EURO JA HINNAT?
Tuoretta tietoa tuli sitten lehden kautta eilen näistä paljon puhetta aiheuttaneista eurohinnoista ja siitä että tuliko siitä yhdestä eurosta yksi markka. Näinhän siinä on ihmisten arkimielipiteen mukaan käynyt. Syykin tuohon selviää varsin mainiosti eilisen kuluttajatutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen pohjalta.
Tosiasiassa on käynyt näköjään niin että kauppa ja kuluttaja eivät enää euroaikana puhukaan samaa kieltä. Kauppa hinnoittelee tuotteet centtipohjalta - kuluttaja vain ottaa ja arvioi hintoja europohjalta. Näin hintaspredi tulee käsittämättömän laajaksi ja tämä osaltaan rapauttaa kuluttajien hintatietoisuutta, ja tekee sen vieläpä käsittämättömän tehokkaasti. Markka-aikana asiakkaat osasivat selvästi
pienemmällä spredillä kertoa hinta-arvioita eri tuotteiden hinnoista kuin nyt euroaikana. Nyt ero todellisen ja kyselyssä arvioidun hinnan välillä oli selvästi isompi kuin markka-aikana. Yksi hinta - kaksi eri käsitystä samasta hinnasta.
Näyttää tuon tutkimuksen mukaan siltä että asiakkaat eivät oikein osaa hahmot-
taa enää tuotteiden hintatasoa edes alkeellisimmin - onko tuo tuote kallis vaiko halpa. Onko t-paita joka maksaa 14,90 kallis paita vai onko se ihan edullinen?
Kun tässä on näin käynyt ,vaikka siis tämä euro valuutta on ollut käytössä jo useammankin vuoden, niin tämä vie pohjaa pois yhdeltä perustekijältä toimivasta markkinatilanteesta. Kuluttaja joka ei osaa hahmottaa hintoja oikein luovuttaa yhden tärkeimmän aseensa kaupalle - hintatietoisuuden.
Tuo hintatietoisuuden rapautuminen selittänee omalta osaltaan tuon käsittämättömän eron suoritettujen tutkimusten ja ihmisten mutu- tuntuman välillä toteutuneesta inflaatiosta. Euro ei ole virallisten tutkimusten mukaan näköjään nostanut hintoja kovinkaan merkittävästi - siis ainakaan niissä tuoteryhmissä mitä tutkimuksissa milloinkin on otettu mukaan seurantaan.
Kuitenkin suurinpiirtein jokaisen näppituntuma on se että eläminen on kallistunut ja reilusti euroaikana. Asumiskustannuksissa lienee toteutunut tosiasia olevan se että viimeisen kymmenen vuoden aikana kustannukset ovat nousseet noin 50%, euron piikkiinhän noitakaan nousuja yksiselitteisesti ei voi laittaa. Samana aikana öljyn maailman markkinahinta on noussut reilusta paristakymmenestä taalasta tämän päivän melkein sataan taalaan barrelilta. Siihen mitä öljy maksaa meille on sitten tästä parjatusta eurosta ollut
kuitenkin voittopuolisesti hyötyä kuin haittaa , heikko dollari vs euro on hillinnyt omalta osaltaan öljyn hinnannousupaineita täällä euroalueella. myös sähkön todellinen hinta on tänäpäivänä tietysti jotakin aivan muuta kuin se
oli kymmenen vuotta sitten - tämäkään ei selity eurolla. Tietysti noihin asumiskustannuksiin vaikuttavat sitten eri valinnat sekä myös ajankohta milloin tuon asunnon on hankkinut eli mihin hintaan.
Kuitenkin siis koko tuon kymmenen vuoden aikana mitä tuohon asumiskustannuksien nousuun tulee , on virallinen inflaatiovauhti ollut suurinpiirtein puolta pienempi. Eli ihan kaikkea ei kuitenkaan kerro tuo mitattu inflaatiokaan.
Jos tuo asiakkaan tärkein ase eli hintatietoisuus , käsitys siitä että onko tuote siis halpa - edullinen vaiko peräti kallis , puuttuu ostajan asearsenaalista, on arvoisa asiakas täysin hampaaton markkinavoimien myllerryksessä.
