Tämähän on yleisesti ollut tiedossa, kepulainen suvaitsemattomuus aiheuttaa ongelmia.
Ihmisiä on kuollut henkirikosten uhreina eniten tällä vuosikymmenellä keskikokoisissa maakuntakaupungeissa. Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki Helsingin Sanomien pyynnöstä.
Tutkija Martti Lehti pani Tilastokeskuksen rikostilastojen perusteella yli 25 000 asukkaan kaupungit järjestykseen sen mukaan, missä niistä tapahtui asukaslukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia 2000–2006.
Henkirikoslistan kyseenalaisen kärkipaikan otti Imatra. Myös Lahti, Kerava, Joensuu ja Pori joutuivat listalla viiden kärkeen.
Selvitys osoittaa harhaluuloksi väitteen, että suurissa kaupungeissa tapahtuisi suhteellisesti enemmän henkirikoksia kuin pienissä.
Suomen kolmessa suurimmassa kaupungissa Helsingissä, Espoossa ja Tampereella on tällä vuosikymmenellä tapahtunut keskimääräistä vähemmän henkirikoksia.
Jos sekä Imatra että Helsinki olisivat molemmat 100 000 asukkaan kaupunkeja, Imatralla tapahtuisi keskimäärin 5,72 henkirikosta vuodessa ja Helsingissä 2,55.
Jokelan kouluammuskelu tapahtui viime vuonna, eikä se siksi näy selvityksessä. Tuusula olisi henkirikoslistalla heti Imatran perässä, jos Pekka-Eric Auvinen olisi surmannut kahdeksan uhriaan vuotta aiemmin.
"En kyllä olisi osannut aavistaa. Sen olen tiennyt, että Imatra on ollut jo vuosia Etelä-Suomen läänin väkivaltatilastoissa huonommalla puolella", Imatran poliisipäällikkö Aimo Rauma yllättyy selvityksen tuloksesta.
Hän ei osaa arvioida, miksi Imatralla tapahtuu paljon henkirikoksia. Yleensä surmaajat ovat tekohetkellä vahvasti päihtyneitä.
"Kuka osaa sanoa, minkä takia Jeppe juo alkoholia. Joillakin häviää itsekontrolli, kun he juovat paljon. Sitten tapahtuu tällaista", Rauma pohtii.
Tutkija Martti Lehden mielestä on vaikea löytää yhtä selitystä sille, miksi joillakin paikkakunnilla tapahtuu enemmän henkirikoksia kuin toisilla.
Hän huomauttaa ehkä hieman kärjistäen, että esimerkiksi Lahti on ollut väkivaltainen kaupunki jo sadan vuoden ajan.
"Jollain tavalla henkirikosten määrä liittyy alueen asukas- ja elinkeinorakenteeseen. Luulen, että henkirikosten määrä tietyllä alueella liittyy syrjäytyneiden ihmisten määrään", Lehti arvioi.
Henkirikollisuus on pitkälti yhteiskunnan huono-osaisimpien keskinäistä rikollisuutta. Surmaajista ja uhreista 70 prosenttia on työikäisiä, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella.
Henkirikoslista ei kerro juuri mitään siitä, kuinka vaarallista jossain kaupungissa on liikkua yleisillä paikoilla. On poikkeuksellista, että surmaaja valitsee uhrinsa sattumanvaraisesti itselleen tuntemattomien ihmisten joukosta.
Tyypillinen suomalainen henkirikos tehdään edelleen keittiöveitsellä ryyppyriidan päätteeksi yksityisasunnossa viikonloppuna.
Ihmisiä on kuollut henkirikosten uhreina eniten tällä vuosikymmenellä keskikokoisissa maakuntakaupungeissa. Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki Helsingin Sanomien pyynnöstä.
Tutkija Martti Lehti pani Tilastokeskuksen rikostilastojen perusteella yli 25 000 asukkaan kaupungit järjestykseen sen mukaan, missä niistä tapahtui asukaslukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia 2000–2006.
