todellakaan KILPAILLA. Tutkailin parin vuoden takaista hesaria (perjantai, 15. syyskuuta 2000) ja sen autoliikkeiden ilmoitukia hieman tarkemmin. Vertailin näitä 2 vuoden takaisten autojen hintoja samanvuotisiin vastaaviin malleihin.
Seuraavassa muutama esimerkki: (ensin v. 2000 hinta, sitten pyyntihinta 7.7.2003, nettiauto,hs)
MB 220 Dsl aut. vm. -96 h. 195000mk, nyt 150-170tmk
Peugeot 406 2,0 vm. -96 h. 89500mk, nyt 70 000 mk.
Accord 2,0 EX vm. -93 h. 65500, nyt 45-60000 mk
Opel Omega 2,0 GL vm.90 h. 32500, nyt 20-30000 mk.
Kun tosiaan otetaan huomioon että kaksi vuotta sitten hinnoitellut autot olivat kaksi vuotta uudempia kuin nyt, niin eräissä tapauksissa samat mallit ovat vielä kahden vuoden kuluttua ja ns. verouudistuksen jälkeenkin edelleen samoissa hinnoissa tai vähintäänkin suhteessa samoissa hinnoissa, kun otetaan huomioon kahdessa vuodessa tapahtuva hinnan alennus. Tämä on mielenkiintoista sikäli, kun huomioidaan myös mittava ylitarjonta, edellä kyseltiin:
"""sekä lisäksi käytettynä tuodut 40 000 kpl, niin markkinoille tulee ylitarjontaa, eikö ?
Autoliikkeiden pitää hyvittää mielettömästi käytetyistä, jotta saavat uusien ostajat koukkuun.Jos eivät myy halvalla eteenpäin, varasto seisoo....
Viimeisen vuoden aikana on ollut mielettömästi erilaisia ilmaislehtiä ja nettisivustoja joilla myydään käytettyjä - kertoo ylitarjonnasta..."""
Suomessa ei siis autojen hinnoilla tarvitse kilpailla ja hyötymään voi ainoastaan päästä hakemalla kiireesti Saksasta itse käytetty ajoneuvo. Kiirettä täytyy pitää, sillä suomalaiset autoliikkeet hamuavat parhaita päältä senkuin kerkiävät, siitä todistuksena 3 kuukauden odotus rekisteröinnissä. Lisäksi sanomalehdistä saamme lukea, kuinka 'jobbarit' ostaisivat heti "autosi" - käteisellä.
Autoliikkeet toimivat kuten asunnonvälittäjät: he pyrkivät imuroimaan kaiken mahdollisen tarjonnan omille listoilleen. Kun kilpaileva tarjonta ei lähde hinnoilla kilpailemaan, onkin kuluttajan tyytyminen tarjolla olevaan - kalliiseen tarjontaan.
Autokaupalla ja asunnonvälittäjällä on kuitenkin vissi ero: välittäjän EI tarvitse OSTAA asuntoa myydäkseen sen edelleen, autoliikkeet sensijaan JOUTUVAT ostamaan myymänsä tuotteet, ja siten varaston arvo on rasitteena. Autokauppa selviää tästä kuitenkin sillä tavoin, että kuluttajan ajoneuvosta maksamalla verolla tuetaan mahdollisia vaikeuksiin joutuvia autoliikkeitä ja näin ei siis TARVITSE AJAUTUA KILPAILEMAAN HINNNOILLA. Tätä toimintaa kutsutaan kartellisoitumiseksi. Kuluttaja-asiamies ei asiaan puutu, koska mukana on myös valtio.
Asuntokaupassa kuluttajat itse ovat kilpailleet hinnat pilviin, ei tosin omalla rahalla, vaan velkarahalla. Pankkivirkailijan suostuttelu lainanottoon "eikös se NYT kannata, kun rahaa saa 3%:n korolla takavuosien 16%:n sijaan" on toki purrut autokaupassakin ja niin autoveropuljailusta huolimatta kaikkien aikojen kallein suomiauto tuli siis ostettua. Tätä taas kutsutaan vauhtisokeudeksi.