Näyttää siltä että ainakin tuon kuluttajatutkimuksen mukaan euro on siis
ainakin onnistunut rapauttamaan ihmisten hintatietoisuuden. Näin kävi.
Kuitenkin kaikesta huolimatta markkaa ei tuon tutkimuksen mukaan näytetä mitenkään erityisesti kaipailevan takaisin. Selvä enemmistö on omaksunut
oman käsityksensä mukaan euron. Myös suomalaiset euroopan laajuisestikin mitattuna näyttävät ottaneen euron kohtuullisen helposti vastaan - täällä näyttäisi olevan keskimääräistä enemmän populaa joka ei enää ajattele hintoja "vanhan valuutan" kautta käännettynä.
Mistähän tuo sitten kertonee?
Tuoretta tietoa tuli sitten lehden kautta eilen näistä paljon puhetta aiheuttaneista eurohinnoista ja siitä että tuliko siitä yhdestä eurosta yksi markka. Näinhän siinä on ihmisten arkimielipiteen mukaan käynyt. Syykin tuohon selviää varsin mainiosti eilisen kuluttajatutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen pohjalta.
Tosiasiassa on käynyt näköjään niin että kauppa ja kuluttaja eivät enää euroaikana puhukaan samaa kieltä. Kauppa hinnoittelee tuotteet centtipohjalta - kuluttaja vain ottaa ja arvioi hintoja europohjalta. Näin hintaspredi tulee käsittämättömän laajaksi ja tämä osaltaan rapauttaa kuluttajien hintatietoisuutta, ja tekee sen vieläpä käsittämättömän tehokkaasti. Markka-aikana asiakkaat osasivat selvästi
pienemmällä spredillä kertoa hinta-arvioita eri tuotteiden hinnoista kuin nyt euroaikana. Nyt ero todellisen ja kyselyssä arvioidun hinnan välillä oli selvästi isompi kuin markka-aikana. Yksi hinta - kaksi eri käsitystä samasta hinnasta.
Näyttää tuon tutkimuksen mukaan siltä että asiakkaat eivät oikein osaa hahmot-
taa enää tuotteiden hintatasoa edes alkeellisimmin - onko tuo tuote kallis vaiko halpa. Onko t-paita joka maksaa 14,90 kallis paita vai onko se ihan edullinen?
Kun tässä on näin käynyt ,vaikka siis tämä euro valuutta on ollut käytössä jo useammankin vuoden, niin tämä vie pohjaa pois yhdeltä perustekijältä toimivasta markkinatilanteesta. Kuluttaja joka ei osaa hahmottaa hintoja oikein luovuttaa yhden tärkeimmän aseensa kaupalle - hintatietoisuuden.
Tuo hintatietoisuuden rapautuminen selittänee omalta osaltaan tuon käsittämättömän eron suoritettujen tutkimusten ja ihmisten mutu- tuntuman välillä toteutuneesta inflaatiosta. Euro ei ole virallisten tutkimusten mukaan näköjään nostanut hintoja kovinkaan merkittävästi - siis ainakaan niissä tuoteryhmissä mitä tutkimuksissa milloinkin on otettu mukaan seurantaan.
Kuitenkin suurinpiirtein jokaisen näppituntuma on se että eläminen on kallistunut ja reilusti euroaikana. Asumiskustannuksissa lienee toteutunut tosiasia olevan se että viimeisen kymmenen vuoden aikana kustannukset ovat nousseet noin 50%, euron piikkiinhän noitakaan nousuja yksiselitteisesti ei voi laittaa. Samana aikana öljyn maailman markkinahinta on noussut reilusta paristakymmenestä taalasta tämän päivän melkein sataan taalaan barrelilta. Siihen mitä öljy maksaa meille on sitten tästä parjatusta eurosta ollut
kuitenkin voittopuolisesti hyötyä kuin haittaa , heikko dollari vs euro on hillinnyt omalta osaltaan öljyn hinnannousupaineita täällä euroalueella. myös sähkön todellinen hinta on tänäpäivänä tietysti jotakin aivan muuta kuin se
oli kymmenen vuotta sitten - tämäkään ei selity eurolla. Tietysti noihin asumiskustannuksiin vaikuttavat sitten eri valinnat sekä myös ajankohta milloin tuon asunnon on hankkinut eli mihin hintaan.
