(1Kr 12:31) Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien.
(1Kr 13:1-3) Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
(Mat 25:2-12) Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
(1Kr 13:1-3) Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
(Mat 25:2-12) Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maailma on jotenkin onnettomassa tilassa ja ihmisillä epätoivo, mitä tuleman pitää!
Kaikki uutiset on täynnä ahditavia asioita. Lomautuksia, tehtaiden siirtämistä halvan työvoiman maihin. Terroria ja sotia eripuolilla maailmaa. Ilmaston muutos meille se on ihan myönteinen asia. Mutta aasiaan, amerikaan ja karibian merelle se merkisee hirmumyrskyjä.
Israelin ajaminen yksipuolisesti arabien armoille ei tiedä hyvää kenellekään. Todella vaikea on tilanne. maailmassamme.
Toisaalla Jumala kaikesta huolimatta hallitsee ja tietää kaiken. Jeesushan sanoi, tulemisensa päivinä ihmiset kokevat niinkin suurta ahdistusta ,että kuolevat pelkoihinsa.
Meille kuitenkin Jeesus sanoi: Nostakaa päänne sillä teidän vapautuksenne päivä on tullut.
Luukkaan evankeliumi:
21:25 Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.
2.Korinttolaiskirje:
1:8 Sillä me emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta, jossa me olimme Aasiassa, kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin,