Hei kaikki pitkästä aikaa! Opiskelukiireet ovat pitäneet minua poissa tästä keskustelusta, mutta tänään huomasin netistä kirkkomme kannalta sangen mielenkiintoisen uutisen:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id80384.html
Koska filippiiniläisistä katolilaisia on 90 %, tuohan tarkoittaa sitä, että maahamme on tulossa vuoteen 2015 mennessä kymmeniä tuhansia uusia katolilaisia. Olemmeko siihen lainkaan valmiit? Kommentteja, kiitos!
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id80384.html
Koska filippiiniläisistä katolilaisia on 90 %, tuohan tarkoittaa sitä, että maahamme on tulossa vuoteen 2015 mennessä kymmeniä tuhansia uusia katolilaisia. Olemmeko siihen lainkaan valmiit? Kommentteja, kiitos!
Vastaukset 47
Vanhimmat
Viikon paras uutinen! Kiitos sinulle, Jauch.
tuohon. Onhan room.kat.kirkko kuitenkin "emokirkko".
Luterilaisilta kuulee monenlaisia selityksiä, joilla he selittävät luterilaisuuden syntyä ja suhdetta katoliseen kirkkoon, mitähän tällä "emokirkolla" tarkoitat ?
tiällä Pörsänmäillä Ryynäsen Topin kanssa aena sanottu, että se tuo katoline kirkko Suomessa on tuontitavaroo puolalaesine papp
ineen ja piispoeneen ja kohta kai seurakuntalaesetkii on vilippiinoja. Siinä se on sitte "suomalaenen" kirkko. Voe hyvänen aeka!!
mutta nuo filippiiniläiset seurakuntalaiset kyllä tehokkaasti karkottavat kaikki suomalaiset katolisesta kirkosta! Toki maassamme voi nykyisin olla paljonkin katolilaisia, mutta etnisissä suomalaisissa on hyvin vähän katolilaisia.
Katolinen kirkko kasvaa vain maahanmuuton ja suuren syntyvyyden ansiosta, ei siksi, että se saisi paljon käännynnäisiä.
Puolet hiippakunnan jäsenistä puhuu suomea tai ruotsia äidinkielenään. Käännynnäisten määrä - no, muutama kymmentä vuodessa on paljon näin pienelle yhteisölle.
Minusta filippiiniläiset ovat oikein mukavia.
Kaikille on toki tilaa ja muutaman vuoden kuluttua katolisia seurakuntia alkaa maassamme nousta kuin sieniä sateella.
Itse toivoisin, että täällä panostettaisiin erityisesti uniaatteihin ja karismaattisiin katolilaisiin, jotta idän perinteistä tai vastaavasti erilaisista kellariseurakunnista katolilaisuuteen siirtyvät saisivat niistä oman hengellisen kotinsa.
nousta uusia seurakuntia, kysynkin sinulta millä varoilla niitä ylläpidetään.
Muuten, maksatko "jäsenmaksusi" / avustuksesi hiippakunnalle / seurakunnallesi säännöllisesti ja siten ylläpidät osaltasi yllä nykyisten seurakuntien toimintaa?
Näyt käyneen ortodoksisuus-palstalla väittelemässä uniaattikeskustelussa. Muistaakseni isä Robert sanoi 90-luvulla, että Suomessa ei ole uniaatteja. Silloin vielä oli joitakin, kun hän 40-luvulla tuli Suomeen.
Ortodoksien houkuttelu "unioniin" ei ole mitään ekumeenista työtä. Isä Robert ei koskaan käännyttänyt ketään, eikä ollut uniaatti, vaan "käänteinen uniaatti", latinalaisesta riituksesta bysanttilaiseen muuttanut.
Luultavasti piispa Josefkin on sitä mieltä, että uniaatteja ei tarvita, koska Myllyjärven keskus ei toimi enää, eikä Suomeen ole tullut uutta itäisen riituksen pappia.
Pieniä huomioita terminologiasta. Ensinnäkin sanaa "uniaatti" pidetään usein halventavana. Hyviin tapoihin ei kuulu toisten loukkaaminen, joten käyttäisin sanaa varoen, vaikka sitä näkeekin yleiskielisessä suomessa.
