Uudessa kansainvälispoliittisessa tilanteessa Natosta on tullut eurooppalaisten turvallisuusjärjestelmän tuki. Natolla on tänään kolme pääasiallista roolia. Naton ydintehtävänä on kollektiivinen puolustus. Se on jäsenmaille henkivakuutus ja toiseksi Nato on ollut yhdysside eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten demokratioiden välillä, ja liittokunnan rooli transatlanttisen suhteen vaalijana. Kolmanneksi Natosta on muodostunut turvallisuuspoliittinen toimittaja.
Naton nykyinen pääsihteeri on Javier Solona. Naton nykyinen käytäntö on se, että pääsihteeri on eurooppalainen ja sotilasjoukkojen komentaja on amerikkalainen. Naton jäsenmaihin kuuluu Yhdysvallat, Belgia, Britannia, Espanja, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Kreikka, Norja, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, ja Turkki. Vuonna 1999 natoon liittyi Puola, Tshekki ja Unkari. Jäsenyyttä tällä hetkellä hakevat yhdeksän maata. Rauhankumppanuusohjelmaan sisältää tällä hetkellä 16 varsinaista jäsenmaata ja 28 muuta maata joukossa on myös lisäksi Ruotsi ja Suomi. Monissa maissa ja aivan erityisesti Unkarissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa kumppanuusohjelma nähtiin väylänä kohti Nato-jäsenyyttä. Nato ei ole ainoastaan vastannut kylmän sodan jälkeisiin kriiseihin vaan se on myös pyrkinyt ennaltaehkäisemään niitä. Entisistä vihollisista on tullut myös Naton yhteistyökumppaneita. Ensimmäinen kädenojennus ulkopuolisiin maihin oli heinäkuussa 1990 "Lontoon deklaraatio", siellä päätettiin aloittaa sotilaallinen ja poliittinen yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Rauhankumppanuusohjelma lanseerattiin Brysselin huippukokouksessa tammikuussa 1994. Nato tarjosi rauhankumppanuutta NACC:in toimintaan osallistuneille ja Etyk maille. Venäjä allekirjoitti perussopimuksen toukokuussa 1997. Sopimuksessa vahvistettiin, etteivät Nato ja Venäjä pidä toisiaan vihollisina. Venäjä kyllä katkaisi yhteistyönsä Naton kanssa Kosovon konfliktin seurauksena vuodeksi, mutta nyt yhteistyö jatkuu taas sujuvasti. Nato solmi myös kumppanuusohjelman Ukrainan kanssa toukokuussa 1997.
EU:n kanssa oleva yhteistyö on aina ollut Natolle tärkeää. EU:n ja Naton yhteistyö alkoi 1999 Helsingin huippukokouksessa. Sittemmin EU:n ja Naton yhteensä 23 maata ovat kokoontuneet virallisiin tapaamisiin. Vaikka suhteet Naton ja EU:n välille luotiin vasta 1990-luvun lopussa ne ovat olleet toisiaan täydentäviä järjestöjä.
Naton laajentuminen on ollut politiikan kiistellyimmistä puheenaiheista. Jo vuonna 1991 kommunistiset maat ilmoittivat pyrkivänsä natoon tai EU:hun. Naton mukaan sen laajentuminen lisää turvallisuutta koko euroatlanttisilla alueella. Puola, Tšekki ja Unkari ovat ensimmäiset Natoon liittyneet maat entisestä Varsovan liitosta. Maat kutsuttiin aloittamaan neuvottelut jäsenyydestä Madridissa kesällä 1997. Heidän liittymisensä astui sitten voimaan maaliskuussa 1999. Seuraavat maat kutsutaan neuvotteluun mahdollisesta jäsenyydestä marraskuussa 2002. Natoon nykyisiin hakijoihin ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaan, vaan maat pyrkivät natoon niiden historiallisten kokemusten perusteella. Myös taloussyillä on merkitystä. Nyt hakijamaille on esitetty tiukemmat vaatimukset. Naton vaatimuksiin kuuluu demokratia, markkinatalousjärjestelmä, puolustusvoimien siviilikontrolli ja myös hyvät naapurisuhteet. Mutta kuitenkin suurempana tekijänä vaikuttaa politiikka.
Kun Itä-Euroopan turvallisuuspolitiikan rakenteet kylmän sodan loputtua hajosivat, Puola alkoi pyrkiä läntisiin turvallisuusrakenteisiin. Vuonna 1990 keväällä kutsuttiin Varsovan liiton maat keskustelemaan kumppanuudesta Naton kanssa. Varsovan liitto hajosi sitten keväällä 1991 ja Puola, Tshekki ja Unkari ilmoittivat halunsa pyrkiä natoon. Vuonna 1994 Keski-Euroopan maat saivat osallistua rauhankumppanuusohjelmaan. Myös saman vuonna Puola osallistui yhteisiin sotaharjoituksiin Puolan maaperällä ja myös syksyllä 1995 Amerikassa ja Saksassa. Nato maiden huippukokouksessa kesällä 1997 kutsuttiin Puola, Tshekki ja Unkari neuvottelemaan jäsenyydestä. Puolasta tuli Naton jäsen 12.3 1999.
Puola on aina ollut aktiivinen ETYJ: n ja YK:n jäsen. Vuosina 1996-97 Puola oli YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Muita Puolan päämääriä on rakentaa hyvät suhteet Naton ulkopuolisille maille sekä liittyä rauhankumppanuus sopimukseen. Puolassa on 12 kuukauden asevelvollisuus. Puola yllä pitää tällä hetkellä 198 000 miehen armeijaa mutta puolustusministeriö aikoo vähentää sen 150000 mieheen vuoteen 2006 mennessä.
