Elätkö vielä synnissä?
Sinun ei tarvitse, sillä synti on vain jumaluskon harhaa. Ota vapaus sydämeesi. Luovu jumaluskosta. Pääset samalla kaikista synneistäsi.
Kun jumalaa ei ole, ei sinunkaan tarvitse pelätä helvettiä. Ei tarvitse pelätä pelastutko, joudutko taivaaseen, ikuiseen tylsyyteen. Kun kuolet lakkaat yksinkertaisesti olemasta.
Voit ajatella vapaasti, vailla pelkoa jumalan rangaistuksesta.
Kun jumalaa ei ole, saat vastaukset kysymyksiisi uteliaan ja avoimen tutkimisen sekä kriittisen pohdinnan kautta. Voit vapaasti muuttaa mieltäsi, kun havaitset erehtyneesi.
Kaikkiin kysymyksiin tosin ei vielä ehkä saada vastausta, mutta moneen kylläkin. On paljon vielä tutkimattomia ja kiehtovia asioita löydettävinä.
Ota vastuu itsestäsi, tekemisistäsi ja tekemättäjättämisistäsi. Iloitse tästä ainoasta elämästäsi.
Vain uskovainen voi elää synnissä, sillä synti on uskonnollinen määrite. Uskonnoton on synnistä täysin vapaa.
FemDOG
Sinun ei tarvitse, sillä synti on vain jumaluskon harhaa. Ota vapaus sydämeesi. Luovu jumaluskosta. Pääset samalla kaikista synneistäsi.
Kun jumalaa ei ole, ei sinunkaan tarvitse pelätä helvettiä. Ei tarvitse pelätä pelastutko, joudutko taivaaseen, ikuiseen tylsyyteen. Kun kuolet lakkaat yksinkertaisesti olemasta.
Voit ajatella vapaasti, vailla pelkoa jumalan rangaistuksesta.
Kun jumalaa ei ole, saat vastaukset kysymyksiisi uteliaan ja avoimen tutkimisen sekä kriittisen pohdinnan kautta. Voit vapaasti muuttaa mieltäsi, kun havaitset erehtyneesi.
Kaikkiin kysymyksiin tosin ei vielä ehkä saada vastausta, mutta moneen kylläkin. On paljon vielä tutkimattomia ja kiehtovia asioita löydettävinä.
Ota vastuu itsestäsi, tekemisistäsi ja tekemättäjättämisistäsi. Iloitse tästä ainoasta elämästäsi.
Vain uskovainen voi elää synnissä, sillä synti on uskonnollinen määrite. Uskonnoton on synnistä täysin vapaa.
FemDOG
Vastaukset 6
Vanhimmat
Synti on todellakin vain harhaa. Mutta jos sitä on pitänyt totena suurin piirtein koko elämänsä ajan, on siitä tullut niin sitkeä harha, että voi tuntua toivottomalta päästä siitä eroon. Tällöin kannattaa harkita turvautumista itämaisiin meditaatiotekniikoihin. Meditaatio opettaa kohtaamaan totuuden. Kun opit suuntaamaan totuuden valon "syntiin", huomaat synnin haalistuvan ja lopulta katoavan.
Tiedetään että varastaminen on synti ja kuvitellaan että minä olen uskova joka on varastanut. Jos minä luovun uskosta ja nimitän itseäni ateistiksi, se ei tee silti tyhjäksi sitä että olen varastanut. Olen yhä vastuussa synnistäni, mutta vain juridisessa mielessä yhteiskunnalle. Minusta on jotenkin harhaanjohtavaa sanoa että synneistä pääsee kun lupuu jumaluskosta. Lain rikkomisesta on aina juridisesti vastuussa yhteiskunnalle, mutta niistä on sen lisäksi vastuussa ajattelutavasta riippuen joko itselleen tai mielikuvituskaverille. Ei niistä pääse eroon muutoin kuin hyvittämällä ne yhteiskunnalle ja anteeksiannon kautta.
Tuon mielipiteen levittäminen mahdollisesti vain edesauttaa ateistien moraalittomuutta koskevien harhaluulojen leviämistä. Meillä on vahva moraalikäsitys ja kannamme vastuun omasta itsestämme ja omista teoistamme.
...tajusin kyllä aloittajankin pointin oikein hyvin. Mäkin oon vapauttanut itseni uskontojen säännöstöistä, jumalopista ja samalla myös saatanasta ja muista möröistä. Mutta en oikein- ja väärinteon erottelukyvystä, mutta sitä aloittaja tuskin tarkoittikaan?
Mä en vetäis suoraan yhtäläisyysmerkkejä synninteon ja moraalittomuuden välille. Synti on uskisten oma keksintö ja moraali taas ihan toinen juttu, VAIKKA synti ja synnittömyys käsitteinä sinällään liippaavatkin liikuttavan liki moraalia ja moraalittomuutta. Ihmetyttää tosin tommonen uskis-rinnakkaisjärjestelmä, kun jokaisessa on jo myötäsyntyisesti hyvän- ja pahantieto. Toiset vaan vesittävät sen matkansa varrella ja ryhtyvät pahantekijöiksi.
Uskiskset vaan painottavat asioita vähän toisella tavalla: ovat ensisijaisesti vastuussa jumalalleen teoistaan tai tekemättä jättämisistään vieläpä noitten monimutkaisten säännöstöjensä mukaan.
Mä taas koen olevani teoistani vastuussa ensisijaisesti itselleni ja sitäkautta sitten toisille, lähipiirilleni, sosiaaliselle ympäristölleni ja siitä sitten laajentaen yhteiskuntaan ja tähän riikkisen pieneen paikkaani universumissa saakka.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että saisin huseerata miten tahansa, vaan yrittäen elää mahdollisimman ympäristöystävällisesti: rauhassa ja rakkaudessa, kaikessa sovussa ja ymmärtäen myös erilaisuuksia omiin rajoihini saakka, tosin. KAIKKEA ei minunkaan tarvitse ymmärtää, nimittäin!
Itseään kun on lupa myös puolustaa, mikäli ryhdytään tallaamaan, kukaan muukaan kun ei sitä tee mun puolesta. Sekin on vastuun kantamista.
...itseään pitää puolustaa, mutta ei lyömällä toista puukolla selkään, antamatta toiselle mahdollisuutta puolustautua.
On vain yksi ainoa synti ja se on olla erossa Jumalasta. Jumala rakasti niin paljon ihmistä, että tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa ja sovitti synnin itsensä kanssa jo 2000 vuotta sitten kuolemalla ristillä meidän kaikkien puolesta. Kun ottaa henkilökohtaisesti vastaan Jeesuksen sydämeensä saa syntinsä anteeksi mitä ikinä on tehnyt, sanonut tai ajatellut ja näin on vapaa synnin kirouksesta ja pääsee armon alle jonka varassa jaksaa tarpoa eteenpäin vapaana kun taivaan lintu. Ei Jumala häviä kieltämällä että Jumalaa ei ole.
päänsisäinen jumalasikaan ole totta kuin korkeintaan sinulle itsellesi.
Jumala voisi vallan helposti halutessaan todistaa itsensä ihmisille. Sen sijaan hän on vain jättänyt
houreisia kirjoituksia, joissa ei ole päätä eikä häntää.
Ei kovin vakavastiotettava jumala, joka haluaa leikkiä piilosta "luotujensa" kanssa:)