Venäjän maaliskuun vallankumous 15.3.1917. Tämän jälkeen perustettiin porvarien vapaaehtoisia suojeluskuntia ja vasemmiston taholta punakaarteja. Punakaartit pitivät yhteyttä venäläiseen sotaväkeen, joka aseisti ne.
Venäjällä tapahtunut lokakuun vallankumous nopeutti tapahtumien kulkua. Suomen työväki julisti yleislakon. Kun vallankumous näytti leviävän Suomeen, senaatti esitti eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen päästäkseen irti Venäjästä.
Vaikka Leninin johtama hallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden, jäi n. 40 000 miehen vahvuinen venäläinen sotaväki Suomeen rohkaisten punakaarteja ja aiheuttaen järjestys-häiriöitä.
Levottomuuksien johdosta Suomen hallitus oli jo tammikuun alkupäivinä 1918 pyytänyt jääkäripataljoonaa Saksasta kotiin.
Sosiaalidemokraattinen puolue antoi 24.1.1918 punakaarteille käskyn olla taisteluvalmiina.
Punakaartien ylipäällikkö Ali Aaltonen antoi 27.1.1918 käskyn Suomen hallituksen vangitsemisesta ja vallan ottamisesta punakaarteille.
Punakaartin johto pyrki välittömästi venäläisten tukemana yleishyökkäykseen niin Länsi-Suomessa kuin Karjalan kannaksellakin. Kun bolshevikkihallitus kutsui joukkonsa pois Suomesta, tänne jäi vain vapaaehtoisia ja sotilasasiantuntijoita, joiden toiminta jäi merkityksettömäksi.
Eero Haapalainen tuli helmikuussa punakaartien ylipäälliköksi. Hänen neuvonantajanaan toimi venäläinen eversti Svetsnikov.
Suomen ylipäällikkö Mannerheimin pyrkimyksenä oli ratkaisevan voiton saavuttaminen ennen Saksan Itämeren divisioonan maihinnousua.
Venäjällä tapahtunut lokakuun vallankumous nopeutti tapahtumien kulkua. Suomen työväki julisti yleislakon. Kun vallankumous näytti leviävän Suomeen, senaatti esitti eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen päästäkseen irti Venäjästä.
Vaikka Leninin johtama hallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden, jäi n. 40 000 miehen vahvuinen venäläinen sotaväki Suomeen rohkaisten punakaarteja ja aiheuttaen järjestys-häiriöitä.
Levottomuuksien johdosta Suomen hallitus oli jo tammikuun alkupäivinä 1918 pyytänyt jääkäripataljoonaa Saksasta kotiin.
Sosiaalidemokraattinen puolue antoi 24.1.1918 punakaarteille käskyn olla taisteluvalmiina.
Punakaartien ylipäällikkö Ali Aaltonen antoi 27.1.1918 käskyn Suomen hallituksen vangitsemisesta ja vallan ottamisesta punakaarteille.
Punakaartin johto pyrki välittömästi venäläisten tukemana yleishyökkäykseen niin Länsi-Suomessa kuin Karjalan kannaksellakin. Kun bolshevikkihallitus kutsui joukkonsa pois Suomesta, tänne jäi vain vapaaehtoisia ja sotilasasiantuntijoita, joiden toiminta jäi merkityksettömäksi.
Eero Haapalainen tuli helmikuussa punakaartien ylipäälliköksi. Hänen neuvonantajanaan toimi venäläinen eversti Svetsnikov.
Suomen ylipäällikkö Mannerheimin pyrkimyksenä oli ratkaisevan voiton saavuttaminen ennen Saksan Itämeren divisioonan maihinnousua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ilman punaisten uhrauksia ei olisi oikeistolaisten harjoittama maaorjuutus ja työläisten sorto loppunut. Porvarit on semmosia rottia että ajattelee vain itteensä, vapaaehtoisesti ei ois ikinä sitä luokkayhteiskuntaa lopettanu.
ne porvarit harrastaa vieläkin kunhan vain pössi kansa ne pallille saa. Lisätään veroja vaikka ei olis tarvetta ja jos niitä ei keksitä keksitään käyttömaksuja
Suomessa oli jo ennen punaisten kaappausyritystä ehkä Euroopan kansanvaltaisin parlamentti vasemmistoenemmistöineen.
Luokkayhteiskunnat loppuivat aikanaan mm. pohjoismaista ilman vasemmistolaisten verenvuodatusta.
Miten siis uskot että meillä Suomessa olisi mennyt toisin.
voi lisätä, on se, että Suomi kaikkineen oli vain yleiseurooppalaisen kehityksen yksi syrjäinen kolo, voisi sanoa pitäjänpelikenttä. Saksan, Venäjän ym tilanteet näkyivät selvästi, eivätkä silloinkaan suomalaiset poliitikot halunneet sanoa sitä. Otto-Ville Kuusinen oli ensimmäisiä oikeita EU-laisia!
Oma piirre oli suurkauounki Sankt Petersburgin ja Venäjän läheisyys. Eurooppalaiset ideat tulivat sitä kautta, vaikka sen sanominen on vieläkin vaikeata. Vrt esim tolstoilaisuuteen, joka veti älymystöä ja oppineita puoleensa, sosialismi toinen.