Artikkeli: Suomalaisten kouluikäisten lasten hampaat reikiintyvät entistä enemmän
Kouluikäisten lasten suu- ja hammasterveyden taso on laskenut Suomessa. Säännöllinen hampaiden harjaus, monipuolinen ruokavalio ja ksylitolipurukumi tai –pastilli aina aterian ja välipalan jälkeen edesauttavat suun terveyttä. Vanhempien esimerkillä on tärkeä rooli lasten innostamisessa hampaiden hoitoon.
Suomalaisten kouluikäisten lasten hampaat reikiintyvät entistä enemmän. Alle puolet 12 – vuotiaista on tervehampaisia, toteaa Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen.
Elämäntapojen ja ruokakulttuurin muuttumisen arvioidaan olevan osasyy suomalaisten lasten suun terveyden heikentyneeseen tilaan. Makeisten ja erilaisten virvoitusjuominen nauttiminen on lisääntynyt huomattavasti. Makeisten runsas käyttö näkyy lasten hampaiden reikiintymisen lisäksi ylipaino-ongelmina.
Suomalaiset ovat unohtaneet myös ateriarytmin merkityksen. – Ihmiset eivät syö enää tiettyinä aikoina säännöllisesti. Nykyään syödään koko ajan jotakin. Suussa ei ole tavallaan tarpeeksi tyhjää aikaa, jolloin sylki hoitaisi hampaita, lisää Keskinen.
Keskisen mukaan hampaiden pesu laiminlyödään valitettavan usein. Hampaat tulisikin harjata fluorihammastahnalla säännöllisesti aamulla ja illalla. Sääntö pätee niin aikuisiin kuin lapsiin. – Hampaat on hyvä harjata kevyillä liikkeillä. Harjauksen yhteydessä ei saisi missään nimessä painaa liian paljon, korostaa Keskinen.
Aikuisten malli ratkaisee
Lasten innostaminen hampaiden hoitamiseen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pieni lapsi ottaa mallia kaikissa asioissa aikuisilta ja vanhemmiltaan. Hampaiden hoito ei ole poikkeus. – Vanhempien tulisi opettaa säännöllinen hampaiden harjaus lapsille jo ensimmäisestä hampaan puhkeamisesta lähtien. Varhainen huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että lasten hampaat ovat huomattavasti heikommat kuin aikuisten. Niihin tulee paljon helpommin reikiä, neuvoo Keskinen.
Päiväkotien ja koulujen valistus sekä ohjaus ovat myös keskeisessä roolissa suun hoidon opettamisessa lapsille. Lisäksi monipuolinen proteiinipitoinen ja pureskeltavaa sisältävä ruokavalio vaikuttaa suun ja hampaiden terveyteen myönteisesti. – Pureskeltava monipuolinen ruoka lisää syljen eritystä ja se puolestaan hoitaa hampaita. Pehmeä ruoka vaikuttaa syljen eritykseen päinvastaisesti. Se jää helpommin hampaiden pinnoille, toteaa Keskinen.
Ksylitoli on tärkeä osa suun ja hampaiden itsehoitoa
Ksylitolia sisältävät purukumit ja pastillit toimivat hyvänä apuna niin lasten kuin aikuisten hampaiden hoidossa. – Ksylitolilla on todella tärkeä osa suun ja hampaiden itsehoidossa. Se on hyvänmakuinen aine, jota voi suositella niin makean korvikkeeksi kuin säännölliseen käyttöön. Säännöllisellä käytöllä on todettu selvästi olevan suun ja hampaiden terveyttä edistäviä vaikutuksia, sanoo Keskinen.
Aikuisten ja kouluikäisten suositellaan nauttivan ksylitolia 3-5 kertaa päivässä. Muutama tyynypurukumi tai pastilli on hyvä ottaa aina aterian tai välipalan jälkeen. Pitkäaikainen ksylitolin käyttö hampaiden puhkeamisiässä antaa suojan moneksi vuodeksi eteenpäin. – Noin viiden minuutin käyttö heti syömisen jälkeen on sopiva aika. Alle 5-vuotiaille riittää pienempi määrä eli yksi pastilli 3-5 kertaa päivässä. Alle 2-vuotiaille suositellaan ainoastaan imeskeltäviä ja suuhun liukenevia pastilleja, neuvoo Keskinen.
