Rintani ovat jatkuvasti tosi arat, en löydä kyhmyjäkään. Mikä arkuuden voisi teettää??
arat rinnat
mazzi
71562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis se ei johdu kuukautisistakaan. Ne todellakin ovat koko ajan kipeät, ollut koko aikuisiän. Olen 28v.
joka kohdistuu rintoihin?
ja varmaan olet puhunut asiasta läkäärille, eihän me voida täällä neuvoa, koska lääkärit tarvitsee lääkärinpalkkionsa tai terveysasemat potilaskäyntejä tilastoihinsa
soita kunnalliselle terveydenhoitajalle, se kuuluu sen töihin osata arvioida, oletko lääkärin tarpeessa ja se kertoo sulle, mistä johtuu, ellei se anna sulle lääkärinaikaa
raskaus?
tulehdus, jos imetät?
Ei johdu mistään noista.
Mulla on sama juttu mutta lähinnä vasemmassa rinnassa. Siellä on kipeä kohta, jonka kipu pahenee aina kierron puolivälissä ja ennen kuukautisia, mutta myös näiden välillä se on kipeä, vähän vähemmän vain. Tätä on kestänyt nyt kolme vuotta.
Kävin kaksi ja puoli vuotta sitten lääkärillä, jolta sain lähetteen mammografiaan ja ultraääneen. Niissä rinnasta ei löytynyt mitään, ei yhtään mitään. Gynekologini oli sitä mieltä, että kyseessä on masteopatia, jotain rinnan kudoksen hyvälaatuista muutosta, jolle ei tehdä mitään mutta joka kyllä aiheuttaa kipua.
Eli tässä jatkan edelleen elämää kipeän rinnan kanssa... Ja pärjäilty on.
Mulla on ollut mastopathiaa jo 40 vuotta.
Olin tasan 20 vuotias, kun kivut alkoivat.
Olin niin peloissani, että hakeuduin mammogragfiaan, kun serkkuni oli juuri kuollut rintasyöpään eikä mikään saanut mua vakuuttuneeksi, etteikö se voisi olla sitä samaa .
Mastopathiahan on hyvänlaatuista muutosta kudoksessa, mutta on hormooniriippuvainen ja osaa olla tosi kivuliasta. Mua vain käskettiin tukemaan rintoja hvyin ja varomaan vilustuttamasta yläosaa.
Silloin nuorempana kivut olivat välillä käsittämättömän kovia ja kyllähän siinä oli skarpttava ja uskottava ettei mitään syytä huoleen.
On näet vaikea uskoa jos koskee eikä ole mitään huolta - ihminen on sellainen, että mieltää kovan kivun johonkin vakavaan.
Tässä nyt 60-kympisenä mitään ongelmia ei ole - tosin kivut ovat paljolti helpottaneet. Ei niitä kuitenkaan voi olla huomioimatta vieläkään...joten yritä unohtaa koko juttu, jos voit!