Toiseksi, kaikki idän katoliset kirkot eivät ole "uniaattikirkkoja" (ortodoksiseen kirkkoon aiemmin kuuluneita, mutta sittemmin katoliseen kirkkoon liittyneitä paikallsikirkkoja). Osa niistä on syntynyt katolisen kirkon piirissä kirkkoon liittyneiden myötä, osa on ollut aiemmin erossa katolisesta JA ortodoksisesta kirkosta, ja osa on ollut katkeamatta osa katolista kirkkoa. Tämä on minulle erittäin tärkeä pointti, koska oma paikalliskirkkoni maroniittikirkko on viimeksi mainittua laatua.
Kolmanneksi, jos isä Robert ei ollut "uniaatti", koska hän oli tullut "uniaattikirkkoon" latinalaisesta riituksesta eikä ortodoksisesta kirkosta, on "uniaatteja" vain pieni osa muistakaan "uniaattikirkkojen" jäsenistä. Hekään eivät koskaan ole olleet ortodoksisen kirkon jäseniä, vaan syntyneet siihen tilanteeseen jossa nyt ovat. Tästä syystä heidän kannettavakseen ei tule asettaa syyllisyyttä siitä kirkkopoliittisesta kähminnästä, joka monien "uniaattikirkkojen" syntyyn liittyi.
tiedä, mikä on teidän mielestänne korrektia, mikä ei. Mitä halventavaa uniaatti sanassa muka olisi? Ei se minusta ole haukkumasana. Kreikkalaiskatolinen tai idän katolinen ovat minusta harhaanjohtavia sanoja.
Kokonaan eri asia on, että useimmat "uniaatit" ovat joskus aikaisemmin usein monta vuosisataa sitten unioituneiden jälkeläisiä, joten termi ei heidän kohdallaan pidä paikkaansa. Sitäkö tahdoit sanoa?
Olen aina luullut, että maroniittikirkko kuuluu esikalkedonilaisiin ns orientaalisiin kirkkoihin, joilla on erilainen kristologia kuin ortodokseilla ja katolilaisilla. Mutta näköjään se nykyisin kuuluukin katoliseen kirkkoon. Näin sitä oppii aina uutta.
... tunnen suurta sympatiaa heitä kohtaan. Tahtoisitko itse olla jonkin Moskovan ex-KGB-agentin alaisuudessa, jota sinun tulisi sitten pokkaroida "patriakkana"?
"Näyt käyneen ortodoksisuus-palstalla väittelemässä uniaattikeskustelussa."
Totta. Mutta kyseinen palsta ei olekaan mikään ortodoksien palsta, vaan kaupallisen yrityksen ylläpitämä ja kaikille avoin keskustelu aiheesta ortodoksisuus.
"Muistaakseni isä Robert sanoi 90-luvulla, että Suomessa ei ole uniaatteja. Silloin vielä oli joitakin, kun hän 40-luvulla tuli Suomeen."
Kyseinen pappi on kuollut ja kuopattu, joten anteeksi nyt vain, mutta minua hänen määritelmänsä eivät jaksa enää kiinnostaa.
"Ortodoksien houkuttelu "unioniin" ei ole mitään ekumeenista työtä."
Kristuksen kirkko on sama kuin katolinen kirkko, joten se on mitä tärkeimpää ekumeenista toimintaa.
"Isä Robert ei koskaan käännyttänyt ketään, eikä ollut uniaatti, vaan "käänteinen uniaatti", latinalaisesta riituksesta bysanttilaiseen muuttanut."
Se oli hänen valintansa, mutta ei muille velvoittava.
"Luultavasti piispa Josefkin on sitä mieltä, että uniaatteja ei tarvita, koska Myllyjärven keskus ei toimi enää, eikä Suomeen ole tullut uutta itäisen riituksen pappia."
Uniaattien lukumäärä tulee täällä vain vahvistumaan, joten kyllä tarvetta vielä tulee olemaan.
Tahtoisitko itse olla jonkin Moskovan ex-KGB-agentin alaisuudessa, jota sinun tulisi sitten pokkaroida "patriakkana"?
Suomen ortodoksit eivät ole Moskovan ex-KGB miehen alaisuudessa vaan ekumeemisen patriarkaatin, joka toimii Konstantinopolissa. Kirkon päämies on Bartholomeos.
'Kyseinen pappi on kuollut ja kuopattu, joten anteeksi nyt vain, mutta minua hänen määritelmänsä eivät jaksa enää kiinnostaa. '
Ylimielinen asenteesi paljastuu tässä. Sinullako on muka auktoriteettia sanoa moista?
