Termi eskatologia (kr. eskhatos = viimeinen, äärimmäinen aikaan, paikkaan, arvoon tai järjestykseen nähden) tarkoittaa teologiassa oppia viimeisistä ajoista ja loppuun liittyvistä tapahtumista. Eskatologisia käsityksiä ovat opit ja tulkinnat
* Kristuksen toisesta tulemisesta
* antikristuksesta eli Kristuksen saatanallisesta vastustajasta
* lopun ajan ahdingosta (tästä "vaivan ajasta" käytetään useita erilaisia ilmauksia
ja näkemyksien kirjo kyseisestä ahdingon laadusta ja kestoajasta on melkoinen, mikä osoittaa aiheeseen sovellettujen Raamatun tekstien tulkinnan vaikeuden ja subjektiivisuuden)
* viimeisestä tuomiosta
* kuolleiden ylösnousemuksesta
* Jumalan näkyvän valtakunnan perustamisesta (tähän liittyy myös käsitykset tuhatvuotisesta valtakunnasta maan päällä eli kiliakismi).
Kreikan kielessä Kristuksen tulemuksesta käytetään sanaa parousia. Sanaa käytetään tarkoittamaan ylipäätään Kristuksen henkilökohtaista läsnäoloa sekä Hänen syntymistään maailmaan UT:ssa. Myös Antikristuksen tulemisesta käytetään samaa sanaa (2 Tess. 2:8). Ei-kristillisessä kirjallisuudessa sanaa käytetään tarkoittamaan jumaluuden voiman osoituksia ja vallanpitäjien saapumista vierailulle kaupunkiin tai maakuntaan.
Kiistatonta on, että Jeesus itse ja hänen apostolinsa odottivat PIAN, siis heidän elinaikanaan, tapahtuvaa Kristuksen toista tulemusta ja Jumalan näkyvää kirkkauden valtakuntaa.
Esim. 1 Tess.4:13-18;5:1-3 Paavali selvästi katsoo olevansa itse elossa kun Kristus tulee takaisin ja samoin hänen kirjeensä tessalonikalaiset vastaanottajat. Lisäksi Paavalin mukaan Herran päivä (=Jumalan tuomiopäivä Kristuksen takaisin tullessa) voi tulla mikä hetki tahansa. Muut UT:n kirjoittajat edustavat samalla tavalla läheisen lopun odotusta.
1 Piet.4:7 "Kaiken loppu on lähellä".
Hebr.1:2 "Mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan...".
Hebr.9:26 "Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääksen synnin uhrillaan".
Ilm.22:10,12,20 "Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä...Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan...Tämä on tosi, minä tulen pian." Vrt. myös Ilm.2:25;3:11 "Pitäkää kiinni siitä mitä teillä on, kunnes minä tulen...Minä tulen pian." Tyatiralaisten ja filadelfialaisten oman elinaikana siis Kristuksen tulemus oli odotettavissa. Toisin siis kuin monesti luullaan, Ilmestyskirja ei siten kuvaa tuhansien vuosien päässä kirjoitushetkestä olevia tapahtumia, vaan Ilmestyskirjassa eletään vahvasti Kristuksen pikaisen tulon odotuksessa.
Matt.24:34 Jeesus sanoo, että "tämä sukupolvi ei katoa ennenkuin kaikki tämä tapahtuu" -eli ihmiset, jotka kuuntelivat hänen puhettaan hänen elinaikanaan.
Mark.9:1 "..Tässä joukossa on muutamia,jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan".
-selkeästi puhe ei ole mistään "hengellisestä" tulemisesta, kuten seurakunnasta tai Pyhästä Hengestä, vaan näkyvästä lopunajallisesta Jumalan valtakunnan tulemisesta.
Viimeiset päivät ovat jatkuneet siis 2000 vuotta ja kautta kirkkohistorian ovat kristityt tulkinneet juuri oman aikakautensa "maailmanlopun" tapahtumisajaksi. Esim. vuoden 1000 aikaan oli voimakasta lopun odotusta ja 1840-luvulla varsinkin Amerikassa (tuon liikehdinnän perusteella syntyi uusia lahkoliikkeitä kuten adventistit ja myöhemmin heistä erkaantuneet Jehovan todistajat).