Kainalofakta: Sokeri ei ole ainoa haitallinen aine hampaille. Matalan pH-arvon sisältämien sokerittomien light-juomien tiedetään aiheuttavan sokerin ohella suussa eroosiota eli hammaspintojen kulumista. Kulunut pinta ei uusiudu. Hampaiden pinnan oheneminen ja viiltely ovat pysyviä asioita, joita joudutaan korvaamaan usein hankalilla hoidoilla.
Faktalaatikko: Ksylitoli on hiilihydraatti ja luonnollinen makeuttaja, jonka raaka-ainetta esiintyy mm. koivussa, maississa ja pyökissä. Se on yksi sokeria korvaavista raaka-aineista. Ksylitolia esiintyy pieniä määriä lähes kaikissa kasveissa, erityisesti marjoissa ja hedelmissä. Sitä valmistetaan teollisesti mm. koivun kuituaineesta. Sitä kutsutaan usein myös koivusokeriksi. Se poikkeaa muista makeutusaineista niin, että kuuden hiiliatomin sijaan sen kemiallinen rakenne koostuu viidestä hiiliatomista. Tämän vuoksi kariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia ravinnokseen tehokkaasti. Ksylitolin ansiosta hampaille haitallista happohyökkäystä ei synny. Se vähentää tehokkaasti myös hampaiden pinnalle muodostuvaa plakkia ja tekee hampaista helpommin harjattavat. Saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet löysivät ksylitolin jo 1890-luvulla, mutta sen hammasystävälliset vaikutukset todennettiin 1970-luvulla Suomessa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella.
Lähde: Xylitol.net ja Suomen Hammaslääkäriliitto
Kouluikäisten lasten suu- ja hammasterveyden taso on laskenut Suomessa. Säännöllinen hampaiden harjaus, monipuolinen ruokavalio ja ksylitolipurukumi tai –pastilli aina aterian ja välipalan jälkeen edesauttavat suun terveyttä. Vanhempien esimerkillä on tärkeä rooli lasten innostamisessa hampaiden hoitoon.
Suomalaisten kouluikäisten lasten hampaat reikiintyvät entistä enemmän. Alle puolet 12 – vuotiaista on tervehampaisia, toteaa Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen.
Elämäntapojen ja ruokakulttuurin muuttumisen arvioidaan olevan osasyy suomalaisten lasten suun terveyden heikentyneeseen tilaan. Makeisten ja erilaisten virvoitusjuominen nauttiminen on lisääntynyt huomattavasti. Makeisten runsas käyttö näkyy lasten hampaiden reikiintymisen lisäksi ylipaino-ongelmina.
Suomalaiset ovat unohtaneet myös ateriarytmin merkityksen. – Ihmiset eivät syö enää tiettyinä aikoina säännöllisesti. Nykyään syödään koko ajan jotakin. Suussa ei ole tavallaan tarpeeksi tyhjää aikaa, jolloin sylki hoitaisi hampaita, lisää Keskinen.
Keskisen mukaan hampaiden pesu laiminlyödään valitettavan usein. Hampaat tulisikin harjata fluorihammastahnalla säännöllisesti aamulla ja illalla. Sääntö pätee niin aikuisiin kuin lapsiin. – Hampaat on hyvä harjata kevyillä liikkeillä. Harjauksen yhteydessä ei saisi missään nimessä painaa liian paljon, korostaa Keskinen.
Aikuisten malli ratkaisee
Lasten innostaminen hampaiden hoitamiseen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pieni lapsi ottaa mallia kaikissa asioissa aikuisilta ja vanhemmiltaan. Hampaiden hoito ei ole poikkeus. – Vanhempien tulisi opettaa säännöllinen hampaiden harjaus lapsille jo ensimmäisestä hampaan puhkeamisesta lähtien. Varhainen huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että lasten hampaat ovat huomattavasti heikommat kuin aikuisten. Niihin tulee paljon helpommin reikiä, neuvoo Keskinen.
Päiväkotien ja koulujen valistus sekä ohjaus ovat myös keskeisessä roolissa suun hoidon opettamisessa lapsille. Lisäksi monipuolinen proteiinipitoinen ja pureskeltavaa sisältävä ruokavalio vaikuttaa suun ja hampaiden terveyteen myönteisesti. – Pureskeltava monipuolinen ruoka lisää syljen eritystä ja se puolestaan hoitaa hampaita. Pehmeä ruoka vaikuttaa syljen eritykseen päinvastaisesti. Se jää helpommin hampaiden pinnoille, toteaa Keskinen.