'Kristuksen kirkko on sama kuin katolinen kirkko, joten se on mitä tärkeimpää ekumeenista toimintaa.'
Proselytismi ei kuulu kirkon elämään, eikä houkuttelu ja käännytystyö kirkkojen välillä. Näistä periaatteista ollaan tänä päivänä yhtä mieltä sekä room. katolilaisessa että ortodoksisessa kirkossa.
Muille palstalaisille. Tämä nimimerkki Marianne herättää hämmennystä ortodoksisuus-palstalla erittäin ikävällä tyylillään. Siellä on tosin myös ortodoksihörhöjä jotka yhtä lailla kirjoittavat pehmeitä. Mutta tunnen monia katolilaisia kristittyjä eivätkä he käyttäydy näin. Marianne edustaa katolista kirkkoa ortodoksisuus-palstalla ja antaa erittäin kyseenalaisen kuvan teistä. Voisitteko te myös kehottaa tätä nimimerkkiä hieman tarkistamaan kantojaan.
Kaikella kunnioituksella eikä millään pahalla (a la Marianne). Eräs ortodoksi. Kiitos.
ja sama ihminen tämä Marianna ja M-L, jotka heiluvat milloin milläkin palstalla. Ei niistä kannata välittää.
että sekä ortodoksinen että katolinen kirkko uskovat kumpikin yksinään olevansa Kirkko, se alkuperäinen, ainoa oikea ja autuaaksitekevä, pitävät toinen toistaan skismaattisena kirkkona ja kiistelevät siitä kumpi erosi kummasta.
Läntinen patriarkaatti (nyk katolinen kirkko) oli kooltaan ylivoimaisesti suurin vanhoista patriarkaateista, kun taas tuhatluvulle tultaessa idän patriarkkakuntien (ortodoksisten kirkkojen) voimat olivat ehtyneet taistelussa islamia vastaan. Itään jäi kuitenkin neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli, Aleksandria, Antiokia ja Jerusalem.
Sittemmin Rooman kirkko on kehittänyt opin, jonka mukaan paavius tekee kirkosta Kirkon, ja että paavius on kirkolle välttämätön. Muissa kirkoissa ei ylipiispaa eli paavia ole, vaan jokainen piispa on itsenäinen omalla alueellaan. Riitakysymykset ratkaisee piispain synodi. Rooman paavia pidetään katolisessa kirkossa myös erehtymättömänä silloin, kun hän puhuu ex cathedra. Vanhassa kirkossa paavilla oli vain kunniaprimaatti. Hän oli primus inter pares. Ortodoksisissa kirkoissa ajatellaan, että paavia ei tarvita.
Aluksi kirkon jakaantumista pidettiin väliaikaisen skismana, mutta tuo skisma on historiallisista syistä jäänyt pysyväksi. Kirkkojen välistä jännitettä on lisännyt se, että paavikunta on liittänyt itseensä monia itämaisia kirkkoja. Se ei ole halunnut pysyä pelkkänä läntisenä patriarkaattina. Tätä ortodoksinen kirkko on pitänyt omalle reviirilleen tunkeutumisena.
Meidän tulee ymmärtää vastapuolen näkemyksiä, vaikka ne tuntuisivat vääriltä. Omien näkemyksien selostaminen ei sinänsä ole paha asia, mutta täytyy myös kuulla toistakin osapuolta, jolla on yhtä hyvät perusteet omiin näkemyksiinsä.
Se on kuitenkin varmaa, että kukaan ei voi olla yhtä aikaa kahden kirkon jäsen. Täytyy valita kumpaan haluaa kuulua.
Marianna?
...että kuvauksesi on epähistoriallinen. Puhut katolisesta kirkosta kuin se olisi skisman alkaessa ollut pelkkä Rooman patriarkaatti, mutta sittemmin laajentunut käsittämään myös itäisiä kirkkoja. On kuitenkin tosiasia, että skisman alusta asti katoliseen kirkkoon kuului myös itäisiä kirkkoja, jotka eivät olleet eivätkä ole osa Rooman patriarkaattia.
