sellainen...
olen kahlannut näitä sivuja jo pitkään koska olen itsekkin yksi sellainen. Onneksi mieheni on vakituisissa töissä joten rahallisesti toimeen tulomme on jokseenkin turvattu. yksinäni en todennäköisesti pärjäisi pienellä kansaneläkkeellä mutta miehen säännölliset palkkatulot takaavat meille ettei nälkää päästä näkemään.. ( ja laskutkin tulee jotakuinkin ajallaan maksettua). pienestä pitäen olen oppinut penniä venyttämään mutta monasti on myös käynyt mielessä että entäs jos pitäisi yksin selviytyä..? tänä päivänä noin 10 vuoden yhteiselon turvin en uskalla sellaista enää ajatellakkaan koska pelottaa pelkkä ajattelukin.. pidän kuitenkin itseäni osin jäävinä puhumaan köyhyydestä koska voin osin luottaa mieheni tilipussiin ja näin ollen en ole aivan selkä seinää vasten toisin kun jotkut toiset tällä kanavalla. mutta monista vastoinkäymisistä myös oppineena osaan olla jo pienistäkin asioista iloinen enkä suotta murehdi huomista koska se tulee sieltä jokatapauksessa.. murehdit taikka et..
näin ollen toivotan hyvää alkuvuotta jokaiselle joka näitä lukee ja pientä sosiaalisuuden poikasta niille jotka edelleen kuvittelevat että köyhyys on jotenkin itsestä kiinni... voi olla että joku päivä huomaatte ettei asiat olekkaan aina niin musta valkoisia kun itse kuvittelette..
olen kahlannut näitä sivuja jo pitkään koska olen itsekkin yksi sellainen. Onneksi mieheni on vakituisissa töissä joten rahallisesti toimeen tulomme on jokseenkin turvattu. yksinäni en todennäköisesti pärjäisi pienellä kansaneläkkeellä mutta miehen säännölliset palkkatulot takaavat meille ettei nälkää päästä näkemään.. ( ja laskutkin tulee jotakuinkin ajallaan maksettua). pienestä pitäen olen oppinut penniä venyttämään mutta monasti on myös käynyt mielessä että entäs jos pitäisi yksin selviytyä..? tänä päivänä noin 10 vuoden yhteiselon turvin en uskalla sellaista enää ajatellakkaan koska pelottaa pelkkä ajattelukin.. pidän kuitenkin itseäni osin jäävinä puhumaan köyhyydestä koska voin osin luottaa mieheni tilipussiin ja näin ollen en ole aivan selkä seinää vasten toisin kun jotkut toiset tällä kanavalla. mutta monista vastoinkäymisistä myös oppineena osaan olla jo pienistäkin asioista iloinen enkä suotta murehdi huomista koska se tulee sieltä jokatapauksessa.. murehdit taikka et..
näin ollen toivotan hyvää alkuvuotta jokaiselle joka näitä lukee ja pientä sosiaalisuuden poikasta niille jotka edelleen kuvittelevat että köyhyys on jotenkin itsestä kiinni... voi olla että joku päivä huomaatte ettei asiat olekkaan aina niin musta valkoisia kun itse kuvittelette..
Vastaukset 12
Vanhimmat
On helppo kuitata köyhyys sillä, että "jokainen on oman onnensa seppä" tai "menkää töihin". Sen jälkeen ei tarvitse murehtia enää köyhyyttä, kun on sen asian järkeillyt pois päästään. Suomen köyhät ovat vasta alkua. Kun Itä-Eurooppa on EU:ssa ja rajat auki, niin sieltä alkaa vyöryä Suomeenkin näitä idän köyhiä ja ne eivät käyttäydy yhtä lammasmaisesti kuin Suomen köyhät, jotka tekevät korkeintaan itsemurhan, kun tarpeeksi kyykkyyn lytätään. Idän köyhät vaikka ottavat sen mitä katsovat tarpeelliseksi. Romaniassa 20 miljoonaa romania odottaa, työttömyyskorvaus siellä 20 euroa kuukaudessa.
kokemusta. Tosin kyseessä on lähi-idästä tänne tulleet. Heidän tuhotöitä ja sotkuja joutuu maksamaan jatkuvasti. Heillä on vain oikeuksia, velvollisuuksista eivät ole koskaan edes kuulleet.
Me maksamme heidän leveän elämän. Jos uskallamme kertoa niitten kakaroille mitä Suomen laki sanoo niin se on rasismia. Se, että meitä haukutaan ties millä nimillä ja me joudumme maksamaan heidän tuhotöitä ei ole lain rasismia.