Suomi pursuaa käytettyjä autoja: Autoliikkeet ovat täynnä, romuttamot ovat täposen täynnä, samoin kuin siirtoautojen (romuja) varastot.
Jonkun - todennäköisesti valtion - täyttyy subventoida tätä massiivista ajoneuvovarastointia Suomeen - kuluttajan tappioksi!
Haans
Seuraavassa muutama esimerkki: (ensin v. 2000 hinta, sitten pyyntihinta 7.7.2003, nettiauto,hs)
MB 220 Dsl aut. vm. -96 h. 195000mk, nyt 150-170tmk
Peugeot 406 2,0 vm. -96 h. 89500mk, nyt 70 000 mk.
Accord 2,0 EX vm. -93 h. 65500, nyt 45-60000 mk
Opel Omega 2,0 GL vm.90 h. 32500, nyt 20-30000 mk.
Kun tosiaan otetaan huomioon että kaksi vuotta sitten hinnoitellut autot olivat kaksi vuotta uudempia kuin nyt, niin eräissä tapauksissa samat mallit ovat vielä kahden vuoden kuluttua ja ns. verouudistuksen jälkeenkin edelleen samoissa hinnoissa tai vähintäänkin suhteessa samoissa hinnoissa, kun otetaan huomioon kahdessa vuodessa tapahtuva hinnan alennus. Tämä on mielenkiintoista sikäli, kun huomioidaan myös mittava ylitarjonta, edellä kyseltiin:
"""sekä lisäksi käytettynä tuodut 40 000 kpl, niin markkinoille tulee ylitarjontaa, eikö ?
Autoliikkeiden pitää hyvittää mielettömästi käytetyistä, jotta saavat uusien ostajat koukkuun.Jos eivät myy halvalla eteenpäin, varasto seisoo....
Viimeisen vuoden aikana on ollut mielettömästi erilaisia ilmaislehtiä ja nettisivustoja joilla myydään käytettyjä - kertoo ylitarjonnasta..."""
Suomessa ei siis autojen hinnoilla tarvitse kilpailla ja hyötymään voi ainoastaan päästä hakemalla kiireesti Saksasta itse käytetty ajoneuvo. Kiirettä täytyy pitää, sillä suomalaiset autoliikkeet hamuavat parhaita päältä senkuin kerkiävät, siitä todistuksena 3 kuukauden odotus rekisteröinnissä. Lisäksi sanomalehdistä saamme lukea, kuinka 'jobbarit' ostaisivat heti "autosi" - käteisellä.
Autoliikkeet toimivat kuten asunnonvälittäjät: he pyrkivät imuroimaan kaiken mahdollisen tarjonnan omille listoilleen. Kun kilpaileva tarjonta ei lähde hinnoilla kilpailemaan, onkin kuluttajan tyytyminen tarjolla olevaan - kalliiseen tarjontaan.
Autokaupalla ja asunnonvälittäjällä on kuitenkin vissi ero: välittäjän EI tarvitse OSTAA asuntoa myydäkseen sen edelleen, autoliikkeet sensijaan JOUTUVAT ostamaan myymänsä tuotteet, ja siten varaston arvo on rasitteena. Autokauppa selviää tästä kuitenkin sillä tavoin, että kuluttajan ajoneuvosta maksamalla verolla tuetaan mahdollisia vaikeuksiin joutuvia autoliikkeitä ja näin ei siis TARVITSE AJAUTUA KILPAILEMAAN HINNNOILLA. Tätä toimintaa kutsutaan kartellisoitumiseksi. Kuluttaja-asiamies ei asiaan puutu, koska mukana on myös valtio.
Asuntokaupassa kuluttajat itse ovat kilpailleet hinnat pilviin, ei tosin omalla rahalla, vaan velkarahalla. Pankkivirkailijan suostuttelu lainanottoon "eikös se NYT kannata, kun rahaa saa 3%:n korolla takavuosien 16%:n sijaan" on toki purrut autokaupassakin ja niin autoveropuljailusta huolimatta kaikkien aikojen kallein suomiauto tuli siis ostettua. Tätä taas kutsutaan vauhtisokeudeksi.