Muuten kuvauksesi on rehti kuvaus siitä, miten ortodoksinen kirkko näkee asiat. Meidän näkökulmastamme alkukirkon jatkumo on nimenomaan katolisessa kirkossa, joka on säilyttänyt ensimmäisen vuosituhannen tavan pitää ekumeenisia kirkolliskokouksia (riippumatta siitä, hyväksyvätkö kirkon ulkopuoliset tahot niitä ekumeenisiksi). Meidän näkökulmastamme ortodoksinen kirkko menetti pesuveden (paavin) mukana myös lapsen (ensimmäisen vuosituhannen hallinnollisesti toimivan ykseyden).
että esitin tuon asian ortodoksisen näkemyksen mukaan. Pidän ortodoksista näkemystä historiallisempana kuin katolilaista näkemystä.
Haluaisin tietää, millä perustelet sitä, että katoliseen kirkkoon (eli käytännössä Rooman patriarkaattiin) olisi keskiajalla kuulunut myös itämaisia kirkkoja, ja miksi väität, ettei keskiajan katolinen kirkko olisi ollut yhtä kuin tuo läntinen patriarkaatti?
Eivätköhän patriarkaattien rajat ole olleet maantieteelliset ja itä-länsi jako ole ollut todellisuutta? Rooman patriarkaattiin on alun perin kuulunut Länsi-Euroopan kristittyjen maiden lisäksi kristitty Pohjois-Afrikka, Kartago ym, mutta se menetettiin jo 700-luvulla islamille.
Tällainen on maltillinen ortodoksinen käsitys itämaisten kirkkojen liittymisestä katoliseen kirkkoon: Monilla itämaisilla kirkoilla oli riitaa Bysantin eli Itä-Rooman kirkon ja Bysantin valtion kanssa. Varsinkin ne kristityt kansat, jotka eivät olleet kuuluneet Rooman valtakuntaan, halusivat muodostaa omat kansalliset kirkkonsa. Jotkut näistä kansallisista kirkoista omaksuivat monofysitismin, nestorialaisuuden tms. opin, jotkut taas pysyivät oikeauskoisina.
Myöhemmin jotkut näistä totesivat, että vaikka niillä on ollut riitaa bysanttilaisten ortodoksien kanssa, niin Rooman kanssa ei ole ollut mitään riitaa. Näin ollen liittyminen Rooman kirkkoon on ollut mahdollista. En tunne tarkemmin näiden itämaisten kirkkojen liittymistä Rooman kirkkoon, mutta käsittääkseni aika monet ovat liittyneet vasta 1800-luvulla. Vaikka nämä kirkot NYT kuuluvat katoliseen kirkkoon, ei se tarkoita, että ne olisivat kuuluneet keskiajalla suuren skisman jälkeiseen katoliseen kirkkoon = Rooman patriarkaattiin. Kysymys on hallinnollisesta yhteydestä eikä keskinäisten anateemojen puuttumisesta.
Rooman paavi oli 1000-luvulla todellakin vain yksi patriarkoista, jolla oli oma patriarkaattinsa eli paavikuntansa. Paavin arvonimihän ei ole kristikunnassa ainutlaatuinen, myös Aleksandriassa on paavi(tai nykyisin jopa kaksi!) Vanhassa kirkossa Rooman paavilla ei ollut valtaa muihin patriarkaatteihin, mutta paaveja pyydettiin joskus ratkaisemaan riitakysymyksiä, jos kirkolliskokousta ei saatu kokoon kutsutuksi.
"Myönnän, että esitin tuon asian ortodoksisen näkemyksen mukaan. Pidän ortodoksista näkemystä historiallisempana kuin katolilaista näkemystä."
Aivan, sitä juuri erimielisyytemme koskee.
"Haluaisin tietää, millä perustelet sitä, että katoliseen kirkkoon (eli käytännössä Rooman patriarkaattiin) olisi keskiajalla kuulunut myös itämaisia kirkkoja, ja miksi väität, ettei keskiajan katolinen kirkko olisi ollut yhtä kuin tuo läntinen patriarkaatti?"
Sillä, että kuten jo yhdessä totesimme, maroniittikirkko on ollut katkeamatta osa katolista kirkkoa mutta ei koskaan osa Rooman patriarkaattia. Sama pätee italialais-albanialaiseen katoliseen kirkkoon ja myös syyrialais-malabarilaiseen kirkkoon.
