Kuinka hyvä ruotsissa pitäisi olla, jotta pääsisi lukemaan filologiaa? Riittääkö, jos kirjoituksista saisi M? (Kirjoitan siis vasta tänä keväänä.)
Lukion aikana olen saanut kursseista yleensä ysejä. Kirjoittaminen sujuu paremmin kuin puhuminen.
Kuinkakohan vaikea pääsykoe mahtaa olla? Onko luku urakka ihan mahdoton?
Olisin kiitollinen, jos joku osaisi vastata kysymyksiini tai voisi kertoa omista kokemuksistaan ruotsalaisen filologian parissa.
Ruotsalainen filologia
neuvoja kaipaava
9
1360
Vastaukset
- neuvoja kaipaava
Unohdin mainita, että luen keskipitkää eli B ruotsia, ja Helsingin yliopistoon lähinnä ajattelin hakea.
- abi 07
Mut tänä keväänä aion :) Ku itellä oli ylppärit niin kirjotin ruotsin etukäteen syksyllä, joten siit on ihan liikaa aikaa ku sitä oon viimeks opiskellu :D Mut luotan siihen et saan ne mun "taidot" elvytettyä...E tuli kirjotuksista, keskipitkä ruotsi. Ainakaan turkuun on "vain" yksi pääsykoekirja, mut lisäks tietty kielioppi. Iiiih, tahdon opiskelemaan!
- ättestupa
Ättestupa är ett brant stup där åldringar under nordisk forntid skall ha kastat sig, eller blivit kastade, mot sin död. Enligt myten gjordes detta då den äldre blivit oförmögen att försörja sig själv eller bidra till arbetet på gården. Trots att det finns många platser utpekade i Norden som sägs ha tjänat som ättestupor, anses det inte längre troligt att de faktiskt har funnits och använts, utan snarare är det en seglivad myt. En variant av myten är "ätteklubban", som alltså skulle ha varit en speciell klubba som använts för att slå ihjäl generation efter generation av åldringar.
Ättestupan nämns i flera äldre källor, exempelvis Prokopios i sin beskrivning av herulerna från 500-talet. Solinus skriver om de lyckliga hyperboréerna vid nordpolen där det är dag i ett halvår från vårdagjämningen till höstdagjämning och beskriver klimatet som så hälsosamt att människorna där inte dör utan kastar sig från en ättestupa i havet.[1] I Sverige blev ättestupan nyupptäckt på 1600-talet i och med att den gamla isländska sagan Götreks och Rolfs saga översattes till svenska och gavs ut. Adolf Noreen (1854-1925), professor vid Uppsala universitet påbörjade ifrågasättandet av myten,[2] och det är numera accepterat bland forskare att ättestupan aldrig funnits.[3]
Begreppet ättestupa har ofta använts i politiska sammanhang för att understryka hur illa det kan bli med ett bristfälligt socialt skyddsnät, speciellt för pensionärer.
I Keillers Park i Göteborg finns en höjd som kallas Ättestupan.
I Åby utanför Norrköping finns det en del av byn som heter Ättetorp, och i skogen bredvid finns en höjd som kallas Ättestupan- Wikipeedia
Varmaan suomenkielinen versio aiheesta auttaa paljon kääntämisessä:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Ättestupa
- jos aiot opex
- SveaPörri
Heippa!
Voin kertoa sinulle omia kokemuksiani ruotsin opiskelusta. Pääsin itse opiskelemaan ruotsia tampereen yliopistoon viime syksynä (meillä tampereella pohjoimaisen filologian nimike on pohjoismaiset kielet)Olen siis nyt pian vuoden opiskellut ruotsia ja tykkään kovasti.
