Tätä forumia näytetään pidettävän uskovaisten rienauspalstana, ja ateisteja uskovaisen vihollisena. Vihollinen löytyy kuitenkin lähempää.
Ilman ateisteja ja toisuskoisia ei uskovainen voi selvitä millään päivittäisestä elämästään. Jos jako ystäviin ja vihollisiin loppuisi, joutuisi alkaa tutkiskella oikeasti omaa itseään ja miettimään asioita syvällisesti - se romahduttaisi koko siihenastisen uskomusjärjestelmän. Uskonto on joillekin ihmisille elintärkeä keino olla kiinnittämättä huomiota todellisiin ongelmiin, mihin löytyisi oikeitakin ratkaisuja. Nutta heikko, laiska tai mukavuudenhaluinen ja teeskentelemään tottunut ihminen ei niitä etsi. Ahdistusta on jotenkin hoidettava, ja riippuvuus on keino selvitä joten kuten järjissään. Itseä ei paranneta, vaan yritetään muokata toisia.
Keneen nähden sitä paitsi yhteistä ylemmyyttä tuntisi, kun kaikki olisivat yhtä suurta perhettä? Toisaalta ajatus konsensuksesta on mahdoton: luonnostaan eripuraiset uskovaiset tappelevat ennen kaikkea keskenään uskonoppien tulkinnoista, kun jokainen eriseuralainen ja lahkolainen omasta mielestään oikeammassa kuin muut. Taivas mahtaa olla siis varsinainen helvetti, kun siellä uskovaiset kärventävät toisiaan ja tappelevat oppikysymyksistä kokonaisen ikuisuuden. Ei ihme, ettei ateisti em.taivaaseen tunne mitään vetoa.
Uskovaisena pysymisen edellytys on siis oikeassa olemisen tunne, jolla saadaan kompensoitua deprivaatiota, olipa se taloudellista, henkistä tai yhteiskunnallista laatuaan. Omaa psyykeä pystytään pitämään pystyssä vain, jos on joku vihollinen, jonka rinnalla saa tuntea samanaikaisesti marttyyriutta ja sen sädekehän tuomaa ylemmyydentunnetta. Taustalla lienevät seksuaalisessa kehityksessä tapahtuneet vinoutumat, koska tyydytys saadaan vain sadomasokismista. Pitää olla joko hakkaamassa tai olla hakattavana. Rakkaudesta ei uskovaisia juuri tapaa puhumasta tai tekemästä hyviä tekoja. Raamatun siteeraamista pidetään oman hurskauden ilmentymänä. Uskovaisuuteen liittyy monesti muitakin tunne-elämän häiriöitä, koska kyky empatiaan puuttuu tyystin.
Ilman ateisteja ja toisuskoisia ei uskovainen voi selvitä millään päivittäisestä elämästään. Jos jako ystäviin ja vihollisiin loppuisi, joutuisi alkaa tutkiskella oikeasti omaa itseään ja miettimään asioita syvällisesti - se romahduttaisi koko siihenastisen uskomusjärjestelmän. Uskonto on joillekin ihmisille elintärkeä keino olla kiinnittämättä huomiota todellisiin ongelmiin, mihin löytyisi oikeitakin ratkaisuja. Nutta heikko, laiska tai mukavuudenhaluinen ja teeskentelemään tottunut ihminen ei niitä etsi. Ahdistusta on jotenkin hoidettava, ja riippuvuus on keino selvitä joten kuten järjissään. Itseä ei paranneta, vaan yritetään muokata toisia.
Keneen nähden sitä paitsi yhteistä ylemmyyttä tuntisi, kun kaikki olisivat yhtä suurta perhettä? Toisaalta ajatus konsensuksesta on mahdoton: luonnostaan eripuraiset uskovaiset tappelevat ennen kaikkea keskenään uskonoppien tulkinnoista, kun jokainen eriseuralainen ja lahkolainen omasta mielestään oikeammassa kuin muut. Taivas mahtaa olla siis varsinainen helvetti, kun siellä uskovaiset kärventävät toisiaan ja tappelevat oppikysymyksistä kokonaisen ikuisuuden. Ei ihme, ettei ateisti em.taivaaseen tunne mitään vetoa.
Uskovaisena pysymisen edellytys on siis oikeassa olemisen tunne, jolla saadaan kompensoitua deprivaatiota, olipa se taloudellista, henkistä tai yhteiskunnallista laatuaan. Omaa psyykeä pystytään pitämään pystyssä vain, jos on joku vihollinen, jonka rinnalla saa tuntea samanaikaisesti marttyyriutta ja sen sädekehän tuomaa ylemmyydentunnetta. Taustalla lienevät seksuaalisessa kehityksessä tapahtuneet vinoutumat, koska tyydytys saadaan vain sadomasokismista. Pitää olla joko hakkaamassa tai olla hakattavana. Rakkaudesta ei uskovaisia juuri tapaa puhumasta tai tekemästä hyviä tekoja. Raamatun siteeraamista pidetään oman hurskauden ilmentymänä. Uskovaisuuteen liittyy monesti muitakin tunne-elämän häiriöitä, koska kyky empatiaan puuttuu tyystin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siinä sait ikonoitua nykyuskiksen psykologian ihan nappiin. Ajattelen ihan samoin mutta multa puuttuu tyystin nämä kirjalliset ilmaisukyvyt ja kielioppi ;)))).