On toki niitäkin idän katolisia kirkkoja, jotka ovat aiemmin olleet skismassa tunnustaessaan ainakin näennäisesti jotain kristologista harhaoppia. Mutta näillä kolmella kirkolla ei sellaista oppihistoriaa ole, eikä myöskään skismaa takanaan. Tämä on historiallinen tosiasia, eivät sitä ortodoksitkaan kiistä.
"Rooman paavi oli 1000-luvulla todellakin vain yksi patriarkoista, jolla oli oma patriarkaattinsa eli paavikuntansa.[--] Vanhassa kirkossa Rooman paavilla ei ollut valtaa muihin patriarkaatteihin, mutta paaveja pyydettiin joskus ratkaisemaan riitakysymyksiä, jos kirkolliskokousta ei saatu kokoon kutsutuksi."
Paavit kyllä ratkaisivat riitakysymyksiä pyytämättäkin. Tämä hänen roolinsa ykseyden takaajana ulottui ensimmäiselläkin vuosituhannella koko kirkkoon, minusta historia ja kirkkoisien kirjoitukset osoittavat sen. Ja se hänen roolinsa ennen kaikkea onkin nykypäivänä idän katolisissa kirkoissa. Ignatius Antiokialaisen sanoin Rooman kirkon tehtävä on johtaa rakkaudessa.
Kirkkojemme välisessä dialogissa on todettu, että monien idän katolisten kirkkojen (nimenomaan niiden idän katolisten kirkkojen, jotka ovat ns. "uniaattikirkkoja") syntyyn liittyi usein kirkkopoliittista kähmintää. Tällainen on luonteeltaan epäkristillistä. Tämän toteaminen ei ole minulle ongelma.
Pyydän sinua vastaavasti olemaan sinut sen kanssa, että myös silloin on usein käytetty epäkristillisiä keinoja, kun näiden kirkkojen tuolloisten jäsenten jälkeläisiä on yritetty keinoin jos toisinkin ortodoksiseen kirkkoon, kyseenalaistaen heidän identiteettinsä.
"Marianne edustaa katolista kirkkoa ortodoksisuus-palstalla ja antaa erittäin kyseenalaisen kuvan teistä."
Marianna sen paremmin kuin kukaan muukaan ei edusta katolista kirkkoa näissä keskusteluissa. Jokainen edustaa vain ja ainoastaan omaa itseään.
joku itsenäinen paikalliskirkko olisi ollut aina osa nykyistä katolista kirkkoa eli siis Rooman patriarkaattia? Jos joku paikalliskirkko on itsenäinen, niin ei se kuulu toisen paikalliskirkon alaisuuteen. Se on silloin itsenäinen autokefaalinen paikalliskirkko, joko patriarkaatti tai arkkipiispakunta.
Aivan eri asia on taas se, jos maroniittikristityt nykyisin kokevat olleensa aina "osa katolista kirkkoa" noin niin kuin hengessä. Tällöin liikutaan uskomusten alueella eikä historiallisessa todellisuudessa.
Et pystynyt osoittamaan mitään historiallisia perusteita väitteillesi niin kuin arvelinkin. Täytynee minun itseni hankkia kirjallisuutta tuosta asiasta ja ruveta perehtymään siihen tarkemmin. Ennen tätä perehtymistä on hyödytöntä jatkaa tätä keskustelua, joten lopetan tämän keskustelun tähän, ja toivotan teille hyvää jatkoa.
"Tahtoisitko itse olla jonkin Moskovan ex-KGB-agentin alaisuudessa, jota sinun tulisi sitten pokkaroida "patriarkkana"?"
En tahtoisi. Luojan kiitos, en olekaan.
"Suomen ortodoksit eivät ole Moskovan ex-KGB miehen alaisuudessa vaan ekumeemisen patriarkaatin, joka toimii Konstantinopolissa. Kirkon päämies on Bartholomeos."
Toistaiseksi. Mutta kirkossanne on voimia, jotka vaativat siirtymistä Moskovan alaisuuteen. Lisäksi olen lukenut Moskovan vahvistavan asemiaan Suomessa mm. aikomalla rakentaa suuren ortodoksikirkon Helsinkiin.
"Ylimielinen asenteesi paljastuu tässä. Sinullako on muka auktoriteettia sanoa moista?"
Minulla on autoriteetti ja vapaus kyseenalaistaa toisten itsetekoiset määritelmät.