Naton nykyinen pääsihteeri on Javier Solona. Naton nykyinen käytäntö on se, että pääsihteeri on eurooppalainen ja sotilasjoukkojen komentaja on amerikkalainen. Naton jäsenmaihin kuuluu Yhdysvallat, Belgia, Britannia, Espanja, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Kreikka, Norja, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, ja Turkki. Vuonna 1999 natoon liittyi Puola, Tshekki ja Unkari. Jäsenyyttä tällä hetkellä hakevat yhdeksän maata. Rauhankumppanuusohjelmaan sisältää tällä hetkellä 16 varsinaista jäsenmaata ja 28 muuta maata joukossa on myös lisäksi Ruotsi ja Suomi. Monissa maissa ja aivan erityisesti Unkarissa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa kumppanuusohjelma nähtiin väylänä kohti Nato-jäsenyyttä. Nato ei ole ainoastaan vastannut kylmän sodan jälkeisiin kriiseihin vaan se on myös pyrkinyt ennaltaehkäisemään niitä. Entisistä vihollisista on tullut myös Naton yhteistyökumppaneita. Ensimmäinen kädenojennus ulkopuolisiin maihin oli heinäkuussa 1990 "Lontoon deklaraatio", siellä päätettiin aloittaa sotilaallinen ja poliittinen yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. Rauhankumppanuusohjelma lanseerattiin Brysselin huippukokouksessa tammikuussa 1994. Nato tarjosi rauhankumppanuutta NACC:in toimintaan osallistuneille ja Etyk maille. Venäjä allekirjoitti perussopimuksen toukokuussa 1997. Sopimuksessa vahvistettiin, etteivät Nato ja Venäjä pidä toisiaan vihollisina. Venäjä kyllä katkaisi yhteistyönsä Naton kanssa Kosovon konfliktin seurauksena vuodeksi, mutta nyt yhteistyö jatkuu taas sujuvasti. Nato solmi myös kumppanuusohjelman Ukrainan kanssa toukokuussa 1997.
EU:n kanssa oleva yhteistyö on aina ollut Natolle tärkeää. EU:n ja Naton yhteistyö alkoi 1999 Helsingin huippukokouksessa. Sittemmin EU:n ja Naton yhteensä 23 maata ovat kokoontuneet virallisiin tapaamisiin. Vaikka suhteet Naton ja EU:n välille luotiin vasta 1990-luvun lopussa ne ovat olleet toisiaan täydentäviä järjestöjä.
Naton laajentuminen on ollut politiikan kiistellyimmistä puheenaiheista. Jo vuonna 1991 kommunistiset maat ilmoittivat pyrkivänsä natoon tai EU:hun. Naton mukaan sen laajentuminen lisää turvallisuutta koko euroatlanttisilla alueella. Puola, Tšekki ja Unkari ovat ensimmäiset Natoon liittyneet maat entisestä Varsovan liitosta. Maat kutsuttiin aloittamaan neuvottelut jäsenyydestä Madridissa kesällä 1997. Heidän liittymisensä astui sitten voimaan maaliskuussa 1999. Seuraavat maat kutsutaan neuvotteluun mahdollisesta jäsenyydestä marraskuussa 2002. Natoon nykyisiin hakijoihin ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaan, vaan maat pyrkivät natoon niiden historiallisten kokemusten perusteella. Myös taloussyillä on merkitystä. Nyt hakijamaille on esitetty tiukemmat vaatimukset. Naton vaatimuksiin kuuluu demokratia, markkinatalousjärjestelmä, puolustusvoimien siviilikontrolli ja myös hyvät naapurisuhteet. Mutta kuitenkin suurempana tekijänä vaikuttaa politiikka.
Kun Itä-Euroopan turvallisuuspolitiikan rakenteet kylmän sodan loputtua hajosivat, Puola alkoi pyrkiä läntisiin turvallisuusrakenteisiin. Vuonna 1990 keväällä kutsuttiin Varsovan liiton maat keskustelemaan kumppanuudesta Naton kanssa. Varsovan liitto hajosi sitten keväällä 1991 ja Puola, Tshekki ja Unkari ilmoittivat halunsa pyrkiä natoon. Vuonna 1994 Keski-Euroopan maat saivat osallistua rauhankumppanuusohjelmaan. Myös saman vuonna Puola osallistui yhteisiin sotaharjoituksiin Puolan maaperällä ja myös syksyllä 1995 Amerikassa ja Saksassa. Nato maiden huippukokouksessa kesällä 1997 kutsuttiin Puola, Tshekki ja Unkari neuvottelemaan jäsenyydestä. Puolasta tuli Naton jäsen 12.3 1999.
Puola on aina ollut aktiivinen ETYJ: n ja YK:n jäsen. Vuosina 1996-97 Puola oli YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Muita Puolan päämääriä on rakentaa hyvät suhteet Naton ulkopuolisille maille sekä liittyä rauhankumppanuus sopimukseen. Puolassa on 12 kuukauden asevelvollisuus. Puola yllä pitää tällä hetkellä 198 000 miehen armeijaa mutta puolustusministeriö aikoo vähentää sen 150000 mieheen vuoteen 2006 mennessä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..laittaa lainauksiin ja laittomasti kopsattuihin teksteihin edes linkit mistä ne on....
tämähän oli siis:
http://www.ulkopolitiikka.fi/julkaisut/kommentti/2001/kommentti_12_01.htm
ikivanhaa tavaraa.