Olen vieraillut pitempi aikaisesti useassa lahkossa, ja jokaisessa päivittäin ilkutaan ja naureskellaan toisin uskoville ja lähetetään muut helvettiin. Alle kouluikäinen lapsikin ymmärtää sellaista kuullessaan, että se ei ole kovin älykästä.
kuullut muiden seurakuntien siunaavan ja rukoilevan toisten seurakuntien uskovien puolesta. Joskin joskus evlut srk:n luopiopappi haukkui lehtien palstoilla vapaisiin suntiin kuuluvia.
>>>Olen vieraillut pitempi aikaisesti useassa lahkossa, ja jokaisessa päivittäin ilkutaan ja naureskellaan toisin uskoville ja lähetetään muut helvettiin. Alle kouluikäinen lapsikin ymmärtää sellaista kuullessaan, että se ei ole kovin älykästä.
Niiiiin nappiin kuin voi olla...
Kiitän ja kumarran loistavasta kirjoituksesta!
Itseä ei paranneta, vaan yritetään muokata toisia.>Omaa psyykeä pystytään pitämään pystyssä vain, jos on joku vihollinen, jonka rinnalla saa tuntea samanaikaisesti marttyyriutta ja sen sädekehän tuomaa ylemmyydentunnetta.>Uskovaisuuteen liittyy monesti muitakin tunne-elämän häiriöitä, koska kyky empatiaan puuttuu tyystin.
Yhdyn ajatuksiisi täysin.
Kuten jo huomataan, uskovaisen (1 vastaaja yllä) on otettava tuo joko sinun henk.koht katkeruutena tai muuna hyökkäyksenä itseään/lahkoaan vastaan. Muutoin he eivät kykene asiaa käsittelemään. Se taas kertoo järjen ja mielenterveyden tilasta huolestuttavan paljon.
Kerta kaikkiaan mahtava kirjoitus ja upea ajatusten yhteen punoaminen. Tästä lähtien Kersantti Ärjylä taitaa olla ateismi-palstan virallinen kirjoittaja-ajattelija :o)
Hw
uskovaisilta. Mitäpä ne tuohon voisi sanoa, kun on totta joka sana jonka väsäsit.
allekirjoitan täysin. En väitä tietenkään kaikkia uskovia tuntevani ja on niitä ihan kivoja tälläkin palstalla, mutta moni niistä, jotka tunnen henkilökohtaisesti ovat juuri yks yhteen tuon lauseesi kanssa;
"Uskovaisuuteen liittyy monesti muitakin tunne-elämän häiriöitä, koska kyky empatiaan puuttuu tyystin."
Nenä pystyssä kuljetaan kohti auringonlaskua varmoina omasta taivaspaikasta, eikä mitään väliä moniko jalkoihin rusentuu.
En viitsi taas toistaa sitä litaniaa siskostani, mutta hän ei tietäisi mitä empatia on, ellei olisi sanakirjasta lukenut. Liekö edes vaivautunut sitäkään tekemään.
En ole sisko-tarinaasi kuullut. Kaiken kirjoittamani kerron omasta kokemuksesta ja tiedoista mitä olen vuosien varrella näistä asioista imenyt. Hyvin harva tapaamani uskovainen on täysin tasapainossa. Tasapainoisimpia ja tunne-elämältään terveimpiä ovat pitkälle teologiaa ja filosofiaa opiskelleet. Heiltä puuttuu absoluuttisen totuuden tietäminen, vaan uskaltavat jopa myöntää, etteivät ole varmoja jostakin asiasta tai eivät yksinkertaisesti tiedä. Toisaalta masokismia löytyy varsinkin naispuolisista teologeista, jopa pahoinpitelyyn alistutaan.
Saarnaajat ovat kaikkein tietävimpiä ja varmimpia osoittamaan toisille paikkansa sekä taivaassa että helvetissä. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten tässäkin tapauksessa - moni on entinen rikollinen, alkoholisti, narkkari ja ehdottomasti ainakin sivistymätön ja siten tietämätön kristinuskon peruskysymyksistäkään. Nikea on näille kaikkitietäville lähinnä urheiluasustevalmistaja. Samoilla äänenpainoilla saarnataan kokouksissa runkkaamisen vievän tukankin päästä, kun ennen huudeltiin rivouksia ohikulkijoille. Ne vaikeat kysymykset ohitetaan, mihin ei itsekään osata vastata. Mutta koska saarnaajien uhrit ovat vielä tyhmempiä kuin itse saarnaajat, eivät he vaivaa päätään näillä asioilla.
Mieleeni on noussut joskus kysymys, moniko näistä lahkolaisaarnaajista on vain hyvän bisneksen keksinyt talous- ym.rikollinen. Kun ei rikollisuus ja vilppi elättänyt, niin ruvettiinkin uskovaiseksi. Siten sai jonkinlaisen suojan ja koskemattomuuden ja yhteisön hyväksynnän. Sen suojissa on sitten hyvä alkaa nyhtämään mummoilta rahat pois. Nykyäänhän ei tarvitse muuta kuin että perustaa nettisivuston, johon laittaa tilinumerot ja muutaman höyrähtäneen kirjoituksen, joissa vielä yletön määrä kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Voi tehdä myös pari omakustannevihkosta, johon lainailee toisten pelottelukirjoituksia maailmanlopusta ja synnistä copy-paste-systeemillä. Ja kohtahan jo pääsee ajelemaan uudella Mersulla, joka on ehdoton minimi Herran Työhön. Kaikenlainen arvostelu, kysely ja ihmettely on Jumalaan kohdistuvaa rienausta. Näitä kyseenalaistajia pitää oikeauskoisten välttää.