Johanneslainen eskatologia: tuomio nykyhetkessä
Johanneksen evankeliumin teologiassa on kiintoisa erilainen näkökulma: tuomio (kr. krisis) tapahtuu yksittäisen ihmisen kohdalla tässä ja nyt sen perusteella miten hän suhtautuu Jeesukseen ja Hänen sanomaansa.
Uskossa tai epäuskossa lopunajallinen tuomio käy ihmisen ylitse jo tällä hetkellä ja siirtää hänet joko ikuiseen elämään tai jättää hänen ikuiseen kadotukseen, Jumalan vihan alaiseksi.
Niinpä silmiinpistävä havainto onkin, että Johanneksen evankeliumissa ei ole mitään Jeesuksen lopunajallista puhetta eikä puhuta muutenkaan "aikojen merkeistä". Lopunajallinen (eskatologinen) tuomio ja erottelu tapahtuu jo nyt Jeesuksen sanojen äärellä (Joh.3:17-21,35-36;6:35-40).
Korostusta Kristuksen toisesta tulemisesta tulevaisuudessa erilaisten viimeisten päivien vaivojen jälkeen ei esiinny lainkaan. Myös ylösnousemus kuolleista on tässä ja nyt tapahtuvaa todellisuutta, eikä tulevaan viimeiseen päivään liittyvä tapahtuma. Itse asiassa se joka uskoo Kristukseen elää eikä ikinä kuole (Joh.11:24-26).
Toisesta tulemuksesta on jakeissa Joh.14:1-4 rauhallinen lupaus, että Jeesus valmistaa omilleen "sijaa" ja tulee sitten hakemaan omansa sinne, missä Hän on (taivaaseen). Tekstin tähtäyspiste on siinä, että Kristus on Tie Isän Jumalan luokse - nimenomaan ainoa tie - mutta mitään tavanomaista lopunajallista "aineistoa" ei esiinny: ei antikristuksia, luonnonmullistuksia tai sotia toisen tulemisen edeltäjinä. Vain maailman taholta tulevaa vihaa ja vainoa on odetettavissa Jeesuksen seuraajille (Joh.15:18-27;16:2).
Viimeisenä päivänä on Joh.5:20-29 mukaan lisäksi tapahtuva ylösnousemus, sekä elämään että tuomioon, mutta tämä näkökulma ei ole muutoin keskeisesti esillä johanneslaisessa teologiassa, vaan nimenomaan lopunajallisen erottelun nykyhetkisyys uskon perusteella.
Eksegeettisessä tutkimuksessa on todettu, että tulevaisuudessa tapahtuvaan viimeiseen päivään ja tuomiopäivään liittyvät kohdat eivät näytä kuuluvan alkuperäiseen johanneslaiseen teologiaan, vaan ne menevät evankeliumin myöhemmän kirkollisen toimittajan (redaktorin) tiliin, kun radikaalia johanneslaista teologiaa haluttiin saada harmonisoitua "valtavirran" eskatologisen opetuksen mukaiseksi.
Huomaa jakeessa 5:28s Jeesuksen sanat "Älkää ihmetelkö tätä" -nykyhetkessä tapahtuvan tuomion ja erottelun näkökulma herätti alkukirkossa ihmettelyä, minne katoaa viimeisen päivän odotus ja tuleva tuomiopäivä.
Sanottakoon vielä, että perinteisesti apostoli Johanneksen kirjoittamaksi oletettu Ilmestyskirja ei kuulu johanneslaisen teologian perinteeseen, vaan se edustaa omaa teologiaansa, kristillistä apokalyptiikkaa (ilmestyskirjallisuutta).
