Auton virittely on nimensä mukaan hyvin arvelluttavaa toimintaa sekä turvallisuusnäkökulmasta, että ekologisesta näkökulmasta. Myös esim. viriteltyjen autojen meluhaitat ovat merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja.
Pitäisi varmaan alkaa ajamaan lakiesitystä, jolla kouluttamattomien virittelijöiden autonhuolto ja -korjaustyöt kiellettäisiin. Esim. sähkötyöt ovat tarkkaan valvottuja töitä, vaikka esim. asunnot ovat hinnaltaan vain 50000 - 300000 euroa. Niissä voi tappaa yleensä vain muutaman ihmisen virheellisten asennusten takia. Taitamattomasti viritellyn auton aiheuttamat aineelliset vahingot voivat olla tiellä todella suuria ja kuolonuhreja voi tulla paljon.
Viriteltyjen autojen pakokaasupäästöt eivät täytä mitään normeja samalla kun autoa työkalunaan tai välttämättömänä tarvevälineenä pitävät joutuvat maksamaan suuren rahan, jotta valtiot pystyvät täyttämään päästösopimukset.
Auton virittelyssä käsitellään paljon luonnolle haitallisia aineita (akkuhappo, jäähdytysneste, öljyt, polttoaineet, jarrunesteet, hydraulinesteet jne.) tiloissa, joissa ei ole mitään välineitä asian hoitamiseksi. Kys. aineita ei normaalisti tarvitse käsitellä kuin aivan murto-osa virittelijöiden käsittelemään verrattuna.
Myös katsastustoimintaa pitäisi kiristää. Jos on syytä epäillä autoa ns. virittelyautoksi pitäsi valvovalla viranomaisella olla oikeus määrätä auto ylimääräiseen katsastukseen ilman konkreettista syytä, jollainen voisi olla esim. normaalista poikeava auton ääni.
Harkita pitäisi myös katsastusjakson lyhentämistä 3 - 4 kuukauteen niillä autoilla, joita on muutettu tyyppikatsastuksen mukaisesta rakenteesta.
Pitäisi varmaan alkaa ajamaan lakiesitystä, jolla kouluttamattomien virittelijöiden autonhuolto ja -korjaustyöt kiellettäisiin. Esim. sähkötyöt ovat tarkkaan valvottuja töitä, vaikka esim. asunnot ovat hinnaltaan vain 50000 - 300000 euroa. Niissä voi tappaa yleensä vain muutaman ihmisen virheellisten asennusten takia. Taitamattomasti viritellyn auton aiheuttamat aineelliset vahingot voivat olla tiellä todella suuria ja kuolonuhreja voi tulla paljon.
Viriteltyjen autojen pakokaasupäästöt eivät täytä mitään normeja samalla kun autoa työkalunaan tai välttämättömänä tarvevälineenä pitävät joutuvat maksamaan suuren rahan, jotta valtiot pystyvät täyttämään päästösopimukset.
Auton virittelyssä käsitellään paljon luonnolle haitallisia aineita (akkuhappo, jäähdytysneste, öljyt, polttoaineet, jarrunesteet, hydraulinesteet jne.) tiloissa, joissa ei ole mitään välineitä asian hoitamiseksi. Kys. aineita ei normaalisti tarvitse käsitellä kuin aivan murto-osa virittelijöiden käsittelemään verrattuna.
Myös katsastustoimintaa pitäisi kiristää. Jos on syytä epäillä autoa ns. virittelyautoksi pitäsi valvovalla viranomaisella olla oikeus määrätä auto ylimääräiseen katsastukseen ilman konkreettista syytä, jollainen voisi olla esim. normaalista poikeava auton ääni.
Harkita pitäisi myös katsastusjakson lyhentämistä 3 - 4 kuukauteen niillä autoilla, joita on muutettu tyyppikatsastuksen mukaisesta rakenteesta.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Huh huh mistä näitä kirjoittelijoita
oikein sikiää.
Ei s.....a mistä näitä nuijia
oikein sikiää.
Onhan ne viritetytkin katsastettava ja täyttäähän ne normit. Katsastuksen kauttahan näitä töitä valvotaan.
Virittelijöitä ei liene kuitenkaan kovin suuri osuus autoilijoista. Ekologisinta olisi hävittää kaikki elämä maapallolta, niin ei tulisi saasteita niin paljon.
Esimerkki: Kumpi on ekologisempi vehje?
-85 Nissan Sunny 1.6, ajettu 250tkm, öljyt vaihdettu kolme kertaa eliniän aikana, syö öljyä 1l/100km ja sininen savuvana seuraa perässä... Jäähdytin vuotaa, mutta mitäs siitä heitetään pari litraa nestettä syylariin aina silloin tällöin. Jarrusylinteritkin hieman vuotavat, mutta mitäs siitäkään, lisätään nestettä kerran viikossa, niin kyllä ne vähän pitää...
VAI
Nissan Sunny -85 1.6, kone uusittu uuteen ruiskumalliseen ja hieman tehokkaampaan 50tkm ajettuun, konehuone siisti kuin sika pienenä, ei rasvatahraakaan missään, jarrut uusittu myöskin uudemmilla isommilla ja pitävämmillä levyillä, levyt takanakin, jarruputket uusittu jne. Moottorinvaihdon yhteydessä myös jäähdytysjärjestelmä uusittu jne.
Kumpi tulisi katsastaa useammin?
Kumpi on turvallisempi liikenteessä, myös muille tiellä liikkujille?
Kummassa on pienemmät pakokaasupäästöt?
Kumpi kuormittaa ympäristöään enemmän?
Auton vuosimallilla tai merkillä ei tässä ole mitään merkitystä, käytännössä sama homma totetutuu oli käytössä euro, japsi tai jenkki...
Vaikea sanoa kumpi on parempi. Se pitäisi mitata. Suomessa on suuri ongelma se, että katsastuksessa ei ole resurssien ja aikapulan takia mahdollista tehdä perusteellisia mittauksia. Esim. pakokaasuista tulisi mitata kaikki haitalliset aineet. Samoin melu tulisi mitata asianomaisin välinein siten, että voitaisiin varmistua siitä, että melu ei ylitä tyyppikatsastuksessa hyväksyttyä ja että auton muut melua vaimentavat rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa.
