homeenesto roslagin mahonkiin?

jopa Valtti tms. ainakin jonkin aikaa.
Veistäjien tuoreissa hirsissä sinistyminen ja pilkut tulee herkästi käytti sitten mitä ainetta tahansa.

kaadettiin sydäntalvella eikä siinä ollut ravinteita. Sinistyminen ja home eivät olleet ongelmia.
En tunne Roslagia, mutta epäilen sen pohjana olevan jonkin kasviperäisen öljyn. Nuo öljyt ovat valitettavan hyvä kasvualusta homeelle.
Kunnon biosiidi pintaan. Nykyään tahtovat olla vaan Valtit ja muut liian "pehmoisia".
Hirsimökkiä tilattaessa veistämöä voi pyytää käsittelemään hirret SINESTOlla.
Itse tehtävään käsittelyyn suosittelen tehokkaimpia kaupasta löytyviä "myrkkyaineita" suoraan hirrelle ja sitten pintaan jotakin mikä ei ole kasvualusta homeelle. Nämä muodissa olevat EKO sun muut pehmoaineet eivät valitettavasti useimmiten toimi tositilanteessa.
Herr Doktor käyttää menestyksekkäästi itseformuloimia biosiidipitoisia aineita joita ei ole valitettavasti sellaisenaan kuluttajalle kaupan. Ovat ammattikäyttöön, kuten sahoille ja kyllästyslaitoksille tarkoitettuja käyttöluvan vaativia tuotteita.
Eivät ole sinistyneet eivätkä homeet kasva Doktorin itsekäsitellyissä rakenteissa vaikka puu on kasvukaudella kaadettua ja koneellisesti pika-kuivattua.

kostea !
Kunnolla märkä pinta korkeintaan sinistyy muttei homehdu.
Terva siinä sinun aineessasi takaa sen ettei pinta homehdu. Myöskin keitetty pellavaöljy=vernissa on parempi kuin raaka pellavaöljy.
Kommentti "Nykyiset homeenestot sarjassa "maalitehtaan takaportti reklamaatioiden epäämiseen ongelmatilanteissa", varsin toimettomia." pitää paikkansa muttei maalitehtaitten vuoksi vaan sosiaalitantat ja muut viherhörhelöt vaikeuttavat/estävät tehokkaitten biosiidien käytön.

Herr Doktor kirjoitti:

kostea !
Kunnolla märkä pinta korkeintaan sinistyy muttei homehdu.
Terva siinä sinun aineessasi takaa sen ettei pinta homehdu. Myöskin keitetty pellavaöljy=vernissa on parempi kuin raaka pellavaöljy.
Kommentti "Nykyiset homeenestot sarjassa "maalitehtaan takaportti reklamaatioiden epäämiseen ongelmatilanteissa", varsin toimettomia." pitää paikkansa muttei maalitehtaitten vuoksi vaan sosiaalitantat ja muut viherhörhelöt vaikeuttavat/estävät tehokkaitten biosiidien käytön.

Lue lisää

Kylläpä juuri, mutta portaissa myös massiiviset sivusarjat ja alapuolet, jotka vastaavat olosuhteiltaan seinäpintaa, eikä sielläkään homepilkutusta. Myöskää sinistystä ei havaittavissa, ainakaan vielä.

Tehoaineiden puuttumisesta ei kukaan liene syyttänyt maalitehtaita, vaan "tirektiivit" vaativat, että työntekijän niin tehtaassa kuin työmaallakin pitäisi melkein pystyä juomaan käyttämänsä tuotteet ilman haittavaikutuksia ;).

Itse siedän pienet homepilkut omassa 100-vuotiaassa rakennuksessani, joka maalattu kolme vuotta sitten pellavaöljymaalilla (ei homeenestoaineita päällä eikä alla), ongelma hyvin pieni ja jo laantumaan päin. Usein unohdetaan, että rakennuksen paikka ratkaisee paljon homeen ilmestymiseen. Tavallinen kesämökin paikka rannalla, takana nousee mäki, ympärillä paljon puustoa, eikä ilma kierrä, matala perustus, seinälaudoitus yltää lähelle maata yms., niin kyllä on otollinen ilmasto homeitiöille...