Loppusanat
Meidän ei tarvitse mistään etsiä viimeisiä päiviä eikä laskea maailman lopun tuloaikoja, vaan lopun aika on UT:n mukaan alkanut Kristuksen maailmaan tulemisesta. Voimme jättää huomiotta monien fundamentalististen piirien harrastaman sensaatiohenkisen intoilun lopun ajan ennusmerkeistä ja toinen toistaan mielikuvituksellisimmista ja yksityiskohtaisemmista ennusteluista.
Niillä ei ole merkitystä Uuden testamentin keskeisten teologisten opetuksien kannalta.
Itse asiasa Uuden testamentin teologiassa on kohtia, joissa varoitetaan aikojen laskeskelusta ja kehoitetaan karttamaan sellaisen harrastajia (Luuk.21:8 "...he sanovat...'Aika on tullut'. Mutta älkää lähtekö heidän perässään").
1 Tess.5:1-2 "Aikamääristä teille ei tarvitse kirjoittaa, veljet...."sekä Apt.1:7 "Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut".
Oleellista on johanneslaisen teologian valossa vain usko Jumalan Poikaan ja Hänen sanaansa. Siinä on jokaisen oma individualistinen tuomio ja lopunajallinen ratkaisun hetki elämäksi tai kuolemaksi tässä ja nyt.
* Kristuksen toisesta tulemisesta
* antikristuksesta eli Kristuksen saatanallisesta vastustajasta
* lopun ajan ahdingosta (tästä "vaivan ajasta" käytetään useita erilaisia ilmauksia
ja näkemyksien kirjo kyseisestä ahdingon laadusta ja kestoajasta on melkoinen, mikä osoittaa aiheeseen sovellettujen Raamatun tekstien tulkinnan vaikeuden ja subjektiivisuuden)
* viimeisestä tuomiosta
* kuolleiden ylösnousemuksesta
* Jumalan näkyvän valtakunnan perustamisesta (tähän liittyy myös käsitykset tuhatvuotisesta valtakunnasta maan päällä eli kiliakismi).
Kreikan kielessä Kristuksen tulemuksesta käytetään sanaa parousia. Sanaa käytetään tarkoittamaan ylipäätään Kristuksen henkilökohtaista läsnäoloa sekä Hänen syntymistään maailmaan UT:ssa. Myös Antikristuksen tulemisesta käytetään samaa sanaa (2 Tess. 2:8). Ei-kristillisessä kirjallisuudessa sanaa käytetään tarkoittamaan jumaluuden voiman osoituksia ja vallanpitäjien saapumista vierailulle kaupunkiin tai maakuntaan.
Kiistatonta on, että Jeesus itse ja hänen apostolinsa odottivat PIAN, siis heidän elinaikanaan, tapahtuvaa Kristuksen toista tulemusta ja Jumalan näkyvää kirkkauden valtakuntaa.
Esim. 1 Tess.4:13-18;5:1-3 Paavali selvästi katsoo olevansa itse elossa kun Kristus tulee takaisin ja samoin hänen kirjeensä tessalonikalaiset vastaanottajat. Lisäksi Paavalin mukaan Herran päivä (=Jumalan tuomiopäivä Kristuksen takaisin tullessa) voi tulla mikä hetki tahansa. Muut UT:n kirjoittajat edustavat samalla tavalla läheisen lopun odotusta.
1 Piet.4:7 "Kaiken loppu on lähellä".
Hebr.1:2 "Mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan...".
Hebr.9:26 "Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääksen synnin uhrillaan".
Ilm.22:10,12,20 "Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja, sillä hetki on lähellä...Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan...Tämä on tosi, minä tulen pian." Vrt. myös Ilm.2:25;3:11 "Pitäkää kiinni siitä mitä teillä on, kunnes minä tulen...Minä tulen pian." Tyatiralaisten ja filadelfialaisten oman elinaikana siis Kristuksen tulemus oli odotettavissa. Toisin siis kuin monesti luullaan, Ilmestyskirja ei siten kuvaa tuhansien vuosien päässä kirjoitushetkestä olevia tapahtumia, vaan Ilmestyskirjassa eletään vahvasti Kristuksen pikaisen tulon odotuksessa.