Kuitenkin siis koko tuon kymmenen vuoden aikana mitä tuohon asumiskustannuksien nousuun tulee , on virallinen inflaatiovauhti ollut suurinpiirtein puolta pienempi. Eli ihan kaikkea ei kuitenkaan kerro tuo mitattu inflaatiokaan.
Jos tuo asiakkaan tärkein ase eli hintatietoisuus , käsitys siitä että onko tuote siis halpa - edullinen vaiko peräti kallis , puuttuu ostajan asearsenaalista, on arvoisa asiakas täysin hampaaton markkinavoimien myllerryksessä.
Näyttää siltä että ainakin tuon kuluttajatutkimuksen mukaan euro on siis
ainakin onnistunut rapauttamaan ihmisten hintatietoisuuden. Näin kävi.
Kuitenkin kaikesta huolimatta markkaa ei tuon tutkimuksen mukaan näytetä mitenkään erityisesti kaipailevan takaisin. Selvä enemmistö on omaksunut
oman käsityksensä mukaan euron. Myös suomalaiset euroopan laajuisestikin mitattuna näyttävät ottaneen euron kohtuullisen helposti vastaan - täällä näyttäisi olevan keskimääräistä enemmän populaa joka ei enää ajattele hintoja "vanhan valuutan" kautta käännettynä.
Mistähän tuo sitten kertonee?
Vastaukset 20
Vanhimmat
tehdään tietenkin yleensä aina euroa suosivaksi mutta onhan tosiaasia että tilasto tieteilijät ovat helposti lahjottavissa.
..lasketaan kuuluvaksi maailman vähiten korruptoituneisiin maihin ja erityisesti virkamiehemme saavat kunniamainintoja aivan ylenpalttisesti lahjomattomuudestaan...?
Nomexin puppugeneraattori pyörii ja syytää vanhaa valheellista soopaa.
kuka viitsii edes väittää, ettei raha ym. maasutus kelpais suomalaisillekkin poliitikoille ja päättäjille, isosta pienimpään.kysykää paavoilta mateilta suvilta ja muilta vastaavilta. ei ne sano, mutta naureskelevat suomalaisten naiviudelle.
nomex kertoo siis, että MTK tilaa Pellervon taloudelliselta tutkimuslaitokselta "sopivat" tulokset.
..näitä erilaisia tutkimuksia täällä Suomessa tehdään monen eri laitoksen toimesta ettei oikein jaksa uskoa että kaikki olisivat läpeensä korruptoituneita...
...tämäkin tutkimus mikä silmiini sattui oli ihan kuluttajatutkimuskeskuksen tekemä.
ostovoimaa ja palkkoja pitkän ajan kuluessa. Tuntuu että on täyttä kusetusta koko homma
pitemmältä ajalta
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001458&posting=22000000020834136
..nuo molemmat varsin tarkassa syynissä koko ajan. Useatkin laitokset seurailevat molempia mittareita.
että juuri kauppa ei ymmärrä (ei halua) senttien päälle mitään. Kaikki pikkutavarat ovat hinnoiteltu euroina. Kun esim. erääseen juustoon laitettiin kilohintaan vuoden vaihteessa euro lisään, merkitsi se kahdenkymmenen prosentin korotusta (20%).
monilla muilla tarvikkeilla oli sama juttu. Onko tällä enää mitään pohjaa kustannustason nousuun?
Eläkkeet nousivat melkein kymmenen kertaa vähemmän. Kyllä sentit ovat kauppiailta TÄYSIN unohtuneet.
..perskeles se tuo esiin tuommoisia asioita, minkäs teet? No suurin selvittävä tuloshan tuossa tutkimuksessa oli tosiaankin tuo "yllättävä" havainto tuosta hintatietoisuuden romahtamisesta verrattuna markka-aikaan.
Tutkimuksen tuloksena syntyneet haastattelutulokset antoivatkin myös varsin mielenkiintoisia huomioita, kuten esimerkiksi tuon "pikkuostoksissa" ajatellaan euroina ja "isoissa ostoksissa" käännellään sitten vielä markkoihin. Tuo ei vain oikein selvinnyt että mikähän on se pikku- ja mikä iso-ostos. Toisille pikkuostos on alle 100 euroa , toisille alle 50 euroa jne...
