Hengen vapaus

Olen löytänyt Elämän Lähteelle :)

Siinä vastaus kysymykseesi. Olen kiertänyt ja kaartanut ja vääntänyt ja kääntänyt, uskon asioita. Olen vilpittömästi kokeillut jos minkälaista konstia ja nyt voin tänä päivänä sanoa että tämä toimii.

Kaikkeni on Hänessä, Kristuksessa. Se ei vaadi tippaakaan omia ponnisteluja, vaan kaiken jättämistä Hänelle. Jos sanot että Kristuksen työn täydellisyyteen uskominen on narsistista, etkä siihen usko, niin en voi sanoa muuta kuin voi sinua.

Tahtoisin että sinäkin löytäisit tämän levon ja rauhan, mitä minulla on :)

Armo kyllä kasvattaa, että me hyljäten maailmalliset himot...

Täytyy ymmärtä että synnit ihmisen elämässä on yksinkertaisesti seuraavan kaavan mukainen:

Laki > himo > synti > kuolema

Kuinka siis voit sanoa että kiellot ja käskyt voivat ihmisen synneistä vapauttaa.

Synnit ovat vain hedelmiä (kuolemaa tuottavia hedelmiä) siitä puusta, johon ihminen on antanut itsensä oksastaa. Se puu on laki.

Jumalan armotyö on aivan täydellisen päinvastainen.
Enää ei ole vaatimuksia.

Ja koska on kyse Jumalan työstä, joka ei voi olla muuta kuin äärettömän täydellinen, niin on todella tärkeää painottaa, että pieninkään oma tekosi ei tätä autuutta saa aikaan.

Vain täydellinen kaikkensa jättäminen Hänen käsiinsä tuo täydellisen levon.
Ja kasvun kautta tähän armoon aina vaan syvemmälle, maalliset himot aivankuin sulavat pois :)

Tämä on tie joka vie aivan päinvastaiseen suuntaan kuin lain, suorittamisen, tie.
Tämä tie kirkastuu kirkastumistaan, ei vain sanoissa vaan myös aiva kokemuksellisesti.

Siksi en voi olle kertomatta tästä ihmeellisestä tiestä, joka on Jeesus :)

Kirjoitit näin:

"Olen joskus uskonut aika tarkasti samallalailla kuin sinä nyt. Pettyneenä kaikenlaiseen maalliseen kirkolliseen ja erilaisiin seurakunta "piiteihin".

En saanut kuitenkaan rauhaa tuollaisesta uskosta, vaikka toivoin. Enkä ymmärtänyt miksi en rauhaa saa.
Nyt ymmärrän. En saanut rauhaa, koska etsin Jumalaa, eikä Jumala antanut minun tuudittautua väärään helvettiin johtavaan rauhaan."


Vastaus kirjoitukseesi:

Läheltä liippaa, et ole kaukana :)

Tässä tuleekin se tärkeä pointti, jota olen kaikella täällä ajanut takaa.
KAIKKI ON HÄNESTÄ. On hyvä ettet tyytynyt siihen mikä ei toiminut.
Sana sanoo: Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet. Tämä tarkoittaa että meidän tehtävämme on antautua löydettäväksi, eikä olla se Löytäjä; Pelastaja.

Pelastuksessa meillä on jokaisella oma roolimme. On vain yksi Pelastaja, Vapahtaja, Jeesus Kristus ja me muut olemme pelstettavia, vapahdettavia.

Kyse ei ole sinun uskostasi omaan uskoosi, vaan uskosta siihen, että Hän pelastaa, olipa sinun tekosi miten huonoja tai miten hyviä mielestäsi tahansa.
Se tarkoittaa että sinä et voi auttaa Häntä pelastuksessasi.

Siksi sanonkin että ihmisen ei tule yrittää muuttaa itseään jollain tavalla, että olisi kelvollinen Jumalalle, kaikki sellainen estää Jumalan työn, sillä Hän ei suostu kumppanuuteen lihan tekojen kanssa.

Itse tuskailin hyvin samalla tavalla kuin sinä näiden asioiden kanssa. Se johti reilun 10 vuoden kauhu ja pelko tiloihin. Se vei voimat kaikelta omalta yrittämiseltä ja sai päättämään, että enää en jaksa yrittää, jos ei kaikki tule Häneltä, niin turha puhua Vapahtajasta.
Ja mikä irvikuva kertoa sellaisesta Vapahtajasta, joka ei minua itseänikään ole auttanut. Jätin KAIKEN Hänen huolekseen.

Turrutin pahaa oloani monesti alkoholilla, mutta kaiken keskellä aloin huomaamaan että, miten Jumala alkoi ilmoittamaan itseään, kaiken sen saastan keskellä, jossa elin.