Henkirikoslistan kyseenalaisen kärkipaikan otti Imatra. Myös Lahti, Kerava, Joensuu ja Pori joutuivat listalla viiden kärkeen.
Selvitys osoittaa harhaluuloksi väitteen, että suurissa kaupungeissa tapahtuisi suhteellisesti enemmän henkirikoksia kuin pienissä.
Suomen kolmessa suurimmassa kaupungissa Helsingissä, Espoossa ja Tampereella on tällä vuosikymmenellä tapahtunut keskimääräistä vähemmän henkirikoksia.
Jos sekä Imatra että Helsinki olisivat molemmat 100 000 asukkaan kaupunkeja, Imatralla tapahtuisi keskimäärin 5,72 henkirikosta vuodessa ja Helsingissä 2,55.
Jokelan kouluammuskelu tapahtui viime vuonna, eikä se siksi näy selvityksessä. Tuusula olisi henkirikoslistalla heti Imatran perässä, jos Pekka-Eric Auvinen olisi surmannut kahdeksan uhriaan vuotta aiemmin.
"En kyllä olisi osannut aavistaa. Sen olen tiennyt, että Imatra on ollut jo vuosia Etelä-Suomen läänin väkivaltatilastoissa huonommalla puolella", Imatran poliisipäällikkö Aimo Rauma yllättyy selvityksen tuloksesta.
Hän ei osaa arvioida, miksi Imatralla tapahtuu paljon henkirikoksia. Yleensä surmaajat ovat tekohetkellä vahvasti päihtyneitä.
"Kuka osaa sanoa, minkä takia Jeppe juo alkoholia. Joillakin häviää itsekontrolli, kun he juovat paljon. Sitten tapahtuu tällaista", Rauma pohtii.
Tutkija Martti Lehden mielestä on vaikea löytää yhtä selitystä sille, miksi joillakin paikkakunnilla tapahtuu enemmän henkirikoksia kuin toisilla.
Hän huomauttaa ehkä hieman kärjistäen, että esimerkiksi Lahti on ollut väkivaltainen kaupunki jo sadan vuoden ajan.
"Jollain tavalla henkirikosten määrä liittyy alueen asukas- ja elinkeinorakenteeseen. Luulen, että henkirikosten määrä tietyllä alueella liittyy syrjäytyneiden ihmisten määrään", Lehti arvioi.
Henkirikollisuus on pitkälti yhteiskunnan huono-osaisimpien keskinäistä rikollisuutta. Surmaajista ja uhreista 70 prosenttia on työikäisiä, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella.
Henkirikoslista ei kerro juuri mitään siitä, kuinka vaarallista jossain kaupungissa on liikkua yleisillä paikoilla. On poikkeuksellista, että surmaaja valitsee uhrinsa sattumanvaraisesti itselleen tuntemattomien ihmisten joukosta.
Tyypillinen suomalainen henkirikos tehdään edelleen keittiöveitsellä ryyppyriidan päätteeksi yksityisasunnossa viikonloppuna.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei kannata vittuilla maakunnan puolella, vaikka punikin aatteellinen asennevamma pakottaakin aukomaan päätään, väärässä paikassa väärään aikaan...
Maakunnan puolella se saattaa jäädä viimeiseksi saavutetuksi eduksi...
sivistyksen pariin maaseudulta. Tyhmimmät pellehermannit on jäänneet sinne junttilaan peräkammarinpojiksi. Naisista kauneimmat ja myös fiksuimmat on myös muuttaneet pois näiden pellehermannien ikävästä seurasta. Sekös siellä maalla korpeaa ja siihen auttaa viina ja Mikko Alatalon musiikki;-))) Positiivista on se, että junttilassa taantuminen vaan kiihtyy ja päivä päivältä juntteja vähemmän, hoitavat toinen toisensa;-)))