Mitä kieltä tässä puhutaan?

eli ei flaamia. Toki hyvin samankaltaisethan nuo on.

se on... kirjoitti:

eli ei flaamia. Toki hyvin samankaltaisethan nuo on.

flaami hollannista edes yhtä paljon kuin suomenruotsi ruotsinruotsista?

Näin sanoo flaamista ja hollannista Wikipedia:

"Flaamin kielellä (holl. De Vlaamse taal) tarkoitetaan nykyisen kielitieteellisen käsityksen mukaan lähinnä Belgian pohjoisosassa, Flanderissa puhuttavaa hollannin kielen murretta.

Aiemmin flaami on tarkoittanut ”Belgian hollantia”, Belgiassa puhuttuja hollannin kielen murteita kokonaisuutena, ja monet ymmärtävät sanan edelleen näin. Sanan uudempi määritelmä on todellisten murrerajojen kannalta mielekkäämpi. Joka tapauksessa kaikki flaamiksi kutsutut murteet ovat kielitieteelliseltä kannalta hollannin kielen murteita.

Flaami ei ole virallisena kielenä missään. Belgian viralliset kielet ovat hollanti (Nederlands, néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa."

tuo kirjoitti:

flaami hollannista edes yhtä paljon kuin suomenruotsi ruotsinruotsista?

Näin sanoo flaamista ja hollannista Wikipedia:

"Flaamin kielellä (holl. De Vlaamse taal) tarkoitetaan nykyisen kielitieteellisen käsityksen mukaan lähinnä Belgian pohjoisosassa, Flanderissa puhuttavaa hollannin kielen murretta.

Aiemmin flaami on tarkoittanut ”Belgian hollantia”, Belgiassa puhuttuja hollannin kielen murteita kokonaisuutena, ja monet ymmärtävät sanan edelleen näin. Sanan uudempi määritelmä on todellisten murrerajojen kannalta mielekkäämpi. Joka tapauksessa kaikki flaamiksi kutsutut murteet ovat kielitieteelliseltä kannalta hollannin kielen murteita.

Flaami ei ole virallisena kielenä missään. Belgian viralliset kielet ovat hollanti (Nederlands, néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa."

Lähes kaksi kolmasosaa sveitsiläisistä puhuu äidinkielenään saksaa (saks. Deutsch) – tai kun puhumisesta puhutaan, niin paremminkin sveitsinsaksaa (Schwüzerdütsch).

Kun meikäsuomalainen koettaa tulla koulusaksallaan toimeen saksankielisessä Sveitsissä, menee homma kaksijakoiseksi. Paikallisten keskinäisestä sanailusta menee suurin osa harakoille, mutta kun samat (koulutetut) ihmiset ilmaisevat itseään meikäsuomalaiselle, on kieli huoliteltua kirjasaksaa (”Hochdeutsch”) ja artikulointi melkeinpä selkeämpää kuin monella saksalaisella.

Voisiko olettaa, että ”de Vlaamse taal” poikkeaa Alankomaissa puhutusta hollannista melkoisesti, mutta Flanderin väki osaa käyttää virallisemmissa yhteyksissä ”ehtaa hollantia”.

tuo kirjoitti:

flaami hollannista edes yhtä paljon kuin suomenruotsi ruotsinruotsista?

Näin sanoo flaamista ja hollannista Wikipedia:

"Flaamin kielellä (holl. De Vlaamse taal) tarkoitetaan nykyisen kielitieteellisen käsityksen mukaan lähinnä Belgian pohjoisosassa, Flanderissa puhuttavaa hollannin kielen murretta.

Aiemmin flaami on tarkoittanut ”Belgian hollantia”, Belgiassa puhuttuja hollannin kielen murteita kokonaisuutena, ja monet ymmärtävät sanan edelleen näin. Sanan uudempi määritelmä on todellisten murrerajojen kannalta mielekkäämpi. Joka tapauksessa kaikki flaamiksi kutsutut murteet ovat kielitieteelliseltä kannalta hollannin kielen murteita.

Flaami ei ole virallisena kielenä missään. Belgian viralliset kielet ovat hollanti (Nederlands, néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa."

voi aina luottaa!!! Siis kyllä paikalliset varmasti erottaa noi kaksi toisistaan ja ohjelmassa puhutaan hollantia, minkäs teet ?!?!?! Ei tuosta nyt kannata hirveetä riitaa pystyyn laittaa.

meikäsuomalainen kirjoitti:

Lähes kaksi kolmasosaa sveitsiläisistä puhuu äidinkielenään saksaa (saks. Deutsch) – tai kun puhumisesta puhutaan, niin paremminkin sveitsinsaksaa (Schwüzerdütsch).

Kun meikäsuomalainen koettaa tulla koulusaksallaan toimeen saksankielisessä Sveitsissä, menee homma kaksijakoiseksi. Paikallisten keskinäisestä sanailusta menee suurin osa harakoille, mutta kun samat (koulutetut) ihmiset ilmaisevat itseään meikäsuomalaiselle, on kieli huoliteltua kirjasaksaa (”Hochdeutsch”) ja artikulointi melkeinpä selkeämpää kuin monella saksalaisella.

Voisiko olettaa, että ”de Vlaamse taal” poikkeaa Alankomaissa puhutusta hollannista melkoisesti, mutta Flanderin väki osaa käyttää virallisemmissa yhteyksissä ”ehtaa hollantia”.

... kuin sveitsinsaksan kanssa. Belgian "flaamin" sisäiset murre-erot ovat jopa suuurempia kuin "flaamin" ja hollannin, miten sitä nyt katsookin. Murreraja kulkee mutkitellen enemmän itä-länsi-suunnassa molemmissa maissa. Siis kun tarkastellaan Hollantia ja Flanderia yhtenäisenä kielialueena.