Nyt kyllä näen selvästi että sitähän se on: Jumala pelastaa meidät silloin kun vielä olemme syntisiä!

Tänä päivänä en käytä alkoholia, eikä se tarkoita että olisin sen jossain vaiheessa itseltäni kieltänyt, päinvastoin.

Nyt en vaan koe tarvetta ollenkaan alkoholiin, samaa tapahtuu muillakin elämän alueilla, sitä myöten kun kasvan armossa, Hänen tuntemiseensa.

Tässä menee juuri monen vastasyntyneen uskovan tie metsään, kun kirkkokunnat ja ehkä jopa hyvää tarkoittavat tahot, vaativat että se ja se pitää jättää pois. Näin ei raamattu opeta.
Jos Hän ei ole kaikessa perustana, niin turhaan rakentajat vaivaa näkevät.

Tottakai Jumala voi ottaa pois kertaheitollakin jonkun asian, mutta siitä ei pidä tehdä oppia, johon sitten heikoimmat kaatuu.

Pelastus tulee juuri niin alas, missä ihminen kussakin tapauksessa on, se ei vaadi ihmistä parantamaan tapojaan, mutta ne vaan paranevat armon hoivassa. Valo kyllä poistaa pimeän :)

Timo_L kirjoitti:

Olen löytänyt Elämän Lähteelle :)

Siinä vastaus kysymykseesi. Olen kiertänyt ja kaartanut ja vääntänyt ja kääntänyt, uskon asioita. Olen vilpittömästi kokeillut jos minkälaista konstia ja nyt voin tänä päivänä sanoa että tämä toimii.

Kaikkeni on Hänessä, Kristuksessa. Se ei vaadi tippaakaan omia ponnisteluja, vaan kaiken jättämistä Hänelle. Jos sanot että Kristuksen työn täydellisyyteen uskominen on narsistista, etkä siihen usko, niin en voi sanoa muuta kuin voi sinua.

Tahtoisin että sinäkin löytäisit tämän levon ja rauhan, mitä minulla on :)

Armo kyllä kasvattaa, että me hyljäten maailmalliset himot...

Täytyy ymmärtä että synnit ihmisen elämässä on yksinkertaisesti seuraavan kaavan mukainen:

Laki > himo > synti > kuolema

Kuinka siis voit sanoa että kiellot ja käskyt voivat ihmisen synneistä vapauttaa.

Synnit ovat vain hedelmiä (kuolemaa tuottavia hedelmiä) siitä puusta, johon ihminen on antanut itsensä oksastaa. Se puu on laki.

Jumalan armotyö on aivan täydellisen päinvastainen.
Enää ei ole vaatimuksia.

Ja koska on kyse Jumalan työstä, joka ei voi olla muuta kuin äärettömän täydellinen, niin on todella tärkeää painottaa, että pieninkään oma tekosi ei tätä autuutta saa aikaan.

Vain täydellinen kaikkensa jättäminen Hänen käsiinsä tuo täydellisen levon.
Ja kasvun kautta tähän armoon aina vaan syvemmälle, maalliset himot aivankuin sulavat pois :)

Tämä on tie joka vie aivan päinvastaiseen suuntaan kuin lain, suorittamisen, tie.
Tämä tie kirkastuu kirkastumistaan, ei vain sanoissa vaan myös aiva kokemuksellisesti.

Siksi en voi olle kertomatta tästä ihmeellisestä tiestä, joka on Jeesus :)

Kun oikeasti ymmärrän näkemystäsi, mutta se ei ole taivaaseen vievä tie. Vaan väärää rauhaa, ei todellista Jumalan rauhaa.

Minäkin oikeasti olin tuossa uskossa hetken rauhallisin mielin, ja Jumala sai todella kovalla kädellä näyttää, että tuollainen usko ei Hänestä ole.

Kiitän Jumalaa, ettei Hän antanut minun paatua ja jäädä Saatanalliseen rauhaan puhumaan Jeesuksesta!
Väkevää eksytystä tuo sanoma, enkä itse olisi siitä irti päässyt. Se on kokonaan Jumalan työ.

Ja myös minäkin silloin sanoin että uskoni ei horju. Mutta se olikin omaa uskoani, ei Jumalan uskoa, joten tuo väärä usko "kuoli". Sanouduin irti siitä.
Ei ollut Jumalan tahto antaa minun kulkea eksyksissä.

Ja luulisin, että totuuden kuulleessaan ihmiset käydessään totuutta vastaan tärisisivät peloissaan. Koska he vastustaessaan Jumalan totuutta, vastustavat Jumalaa. Ja vastustaessaan ihmistä, jonka puolella Jumala on, niin he vastustavat Jumalaa.
Mutta eivät tärise, eivätkä horju!
Nyt ymmärrän mitä paatumus tarkoittaa.