Nykyisellä lainsäädännöllä ei pitäisi moottorin vaihtaminen olla lainkaan mahdollista koska autot on hyväksytty käyttöön tehtyjen testien perusteella. Erityyppisellä moottorilla (vaikka tarkoitettu samanmerkkiseen autoon) esim. melun äänispektri (taajuusjakauma) saattaa aiheuttaa melurajan ylityksen. Ainakaan auto ei ole sen mukainen jollaisena se on testattu.
Pitääkin kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta miten asia on ohjeistettu katsastuspaikoille. Resurssipulan takia asia on saattanut jäädä huomaamatta viranomaisilta.
Moottorin vaihtaminen ilman teoriatuntemusta saattaa johtaa sopimattomaan moottorin ja voimansiirron yhdistelmään, jolloin kulutus kasvaa, käytettävissä oleva teho huononee vaikka moottori saattaakin olla tehokkaampi, päästöt lisääntyvät ja samoin melu. Joissakin tapauksissa alkuperäisten melusuojien (pohjapanssarit yms.) asentaminen saattaa vaikeutua moottoria vaihdettaessa.
Ja jos moottorin vaihdolla saataisiinkin käytettävissä oleva teho kasvamaan, pitäisi autolla suorittaa kattavat koeajot koulutetun henkilön toimesta auton ajettavuuden arvioimiseksi. Esim. auton painopisteen paikan muuuttuminen voi tehdä autosta arvaamattoman ajettavan kokemattomalle nuorelle.
>Samoin melu tulisi mitata asianomaisin välinein siten, että voitaisiin varmistua siitä, että melu ei ylitä tyyppikatsastuksessa hyväksyttyä
Katsastuksen yhteydessä voidaan myös mitata melu, jos katsastun insinööri sen näkee tarpeelliseksi, tai ainakin melu voidaan määrätä mitattavaksi jos inssi niin vaatii... Melullekin on olemassa omat norminsa...
>Nykyisellä lainsäädännöllä ei pitäisi moottorin vaihtaminen olla lainkaan mahdollista.
Moottorin vaihtamiseen on nykyisin tiukat normit joiden mukaan toimitaan. Ja näiden lisäksi annettavien poikkeuslupien läpimeno on erittäin hankalaa. Eli mitään monsterimoottoreita ei voi suomen lain mukaan mihin tahansa autoon asentaa... Käypäs lakipykälät läpi jos kiinnostaa...
>Moottorin vaihtaminen ilman teoriatuntemusta saattaa johtaa sopimattomaan moottorin ja voimansiirron yhdistelmään, jolloin kulutus kasvaa, käytettävissä oleva teho huononee vaikka moottori saattaakin olla tehokkaampi, päästöt lisääntyvät ja samoin melu
Saattaapa kuitenkin käydä myös niinpäin että vaihdettaessa moottori suurempaan ja tehokkaampaan päästöt pienevät, polttoaineen kulutus laskee ja jopa melu laskee... tiedän tällaisiakin tapauksia... Lisäksi jälleen kerran lainsäädäntö vaatii muuttamaan myös jousituksen vastaamaan vaihdettua tekniikkaa sopivaksi.
Nyt et vastannut tähän tuon esimerkkini mukaisesti, eli vaihdetaan alkuperäisen kaasutin moottorin tilalle uudempi ja nykyaikaisempi ruiskumoottori, joka on kuitenkin samankokoinen kuin alkuperäinen kone. Tehohuippu saavutetaan suurinpiirtein samoilla kierroksilla kuin kaasutinmoottorissakin, mutta vääntöhuippu on alemmilla kierroksilla , jolloin normaalissa liikkeellelähdössä tarvittavat kierrokset laskevat -> pienempi polttoaineenkulutus -> vähäisempi melu... Jos tähän vielä lisätään esim. 4-vaihteisen vaihteiston vaihtaminen 5-vaihteiseksi saavutetaan huomattavia polttoaine ja päästö säästöjä myös maantie nopeuksissa.
>Esim. auton painopisteen paikan muuuttuminen voi tehdä autosta arvaamattoman ajettavan kokemattomalle nuorelle.
Monien nykyisten etuvetoisten autojen painojakauma on jo muutenkin päin sanonko mitä... Lisäksi nämä samat määräykset auton moottorin ym. vaihtamisesta pitävät sisällään myös massan muutoksen, jolloin esim. moottorista tuleva lisämassa täytyy kompensoida jollain siten että painojakauma ei muutu liikaa. Enemmän painojakauma voi muuttua sallituin menetelmin siten että lastataan auto väärin, kuin moottorin / tekniikan vaihdosta syntyvällä muutoksella...
Väärin lastattu perävaunu on koitunut monen kokeneenkin kuskin kohtaloksi, ei vain kokemattoman...
>Samoin melu tulisi mitata asianomaisin välinein siten, että voitaisiin varmistua siitä, että melu ei ylitä tyyppikatsastuksessa hyväksyttyä
Katsastuksen yhteydessä voidaan myös mitata melu, jos katsastun insinööri sen näkee tarpeelliseksi, tai ainakin melu voidaan määrätä mitattavaksi jos inssi niin vaatii... Melullekin on olemassa omat norminsa...
>Nykyisellä lainsäädännöllä ei pitäisi moottorin vaihtaminen olla lainkaan mahdollista.
Moottorin vaihtamiseen on nykyisin tiukat normit joiden mukaan toimitaan. Ja näiden lisäksi annettavien poikkeuslupien läpimeno on erittäin hankalaa. Eli mitään monsterimoottoreita ei voi suomen lain mukaan mihin tahansa autoon asentaa... Käypäs lakipykälät läpi jos kiinnostaa...
>Moottorin vaihtaminen ilman teoriatuntemusta saattaa johtaa sopimattomaan moottorin ja voimansiirron yhdistelmään, jolloin kulutus kasvaa, käytettävissä oleva teho huononee vaikka moottori saattaakin olla tehokkaampi, päästöt lisääntyvät ja samoin melu
Saattaapa kuitenkin käydä myös niinpäin että vaihdettaessa moottori suurempaan ja tehokkaampaan päästöt pienevät, polttoaineen kulutus laskee ja jopa melu laskee... tiedän tällaisiakin tapauksia... Lisäksi jälleen kerran lainsäädäntö vaatii muuttamaan myös jousituksen vastaamaan vaihdettua tekniikkaa sopivaksi.