Ei tarvitse olla L:n tasoinen opiskelija, että pääsee lukemaan ruotsia. Itse luin pitkän ruotsin ja kirjoitin siitä E:n mutta suurimmalla osalla on lyhyt ruotsi (ainakin minun kanssa yhtä aikaa aloittaneista) Luulisin että M on ihan hyvä suoritus ja ainakin tampereella pääsyyn vaikutti pääsykokeessa pääsykoekirja (språkets enhet och mångfald) josta vaadittiin melko pikkutarkkaa osaamista. Pääsykoekirja siis kannattaa lukea läpi enemmän kuin kerran (mikä oli ihan mukava juttu sillä mielestäni kirja oli kiinnostava)
Urakka ei siis todellakaan ole mikään mahdoton, kunhan hallitset suhteellisen hyvin ruotsin kieliopin (lukiotasoinen osaaminen siis riittää) ja luet mahdollisen pääsykoekirjan huolella. Itseäni jännitti aikoinani kovasti tuo pääsykoe ja olo sen jälkeen oli suorastaan masentunut kun tuntui että enhän millään voi päästä! Mutta minä sitä nyt opiskelen joten ei ole mahdotonta :)
Mut lycka till, ja kysy jos tulee vielä kysymyksiä mieleen. Vastaan mielelläni.- alkup. kirjoittaja
Aluksi pitää sanoa, että kirjoitin sulle jo pitkän viestin, mutta yhtäkkiä kone sekosi ja viesti katosi. Tässäpä uusi.
Kysymyksiä olisi seuraavanlaisia:
1. Onko teillä opetus ruotsiksi kuten Hki:n pohjoismaisessa filologiassa, jonne haluaisin hakea? Mietin vain pärjäämistäni, koska suullinen puoli ei koskaan ole ollut vahvimpiani, aikamoista takeltelua... Kielioppi sen sijaan sujuu suhteellisen hyvin ja aineistakin olen saanut 85-90/99 sekä kuunteluista yleensä vähän päälle 80/90. Niin, miltä sinusta ruotsiksi opetus on tuntunut?
2. Onko paljon esitelmiä tai muita esiintymistä vaativia tehtäviä? Panikoin nimittäin kaikenlaisia esiintymisiä, oli kyseessä kieli mikä tahansa. Jos et itse ole tällainen, niin varmaan tiedät niitä, jotka ovat valmistelleet kaiken hyvin etukäteen, mutta varsinaisessa tilanteessa sekoavat sanoissaan. Näyttävätkö he sinusta kuitenkin selviytyvän tehtävistä?
3. Mitä muita kieliä opiskelet ruotsin ohella? Onhan kyseessä kuitenkin pohjoismainen filologia. Voisinko minä halutessani lukea saksaa sivuaineena, vaikka se ei pohjoismaisiin kieliin kuulukaan?
4. Mihin ammattiin olet suuntautumassa? Kai on muitakin vaihtoehtoja kuin opettaja? En varmaan ikinä jaksaisi paimentaa sellaisia oppilaita, joita koulussa näkee ;) Kaikkia ei kuitenkaan kiinnosta koko aine pätkän vertaa.
TUSEN TACK, jos jaksat vastata.
Olen toki selaillut yliopistojen sivuja, mutta jo opiskelemassa olevien vastauksista saa parhaimman kuvan, millaista opiskelu oikeasti on.
P.S Toki joku muukin kuin Sveapörri saa mielellään vastata kysymyksiini. - sveapörri taas
alkup. kirjoittaja kirjoitti:
Aluksi pitää sanoa, että kirjoitin sulle jo pitkän viestin, mutta yhtäkkiä kone sekosi ja viesti katosi. Tässäpä uusi.
Kysymyksiä olisi seuraavanlaisia:
1. Onko teillä opetus ruotsiksi kuten Hki:n pohjoismaisessa filologiassa, jonne haluaisin hakea? Mietin vain pärjäämistäni, koska suullinen puoli ei koskaan ole ollut vahvimpiani, aikamoista takeltelua... Kielioppi sen sijaan sujuu suhteellisen hyvin ja aineistakin olen saanut 85-90/99 sekä kuunteluista yleensä vähän päälle 80/90. Niin, miltä sinusta ruotsiksi opetus on tuntunut?