Tuo uskosi ei ole Jeesuksen luo vievää uskoa.
Toisen kerran:
Käänny Jumalan puoleen etsimään, anomaan ja kolkuttamaan.

Timo_L kirjoitti:

Kirjoitit näin:

"Olen joskus uskonut aika tarkasti samallalailla kuin sinä nyt. Pettyneenä kaikenlaiseen maalliseen kirkolliseen ja erilaisiin seurakunta "piiteihin".

En saanut kuitenkaan rauhaa tuollaisesta uskosta, vaikka toivoin. Enkä ymmärtänyt miksi en rauhaa saa.
Nyt ymmärrän. En saanut rauhaa, koska etsin Jumalaa, eikä Jumala antanut minun tuudittautua väärään helvettiin johtavaan rauhaan."


Vastaus kirjoitukseesi:

Läheltä liippaa, et ole kaukana :)

Tässä tuleekin se tärkeä pointti, jota olen kaikella täällä ajanut takaa.
KAIKKI ON HÄNESTÄ. On hyvä ettet tyytynyt siihen mikä ei toiminut.
Sana sanoo: Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet. Tämä tarkoittaa että meidän tehtävämme on antautua löydettäväksi, eikä olla se Löytäjä; Pelastaja.

Pelastuksessa meillä on jokaisella oma roolimme. On vain yksi Pelastaja, Vapahtaja, Jeesus Kristus ja me muut olemme pelstettavia, vapahdettavia.

Kyse ei ole sinun uskostasi omaan uskoosi, vaan uskosta siihen, että Hän pelastaa, olipa sinun tekosi miten huonoja tai miten hyviä mielestäsi tahansa.
Se tarkoittaa että sinä et voi auttaa Häntä pelastuksessasi.

Siksi sanonkin että ihmisen ei tule yrittää muuttaa itseään jollain tavalla, että olisi kelvollinen Jumalalle, kaikki sellainen estää Jumalan työn, sillä Hän ei suostu kumppanuuteen lihan tekojen kanssa.

Itse tuskailin hyvin samalla tavalla kuin sinä näiden asioiden kanssa. Se johti reilun 10 vuoden kauhu ja pelko tiloihin. Se vei voimat kaikelta omalta yrittämiseltä ja sai päättämään, että enää en jaksa yrittää, jos ei kaikki tule Häneltä, niin turha puhua Vapahtajasta.
Ja mikä irvikuva kertoa sellaisesta Vapahtajasta, joka ei minua itseänikään ole auttanut. Jätin KAIKEN Hänen huolekseen.

Turrutin pahaa oloani monesti alkoholilla, mutta kaiken keskellä aloin huomaamaan että, miten Jumala alkoi ilmoittamaan itseään, kaiken sen saastan keskellä, jossa elin.

Nyt kyllä näen selvästi että sitähän se on: Jumala pelastaa meidät silloin kun vielä olemme syntisiä!

Tänä päivänä en käytä alkoholia, eikä se tarkoita että olisin sen jossain vaiheessa itseltäni kieltänyt, päinvastoin.

Nyt en vaan koe tarvetta ollenkaan alkoholiin, samaa tapahtuu muillakin elämän alueilla, sitä myöten kun kasvan armossa, Hänen tuntemiseensa.

Tässä menee juuri monen vastasyntyneen uskovan tie metsään, kun kirkkokunnat ja ehkä jopa hyvää tarkoittavat tahot, vaativat että se ja se pitää jättää pois. Näin ei raamattu opeta.
Jos Hän ei ole kaikessa perustana, niin turhaan rakentajat vaivaa näkevät.

Tottakai Jumala voi ottaa pois kertaheitollakin jonkun asian, mutta siitä ei pidä tehdä oppia, johon sitten heikoimmat kaatuu.

Pelastus tulee juuri niin alas, missä ihminen kussakin tapauksessa on, se ei vaadi ihmistä parantamaan tapojaan, mutta ne vaan paranevat armon hoivassa. Valo kyllä poistaa pimeän :)

Outi yritti kaataa uskosi.
Kumpikin olette oikeassa joissain asiassa,
ja väärässä toisissa asioissa.

Samoin me kaikki ihmiset,
Teuvo,Armi ym kaikilla on sekä oikeaa tietoa että väärässä olevaa tietoa.

ou.ti kirjoitti:

Kun oikeasti ymmärrän näkemystäsi, mutta se ei ole taivaaseen vievä tie. Vaan väärää rauhaa, ei todellista Jumalan rauhaa.

Minäkin oikeasti olin tuossa uskossa hetken rauhallisin mielin, ja Jumala sai todella kovalla kädellä näyttää, että tuollainen usko ei Hänestä ole.