Ksylitoli on tärkeä osa suun ja hampaiden itsehoitoa
Ksylitolia sisältävät purukumit ja pastillit toimivat hyvänä apuna niin lasten kuin aikuisten hampaiden hoidossa. – Ksylitolilla on todella tärkeä osa suun ja hampaiden itsehoidossa. Se on hyvänmakuinen aine, jota voi suositella niin makean korvikkeeksi kuin säännölliseen käyttöön. Säännöllisellä käytöllä on todettu selvästi olevan suun ja hampaiden terveyttä edistäviä vaikutuksia, sanoo Keskinen.
Aikuisten ja kouluikäisten suositellaan nauttivan ksylitolia 3-5 kertaa päivässä. Muutama tyynypurukumi tai pastilli on hyvä ottaa aina aterian tai välipalan jälkeen. Pitkäaikainen ksylitolin käyttö hampaiden puhkeamisiässä antaa suojan moneksi vuodeksi eteenpäin. – Noin viiden minuutin käyttö heti syömisen jälkeen on sopiva aika. Alle 5-vuotiaille riittää pienempi määrä eli yksi pastilli 3-5 kertaa päivässä. Alle 2-vuotiaille suositellaan ainoastaan imeskeltäviä ja suuhun liukenevia pastilleja, neuvoo Keskinen.
Kainalofakta: Sokeri ei ole ainoa haitallinen aine hampaille. Matalan pH-arvon sisältämien sokerittomien light-juomien tiedetään aiheuttavan sokerin ohella suussa eroosiota eli hammaspintojen kulumista. Kulunut pinta ei uusiudu. Hampaiden pinnan oheneminen ja viiltely ovat pysyviä asioita, joita joudutaan korvaamaan usein hankalilla hoidoilla.
Faktalaatikko: Ksylitoli on hiilihydraatti ja luonnollinen makeuttaja, jonka raaka-ainetta esiintyy mm. koivussa, maississa ja pyökissä. Se on yksi sokeria korvaavista raaka-aineista. Ksylitolia esiintyy pieniä määriä lähes kaikissa kasveissa, erityisesti marjoissa ja hedelmissä. Sitä valmistetaan teollisesti mm. koivun kuituaineesta. Sitä kutsutaan usein myös koivusokeriksi. Se poikkeaa muista makeutusaineista niin, että kuuden hiiliatomin sijaan sen kemiallinen rakenne koostuu viidestä hiiliatomista. Tämän vuoksi kariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia ravinnokseen tehokkaasti. Ksylitolin ansiosta hampaille haitallista happohyökkäystä ei synny. Se vähentää tehokkaasti myös hampaiden pinnalle muodostuvaa plakkia ja tekee hampaista helpommin harjattavat. Saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet löysivät ksylitolin jo 1890-luvulla, mutta sen hammasystävälliset vaikutukset todennettiin 1970-luvulla Suomessa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella.
Lähde: Xylitol.net ja Suomen Hammaslääkäriliitto
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jospa vihdoin voitaisi lakata arvostelemasta kasvatusta kaikista vioista, joita lapsista löytyy.. Mikä on yhteiskunnan rooli tässä tilanteessa, kun terveelliset ruoat maksavat paljon enemmän kuin roskaruoka... luomutuotteet enemmän kuin teollisesti kehitetyt... kasvikset enemmän kuin luoja sallii... vitamiinien ja hivenaineiden ollessa vähempiä kuin koskaan ennen historiassa esim. vihanneksissa. Sitten näitä terveysaineita lisätään muuten "haitallisiin" tuotteisiin ja markkinoidaan terveystuotteina, joita syyllisyydentuntoiset vanhemmat kantavat kotiin, jotta saisivat kotiväen voimaan paremmin. Mutta lopputulos voi olla, että voivatkin huonommin. Okei saadaan vitamiineja ja ruoansulatusta edesauttavia tuotteita ja samalla sokeria ekstroittain ja mitä muuta?
Ihmisen luontoon kuuluu kokoajan syöminen, sillä ei voi selittää hampaiden aikaista reikiintymistä. Ajatelkaapa ihmistä muinoin, mitä muuta hän teki kuin etsi ruokaa hengenpitimikseen? Eipä paljon muuta.