Pehku kirjoitti:

Kylläpä juuri, mutta portaissa myös massiiviset sivusarjat ja alapuolet, jotka vastaavat olosuhteiltaan seinäpintaa, eikä sielläkään homepilkutusta. Myöskää sinistystä ei havaittavissa, ainakaan vielä.

Tehoaineiden puuttumisesta ei kukaan liene syyttänyt maalitehtaita, vaan "tirektiivit" vaativat, että työntekijän niin tehtaassa kuin työmaallakin pitäisi melkein pystyä juomaan käyttämänsä tuotteet ilman haittavaikutuksia ;).

Itse siedän pienet homepilkut omassa 100-vuotiaassa rakennuksessani, joka maalattu kolme vuotta sitten pellavaöljymaalilla (ei homeenestoaineita päällä eikä alla), ongelma hyvin pieni ja jo laantumaan päin. Usein unohdetaan, että rakennuksen paikka ratkaisee paljon homeen ilmestymiseen. Tavallinen kesämökin paikka rannalla, takana nousee mäki, ympärillä paljon puustoa, eikä ilma kierrä, matala perustus, seinälaudoitus yltää lähelle maata yms., niin kyllä on otollinen ilmasto homeitiöille...

Lue lisää

paremmin.
Suurin syy home- ja sinistymisongelmiin on kasvukauden aikana kaadettu puu joka on väkisin pikakuivattu.
Useat sahat ja veistämöt käsittelevät tuollaiset puut SINESTOlla juuri tästä syystä kun eivät halua ikävää palautetta.
Kaikki pikkunikkarit eivät käytä suoja-aineita varsinkaan kun käyttö on luvanvaraista ja viranomaisten valvomaa. ei ole lupia.
Mökin paikalla on aina vaikutusta asiaan, mutta ei ne mökinpaikat nykyään eroa niistä entisistä niin suuresti että ero selittyisi sitä kautta.
Oikein kaadettu ja luonnossa hitaasti kuivattu puu on aina parempi sinistymisen suhteen.
Kun puu on ns. ylivuotista, eli se on seissyt pari vuotta kuivumassa on solukko kuollutta ja kuivunutta eikä se enää homehdu eikä sinisty niin herkästi kuin tuollainen pikakäsitelty kasvuaikana kaadettu puu.

Herr Doktor kirjoitti:

paremmin.
Suurin syy home- ja sinistymisongelmiin on kasvukauden aikana kaadettu puu joka on väkisin pikakuivattu.
Useat sahat ja veistämöt käsittelevät tuollaiset puut SINESTOlla juuri tästä syystä kun eivät halua ikävää palautetta.
Kaikki pikkunikkarit eivät käytä suoja-aineita varsinkaan kun käyttö on luvanvaraista ja viranomaisten valvomaa. ei ole lupia.
Mökin paikalla on aina vaikutusta asiaan, mutta ei ne mökinpaikat nykyään eroa niistä entisistä niin suuresti että ero selittyisi sitä kautta.
Oikein kaadettu ja luonnossa hitaasti kuivattu puu on aina parempi sinistymisen suhteen.
Kun puu on ns. ylivuotista, eli se on seissyt pari vuotta kuivumassa on solukko kuollutta ja kuivunutta eikä se enää homehdu eikä sinisty niin herkästi kuin tuollainen pikakäsitelty kasvuaikana kaadettu puu.

Lue lisää

Oikeassa olet puun laadun suhteen. Kuistia varten sahautin massiiviset lankut pienellä sahalla hyvin vanhasta hitaasti kasvaneesta sydänpuuvoittoisesta männystä, ja portaissa käytin solukoltaan sulkeutuvampaa valikoitua kuusta. Mänty sai kuivaa taapelissa kuivassa mutta kylmässä sisätilassa pari vuotta ennen kuistin rakenteiksi muuntumistaan. Ainakaan mäntylankkuja ei käsitelty sahalla millään. Puun laatu on yksi merkittävin syy sinistymiseen/homehtumiseen, ja kaukaa viisas rakentaja varautuu siihen etukäteen, mutta nykyisen kiivaan elämänrytmin/rakentamisen aikana se on monesti mahdotonta. Myöskään ei ole helppoa löytää hyvälaatuista puuta, paras taitaa ikävä kyllä mennä vientiin, sen olen myös puusepänpuita hankkiessa huomannut...