Kiitän Jumalaa, ettei Hän antanut minun paatua ja jäädä Saatanalliseen rauhaan puhumaan Jeesuksesta!
Väkevää eksytystä tuo sanoma, enkä itse olisi siitä irti päässyt. Se on kokonaan Jumalan työ.

Ja myös minäkin silloin sanoin että uskoni ei horju. Mutta se olikin omaa uskoani, ei Jumalan uskoa, joten tuo väärä usko "kuoli". Sanouduin irti siitä.
Ei ollut Jumalan tahto antaa minun kulkea eksyksissä.

Ja luulisin, että totuuden kuulleessaan ihmiset käydessään totuutta vastaan tärisisivät peloissaan. Koska he vastustaessaan Jumalan totuutta, vastustavat Jumalaa. Ja vastustaessaan ihmistä, jonka puolella Jumala on, niin he vastustavat Jumalaa.
Mutta eivät tärise, eivätkä horju!
Nyt ymmärrän mitä paatumus tarkoittaa.

Tuo uskosi ei ole Jeesuksen luo vievää uskoa.
Toisen kerran:
Käänny Jumalan puoleen etsimään, anomaan ja kolkuttamaan.

uskovaisia, jotka vapisevat aina sen saarnan jälkeen joka kovimmasti tuomitsee ja jyrisee? Sitten kun sama jyrisijä julistaa hyväksynnän onkin "rauha" sydämessä valtava. Kuten Suni tällä palstalla on jyrissyt tuomionsa, olet alkanut pelätä ja tarvitset rauhoittuaksesi Sunin mielisuosion, onko niin? Älä vastaa minulle, mutta vastaa itsellesi rehellisesti. Siitä voi alkaa muutos todelliseen vapauteen Kristuksessa ja siinä vapaudessa vain Kristus merkitsee kaikkea, ei Suni.

m 12 kirjoitti:

uskovaisia, jotka vapisevat aina sen saarnan jälkeen joka kovimmasti tuomitsee ja jyrisee? Sitten kun sama jyrisijä julistaa hyväksynnän onkin "rauha" sydämessä valtava. Kuten Suni tällä palstalla on jyrissyt tuomionsa, olet alkanut pelätä ja tarvitset rauhoittuaksesi Sunin mielisuosion, onko niin? Älä vastaa minulle, mutta vastaa itsellesi rehellisesti. Siitä voi alkaa muutos todelliseen vapauteen Kristuksessa ja siinä vapaudessa vain Kristus merkitsee kaikkea, ei Suni.

paatunut. Outi on Jumalalle KIITOS päässyt oikealle tielle tielle joka vain ja ainoastaan voi
JUMALAN VALTAKUNTAAN JOHDATTAA.

Tämä on karvas TOTUUS niille jotka ovat jo paatuneet.

kavala eksyttäjä joka sanoo:"Tässä tuleekin se tärkeä pointti, jota olen kaikella täällä ajanut takaa.
KAIKKI ON HÄNESTÄ. On hyvä ettet tyytynyt siihen mikä ei toiminut.
Sana sanoo: Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet. Tämä tarkoittaa että meidän tehtävämme on antautua löydettäväksi, eikä olla se Löytäjä; Pelastaja."

Näin se kavala käärme tulee ja kumoaa Jumalan sanalla Jeesuksen sanoman kun JEESUS SANOO:
"Etsikää ENSIN Jumalaa ja Hänen valtakuntaansa
niin kaikki muukin tarpeellinen teille annetaan."

Ei tarvitse siis etsiä kun löytyy tällainen paikka:"Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet."
Tässä näkyy miten käy kun ihminen kirjaimen mukaan
sanaa tutkii. Kyllä löytyy sanan paikkoja jotka
muka kumoavat JEESUKSEN SANAN.

Mutta tämä kohta:"Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet."tällä kohdalla ei Jeesuksen sanaa voi kumota, vaan tällä sanan paikalla on aivan muu sanoma. Tämä sanan kohta ei siis tyhjäksi tee Jeesuksen sanaa ETSIMISESTÄ.

Vaan tämä sanan paikka osoittaa sen EI KUKAAN IHMINEN LÄHDE ITSE ETSIMÄÄN JUMALAA vaan JUMALA
ihmisen KIINNI ottaa ja kun Jumala ihmisen todella
kiinni ottaa silloin ihminen myös voi löytää
Jumalan.

Ei siis kukaan ihminen itse voi Jumalan luo käydä eikä tule käymään.

Siis pahasti ollaan pielessä kun Jumalan sanalla
olla Jeesuksen sanomaa KUMOAMASSA.

Aivan turhaa siis puhua silloin, että olisi mitään
muuta kuin TULLUT ITSE EKSYTETYKSI JA YRITTÄÄ EKSYTTÄÄ MUITA.

TÄMÄ ON KARVAS TOTUUS.