Nyt et vastannut tähän tuon esimerkkini mukaisesti, eli vaihdetaan alkuperäisen kaasutin moottorin tilalle uudempi ja nykyaikaisempi ruiskumoottori, joka on kuitenkin samankokoinen kuin alkuperäinen kone. Tehohuippu saavutetaan suurinpiirtein samoilla kierroksilla kuin kaasutinmoottorissakin, mutta vääntöhuippu on alemmilla kierroksilla , jolloin normaalissa liikkeellelähdössä tarvittavat kierrokset laskevat -> pienempi polttoaineenkulutus -> vähäisempi melu... Jos tähän vielä lisätään esim. 4-vaihteisen vaihteiston vaihtaminen 5-vaihteiseksi saavutetaan huomattavia polttoaine ja päästö säästöjä myös maantie nopeuksissa.
>Esim. auton painopisteen paikan muuuttuminen voi tehdä autosta arvaamattoman ajettavan kokemattomalle nuorelle.
Monien nykyisten etuvetoisten autojen painojakauma on jo muutenkin päin sanonko mitä... Lisäksi nämä samat määräykset auton moottorin ym. vaihtamisesta pitävät sisällään myös massan muutoksen, jolloin esim. moottorista tuleva lisämassa täytyy kompensoida jollain siten että painojakauma ei muutu liikaa. Enemmän painojakauma voi muuttua sallituin menetelmin siten että lastataan auto väärin, kuin moottorin / tekniikan vaihdosta syntyvällä muutoksella...
Väärin lastattu perävaunu on koitunut monen kokeneenkin kuskin kohtaloksi, ei vain kokemattoman...
Taaskaan ei näytä ensimmäinen kerta toimivan, saas nähdä tuleeko uudestaan kaksi kertaa sama viesti...
" alkuperäisten melusuojien (pohjapanssarit yms.) asentaminen saattaa vaikeutua moottoria vaihdettaessa. "
muhahahahahahahaaaaa....ja minäkin vaihdoin parempi vastusarvoiset akkuhapot, tuli mitattua dynossa, 3hp lisää tehoa. Autoa kevensin pienentämällä öljypohjaa ja vähentämällä öljynmäärää, samoin vaihdoin 98 bensan 95:een, kun se on pienempi (eli kevyempi). Ja taas tuli 10hp lisää dynossa.
Seuraavaksi poistin kaikki äänenvaimentimet, tuulilasin vaihdoin kasvihuonemuoviin. Renkaista vuolin kuviot pois, irrotin ovenkahvat, ikkunaveivit, poistin mittariston, vaihdoin pienemmän koneen ja 2-vaihteisen laatikon. Lisäksi poistin toisen eturenkaan kokonaan ja sen ainokaisen muokkasin keskelle koneen eteen painon minimoimiseksi.
Puskurit vaihdoin uretaanista tehtyihin, vanhat rautaiset heitin kansallispuiston vuorenlaelta järveen. Pohjasta rälläköin pois ne onkohan ne runkopalkit, oli niin julmetun tiukassa ja painavat, mutta auto keveni niistäkin yli 50 kg. Nyt pääsen jo tosikovaa..laitoin tilalle 2/4" lankut ja maalasin nen mustaksi. Katsastusmies totesi että onpahan palkit hyvässä kunnossa.
Lisäksi asensin koneeseen Schwitzerin kuorma-auto ahtimen, tarkoitettu 16-litraiseen koneeseen. Turbo ottaa melko ylhäältä, mutta sitten sitä mennäänkin! Ajattelin asentaa Philipsin hiustenkuivaajan ahtamaan esi-ilmaa turbolle. Bensapumpun vaihdoin Bilteman pentteripumppuun, nyt riittää virtausteho, liki 2000L/tunti.
Lisäksi lukemattomia muita laillisia ja laittomia virejä kiinni, Ikinä en ole katsastuksessa narahtanut ja poliisit karistan perästä jos yrittää pysäyttää.
Hyvää kesänjatkoa kaikille kotituunareille! Paineet korkealle ja pohjapanssarit veke..
>Nykyisellä lainsäädännöllä ei pitäisi moottorin
>vaihtaminen olla lainkaan mahdollista koska
>autot on hyväksytty käyttöön tehtyjen testien
>perusteella.
Nykyisellä lainsäädännöllä auton pitää muutoksen jälkeen vastata rakenteeltaan jotakin autoa, joka on tyyppihyväksytty Suomessa eli siis myös testattu.
>Erityyppisellä moottorilla (vaikka tarkoitettu
>samanmerkkiseen autoon) esim. melun äänispektri
>(taajuusjakauma) saattaa aiheuttaa melurajan
>ylityksen. Ainakaan auto ei ole sen mukainen
>jollaisena se on testattu.
Melun enimmäismäärälle on desibeliraja, joka siis kuvaa äänenpainetta. Taajuudella taas ei ole tekemistä äänenpaineen kanssa, joten älä viitsi harrastaa tuollaista pikkunäppärää insinöörijargonia.
Korkea ääni kyllä yleensä koetaan yhtä voimakasta matalaa ääntä häiritsevämmäksi, mutta yleensä viritetyn moottorin pakoääni on vakiokoneen ääntä matalampi. En usko, että kukaan haluaa ehdoin tahdoin tuottaa korkeaa ininää esimerkiksi asentamalla sorsapilliä pakoputkeen.
>Pitääkin kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta
>miten asia on ohjeistettu katsastuspaikoille.
>Resurssipulan takia asia on saattanut jäädä
>huomaamatta viranomaisilta.
Nii-in, olisi ehkä kannattanut kysyä ensin ja päivitellä vasta sitten. Ei tässä maassa eletä kuin pellossa, päin vastoin. Harvassa ovat ne maat, joissa auton rakentaminen on yhtä rajoitettua.
>Moottorin vaihtaminen ilman teoriatuntemusta
>saattaa johtaa sopimattomaan moottorin ja
>voimansiirron yhdistelmään, jolloin kulutus
>kasvaa, käytettävissä oleva teho huononee
>vaikka moottori saattaakin olla tehokkaampi,
>päästöt lisääntyvät ja samoin melu.
Tiedoksesi, että ei niitä moottoreita ja voimansiirron komponentteja noin vaan napata takapihalta ja yhdistellä oman maun mukaan. Auton täytyy edelleen vastata jotakin tyyppihyväksyttyä mallia, jolloin konstruktion täytyy siis olla testattu.
Moottorin teho kasvaa mutta käytettävissä oleva teho pienenee? Mihin tämän perustat, käytettyjen voimansiirtokomponenttien julmetuilla tehohäviöillä? Hiukan huterasti tuntuu tuo omakin teoriapuolesi olevan hallussa.