Herr Doktor kirjoitti:

paremmin.
Suurin syy home- ja sinistymisongelmiin on kasvukauden aikana kaadettu puu joka on väkisin pikakuivattu.
Useat sahat ja veistämöt käsittelevät tuollaiset puut SINESTOlla juuri tästä syystä kun eivät halua ikävää palautetta.
Kaikki pikkunikkarit eivät käytä suoja-aineita varsinkaan kun käyttö on luvanvaraista ja viranomaisten valvomaa. ei ole lupia.
Mökin paikalla on aina vaikutusta asiaan, mutta ei ne mökinpaikat nykyään eroa niistä entisistä niin suuresti että ero selittyisi sitä kautta.
Oikein kaadettu ja luonnossa hitaasti kuivattu puu on aina parempi sinistymisen suhteen.
Kun puu on ns. ylivuotista, eli se on seissyt pari vuotta kuivumassa on solukko kuollutta ja kuivunutta eikä se enää homehdu eikä sinisty niin herkästi kuin tuollainen pikakäsitelty kasvuaikana kaadettu puu.

Lue lisää

Sinistymisen syynä on liian tuoreena käytetty tai rakennusaikana kastunut puu, joka ei ole päässyt tuulettumaan tai kuivumaan. Mustahome, joka näkyy pienempinä tai isompina pilkkuina, on sinänsä rakenteille vaaratonta. Sitä tulee hirsiin ajan myötä, vaikka olisivat kuinka hyvin kuivattuja. Terva ja vernissa orgaanisina aineina edesauttavat mustahomeen kasvua - valitettavasti. Itselläni pyöröhirsisauna oli 15 vuotta homeeton terva-tarpätillä käsiteltynä, mutta sen jälkeen mustahome on asettunut taloksi. Ilmaston lämpiämisellä voi olla oma osuutensa ilmiöön.

Jos mustahome on ylitsepääsemätön haitta, täytyy käsittely uusia viiden vuoden välein. Sama pätee liuotinpohjaisiin puunsuojiin, jotka eivät itsessään muodosta homeelle kasvualustaa tervan tavoin - niin kauan kuin seinässä on jäljellä muutakin kuin väripigmenttiä.

Panu "Talotohtori" Kailan neuvohan on, että antaa vaan hirren tummua ilman mitään käsittelyjä, kunhan riittävän pitkillä räystäillä ja oikeaoppisilla sokkeleilla estetään seinien jatkuva kastuminen.

muistaa ne hyvät 60-70 luvun toimivat aineet: Väritöön Ventti piti puun taatusti kirkkahana. Ruskiaa Venttiä oli vaan yhtä sävyä,mutta se oli komian ruskiaa, siitä ei väri parane.Suajakäsittelyä yleensä ruvettihin sanohon "VENTTAAMISEKSI" sen ainehen mukahan,kunei muuta, ainakaan yhtä hyvää kaupoos ollukkaan.

Niis VENTATUUS taloos ja mökiis asutahan erelleenki, eikä kukaan asukas oo kuallu. Ei sinne päinkään. Vointi on erelleen erittäin hyvä. Askel köykäänen,vaikk' ollahan jo lähempänä sataa vuatta ku kuuttakymmentä.

Tottahan ne färit vuosikymmenten saatos aina vähä haalistuu ja pölyyntyy, mutta hirret on kunnos.

Kattoon kun poijat oli tuas hakenu marketista väritööntä peruskyllästettä ja sillä sutiivat uuren kehikon. Olis aivan sama ollu vaik'kolis hakenu prunnista sangoolla vettä ja vetäny sillä. Kyllä se nykyynen kylläste on niin olematoonta . Ei haisekkaan miltään.