"Proselytismi ei kuulu kirkon elämään, eikä houkuttelu ja käännytystyö kirkkojen välillä."
Jos katolilainen, luterilainen, adventisti, vapaakirkkolainen jne. liittyy ortodoksiseen kirkkokuntaan, se ei ole "proselytismia". Jos ortodoksi liittyy katoliseen kirkkoon, se on heti "proselytismia".
Lisäksi "käännytystyötä" ei ole mm. tunnetun ortodoksipapin osallistuminen kaiken maailman television talkshoweihin. Sehän on vain mukavaa viihdettä...
"Näistä periaatteista ollaan tänä päivänä yhtä mieltä sekä room. katolilaisessa että ortodoksisessa kirkossa."
Tai sitten ei olla.
"Muille palstalaisille. Tämä nimimerkki Marianne herättää hämmennystä ortodoksisuus-palstalla erittäin ikävällä tyylillään."
Kyseinen palsta ei ole mikään ortodoksien oma keskustelu, vaan kaikille avoin keskustelu aiheesta ortodoksisuus. Ja tämä asia on tarkastettu ylläpidolta! Kiitokset Jauchille, joka huomautti sinulle jo samasta asiasta.
"Siellä on tosin myös ortodoksihörhöjä jotka yhtä lailla kirjoittavat pehmeitä."
Onneksi oman näkemyksesi mukaan sinä itse et tietenkään ole "hörhö" etkä koskaan kirjoita "pehmeitä".
"Mutta tunnen monia katolilaisia kristittyjä eivätkä he käyttäydy näin. Marianne edustaa katolista kirkkoa ortodoksisuus-palstalla ja antaa erittäin kyseenalaisen kuvan teistä."
Mariannea en tunne. Minä olen Marianna.
"Voisitteko te myös kehottaa tätä nimimerkkiä hieman tarkistamaan kantojaan. Kaikella kunnioituksella eikä millään pahalla (a la Marianne). Eräs ortodoksi. Kiitos."
Luin keskustelun eikä havainnut yhtäkään nimim. Marianne kirjoittamaa viestiä, joten ongelman täytyy olla sinun pääkopassasi. Ei millään pahalla. Eräs katolilainen. Kiitos.
Aamen, aamen, aamen.
Olipa vastauksesi poleeminen.
Ei tässä ole mitään epäselvää. Se, että maroniittikirkko on aina ollut osa katolista kirkkoa, tarkoittaa, että se on aina säilyttänyt ehtoollisyhteyden Rooman kirkkoon. Kuten mainitsit, epäilyt väärästä kristologiasta on osoitettu vääriksi. Mitään skismaa ei siis maroniittien ja paavinistuimen välillä ole ollut. Silti maroniitit eivät koskaan ole ollut osa Rooman patriarkaattia; minun patriarkkani on mainittu Nasrallah Sfeir, ei Benedictus XVI. He ovat keskenään ehtoollisyhteydessä ja sitä kautta minä olen ehtoollisyhteydessä myös latinalaisten eli Rooman patriarkaatin jäsenten kanssa. Mutten ole itse latinalainen.
En ole sanonutkaan, että maroniittikirkko olisi "itsenäinen"; se on autonominen, kuten 22 muutakin kirkkoa katolisen kirkon sisällä. Tämä tarkoittaa, että se hallinnoi itse itseään. Siinä mielessä se ei ole omavaltainen, että se olisi koko kirkon yhteisten päätösten ulottumattomissa, mutta tässä merkityksessä itsenäisiä eivät ole edes ortodoksisen kirkon autokefaaliset paikalliskirkot - nekin ovat kirkon yhteisten päätösten sitomia.
Ortodokseille voi olla ihan oikeutetetusti piikki lihassa, että heidän riveistään liittyi kirkkoja katoliselle puolelle. Se puolestaan on väärin, että jotkut ortodoksit haluaisivat vielä nykypäivänkin bysanttilaisten katolilaisten ryhtymään ortodokseiksi tai roomalaiskatolilaisiksi.
Mutta on kyllä kumma, että vielä suurempi piikki joillekin ortodokseille tuntuu olevan, että osa itäisistä katolilaisista ei ole koskaan ollutkaan irti Roomasta. Se kiistetään raivokkaasti. Harmittaako heitä kirkkomme katkeamaton yleismaailmallisuus, vai onko kyse vain pienen joukon rähinästä?