2. Onko paljon esitelmiä tai muita esiintymistä vaativia tehtäviä? Panikoin nimittäin kaikenlaisia esiintymisiä, oli kyseessä kieli mikä tahansa. Jos et itse ole tällainen, niin varmaan tiedät niitä, jotka ovat valmistelleet kaiken hyvin etukäteen, mutta varsinaisessa tilanteessa sekoavat sanoissaan. Näyttävätkö he sinusta kuitenkin selviytyvän tehtävistä?
3. Mitä muita kieliä opiskelet ruotsin ohella? Onhan kyseessä kuitenkin pohjoismainen filologia. Voisinko minä halutessani lukea saksaa sivuaineena, vaikka se ei pohjoismaisiin kieliin kuulukaan?
4. Mihin ammattiin olet suuntautumassa? Kai on muitakin vaihtoehtoja kuin opettaja? En varmaan ikinä jaksaisi paimentaa sellaisia oppilaita, joita koulussa näkee ;) Kaikkia ei kuitenkaan kiinnosta koko aine pätkän vertaa.
TUSEN TACK, jos jaksat vastata.
Olen toki selaillut yliopistojen sivuja, mutta jo opiskelemassa olevien vastauksista saa parhaimman kuvan, millaista opiskelu oikeasti on.
P.S Toki joku muukin kuin Sveapörri saa mielellään vastata kysymyksiini.1. Opetus on pääsääntöisesti ruotsiksi, mutta meillä on myös ihan suomalaisia lehtoreita jotka saattavat välillä selventää suomeksi, mutta on siihen oppii tosi äkkiä että opetus on ruotsiksi, joten sitä on ihan turha pelätä. Ei suullinen kielitaito ollut minunkaan vahvoja puoliani. Tosi hyvin sulla tuntuu menevän noi kielioppiasiat ja kuuntelu eli hyvältähän toi näyttää et luulisin et kyllä sieltä E/L on ihan mahdollinen myös! Ja ruotsinopetus on ollut odotusteni mukaista. Aina olen pitänyt ruotsista ja siihen syvempi perehtyminen on ollut antoisaa. Pienryhmissä toimitaan paljon joten läheisesti oppii tuntemaan sekä lehtorit että muut opiskelijat.
2. Esiintymistä vaativia tehtäviä ei mielestäni ole paljon ollut, yksin minun ei ole vielä tarvinnut esiintyä laisinkaan. Pääasiassa esseetehtäviä tehdään kirjallisesti ym muita pienempiä harjoituksia. Myös jotain ryhmäesitelmiä on ollut ja tietysti suullisessa kielitaidossa joutuu suunsa avaamaan :) Mutta se porukka käy sulle kyllä niin tutuksi, että niiden edessä ei tule jännitys mieleenkään. Kaikki ovat mielestäni selvinneet hyvin esiintymistehtävistä.
3.Siis pohjmaisiin kieliin kuuluu norjan ja tanskan alkeet, mikä oli hauskaa :) ja sivuaineeksi aion hakea englantia.. lisäksi aion ottaa mm. hallintotiedettä. Se että sinulla no ruotsi pääaineena ei sido sinua mitenkään vain pohjoismaisiin kieliin vaan esim. saksa on todella hyvä sivuainevalinta. Lisäksi voit ottaa kaikenlaista muutakin minkä ei tarvi millään lailla liittyä kieliin.
4. Tiedän tunteen tuosta opettajan työstä enkä itsekään aio opettajaksi suuntautua. Vaikka filologit eivät kääntäjän linjaa käy, tekevät ne kuitenkin hyvin paljon kääntäjän ja tulkin töitä. Lisäksi jos ottaa kaupallisia aineita sivuaineeksi (kuten minä) voi valmistua vaikka minkälaisiin erilaisiin tehtäviin julkisen ja yksityisen puolen yrityksiin. Vaikka nyt esimerkkinä nokialle :) kielet on suuri etu monella alalla. Suoraan ruotsin lukeminen ei siis valmista mihinkään (paitsi jos opettajaksi aikoo niin linja on selkeä) mutta voit yhdistää ruotsin ihan mikä sinusta tuntuu kiinnostavalta ja katsoa mihin sillä pääsisi.