Matt.24:34 Jeesus sanoo, että "tämä sukupolvi ei katoa ennenkuin kaikki tämä tapahtuu" -eli ihmiset, jotka kuuntelivat hänen puhettaan hänen elinaikanaan.
Mark.9:1 "..Tässä joukossa on muutamia,jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan".
-selkeästi puhe ei ole mistään "hengellisestä" tulemisesta, kuten seurakunnasta tai Pyhästä Hengestä, vaan näkyvästä lopunajallisesta Jumalan valtakunnan tulemisesta.
Viimeiset päivät ovat jatkuneet siis 2000 vuotta ja kautta kirkkohistorian ovat kristityt tulkinneet juuri oman aikakautensa "maailmanlopun" tapahtumisajaksi. Esim. vuoden 1000 aikaan oli voimakasta lopun odotusta ja 1840-luvulla varsinkin Amerikassa (tuon liikehdinnän perusteella syntyi uusia lahkoliikkeitä kuten adventistit ja myöhemmin heistä erkaantuneet Jehovan todistajat).
Johanneslainen eskatologia: tuomio nykyhetkessä
Johanneksen evankeliumin teologiassa on kiintoisa erilainen näkökulma: tuomio (kr. krisis) tapahtuu yksittäisen ihmisen kohdalla tässä ja nyt sen perusteella miten hän suhtautuu Jeesukseen ja Hänen sanomaansa.
Uskossa tai epäuskossa lopunajallinen tuomio käy ihmisen ylitse jo tällä hetkellä ja siirtää hänet joko ikuiseen elämään tai jättää hänen ikuiseen kadotukseen, Jumalan vihan alaiseksi.
Niinpä silmiinpistävä havainto onkin, että Johanneksen evankeliumissa ei ole mitään Jeesuksen lopunajallista puhetta eikä puhuta muutenkaan "aikojen merkeistä". Lopunajallinen (eskatologinen) tuomio ja erottelu tapahtuu jo nyt Jeesuksen sanojen äärellä (Joh.3:17-21,35-36;6:35-40).
Korostusta Kristuksen toisesta tulemisesta tulevaisuudessa erilaisten viimeisten päivien vaivojen jälkeen ei esiinny lainkaan. Myös ylösnousemus kuolleista on tässä ja nyt tapahtuvaa todellisuutta, eikä tulevaan viimeiseen päivään liittyvä tapahtuma. Itse asiassa se joka uskoo Kristukseen elää eikä ikinä kuole (Joh.11:24-26).
Toisesta tulemuksesta on jakeissa Joh.14:1-4 rauhallinen lupaus, että Jeesus valmistaa omilleen "sijaa" ja tulee sitten hakemaan omansa sinne, missä Hän on (taivaaseen). Tekstin tähtäyspiste on siinä, että Kristus on Tie Isän Jumalan luokse - nimenomaan ainoa tie - mutta mitään tavanomaista lopunajallista "aineistoa" ei esiinny: ei antikristuksia, luonnonmullistuksia tai sotia toisen tulemisen edeltäjinä. Vain maailman taholta tulevaa vihaa ja vainoa on odetettavissa Jeesuksen seuraajille (Joh.15:18-27;16:2).
Viimeisenä päivänä on Joh.5:20-29 mukaan lisäksi tapahtuva ylösnousemus, sekä elämään että tuomioon, mutta tämä näkökulma ei ole muutoin keskeisesti esillä johanneslaisessa teologiassa, vaan nimenomaan lopunajallisen erottelun nykyhetkisyys uskon perusteella.
Eksegeettisessä tutkimuksessa on todettu, että tulevaisuudessa tapahtuvaan viimeiseen päivään ja tuomiopäivään liittyvät kohdat eivät näytä kuuluvan alkuperäiseen johanneslaiseen teologiaan, vaan ne menevät evankeliumin myöhemmän kirkollisen toimittajan (redaktorin) tiliin, kun radikaalia johanneslaista teologiaa haluttiin saada harmonisoitua "valtavirran" eskatologisen opetuksen mukaiseksi.