>Esim. auton painopisteen paikan muuuttuminen
>voi tehdä autosta arvaamattoman ajettavan
>kokemattomalle nuorelle.
Ei niitä akselipainojakaan saa mielensä mukaan muutella. Ei Suomi ole mikään Villi Länsi.
"Melun enimmäismäärälle on desibeliraja, joka siis kuvaa äänenpainetta. Taajuudella taas ei ole tekemistä äänenpaineen kanssa, joten älä viitsi harrastaa tuollaista pikkunäppärää insinöörijargonia."
Kyllä se on niin, että tietylle moottoriversiolle tarkoitetut äänieristeet saattavat olla täysin kelvottomia toiselle versiolle johtuen juuri erilaisesta palotapahtumasta muutettaessa esim. ahtamaton moottori ahdetuksi (äänispektri muuttuu). Toista moottoria katsastettaessa autoon katsastusmiehen tulisikin vaatia luotettava selvitys kys. moottorille tarkoitetuista äänieristeistä.
"Moottorin teho kasvaa mutta käytettävissä oleva teho pienenee? Mihin tämän perustat, käytettyjen voimansiirtokomponenttien julmetuilla tehohäviöillä? Hiukan huterasti tuntuu tuo omakin teoriapuolesi olevan hallussa"
Kyllä se on niin, että käyettävissä oleva teho saattaa laskea virittelyssä. Moottorin ominaiskäyrissä (teho, vääntö, PA-kulutus ...) parhaat optimiarvot saatetaan saavuttaa hyvin kapealla kierroslukualueella. Jos voimansiirrossa mikään vaihde ei osu "hyvälle" alueelle käytettävissä oleva teho saattaa todellakin laskea, mikä samalla merkinnee polttoainekulutuksen nousua, samoin päästöjen nousua. Katsastettaessa toista moottoria autoon pitäisi katsastusasemilla olla resursseja tehdä kaikki tarvittavat mittaukset esim. laillisen päästötason varmistamiseksi.
Edellä kerrottu tehohukka näkyy usein liikenteesä kun nuoriso kisailee viritellyillä autoilla liikennevaloissa tavallisten autojen kanssa. Kovaääninen nuorisoauto saavuttaa viritellyn huipputehonsa niin korkealla ja kapealla kierroslukualueella, että tavallisen perheenäidin kuljettama perheauto on jo kaukana kun viritelty auto vasta alkaa saavuttaa tehoaluettaan. Joissakin tapauksissa voimansiirron välitykset ovat sellaisia, että moottorin tehoaluetta ei voi teoriassa saavuttaa lainkaan tien päällä. Dynamometrissä kyllä voidaan mitata suuria tehoja.
Kapeaan tehoalueeseen sisältyy myös joukko vaaroja. Taitamattoman kuskin ohjaamana auto voi käyttäytyä erittäin vaarallisella tavalla. Ensin moottori tuntuu tuskaisen tehottomalta ja yllättäen pyörä alkaakin suuren tehon alueella sutia ja auton hallinta menetetään. Tämäkin on seikka joka tulisi katsastuksessa varmistaa.
"Nyt et vastannut tähän tuon esimerkkini mukaisesti, eli vaihdetaan alkuperäisen kaasutin moottorin tilalle uudempi ja nykyaikaisempi ruiskumoottori, joka on kuitenkin samankokoinen kuin alkuperäinen kone. Tehohuippu saavutetaan suurinpiirtein samoilla kierroksilla kuin kaasutinmoottorissakin, mutta vääntöhuippu on alemmilla kierroksilla "
Ymmärrän kyllä, että moderni ruiskutusjärjestelmä saattaa antaa lisää vääntöä matalille kierroksille, mutta vääntöhuippu ei välttämättä ole matalalla. Viritettäessä autoa, joudumme hyväksymään, että ominaisväännöllä (eli vääntöä / iskutilavuuslitra) on käytännön maksimi, ellemme ahda konetta. Koska viritettäessä halutaan parempi suorituskyky, joudumme nostamaan huipputehon kierroslukua korkeammalle, useimmiten myös nostaen vääntökäyrää korkeille kierroksille painottaen. Radikaali nokka-akseli viekin sitten matalien kierrosten vääntöä ja taloudellisuutta pois.
Toki tuota Sunnyä voitaisiin virittää siten, että ei lähdettäisi koskemaan moottorin suorituskykyyn, mutta kuka oikeasti sijoittaa moottorin ehostukseen uudemman auton verran, jos ei se sekunnin kymmenysosaakaan paranna kiihtyvyyttä.
Vaikka tekstistäni saattaisi tehdä johtopäätöksiä, niin ei... minä en vastusta -85 Sunnyille tehtäviä moottorinvaihtoja tai kattavan laatuisia moottoriremontteja. Ne ovat lähinnä hyvästä, erityisesti, jos auton muu kuntokin päivitetään uutta vastaavaksi tai paremmaksi (eli vähintään korjataan ruostevauriot, ja vaihdetaan uudet jouset ja iskunvaimentimet)..
>Kyllä se on niin, että tietylle
>moottoriversiolle tarkoitetut äänieristeet
>saattavat olla täysin kelvottomia toiselle
>versiolle johtuen juuri erilaisesta
>palotapahtumasta muutettaessa esim. ahtamaton
>moottori ahdetuksi (äänispektri muuttuu).
>Toista moottoria katsastettaessa autoon
>katsastusmiehen tulisikin vaatia luotettava
>selvitys kys. moottorille tarkoitetuista
>äänieristeistä.
Ei nyt tekemällä tehdä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista. Äänenpainetta valvotaan ja se voidaan myös tarvittaessa mitata, on samantekevää minkälaisilla äänieristeillä mölyt saadaan pidettyä säädetyssä rajoissa.
Mikäs siinä ahdetun moottorin palotapahtumassa on niin erilaista vapaasti hönkivään myllyyn verrattuna? Täytös paranee, vaan eipä siitä sen kummempaa ääntä kuulu. Ahdetun koneen saa tietty väärällä säädöllä nakuttamaan, josta sentään kuuluu hento äänikin, mutta nakuttava kone ei jää pitkään rasittamaan kenenkään kuuloelimiä. Turboahdin itse asiassa vaimentaa pakoääniä, enkä koskaan ole kuullut turbon ujelluksen rikkovan kenenkään tärykalvoja. Jälkiasennetusta "remmiahtimesta" kyllä kuuluu tietynlainen vieno ujellus, mutta tuollaisen ahtimen sisältäviä pelejäkään ei Suomessa riitä kiusaksi asti. Kiitos lainsäädännön.
