Mitä tarkoittaa se että tämän paastottoman viikon
kalenterissa keskiviikon ja perjantain kohdalla on juusto-sallittu merkintä. Tarkoittaako se sitä, että
juustoa pitää nyt ahtaa menemään kunnolla vaikka muutakin ruokaa saa syödä.
kalenterissa keskiviikon ja perjantain kohdalla on juusto-sallittu merkintä. Tarkoittaako se sitä, että
juustoa pitää nyt ahtaa menemään kunnolla vaikka muutakin ruokaa saa syödä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei pidä "ahtaa menemään kunnolla", vaan on tyydyttävä kohtuuteen. Myös paastoaikojen ulkopuolella. Juusto-sallittu tarkoittaa siis, että juustoa saa syödä. Kun paasto sitten tulee ankarammaksi ei juustoa syödä ollenkaan.
En tiedä, mistä juustomerkit ovat tulleet ja mitä niillä ajetaan takaa.
Jos juusto on sallittu, sinä päivänä ei ole paastoa.
tarkoittaa. Eikä pidä pitäytyä pelkässä emmentaalissa, kuten kuva harhaanjohtavasti antaa ymmärtää, vaan silloin tulee syödä myös sheddaria, brieä, camenberttiä jonkun verran ja kainuun leipäjuustoa helvetisti. Huomaa myös muut erikoispäivät, muista vetää känni kalenterin osoittamana päivänä, koristele kämppä osmankäämillä ja tanssi Monty Pythonien kehittämä kalatanssi. Tätä on ortodoksinen hengellinen elämä pähkinän kuoressa, olet ymmärtänyt oikein.
kantaa, sillä itse luovuin ortodoksisen kalenterin käytöstä kokonaan tämä vuonna, sillä nykyinen kalenteri ei ole enää millään tavalla käyttökelpoinen - eihän siihen voisi mitenkään kirjoittaa edes pieniä merkintöjä päivän tapahtumista. Aikaisempiin kalentereihin pystyin tekemään kaikki tarpeelliset merkinnät monista työasioistanikin, tosin viime vuonna oli jo vaikeuksia, sillä silloin sivukoko oli jo pienennetty ja sivujen marginaaleissakin oli yhä vähemmän tilaa muistiinpanoja varten.
Juustomerkki tarkoittaa sitä, että päivä on paastoton. Luostareissa ei syödä koskaan lihaa, joten "korkein" eläinkunnan tuote on juusto/muut meijerituotteet. Maallikoille merkinnässä pitäisi olla kinkku tms.
"Juustomerkki tarkoittaa sitä, että päivä on paastoton."
Minkä takia tuossa mitä erilaisimpia pikku kuvakkeita ja muita symbooleja pursuavassa uudenaikaisessa kalenterissa (joka jotenkin hämäävästi tuo mieleen VR:n taskuaikataulukirjan) paastottoman päivän ilmaisemiseen ei riitä paastoa osoittavan merkinnän puuttuminen?
Varmaankin siksi, että kun edellinen kalenteri oli aivan totaalinen rimanalitus, nyt tällä juustolla osoitetaan, että paastomerkki ei ainakaan ole vahingossa päässyt unohtumaan.
>>>edellinen kalenteri oli aivan totaalinen rimanalitus
papiston ja kanttorien tarvitsemia tietoja.
Me maallikot tarvitsisimme oman Ortodoksisen kalenterimme, missä on meille hyödyllisiä tietoja. Itse olen ostanut tälle vuodelle vain ONL:n (?) seinäkalenterin. Se on tosin puutteellinen, siinä ei ole edes päivittäisiä pyhiä muistoja, joten nimipäiväkalenterina hyödytön. Paastot ja juhlat siitä kyllä näkee.
On tuon kuluvan vuoden kalenterin paastomerkinnöissäkin jotain epäselvyyttä. Esimerkiksi joulupaaston loppuosasta muistaakseni puuttuvat paastomerkinnät kokonaan, ikään kuin silloin ei enää paastottaisi, vaikka joulu ei vielä ole tullutkaan.
Ja suuressa paastossa taas lauantait on merkitty ankaran paaston päiviksi, vaikka käsittääkseni paastoa kuuluisi lieventää sekä sapatiksi (=la) että Herran päiväksi (=su), jolloin voidaan käyttää viiniä ja öljyä. Ja ainoastaan maanantaista perjantaihin kai pitäisi olla ankara paasto, eli ilman viiniä ja öljyä?
Että miksi julkaistaan kirkkokalenteria, jos ei sen vuoksi, että siinä on lähinnä papiston ja kanttorien tarvitsemia tietoja.
Tavallisia ihmisiä varten tuskin on tarpeellista panna joka päivälle näkyviin, tulisiko hypoteettisesti toimittaa vigilia vai erillinen aamupalvelus polyeleolla (meillä kai aamupalveluksessa on aina polyeleo, sen sijaan, että sen tilalla lausuttaisiin 17. katisma, joka siihen yleensä kuuluisi), vai aamupalvelus, jossa suuri ylistysveisu lauletaan, vai onko kyseessä alimman asteen kommemoraatio, jolloin ehtoopalveluksessa lauletaan mineasta kuusi tai kolme avuksihuutostikiiraa ja loput oktoehoksesta, etenkin, kun suomenkielistä mineaa eikä arkipäivien oktoehosta ole edelleenkään julkaistu, ja kirkoissa lähes poikkeuksetta lauletaan yksi ainoa oktoehoksen avuksihuutostikiira sen asemesta, että laulettaisiin ne 10, jotka kuuluisi.
Tai että onko ortodoksisen uskon mukaan sallittua panna aamupalaleivän päälle juustoa, vai onko käntty ehdottomasti järsittävä kuiviltaan.
Sen sijaan tavalliset ihmiset kaipaisivat samaa muistiinpanotilaa kuin aikaisemmissakin kalentereissa, paljon kipeämmin kuin mitäänsanomattomia liturgisia ohjeita ja aiempaan nähden toivottoman tehottomasti ja sekavasti taitettua matrikkeliosaa.
Mutta tätä kalenteria markkinoitiinkin kai sellaisella mainoslauseella, että siinä ovat piispojen muotokuvat.
Entä jos on viinilasin kuva, niin pitääkö juoda, vaikka ei muuten juo lainkaan. Tai pitääkö syödä mätiä jos ei tykkää? Entä onko mentävä trapesaan syömään tätä mätiä vai käykö kotokeittiö?