Mitä vaikutuksia on esim. vanhempien amalgaamipaikkojen aiheuttamien kariesten syntyminen ja siirtyminen lapsille? Entä rokotteet? Ylihygienia? Hyvien bakteereiden poistaminen suusta monesti päivässä tehtävillä pesuilla?
Alkuperäisimmillä kansoilla on paremmat hampaat, miksi? No eivät syö karkkia joka lauantai, mutta eivät myöskään syö teollisesti tuotettua roskaruokaa, eivät saa rokotteita, eivät lääkkeitä siinä määrin kuin me, heidän hampaitaan ei ole paikattu elohopein, eikä muutoinkaan, eivät syö ksylitolia kolmen tunnin välein, eivätkä pese hampaita koskaan....
Ja lasten hampaiden reikiintyminen on vanhempien syy???
"Mitä vaikutuksia on esim. vanhempien amalgaamipaikkojen aiheuttamien kariesten syntyminen ja siirtyminen lapsille?"
Mitä tarkkaan ottaen tarkoitit tällä lauseella? Sain siitä käsityksen, että amalgaamipaikat aiheuttaa reikiintymistä? Voisitko tarkentaa, kiitos.
Paremmin ei olis voinut sanoa!
Kasvatusta kyllä arvostellaan joka käänteessä ensimmäisenä, eikä ajatella, että asiat tuppaavat olemaan yleensäkin monen asian summa.
Sokeria ym. haitallisia aineita tosiaan tungetaan nykyään vaikka mihin. Piilosokeri on varsinainen ongelma. Sen huomaa kunnolla viimeistään silloin, jos siihen joutuu kiinnittämään ekstrahuomiota esim. sairauden takia. Samoin kaikki lisäaineet.
Ja sokeria saattaa olla ihan ällistyttäviä määriä, kuten esim. joissain maustetuissa jugurteissa, joita sitten markkinoidaan terveellisinä välipaloina lapsille.
Saa vain tosiaan syynätä kaupassa aika pitkään hyllyjen luona nykyään. Tuotteiden sisällöstä kertovat luettelot ovat rasittavan pitkiä.
Meillä asia on ollut vieläkin korostuneempi, koska yksi lapsista on ollut myös maitoallergikko.
Itselläni kulkee suvussa vahvasti 2-tyypin diabetes. Minulla sitä ei vielä ole. En ole ulkoiselta olemukseltani, enkä elintavoiltani riskiryhmään kuuluva, mutta kuulemma jo pelkän geeniperimäni takia on prosentuaalisesti aika todennäköistä, että sairastun siihen jossain vaiheessa elämääni, etenkin jos elän yli 75-vuotiaaksi.
Näin kävi esim. äidilleni (hän tosin sairastui jo 5-kymppisenä, ilman lihavuutta yms. tekijöitä) ja kaikille hänen sisaruksilleen.
Terveydenhoitajan kanssa tästä keskustellessa hän sanoi vain, että täytyy kiinnittää erityistä huomiota juuri piilosokeriin- (mutta tietysti myös rasvaan).
Kehoitti ensimmäisenä lopettamaan mm. näiden maustettujen jugurttejen syönnin (joita tosin en ole pitkään aikaan enää voinut syödäkään, koska vatsa ei kestä mitään hapanmaitotuotteita).
Niissä on, en nyt muista monta sokeripalaa (joskus näin jonkunlaisen taulukon tai kuvan aiheesta), mutta PALJON sitä on, siis ihan ällistyttävä määrä, siinä yhdessä pienessä purkissa!!
Nykyään sitten on tietysti jo näitä "terveysversioita", mutta niissä taas kaikkea muuta epäterveellistä.
Yksi vaihtoehto tietysti on ostaa maustamatonta jugurttia ja käyttää siihen pelkkiä marjoja, ilman sokeria.
Sekään ei vaan sitten ole sieltä ihan edullisimmasta päästä.
Ylihygienialla, rokotteilla ja kaikenlaisilla myrkyilläkin varmaan on elimistöä heikentävä vaikutus, sehän on selvää.
jogurttia on n. 40 sokeripalan verran sokeria. Rasvattomassa myös, pitäähän se maku tuotteeseen jostain saada.