Suomi pursuaa käytettyjä autoja: Autoliikkeet ovat täynnä, romuttamot ovat täposen täynnä, samoin kuin siirtoautojen (romuja) varastot.
Jonkun - todennäköisesti valtion - täyttyy subventoida tätä massiivista ajoneuvovarastointia Suomeen - kuluttajan tappioksi!
Haans
Vastaukset 7
Vanhimmat
maksamme me kaupunkilaiset esimerkkinä mm. 'väärinpysäköityjen' keräilyn. Mm. Helsingin Tattarisuo pullistelee tällaisia vanhempia autoja.
Käytännössä kaikkien noiden ajoneuvojen omistus siirtyy kaupungille (=veromaksajille) muutaman kuukauden kuluttua, koska omistaja ei tule lunastamaan ajokkiaan keräilymaksun korkeuden takia. Jotta yksittäinen veronmaksaja ei kuitenkaan pääsisi hyötymään ajoneuvoista (esim. vaikka varaosina), kaupunki myy autot pilkkahintaan vähintään 10-20 kpl erissä, käytännössä purkaamoille.
Keräilykulujen ja 'pilkkahinnan' erotus on sitä yhteiskunnan 'subventiota' kuluttajan tappioksi ja siin näin kaupan "alapääkin" on kartellisoitunut kuluttajan tappioksi!!
Ruotsalaisduunarin ei tarvitse alistua suomalaistyyppiseen kartellikusetukseen!
Esim. Volvo 850 (alle 200000tkm) on ruotsalaisen duunarin ostettavissa noin 4000 eurolla. Tällä rahalla suoraan käyttöön.
Vastaavasta saa suomipoika maksaa 10000-15000 euroa erinäisten kaavakkeiden, virastojen, verojen, ja - odottelun jälkeen!!!
Kiitos kartellikusetuksen!
elintasokuilu virtaa pitkin Tornionjokea!
100-500 metriä erottaa!
Pitkin Tornion jokea. Lähellä on se EU:n vapaakauppa-alue, mutta ei näytä valitettavasti jokea ylittävän.
Jonkunhan tämäkin lisätulonmuodostus on maksettava, varsinkin kun kuukausipalkat ovat
luokkaa 10 000 euroa!!!!!!
Taidat sinä, sielä luukun takana, olla juuri se maksumies ;)
Minusta tuntuu että vähän käytettyjen hinnat ovat nousseet kolmen vuoden takaisesta tasosta, jolloin viimeksi ostin autoa.
Kolme vuotta sitten oli hieman vaikeuksia löytää parin kolmen vuoden ikäistä autoa. Nyt uudehkoja auotoja on liikkeissä pilvin pimein ja hinnat hämmästyttävän korkeita. Vuoden vanha käytetty voi maksaa saman mitä uusi, erona on vain se että käytetyssä on kahdet renkaat (kuluneet), lohkolämmittimet sun muut pakolliset "lisävarusteet" ja tietysti ajettu parikymmentä tuhatta. Siksipä itsekkin ostin uuden auton. Ilmeisesti sen voi vuoden päästä vaihtaa uuteen suunnilleen ilman välirahaa :)
Luulisin että syy on siinä että uusien kauppa lähti vilkastumaan vuoden vaihteessa ja tyypillisen uuden auton ostajan vaihturi on uudehko auto.
Autokauppiaden varastot ovat taatusti kasvaneet huomattavasti viime vuosista, mutta voisikohan verotuksen muuttumisen aiheuttaman laskennallisen varaston arvon alennuksen jotenkin hyödyntää verotuksessa tms. Jotain hämärää tässä tilanteessa on.
kolme viimeistä on merkiltään ja malliltaan sellaisia, joita EI KANNATA tuoda ulkomailta, joten hinta määräytyy ihan Suomen markkinoiden perusteella.