmissa oli kuitenkin tehdä Saksasta Euroopan mahtivaltio. Päästäkseen alkuun, Saksan piti luoda asevoimat, jotka olisivat riittävä. Muut muut Euroopan valtiot eivät voisi kohtuullisilla kustannuksilla väkivalloin estää aseistautumista.

Asevoimien luominen vaati oman kehitystyönsä, siksi että uudet aseet olisivat ajan tasalla. Oli kulunut yli 15 vuotta viimeisistä saksalaisista aseista. Tarvittiin prototyyppejä ja kokemusta.

Hitler järjesti asian siten, että perustettiin sopiviin puolueettomiin myötämielisiin maihin suunniitelutoimistoja ja tehtaita. Suomeen tuli Turkuun suuri telakka, joka rakensi saksalaisten laskuun "hollantilaisen" suunnittelutoimiston työn tuloksia. Sekä sukellusveneitä, että panssarilaivoja. Laivat tilasi virallisesti Suomi. Saksalaiset valvoivat rakentamisen, koeajoivat nämä, tekivät tarvittavat muutokset ja muun kehittelyn.

Kun Saksa julisti myöhemmin yksipuolisesti aserajoitukset virattimaksi, valmistuivat ensimmäiset tosikäyttöön rakennetut saksalaiset panssarilaivat ja sukellusveneet muutamassa viikossa. Näin siitä huolimatta, vaikka yleensä katsotaan kelvollisen sota-aluksen kehityksen vaativan 10 - 15 vuotta. Aika, muutama viikko, oli niin lyhyt, etteivät liittoutuneet ennättäneet ryhtyä vastatoimiin. Ja näin Hitler voi jatkaa "keskustelua" Euroopan tulevaisuudesta tasaveroisena muiden suurvaltojen kanssa.

Panssarilaivat, samoin kuin sukellusveneet, päätyivät Suomelle suuren kohun saattelemina. Tehtiin laivasto-ohjelmia, joihin nämä laivat sisältyivät. Koko ajan puhuttiin Suomelle tulevista laivoista ja veneistä. Tämä oli välttämätöntä hämäyksen takia. Tämä oli mahdollista Suomessa koko sotien välisen ajan jatkuneen oikeistovaikutuksen takia. Saksaa pidettiin luonnollisena ystävänä. Ja sitä pyrittiin auttamaan mahdollisuuksien mukaan. Poliitikkojakin enemmän saksalaissuuntausta oli armeijan ja laivaston piirissä.

Talvisotaa edeltävissä neuvotteluissa Neuvostoliitto epäili Saksan hyökkäystä alueelleen Suomen alueiden kautta. Tätä pidettiin suomalaisten taholta mahdottomana. Virallisen selityksen mukaan Suomi ei ollut antanut mitään aihetta tälläisiin epäilyihin. Mahtaakohan virallinen selityksen ja totuuden välinen ero olla syynä siihen, että laivaston synty on pyritty vieläkin pitämään kohtalaisen pienen piirin tietona. Siitä voisi löytyä perustetta Neuvostoliiton epäilyille.

Jälkiviisautena voisi sanoa, että Suomen merivoimat olivat sodan vaatimalla tasolla. Niiden kasvattamisella tuskin olisi saatu mitään lisähyötyä, vähentämisestä en osaa sanoa, jos pitäisi ottaa kesäsodankin mahdollisuus huomioon ja maihinnousut niin Helsinkiin, Turkuun kuin Ahvenanmaallekin.

Tykkeihin olisi pitänyt edes hankkia ammuksia. Ehkä joku vastahyökkäys olisi onnistunut tykistövalmistelujen ansiosta tai joku motti saatu purettua nopeammin ja vähemmillä vahingoilla?

Ihanteellinen tapaushan olisi ollut, jos Suomi olisi pystynyt Talvisodan ennaltaehkäisemään riittävän pelottavan aseistuksensa ansiosta ja samalla pystynyt turvaamaan elintarvikehuollon.

Hyvinhän meille silti kävi, päästiin sentään mitalisijoille, ihan hopealle. Ei se ole häpeä, kun oli kovia vastustajia.