>Jos voimansiirrossa mikään vaihde ei
>osu "hyvälle" alueelle käytettävissä oleva teho
>saattaa todellakin laskea, mikä samalla
>merkinnee polttoainekulutuksen nousua, samoin
>päästöjen nousua.
Höpöhöpöhöpö. Jos voimansiirron häviöt pysyvät ennallaan, tuottaa suurempitehoinen moottori aivan varmasti myös suuremman tehon vetäville pyörille. Moottorin ominaisuuksiin sopimattomasti välitetty vaihteisto/perä voi kyllä aiheuttaa sen, että kiihtyvyys jää jossain ääritapauksessa pienempitehoisella moottorilla varustettua vastaavaa autoa huonommaksi. Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä, että tehokkaammalla moottorilla varustetussa autossa on käytettävissä enemmän tehoa, vaikkakin sitten pienemmällä kierrosalueella eli lyhyemmän aikaa.
>Katsastettaessa toista moottoria autoon pitäisi
>katsastusasemilla olla resursseja tehdä kaikki
>tarvittavat mittaukset esim. laillisen
>päästötason varmistamiseksi.
Et sitten ole koskaan käynyt katsastuttamassa autoa? Kyllä ne käryt siellä mitataan, tosin vain vähäpäästöisiltä autoilta myös korkeammilla kierroksilla. Ei-vähäpäästöisten autojen määrä kuitenkin laskee koko ajan, laskisi nopeamminkin jos autoverotusta järkeistettäisiin.
Päästöjen mittaaminen kaikissa ajotilanteissa vaatisi joka konttorille jarrupenkin, ja varmaan itsekin ymmärrät sen olevan taloudellinen mahdottomuus. Itse en myöskään usko tuollaisella saavutettavan vastaavaa hyötyä, varsinaisesti viallisista autoista saadaan suurin osa kyllä karsittua nykymenetelmilläkin.
>Edellä kerrottu tehohukka näkyy usein
>liikenteesä kun nuoriso kisailee viritellyillä
>autoilla liikennevaloissa tavallisten autojen
>kanssa. Kovaääninen nuorisoauto saavuttaa
>viritellyn huipputehonsa niin korkealla ja
>kapealla kierroslukualueella, että tavallisen
>perheenäidin kuljettama perheauto on jo kaukana
>kun viritelty auto vasta alkaa saavuttaa
>tehoaluettaan.
Ja taas höpöhöpöhöpö. Wannabe-sport-örinäputkilla varustettujen nuorisoautojen moottoreiden ominaisuudet eivät yleensä juuri vakiosta eroa, ja miksi eroaisivatkaan jos "virittäminen" on tehty vaihtamalla ilmanputsari ja pakoputkiston takapönttö?
Mainitsemasi kapea tehoalue esiintyy lähinnä erittäin korkeaviritteisillä tai (yleisemmin?) taitamattomasti viritetyillä vapaastihengittävillä moottoreilla ja huomattavan (lue: liian) suurella turbolla varustetuilla moottoreilla. Näitäkin vehkeitä on liikenteessä erittäin vähän ja voisi olettaa, että niiden omistajat osaavat myös hyödyntää moottorin ominaisuudet. Kyseisten häristimien rakentaminen vaatii nimittäin sen verran paljon aikaa, rahaa ja paneutumista, että kuskitkaan eivät yleensä ole enää ihan poikasia.
>Joissakin tapauksissa voimansiirron välitykset
>ovat sellaisia, että moottorin tehoaluetta ei
>voi teoriassa saavuttaa lainkaan tien päällä.
>Dynamometrissä kyllä voidaan mitata suuria
>tehoja.
Höpöhöpöhöpö. Suurimmalla vaihteella ei ehkä ylletä parhaan tehon alueelle, mutta aika lailla pitkäksi saa olla laatikko välitetty jos sinne ei ylletä ykköselläkään...
>Kapeaan tehoalueeseen sisältyy myös joukko
>vaaroja. Taitamattoman kuskin ohjaamana auto
>voi käyttäytyä erittäin vaarallisella tavalla.
>Ensin moottori tuntuu tuskaisen tehottomalta ja
>yllättäen pyörä alkaakin suuren tehon alueella
>sutia ja auton hallinta menetetään. Tämäkin on
>seikka joka tulisi katsastuksessa varmistaa.
Ks. kommenttini "oikeasti" viritettyjen autojen omistajista ja rakentajista.
Tässä se taas nähdään. Täydellinen tietämättömyys antaa syvimmän rintaäänen puhua. Eikä nämä kaverit edes huomaa miten niitä kusetetaan mennen tullen. Ei muuta kuin tukka putkella ja laput silmillä soitellen sotaan. Oppi tulee sitten joskus kantapään kautta.
"Kyllä se on niin, että käyettävissä oleva teho saattaa laskea virittelyssä. Moottorin ominaiskäyrissä (teho, vääntö, PA-kulutus ...) parhaat optimiarvot saatetaan saavuttaa hyvin kapealla kierroslukualueella."
Optimi saavutetaan aina hyvin pienemmä alueella. Optimi, kun tarkoittaa PARASTA arvoa, eikä hyvää. Suurin teho on esim. yksittäinen kierrosluku, mutta 90% tuosta tehosta voidaan saavuttaa parin tuhannen kierroksen haarukassa (tosin viritetyssä pelissä teho ilmenee aika piikkimäisenä, ja korkeilla kierroksilla).
Jos ei saivarrella sanan
'optimi' merkitystä, niin epäilen silti, että onko PA-kulutuksessa tiukkoja rajoja, kuten onko väännössäkään (ja tehohan johdetaan väännöstä ja kierrosluvusta). Nykykoneiden huippuvääntökin ilmoitetaan usein kierroslukujen alueeksi (esim. 2100...3000), koska vääntö on hyvin laakea ja vääntöhuipun, ja väännön muualla tuolla alueella, ero on korkeintaan muutaman prosentin.
"Jos voimansiirrossa mikään vaihde ei osu "hyvälle" alueelle käytettävissä oleva teho saattaa todellakin laskea, mikä samalla merkinnee polttoainekulutuksen nousua, samoin päästöjen nousua."