...eli kyllähän tässä täytyy samaa mieltä olla tuon tutkimuksen kanssa - hukassahan se hintakäsitys on täysin euroasiakkaalla jos sitä verrataan markka-asiakkaaseen.
ellei markkaan, onko Sinulle ruplat tutumpia??
Vanhat kauppalaskut todistavat väjäämättömästi eri tuotteiden hintojen nousun, puhuu sitten tämä virallinen propakanta mitä hyvänsä.
Uskotko vielä Mainilan laukauksiin jos satut tietämään mitä ne olivat????????
..otahan rauhallisesti. Eurossa ja etenkin tässä nykyaikaisessa globaalissa taloudessa on hyviäkin puolia. Esimerkiksi korkotaso tuppaa nykytalousmaailmassa LASKEMAAN kun on taantumaa pukkaamassa. Huomauttaisin että "vanhaan hyvään" aikaan tuo samainen korkotaso tuppasi enemmänkin nousemaan talouden epävarmuuden kasvaessa...tästähän sitten pitävät kovasti nämä meidän eurohuumassa velkaantuneet asunnonostajat.
Tokihan ne markkaan verrataan. Tutkimuksessa ei vain tullut selväksi että mikähän se raja mahtoi olla pikku- ja isoissa ostoksissa , joiden toteutuessa nykyinen euron erinomaisen hyvin omaksunut kuluttaja alkaa kääntelemään niitä hintoja vanhaan valuuttaan. Tuossahan on mielenkiintoinen epätasapaino näkyvissä.
Hinnat olisivat nousseet ja tulevat nousemaan on meillä käytössä euro/rupla/taikka sitten se kotoinen markka. Näin se vain on. Lukuisat tutkimukset sekä ihan mitattu inflaatio kuitenkin kertovat karua kieltään että hintatason nousu on pysynyt kohtuullisena vaikka sitä verrataan yleiseen Eurooppalaiseen inflaatioon. Toki sitten on käynyt myös niin että suomalaisen ostovoimapariteetti onkin edelleen euroalueen sekä koko Euroopan alueen heikoimmassa päässä - jossa se muuten onkin pysytellyt huomattavasti pitempään kuin euro on ollut meillä käytössä.
Tokihan Mainilan laukaukset ovat varsin tuttu termi meikäläiselle - sanoisin että aivan läpeensä tuttu. Sehän on se sama manööveri mikä olisi täällä puolella itärajaa jouduttu suorittamaan kesäkuussa 1941 ,tietysti jollakin muulla nimellä, ellei olisi ollut niin uskomattoman hyvä tuuri että velivenäläisellä otti ja petti hermot. Näin saatiinkin hieno "kolmen päivän puolueettomuus" ja sitä kautta oikeutus aloitetulle ja tietysti oikeutetulle hyvitysyssodalle Saksan liittolaisena/aseveljenä...makukysymys kumpaa termiä haluat käyttää. Vai olisikikohan poliittinen kysymys?
piireihin jotka eivät pikkutavaroita osta. Luonnehtisin pikkutavaroihin kuuluviksi tuotteita jotka ennen maksoivat alle euron, siis senttejä.
Nyt kysyisin, että Oletko sattumalla törmännyt tuotteisiin jotka ovat hinnaltaan alle euron. Siitä hinnasta puuttuu silloin se iso ykkönen edestä?? Pikkutavaroiden käyttäjänä tulee niistä valitetavasti kalliita laskuja, kun vähän aikaa hyllyköiden antia koriin nostelee. 100 euroa tulee hyvin nopesti täyteen.
Markka-aikana en olisi osannut kuvitellakkaan sellaista, tosin hintataso on jonkinverran noussut kaikkien tavaroiden osalta.
Konkreettinen esimerkki: pyyheliina koukku ennen 1.20mk nyt 3,99€. Sopiiko sen kolmentoista prosentin sisään minkä virallinen taho ilmoittaa hintojen nousuksi, kysyn nyt sitä Sinulta? Vihje se ei ole se 13%.
