Miten surullista! kaikki
Miten halpahintaista sanoa se ääneen.
X
Joka kadunkulma täällä tuttu,
silti olen eksyksissä; annoin tuntee viedä,
mutta se petti, humalan serkku,
jätti yksin.
Miten kiusallista: et ole et läsnä.
X
Lyhtypylväs kukkii
lasiin suljettua aaveääntä.
Nakkikioski hengittää kuin hevonen.
Lumi narisee kengänpohjan alla,
talot ovat pysäköintitaloja, ikkunat mustia
peilejä, hautakivet kiiltäviä,
valontuojat.
X
Unelmissa elämme kaiken etukäten
kun sitten näemme kaiken valheeksi,
emme uskalla kumota sitä
X
Elämä on vuokrahuone;
ainoa omaisuutesi on kirjat hyllyssä..
(1980) Jarkko Laine
Miten halpahintaista sanoa se ääneen.
X
Joka kadunkulma täällä tuttu,
silti olen eksyksissä; annoin tuntee viedä,
mutta se petti, humalan serkku,
jätti yksin.
Miten kiusallista: et ole et läsnä.
X
Lyhtypylväs kukkii
lasiin suljettua aaveääntä.
Nakkikioski hengittää kuin hevonen.
Lumi narisee kengänpohjan alla,
talot ovat pysäköintitaloja, ikkunat mustia
peilejä, hautakivet kiiltäviä,
valontuojat.
X
Unelmissa elämme kaiken etukäten
kun sitten näemme kaiken valheeksi,
emme uskalla kumota sitä
X
Elämä on vuokrahuone;
ainoa omaisuutesi on kirjat hyllyssä..
(1980) Jarkko Laine
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä oon elämäni Minardi-kuski, jolla
ei oo mitään toivoa paremmasta.
Elämä kuin sitä maistelee,
se on komea ja kohtalokas,
pitkä tumma muukalainen nurkkapöydässä,
maistelee viskiään, nainen kukaties,
harsohepenissään, nännit kuin elävä jää.
Elämä, jo sanana romanttinen,
kun sitä maistelee, Robin Hood, tammipuu,
synkkä kahleeton kuin iso joki,
lasiliekit ennen kuolemaa.
Elämä valkoisempi kuin palttina,
mutta myös tumma,ja vaarallinen,
kun sitä maistelee,
Graniitinkappale, jossa on kuin verisuonia,
musta liha ja yrtit,
Elämä kun elät. Varovasti ja tasaten.
Kun sitä maistelee. Se on kukkurapäinen vesi
X
Elämä ja Chaplinin filmit
saavat minut alakuloiseksi.
Ne ovat liiaksi totta,
Niillä on vain yksi loppu.