Tarkoitatko nyt optimikiihdytysta 0 -> 100 saavuttamiseksi, vai sitä, että tyypillisimmillä ajonopeuksilla (mm. 50 km/h ja 80 km/h) löydetään sopiva vaihde kaikkiin tyypillisiin ajotilanteisiin?
Kysynkin vain, että miksi viritetty kone pärjäisi huonommin kuin virittämätön? Ne välitykset eivät ole suunniteltu Suomen nopeuksille ja nopeusrajoituksille, vaan voivat olla esim. autobaanoille ajateltuja.
"Edellä kerrottu tehohukka näkyy usein liikenteesä kun nuoriso kisailee viritellyillä autoilla liikennevaloissa tavallisten autojen kanssa. Kovaääninen nuorisoauto saavuttaa viritellyn huipputehonsa niin korkealla ja kapealla kierroslukualueella, että tavallisen perheenäidin kuljettama perheauto on jo kaukana kun viritelty auto vasta alkaa saavuttaa tehoaluettaan."
Teiniauto on usein 3...10 desiä pienemmällä koneella. Vanhat japanilaisautot ovat muutenkin kierroskoneita, oli niitä viritetty tai sitten ei. Se hernekeittopurkki pakoputken päässä ei tee Cherrystä viritettyä.
"Taitamattoman kuskin ohjaamana auto voi käyttäytyä erittäin vaarallisella tavalla. Ensin moottori tuntuu tuskaisen tehottomalta ja yllättäen pyörä alkaakin suuren tehon alueella sutia ja auton hallinta menetetään."
Minkä asteisesta virityksestä nyt oikein puhut? Ei perusviritetty (ei top-fuel) auto paljoa sutimaan lähde millään kierroksilla, kun nopeutta on niin paljon, että auton hallinta olisi menetettävissä kohtalokkain seurauksin, eikä ainakaan varoittamatta... jos auton saa sutimaan 50 km/h nopeudessa, niin kyllä se on YRITTÄMÄLLÄ aikaansaatu: kytkin pohjaan, oikea vaihde, kierrokset tappiin, kytkin dumpataan, ja mahdollisesti käännytään vielä yhtä aikaa, että toisella vetävällä pyörällä olisi mahdollisimman vähän massaa. Ei täsmää oikein ideaan "mottorista, joka yllättäen saa hirveän tehopotkun ja odottamatta pistää renkaat sutimaan, aiheuttaen hallinnan lähtemisen". Kumi palaa, kun teinit lähtee liikkeelle. Nopeuden ollessa esim 0...20 km/h, ei juurikaan ole merkitystä vaikka auto lähtisi tumpusta ja päätyisi lyhtypylvääseen.
Oletan, että vittuilusi oli minulle suunnattu. Kerrohan hyvä kollega missä kohdassa menin vikaan, tarkistan kyllä mielelläni kantojani.
Eli mikä olikaan antisi tälle keskustelulle?
Sinäkö whiic se oletkin tämän tekstin takana! Enpä olisi uskonut että sinä kirjoittelet tällaisia, paremmin sinut tunnen tuolta eräästä toisesta forumista...
Mutta asiaan...
Usein viritetäessä känee kuitenkin niin että vääntö kasvaa koko kierroslukurekisterin läpi, vaikka suurimman väännön huippu nousisikin korkeammille kierroksille. Siis jos puhutaan tällaisesta normaalista virittelystä, mitä suurin osa "tuning" ym. kaverista tekee. Kovin moni "tavallisen" auton virittäjä ei lähde vaihtamaan nokka-akselia tai muita moottorin sisuskaluja -99 Primeraansa... Vaihdettaessa pakoputkistoa, ilmansuodatinta tai lastutettaessa autoa nousee vääntö yleensä koko kierrosrekisterissä. Toista sitten on esim, jenkkipuolella kun haetaan tehoja kovanostoisilla nokilla, alukansilla, tuplapumpuilla jne. mutta mikä on näiden autojen ajosuorite vuodessa? Lisäksi isoissa bensakoneissa vääntöä kyllä piisaa pienilläkin kierroksilla vaikka se alkuperäisestä vähenisikin. Sama systeemi pätee myös ahtamiseen, yleisestä luullosta poiketen jos turbottaminen tehdään kunnolla ja oikein antaa se myös tuhdin annoksen lisävääntöä alarekisteriin ja taas päästään taloudellisempaan suuntaan arkiajossa, tiedät kyllä tämänkin! Ja tiedät kyllä hyvinkin myös suomen lainsäädännön tekniikan muutosten suhteen! Entistä enemmän ihmettelen miksi tällaisen aiheen olet aloittanut! Tiedät kyllä itsekin sen että tuon esimerkin mukaisen sunnyn moottorivaihdon yhteydessä ei suomen lakien puitteisssa jää varaa ekstra virittämiseen, koska ruisku koneessa on jo muutenkin lähelle sitä 20% lisätehoa... Joten vääntökäyrä pysyy koko kierrosrekisterin kaasarikoneen yläpuolella...
Omaa identiteettiäni en nyt tämän tarkemmin paljasta. Ihmettelen vain edelleenkin miten sinä whiic sorruit tällaiseen aiheeseen... Ainakin minä sain siis sen kuvan että sinä olet aloittanut tämän keskustelun, toivottavasti sain väärän kuvan...
"Omaa identiteettiäni en nyt tämän tarkemmin paljasta. Ihmettelen vain edelleenkin miten sinä whiic sorruit tällaiseen aiheeseen..."
Nyt haukut kyllä väärää puuta. Minä en ole Ihmettelijä, enkä yhdy hänen mielipiteisiinsä laisinkaan. Kunhan vaan totesin, että kyllä viritettäessä tyypillisesti tehot nousee, ja sanoisin, että tyypillisesti myös ne kierrokset, jolla paras teho saavutetaan. Se taas, että käytetäänkö niitä, on eri asia. Minä en lähde kukkahattusetien linjalle moralisoimaan virittelijöitä harvalukuisten kaahareiden takia... tai onhan kaahareitakin suunnilleen saman verran, kuin virittelijöitä, ne kaaharit vain ovat monesti ERI henkilöitä - he ajavat esim. vakioviritteisillä Volvoilla.
Emme voi tuomita kaikkia virittelijöitä parin typeryksen takia, vielä vähemmän, jos ne typerykset ovat usein ei-virittelijöitä.