..kyllä nyt ihan väärin. Meikäläinenhän nimenomaan pelailee penneillä ja centeillä edelleenkin ja kääntelen mielessäni AIVAN KAIKKI HINNAT edelleenkin markoiksi. Aivan riippumatta siitä onko kysymyksessä alle euron ostos vaiko sitten ostos joka sisältää kokonaisluvun ihan siinä edessä. Eli kuulun tuohon kuluttajatutkimuksen "löytämään" vajaaseen kymmeneen prosenttiin suomalaisia. Ihmettelen vain että meitä ei sitten ole kuitenkaan enempää - minäkin työkseni rahan kanssa puleeraan ja siitä huolimatta käännän hinnat automaattisesti markoiksi ,edelleenkin. Ja sitten tulee tutkimus ja sanoo että yhdeksänkymmentä prosenttia kansasta ei enää markkoihin kääntele muuten kuin "isojen" ostosten ollessa kyseessä. Yllättäväähän tuo on.
Yksi asiahan mitä vähän peräänkuulutin tämän avauksen yhteydessä olikin juuri tuo että mikähän tuo "pikkuostos" ja mikähän tuo "iso-ostos" oikein mahtaa olla...?
Tuo samainen tutkimus esitti myös olettamuksen että ihmisille on ilmaantunut myös ns. nousukauden oireita , eli piittaamattomuutta hinnoista, etenkin taas näiden pikku ostosten yhteydessä. Hintatason hämärtyminen ei siis välttämättä ole vain ja ainoastaan eurosta johtuva seikka. Tosin väittäisin suoralta kädeltä että suurin syy johtuu kyllä tästä euron käyttöön otosta.
"Konkreettinen esimerkki: pyyheliina koukku ennen 1.20mk nyt 3,99€. Sopiiko sen kolmentoista prosentin sisään minkä virallinen taho ilmoittaa hintojen nousuksi, kysyn nyt sitä Sinulta? Vihje se ei ole se 13%."
--älähän nyt meikäläistä syytä noin isoista hinnannousuista. Enhän toki ole niihin pystynyt vaikuttamaan ( en myy pyyheliinan koukkuja ). Virallinen mitattu inflaatio on kuitenkin ja edelleen Suomessa Euroopan matalinta tasoa tällä hetkellä. Markka-aikana tuota inflaatiota mitattiin ihan kaksiosaisella numerolla (kokonaislukuja molemmat) niinkin läheisessä historiassa kuin esim. 80 -luvulla. Eli onhan tuossa tapahtunut valtavaa kehitystä vakaampia hintoja kohti.
Vastaus kysymykseesi ,ja antamasi vihje toimikin ratkaisevana arvoituksen ratkaisemiseksi, ei sovi virallisiin inflaatio lukuihin , kuten ei sovi itsekin alkuperäiseen aloitukseen ottamani asumiskustannukset. Kuten ei sovi myöskään omalla kohdallani eteen tulevat hampaiden kiristelyä aiheuttavat divarien käytettyjen mielenkiintoisten kirjojen hinnatkaan...ennen sain hyviä kirjoja divarista hintaan 1 - 20 FIM kappale - nyttemmin samaiset hyvät kirjat ovat yllättävästi edelleenkin tuon 1 - 20 mutta eivät suinkaan FIM vaan EURO. Että semmosta. Tuokaan ei kuitenkaan kerro että keskimääräinen inflaatio olisi 600%.
Että uskon kyllä kun kerrot näistä pikkuostoksien "hirmuisista" hinnannousuista, olenhan tuon toki itsekin omin silmin nähnyt.
Virallinen inflaatio kuitenkin lasketaan valitsemalla tietynlaisia tuotteita jotka on katsottu vaikuttavan laajalla pohjalla ihmisten elämiseen ja noiden tuotteiden hintojen seurannan pohjalta sitten laskeskellaan KESKIMÄÄRÄINEN INFLAATIO VAUHTI. Eihän sillä tietystikään pysty ihan kaikkien tuotteiden hintoja seuraamaan , vaikka tuotekoria koko ajan kehitelläänkin.