Meillä hyvinvointivaltuon rakentaneilla ei ole enää edes kansalaisoikeuksia. Olemme mitä suurimmassa määrin RASISMIN uhreja. Mikään laki tai taho ei puolusta meitä. Paitsi tietysti hyväosaisia joiden asianajajien kulut maksaa veronmaksajat.
Suomeen olisi saatava sama lainsäändäntö kuin mitä Itävallassa. Töihin voi tulla mutta muuten ei ole mitään asiaa !
Itävallassa on pelkona että Unkarin raja vuotaa ja siten koko Aasia on avoinna !
Olisitpa ehdokkaana vaaleissa, kunnallis- tai valtiolliset, niin mahdollisuuden tullen eukkoni kanssa äänestäisimme sinua.
Emmekä olisi ainoita.
Sanoit pelkistetysti sen mitä monet ajattelevat.
Olemme puolustuskyvyttöniä hiirulaisia.
enää ehdokkaaksi huoli. Olen jo eläkeiässä. Yhdenkään puolueen ohjelmaa en sellaisenaan allekirjoittaisi. Kaikki on niin pahasti kallellaan oikealle että Suomi niminen laiva hörppää jatkuvasti vettä.
Sitoutumattomana voisin vasemman laidan listoille lähteä jos vain huolisivat. Eduskunnassa ei yhden akan kova rääkyminen mitään auta. Käy vielä kuten Vennamolle aikoinaan "kannetaan ulos". Siinä talossa ei maalaisjärjellä ole käyttöä. Se on suorastaan kiellettyä.
Iso kiitos luottamuksesta. Tuli ihan hyvä mieli.
Aivan kuten sanoit, olet jäävä keskustelemaan köyhyydestä. Köyhyys ei todellakaan ole sitä että aina joskus joutuu penniä venyttelemään!
Ei ole penniä jota venytellä! (... ja sama se mikä on valuutan nimi...)
Pienituloinen on ihan eri kun köyhyys.
Mitä opimme tästä? Sen, että minulla saattaakin olla asiat paremmin kun toisella vaikka joskus olen luullut että asiani ovat kertakaikkisen kehnosti. Tekee hyvää lukea jonkun tyytyväisyydestä ja puolison arvostamisesta. Ehkä moni avioero jäisi kokematta jos ihmiset ajattelisivat useammin juuri näin laaja-alaisesti.
Paras oppi on toisten kokemukset. Ei vertailu mitä itsellä toi taisella on tai ei ole. Hyvää kannattaisi viljellä huomattavasti enemmän.
jotka emme halua puolisoa,silloin on selvittävä omilla tuloillaan,mutta ehkä vapaudestaan kannattaa maksaa.
paljon myös sellaisia kirjoittajia joiden puoliso on lähtenyt "paremman" perään. Kaikki ei uskalla kantaa vastuuta edes toisen kanssa.
Me kaikki olemme erilaisia ONNEKSI. Siinä on se elämän rikkaus.
Kyllä nää teidän viisastelut on niin ehtoopuolen kamaa että...
"Paras oppi on toisten kokemukset. Ei vertailu mitä itsellä toi taisella on tai ei ole. Hyvää kannattaisi viljellä huomattavasti enemmän."
Kyllä paras oppi on oma kokemus ja siitä opiksi ottaminen. Sehän vasta vertailua ja sen setvimistä vaatii jos toisten kokemuksista täytyy oppikin ottaa.
Pitäiskös tässä ny itkee vai nauraa kiikkustuolin narinoille! :)
hyvä kirjotus siis oli :) itse myös ikäni olen köyhänä elänyt ja oppinut penniä venyttämään. on käytetty ja käytössä koko ajan sossut ja ruoka-avustukset. välillä on myös tullut pakko ottaa pikavippi ku ei enempää ole voinut venyttää sitä penniä(näissä kerroissa pätee sanonta: tyhjästä on paha nyhjästä. eli ei ole ollut rahaa sentin senttiä ja pakkohan se syödä on). onneksi on olemassa pikavipit!! :) olen myös huomannut että kun ei ole rahaa juurikaan niin sitä on pienestä iloinen ja onnellinen. meillä ei ole mies töissä vaan opiskelee viimeistä vuotta yliopistossa jonka jälkeen toivottavasti ei enää tartte näin köyhänä elellä(siis jos ja kun mies saa töitä). itse olen pienen lapsen kanssa kotosalla ja en mene töihin vaikka se auttaisi taloudellisesti. aina on lapselle kaikki tarpeellinen saatu ja saadaan, ei siis joudu elämään nälässä. tärkeämpää kuin raha on minulle se että voin olla pienen alle vuoden ikäisen lapsen kanssa kotona.
mikään raha ei korvaa sitä kun saa pienen lapsen kanssa olla kotona,ennättäähän sitä töitä tehdä myöhempääkin.