Minulla ei ole mitään virittämistä vastaan (ellei lähdetä tuhoamaan museoautoja). Tehon löytyminen ei välttämättä johda tehon käyttämiseen ja tehon käyttäminen ei välttämättä johda vaaratilanteeseen.
"Kovin moni "tavallisen" auton virittäjä ei lähde vaihtamaan nokka-akselia tai muita moottorin sisuskaluja -99 Primeraansa... Vaihdettaessa pakoputkistoa, ilmansuodatinta tai lastutettaessa autoa nousee vääntö yleensä koko kierrosrekisterissä."
Kyllä vääntö mainitussa tapauksessa nousee kautta linjan, mutta merkityksellisemmäksi ilman oton ja vapaaksi päästämisen vastukset käyvät, kun ilman virtaus kasvaa, eli suuremmilla kierroksilla.
"Toista sitten on esim, jenkkipuolella kun haetaan tehoja kovanostoisilla nokilla, alukansilla, tuplapumpuilla jne. mutta mikä on näiden autojen ajosuorite vuodessa?"
Ajosuorite on vähäinen, mutta en rajoittaisi jenkkipeleihin. Triumph-kerhon kesäajossa oli kiva vekkuli: 1500 kuutioon porattu Herald kahdella Weberillä ja kireällä nokalla. Herää kuulemma vasta 3000:ssa (kun vakion vääntöHUIPPUkin on alle tuon), mutta tehoa sitten vastaavasti 90 hummaa ja huippunopeutta noin 170. Alkaa kuulemma seilata siinä nopeudessa. Se uskon. 130 tullut kokeiltua vakiokoneella (1147cc), ja se riittää minulle. Heraldistahan on se 1296cc mottikin, mikä salli poraamisen 20% lisää eli karvan päälle 1500cc. Tosin 948cc (erilaisia kaasutinvaihtoehtoja), 1147cc (yksi Solex-kaasutin), 1296cc (yksi Zenith-Strömberg) ja tuo viriporattu 1500cc ovat kaikki samaan lohkoon sopivia tilavuuksia. Aikasen paljon ollut laajentamisen varaa tuossa alkuperäisessä moottorissa. Pakko tosin tuossa 1500cc:ssä olla pitkä perä, 4.11 on nimittäin niin lyhyt, että työntötangoilla oleva kone kiertäisi sillä 7000. Ei mahtaisi pysyä kasassa... Täytyy kyllä tunnustaa, että sen koneen rakentanut on ollut aika hard core -virittäjä...
PROVOVIESTI. IHMETTELIJÄ SAA SEKSUAALISTA TYYDYTYSTÄ KUN AUTOTOHTORIT INNOSTUU PÄTEMÄÄN.
Tollaset päästöhommat on täyttä paskaa...
Auton virittelystä johtuvat ympäristöhaitat on todella pieniä. Lähes yhtä naurettavaa kuin tervankäytön kielto EU:n toimesta.
Okei ihmettelijä, lopetetaan kaikki autolla ajelut, tupakoiminen (tervaa), ei roskata ollenkaan, ei pieretä enään. Paitsi ihmettelijä saa ajaa sillä Volkswagen Golf Variant 1.4 comfort mallilla kauppaan ostamaan vaippoja itselleen. Ja onneksi olet asentanut siihen alitehoiseen hitlerinpenikseen 7 kattia peräkkäin..
Esimerkki: Kumpi on ekologisempi vehje?
-85 Nissan Sunny 1.6, ajettu 250tkm, öljyt vaihdettu kolme kertaa eliniän aikana, syö öljyä 1l/100km ja sininen savuvana seuraa perässä... Jäähdytin vuotaa, mutta mitäs siitä heitetään pari litraa nestettä syylariin aina silloin tällöin. Jarrusylinteritkin hieman vuotavat, mutta mitäs siitäkään, lisätään nestettä kerran viikossa, niin kyllä ne vähän pitää...
VAI
Nissan Sunny -85 1.6, kone uusittu uuteen ruiskumalliseen ja hieman tehokkaampaan 50tkm ajettuun, konehuone siisti kuin sika pienenä, ei rasvatahraakaan missään, jarrut uusittu myöskin uudemmilla isommilla ja pitävämmillä levyillä, levyt takanakin, jarruputket uusittu jne. Moottorinvaihdon yhteydessä myös jäähdytysjärjestelmä uusittu jne.
Kumpi tulisi katsastaa useammin?
Kumpi on turvallisempi liikenteessä, myös muille tiellä liikkujille?
Kummassa on pienemmät pakokaasupäästöt?
Kumpi kuormittaa ympäristöään enemmän?
Auton vuosimallilla tai merkillä ei tässä ole mitään merkitystä, käytännössä sama homma totetutuu oli käytössä euro, japsi tai jenkki...
Jos tämä tulee toiseen kertaan niin ei mahra enää mitään, eka yritys tuntui kuitenkin epäonnistuvan...
just joo, akkuhapollahan niitä autoja viritetään juu, mitäs jos sullekin vähän juottais sellasta niin tulis vähän järkeä siihen kaaliin...
jos ei asiasta tiedä mitään ni voi pitää ajatuksensa omana tietonaan!
mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm
...
666
niitä taas, joka ei itse osaa yhtään mitään ja luulee tietävänsä autoista kaiken. Viritteliöitä on varmasti melko vähän. Ja että ylipäätään pystyy virittämään autoa täytyy niistä tietää aikapaljon. En nyt tarkoita mitään teinituning ilmanputsarin vaihtajia, vaan niitä jotka pistää auton kattilan päreiksi ja virittää sitä.
Mitä päästöihin tulee täytyy viritetyissä autoissa pyrkiä samaan kuin auton valmistajatkin, eli polttoaineen polttamiseen mahdollisimman puhtaasti, jolloin saavutetaan paras teho ja pienemmät polttoaine kulut ja päästöt.
(Sähköjä asentaneena voin sanoa että sähkötöissä ei tarvitse tietää kuin perusasiat ja nopudattaa niitä.)
Sitähän mä tarkoitin ..."ei tarvitse tietää kuin perusasiat ja noudattaa niitä".
Autonkin kohdalla perusasioiden kohdalla opiskelu kestää päätoimisesti tehtynä 4 - 7 vuotta jotta voi sanoa hallitsevansa asian.
Ja pelkkä oppi ei riitä. Tarvitaan laboratoriot ja tutkimusvälineet mihin tänä päivänä yltävät vain muutamat suurimmat autonvalmistajat.