Toivottavasti tuossa tuli jotain avustavaa :) - ....
sveapörri taas kirjoitti:
1. Opetus on pääsääntöisesti ruotsiksi, mutta meillä on myös ihan suomalaisia lehtoreita jotka saattavat välillä selventää suomeksi, mutta on siihen oppii tosi äkkiä että opetus on ruotsiksi, joten sitä on ihan turha pelätä. Ei suullinen kielitaito ollut minunkaan vahvoja puoliani. Tosi hyvin sulla tuntuu menevän noi kielioppiasiat ja kuuntelu eli hyvältähän toi näyttää et luulisin et kyllä sieltä E/L on ihan mahdollinen myös! Ja ruotsinopetus on ollut odotusteni mukaista. Aina olen pitänyt ruotsista ja siihen syvempi perehtyminen on ollut antoisaa. Pienryhmissä toimitaan paljon joten läheisesti oppii tuntemaan sekä lehtorit että muut opiskelijat.
2. Esiintymistä vaativia tehtäviä ei mielestäni ole paljon ollut, yksin minun ei ole vielä tarvinnut esiintyä laisinkaan. Pääasiassa esseetehtäviä tehdään kirjallisesti ym muita pienempiä harjoituksia. Myös jotain ryhmäesitelmiä on ollut ja tietysti suullisessa kielitaidossa joutuu suunsa avaamaan :) Mutta se porukka käy sulle kyllä niin tutuksi, että niiden edessä ei tule jännitys mieleenkään. Kaikki ovat mielestäni selvinneet hyvin esiintymistehtävistä.
3.Siis pohjmaisiin kieliin kuuluu norjan ja tanskan alkeet, mikä oli hauskaa :) ja sivuaineeksi aion hakea englantia.. lisäksi aion ottaa mm. hallintotiedettä. Se että sinulla no ruotsi pääaineena ei sido sinua mitenkään vain pohjoismaisiin kieliin vaan esim. saksa on todella hyvä sivuainevalinta. Lisäksi voit ottaa kaikenlaista muutakin minkä ei tarvi millään lailla liittyä kieliin.
4. Tiedän tunteen tuosta opettajan työstä enkä itsekään aio opettajaksi suuntautua. Vaikka filologit eivät kääntäjän linjaa käy, tekevät ne kuitenkin hyvin paljon kääntäjän ja tulkin töitä. Lisäksi jos ottaa kaupallisia aineita sivuaineeksi (kuten minä) voi valmistua vaikka minkälaisiin erilaisiin tehtäviin julkisen ja yksityisen puolen yrityksiin. Vaikka nyt esimerkkinä nokialle :) kielet on suuri etu monella alalla. Suoraan ruotsin lukeminen ei siis valmista mihinkään (paitsi jos opettajaksi aikoo niin linja on selkeä) mutta voit yhdistää ruotsin ihan mikä sinusta tuntuu kiinnostavalta ja katsoa mihin sillä pääsisi.
Toivottavasti tuossa tuli jotain avustavaa :)KIITÄN JA KUMARRAN vielä nopeasta ja asiallisesta vastauksestasi. On mukavaa lukea jonkun "hengenheimolaisen" kirjoituksia. Tulevaisuuden sunnitelmani ovat muutenkin olleet aika epäselviä, mutta ruotsin suuntaan alan kallistua.
Menestystä opiskeluun!! Nokialla nähdään! ;)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.434809- 632663
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.2711776Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2611726Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1151659Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain531226Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ941207- 681131
Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲1331127Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht2741112