No jokatapauksessa ihmettelen edelleenkin että millähän perusteella suurin osa kansaa on omasta mielestään omaksunut euron käytön niin hyvin kuin näihin tutkimuksiin vastailevat. Kun todelliset tulokset käytännön elämässä puhuvat kuitenkin hieman toisenlaista kieltä.
olemme lähes täysin samoilla linjoilla. Tuo mainitsemasi uutinen hintatietoisuudesta oli mielestäni kääntynyt mediassa muotoon, että nämä henkilöt jotka eivät markoista välitä ovat hintatietoisia. Kuitenkin mielestäni he ovat juuri näitä "tiedottomia".
Itse myös olen seurannut tarkasti hintoja ja olen tallentanut kassalaput jopa vuodelta -95 ompa siellä mielenkiintoisia lukuja: omenat 0,68mk/kg, banaaneja 0,99mk/kg, siinä aluksi.
Elinkustannusideksi on todella keinottelu- indeksi, aikoinaan oli jopa indeksiostoja joilla palkkakehitystä valtion taholta rajoittiin.
Jos joka päivä tai viikottainkin kuluttaja tarvitsisi esim. läkkiämpäreitä rautakankia, käyettyjä autoja jne. niin ne prosentit jotenkin ymmärtäisi. Nyt indeksillä on vain vähän merkitystä todellisten elinkustannusten mittarina. Esim. eläkeläiset lyödään polvilleen ja köyhyyteen indeksin avulla.
..juuri yritin ,ilmeisesti aikamoisen epäselvästi, tuoda esille tuota epäkohtaa mikä näyttää vallitsevan tänä päivänä verrattuna markka-aikaan. Nimenomaan ajatellen tuota hintatietoisuutta taikka hintatietämättömyyttä. Tuohon tuli vastaukset tuosta tehdystä tutkimuksesta.
Asiakkailla näyttää siis olevan hukassa käsitys hintatasosta, puhutaanko kalliista vaiko halvasta hinnasta. Kaikki näyttää sekoittuneen iloisesti keskenään. Isot ja pienet ostokset - mitä ne on? Ei oikein selviä nykykuluttajalle tehdyissä kyselyissä. Eurot ja markat muuttuvat taikka ovat muuttumatta ihmisten mielissä erilaiseksi hintojen sekamelskaksi. Siinähän tuon tutkimuksen tärkein anti taisi olla joka antaakin ainakin joitakin vastauksia näihin mutu-tuntumiin.
Mediassa näyttää kääntyneen monet muutkin tutkimustulokset varsin merkilliseen muotoon. Eipä tuossa auta muu kuin lueskella nuo samat tulokset itse ainakin muutamasta eri tuutista - silloin pääsee jonkinlaiseen käsitykseen mistä loppukädessä oikein oli kyse.
". Nyt indeksillä on vain vähän merkitystä todellisten elinkustannusten mittarina. Esim. eläkeläiset lyödään polvilleen ja köyhyyteen indeksin avulla."
--toisaalta taasen vuokralaisen kannalta ajatellen jonka vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin , niin nythän sielläkin puolella pitäisi vallita kohtuullisen rauhalliset olot. Ei äkkiä kuitenkaan uskoisi kun tuonkin puolen uutisia kuuntelee...
...no otan ja tarjoa virtuaalikaffit Teille Arvoisa vastakeskustelija - päästyämme näköjään yhteisymmärrykseen tärkeimmässä aiheessa. Olkaapa hyvä.
Vaikka yhdessä vaiheessa meinasi herne mennä nenään, toivotan Teille kuitenkin hyvää jatkoa tehtävässänne "hintamittarina". Koska mikään ei ole entisensä on hintojenkin ilmeisesti noustava.
Tulisi edes lunta maahan, mutta sekin taitaa olla turhaa toiveajattelua.
Toivotan Teille hyvää lopputalvea.
..sitä samaa! Eipä tosiaankaan näytä olevan enää edes talven tulo varmaa Suomessa...ennen sentään oli vain kesän tulo epävarmaa nyt näyttää myös talvi olevan vähän "hakusessa" näilläkin leveysasteilla...
Hei... valuuttamme olisi markka. kun euro tuli, kaikki on kalliimpaa kuin markka-aikoina. kauppiaat huijaavat meit.... voi piru.... meneeks rahaa ministereiden taskuihin? vai kauppojen omistajien taskuun? vai minne? mihin rahaa tarvitaan kun hinnat ovat nousseet??? odotan vastausta siihen