Omissa autotalleissa voidaan tutkia korkeintaan sitä, mistä kohtaa pokoputki pitää katkaista jotta saadaan suuri ääni.
Miksi muuten virittely alkaa pakoputken poistamisella ja siihen se kait usein jääkin ?
Sinä tarkoitat siis niitä teinituningpakoputkenpäänkiristysruuvinkääntäjiä.
Jotkut tosiaan pitävät auton räpeltämistä virittämisenä. Minä kun luulin että puhutaan ihan oikeasta virittämisestä.
Ei siinä nyt ihan laboratoreja vaadita. Aika monesta paikasta löytyy testipenkit missä kone voidaan säätää. Nykyaikaisia ruiskubokseja saadaan läppärillä säädettyä todella tarkasti.
Viritettyjen autojen pitää myös täyttää katsastus pykälät. Päästöistä vielä sen verran että katsastukseen vaaditaan -92 jälkeen tehtyihin autoihin VTT:n pakokaasuanalyysi virittämisen jälkeen. Kun autoon laitetaan esim. turbo, täytyy kyseessä olla täysin asiasta mitään tietämätön jos päästöt eivät vähene.
Kun puhutaan moottorin virittämisestä mainitsemasi 4-7 vuotta ei riitä kyllä mihinkään.
Pakoputki pellet ovat kyllä muutenkin varallista tavaraa tienpäällä, että hyvä vaan kun on kovat äänet, huomaa ajoissa väistää.
http://www.nettilinja.fi/~kkaapeli/amis/amis5000.mpg
kaikki tuunaajat vois kattoa linkin ja miettiä hetken siellä itsensä kanssa,jos se vaan onnistuu
???
Toimi
!!!
tehkää jotain!
Alperäisen viestin on lukemut tähän mennessä
n. 1000 henkilöä ja vain muutama on kommentoinut tekstiä. Kommentoijat ovat ilmeisesti ihan oikeasti uskoneet asiaansa vaivaamatta lainkaan päätään sillä, että asioilla voi olla toisetkin puolensa.
Sekä maantie-, että kaupunkiliikenteessä ovat omat hyvin näkyvät ryhmänsä joko nopeuden, tai äänen yms. seikkojen johdosta.
Koska alkuperäistä tekstiä on luettu n. 1000 kertaa ja tekstiini erittäin kriittisesti suhtautuneita vastaajia on alle 10 voisi tulkita, että näitä teiden sankareita on alle 1 % auton kanssa tekemisissä olevista. Siis melko pieni, mutta selkeästi näkyvä ja tuntuva joukko.
Viimeaikoina on ollut paljon nuorten vakavia liikenneonnettomuuksia aivan järjettömien ajosuoritteiden johdosta.
Yhteiskunnan tulisikin valvoa ja opastaa nuoria enemmän liikenneasioissa. Väitän, että ne nuoret, jotka ovat yliaktiivisen innokkaita auton virittäjiä myöskin käyttävät autoa sen mukaisesti ja näkyvät onnettomuustilastoissa. Mitä muuta tehon ihannointi voisi aiheuttaa kuin tehon käyttöä suurin nopeuksin.
Ja teille 99 %, jotka ette ole kommentoineet mitään, sanoisin: Vaikka elämme auton ja autoilun luvatussa maassa, ei ole epäisänmaallista puolustaa nuoriemme ja kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta sekä viihtyisää hiljaista elinympäristöä. Ei kai kukaan tosissaan väitä, että 18 vuotias nuori, joka elämäntehtävänään virittelee autoansa, ei muka olisi merkittävä riskiryhmä liikenteessä.
"Väitän, että ne nuoret, jotka ovat yliaktiivisen innokkaita auton virittäjiä myöskin käyttävät autoa sen mukaisesti ja näkyvät onnettomuustilastoissa."
Suomi on jo hyvin tiukkaa linjaa autojen muuttamista rajoittamassa. Onko mielestäsi oikein, että jonkin ikävän lieveilmiön takia tulisi jo ennestäänkin tiukkoja säädöksiä tiukentaa entisestään? Sitäpaitsi ne amisviritetyt autot eivät ole lainkaan sen tehokkaampia kuin vakiotkaan - se tehonlisäys on korkeintaan korvien välissä, ja auttaako siihen katsastustoiminnan tiukentaminen?
Tavallinen autoilija saa jo nyt kärsiä kaahareista ja rattijuopoista hidastetöyssyjen ja alakanttiin mitoitettujen nopeusrajoitusten muodossa (nopeusrajoituksilla, kun pyritään pitämään liikennevirran KESKINOPEUS turvallisessa, eli se ei riitä, että nopeusrajoitusta noudattamalla ajaa turvallisesti). Ja korinvaihto-Mersujen takia autoa ei saa korjata yli prosenttirajojen.
Eli kaikki, jotka ovat hiljaa, ovat samaa mieltä kanssasi? Jotenkin tulee mieleeni eräs nimimerkki, joka aikanaan esitti saman argumentin "keskustellessaan" kovasti kammoamastaan ajovalojen käyttöpakosta.
Liikennekäyttäytymisestä teet hiukan raskaita yleistyksiä. Kaasupolkimessa on muitakin kuin ne kaksi ääriasentoa, monet nuoretkin ovat huomanneet tämän. Jos ostat kotiin isomman, tehokkaamman matkaradion, tokihan myös kuuntelet sitä kovemmalla kuin vanhaa?
ghi
yyy
...
sun hommata itselles elämä, niin ei tarvis ajatella tyhmyyksiä ja puuttua sellaiseen mistä et tiedä mitään.
Jos pidät nuorten auto pelleilyä virittämisenä et kyllä tiedä virittämisestä mitään. Se on lähempänä auton särkemistä kuin virittämista. Ei nykyajan nuoriso edes osaa tehdä autoilleen mitään muuta kuin liimata pyykkilautoja takakonttiin ja juoda kaljaa yms.
Mainitsit autojen myrkyllisistä nesteistä. No kuinkahan monella tee se itse miehellä on litkujen käsittely hallinnassa, vaikka he vaan korjaavat autojaan.
Väite että viritettyjen autojen päästöt ei täytä mitään normeja on täyttä paskaa. Kysyppäs katsastuskonttorilta mitä vaaditaan kun laitetaan uudehkoon autoon turbo jälkeen päin.
Sanonta "paljon meteliä tyhjästä" pitää kyllä monen auton kohdalla paikkaansa, mutta ei niistä autoista hevosvoimia löydy.