Tulit tiivistäneeksi hyvin sen sanoman mitä ortodoksisilla kirkoilla on sanottavana nykyajan ihmisille ja heidän monitahoisiin ongelmiinsa. Onnittelen!
Katsoin The New Advent Catholic Dictionarysta. Siinä kerrotaan maroniittikirkosta näin.
Kirkko kuului alkujaan Antiokian patriarkaattiin, mutta itsenäistyi 300-luvulla ja oli itsenäinen kirkko (ortodoksi sanoisi autokefalinen) 1100-luvun lopulle asti, jolloin unioitui Rooman kirkon kanssa. Lyhyen itsenäisen välivaiheen jälkeen maroniittikirkko on 1200-luvulta alkaen kuulunut yhtäjaksoisesti Rooman kirkkoon unioituneena kirkkona.
Maroniittikirkko on siis tämän mukaan hyvin kauan sitten Rooman kanssa unioitunut kirkko, ja toisin kuin monet muut nykyiset "idän katoliset" maroniitit ovat aina olleet oikeauskoisia eikä esim monofyysitteja, nestorialaisia tai monoteletisteja. Useimpien muiden itämaisten kirkkojen liittyminen katoliseen kirkkoon on 1500- ja 1600-lukujen katolisen lähetystyön tulosta
Tällaisia olivat nämä tiedot ja ihan katolisesta lähteestä. En valitettavasti osaa linkittää.
oi rakas Watson, hämäysmielessä.
väheksy Jumalan armoa.
Ent. Liisa-Maria kirjoitti jokin aika sitten suurin kirjaimin julki närkästyksensä siitä, että joku oli mennyt ja rekisteröinyt nimiinsä hänen nimerkkinsä. Sen jälkeenhän muut kuin rekisteröitynyt itse eivät nimimerkkiä pysty käyttämään.
Tuossa yhteydessä ent Liisa-Maria, myös suurin kirjaimin, hyvästeli palstan. Näyttääpä siltä, ettei hänen poistumisensa ollut pitkäikäinen.
...on kyseessä. Juuri siltä ajalta, kun maroniittien syytettiin tunnustaneen harhaoppia. Se vain ei pidä paikkaansa, sen tunnustavat nykyään niin roomalaiskatoliset kuin muutkin. Maroniittikirkon ja Rooman ehtoollisyhteys ei koskaan katkennut, ei silloinkaan kun maroniittikirkko oli eristyksissä keskellä muslimilaumoja. Eikä maroniittikirkko ole koskaan unioitunut Rooman kirkkoon; 1158 ehtoollisyhteyden vain todettin olevan edelleen olemassa riidoista, väärinkäsityksistä ja eristyksestä huolimatta.
Jos ortodoksin suussa "autokefalia" tarkoittaa että kirkko on asioistaan vastuussa vain kirkon yhteisille päätöksille, silloin se on sama asia kuin meillä autonomia.
...siis, maroniitteja syytettiin siitä, että he olisivat ennen 1100-lukua tunnustaneet harhaoppia. Ei siis, että tuohon aikaan.
Teoksen nimi on tietysti The New Advent Catholic Encyclopedia, jolla on omat nettisivut.
tätä:
http://www.newadvent.org/cathen/09683c.htm
Jumalan armosta olen länsimainen katolilainen, enkä esim. jokin venäläinen ortodoksi.
Iloitsen tuosta uutisesta ja toivon, että niin tulee käymään. Filippiiniläiset ovat erittäin sympaattinen, hurskas ja ahkera kansa. He ovat sydämellisesti tervetulleita seurakuntiimme. Luulen tosin, että tänne tullaan tarvitsemaan aika monta filippiiniläistä tai ainakin englantia hyvin osaavaa pappia lisää.
Luin tuon uutisen. Olen siitä iloinen, koska toinen vanhempani on alkujaan Filippiineiltä, Metro-Manilasta. Isäni on luterilainen, mutta perheemme kaikki lapset katolisia.
Filippiiniläiset kaipaavat paljon tagalogin kieltä ja omaa messua. Olisi tärkeää järjestää sellaisia. Monille avioliitto suomalaisen kanssa on vaikea, kieli outo ja kulttuuri kylmä. He kaipaavat katolista kulttuuria.