Huomaa jakeessa 5:28s Jeesuksen sanat "Älkää ihmetelkö tätä" -nykyhetkessä tapahtuvan tuomion ja erottelun näkökulma herätti alkukirkossa ihmettelyä, minne katoaa viimeisen päivän odotus ja tuleva tuomiopäivä.
Sanottakoon vielä, että perinteisesti apostoli Johanneksen kirjoittamaksi oletettu Ilmestyskirja ei kuulu johanneslaisen teologian perinteeseen, vaan se edustaa omaa teologiaansa, kristillistä apokalyptiikkaa (ilmestyskirjallisuutta).
Loppusanat
Meidän ei tarvitse mistään etsiä viimeisiä päiviä eikä laskea maailman lopun tuloaikoja, vaan lopun aika on UT:n mukaan alkanut Kristuksen maailmaan tulemisesta. Voimme jättää huomiotta monien fundamentalististen piirien harrastaman sensaatiohenkisen intoilun lopun ajan ennusmerkeistä ja toinen toistaan mielikuvituksellisimmista ja yksityiskohtaisemmista ennusteluista.
Niillä ei ole merkitystä Uuden testamentin keskeisten teologisten opetuksien kannalta.
Itse asiasa Uuden testamentin teologiassa on kohtia, joissa varoitetaan aikojen laskeskelusta ja kehoitetaan karttamaan sellaisen harrastajia (Luuk.21:8 "...he sanovat...'Aika on tullut'. Mutta älkää lähtekö heidän perässään").
1 Tess.5:1-2 "Aikamääristä teille ei tarvitse kirjoittaa, veljet...."sekä Apt.1:7 "Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut".
Oleellista on johanneslaisen teologian valossa vain usko Jumalan Poikaan ja Hänen sanaansa. Siinä on jokaisen oma individualistinen tuomio ja lopunajallinen ratkaisun hetki elämäksi tai kuolemaksi tässä ja nyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...tapahtunutta, jonkun hipin mielijohteesta syntynyttä ajatelmaa!
Voiko olla typerämpää kuin vetää kaikki asiat raamatusta, kuin se olisi tie, totuus ja elämänihanne kaikessa asiassa, mitä se sitten nykyaikana oletetaan, (oletetaan olevan totuutta) sillä kerrohan missäkohtaa sitä kirjaa, syöpä olisi poistettavissa, taikka Hivi poistettavissa?
Kyllä Jeesus paransi montakin
sairasta mutta silloin ei taidettu
tuntea syöpää tai ollut hiviä..
Rukoile ja usko myös,että Jeesus
parantaa sinut, eiköhän se siitä ;)
pyrkinyt ennustamaan maailmanloppua milloin vallankiilto silmissä ,milloin toisten rahat tai oma kunnia " tietäjänä".
Raamattu kuitenkin yksiselitteisesti mainitsee että sitä ei meistä tiedä kukaan tarkasti .
Mainitaan vaan että "nämä kaikki pitää tapahtua ennenkuin..."
Miksi siis tutkia huomista kun tässäkin päivässä on tarpeeksi vastusta ja tekemistä?
Jos ihmiset yrittäisivät pitää itsestään huolta niin että tuli tämä "viimeinen hetki" sitten milloin vain, niin olisi valmis kohtamaan sen.
Se voi tulla vaikka liikenne onnettomuudessa 5 min. päästä ?!
jo läsnä ja kuluvat päivä päivältä sillä ne saivat alkunsa noin 1900 vuotta sitten.
Näin on kirjoitusten mukaan.
Lopunaikoihin liitetiin muistakseni tiettyjä ehtoja mm.lastennouseminen vanhempiaan vastaan,sekä lasten omasta tahdostaan tekemät aikuisten teot,mitä ne sitten ovatkaan?Maailmanloppu tulee raamatun mukaan,kuin varas yöllä sitä ei tiedä kukaan.