Kun rakkaat filippiiniläiset uskonveljemme ja -sisaremme ovat asettuneet hyvin tähän uuteen kotimaahansa, mihin he ovat sydämellisesti tervetulleet, jo muutaman vuoden kuluttua luultavasti katolinen kirkkomme ohittaa jäsenmäärällään ortodoksit. Lukumäärää tulee nostamaan entisestään muista katolisista maista lisääntyvä maahanmuutto.
Uudessa tilanteessa Suomen tasavalta joutuu harkitsemaan vakavasti kirkkomme valtiollista asemaa. Koska katolinen kirkko on toiminut tässä maassa ylivoimaisesti pisimpään, on hyvinkin mahdollista, että sille annetaan luterilaisiin ja ortodokseihin verrattava valtionkirkon asema. Tosin voi olla, että kyseinen asema otetaan samalla ortodokseilta pois (mitä en suinkaan toivo...).
Joka tapauksessa edessämme ovat mielenkiintoiset ajat!
harkitsemaan! Todennäköisesti valtiokirkkojärjestelmä poistetaan Suomesta jo tämän sukupolven aikana.
Katolinen kirkko on toiminut muutaman sadan vuoden ajan Suomen alueella, mutta ortodoksinen kirkko jo pian tuhat vuotta. Katolisesta kirkosta ei koskaan voi tulla valtiokirkkoa luterilaisessa Suomessa. Sen kai sentään ymmärrät itsekin.
Minä suhtaudun periaatteessa katoliseen teologiaan myönteisesti, mutta yllä olevan tyyppiset vihjailut "kenellä on tulevaisuudessa eniten jäseniä" nostavat minussa vastenmielisyyden tunteen esille katolilaisia kohtaan. Minä en halua kehuksella kirkon jäsenmäärällä enkä sillä arvioin minkään asian hyvyyttä. En voi myöskään olla vahingoniloinen toisen kristillisen ryhmän pienemisen puolesta. Olen aidosti ekumeeninen ja annan arvoa kaikille vakaumuksille. Yhtenäiskulttuuri on hyvä asia. Se ei ole rikos eikä sairaus. Minusta joka kylään sopii yksi kirkko ja siinä voisivat käydä kaikki uskonnolliset ryhmät hoitamassa messunsa. Se olisi suvaitsevaisuutta ja ekumeniaa aidosti. Mutta ketkä panevat hanttiin?
vanha tuttumme trolli nimeltä Liisa-Maria? L-M:hän ihaili maallista valtaa, loistoa ja rikkautta sekä kirkon suurta jäsenmäärää henkisten arvojen kustannuksella.
Raflaavasta, aggressiivisesta ja valitettavan usein provokatiivisesta tyylistään huolimatta Liisa-Maria on monta kertaa ilmoittanut, että hän on liittynyt katoliseen kirkkoon nimenomaan sen hengellisyyden takia.
En ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi ryhtynyt katolilaiseksi "maallisen vallan, loiston ja rikkauden sekä kirkon suuren jäsenmäärän takia". Kaikki nämä ovat todella kaukana kirkkomme arkipäivän todellisuudesta näillä leveyspiireillä.
kylläkin, mutta entäpä etelämpänä? Voihan sitä leveillä vaikkapa Saksan tai Italian komeilla kirkoilla. Tai muistella Suomen katolista keskiaikaa.
Liisa-Marian omat ilmoitukset voimme jättää omaan arvoonsa jos hänen "hengellisyytensa" on raflaavaa, aggressiivista ja provokatiivista. Tämä pätee meihin muihinkin, myös minuun. Eli jos olemme hengellisiä niin olemme sitä nimenomaan käytännössä. Vai onko hengellinen kirjoitus raflaavaa, aggressiivista, provokatoorista jne?
Mielenkiintoinen uskomme esittely suomeksi:
http://uk.youtube.com/watch?v=jxzzI_Biz9s
Kukahan lienee ollut asialla? Suosittelen!
Näkihän sieltä youtuben sivulta tekijän. Tekijällä on kotisivukin:
http://hyviauutisia.wordpress.com/abc-2/kuka/
Allekirjottaneen tavoin apologeettinen ystävämme Fineca on taas kerran saanut aikaan jotakin todella hienoa - kerrassaan upean esittelyvideon.
Annan hankkeelle arvovaltaisen tukeni ja suosittelen!