kääntäjien tutkinnot

Kääntäjäksi työllistymisessä ratkaisee mielestäni kyllä kaikkein eniten työkokemus/referenssit ja esim. jonkin erikoisalan termistön/"kielirekisterin" hallinta. Laaja yleissivistys on tietysti eduksi/välttämätön ja totta kai sekä lähtö- että kohdekielen hyvä hallinta.

Kannattaa ehkä kysellä asiaa myös translatin Ohi-listalta (http://health.groups.yahoo.com/group/ohi_translat/)

Kyseessä on keskustelupalsta, jossa kirjoittelevat ammattikääntäjät. Mukana on myös korkeakouluissa/yliopistoissa/kääntäjänkoulutuslaitoksilla työskentelevää väkeä. Varsinainen Translat (http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/translat) on kääntämisongelmiin keskittynyt lista, joten älä sinne postaa kysymystäsi vaan siis tuonne Yahoossa olevalle Ohi-listalle.

Vastoin joillakin tahoilla vellovia huhuja kääntäjänkoulutusta ei olla ajamassa alas. Muutoksen tuulia kyllä virtaa kaikissa niissä yliopistoissa, joissa kääntäjänkoulutusta annetaan. Muutoksissa on kyse yhteistyön tiivistämisessä ja resurssien säästämisestä.

Yliopistollinen kääntäjänkoulutus antaa tieteellisen ja monipuolisen pohjan kääntäjän ammatissa toimimiseen.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suorittaneella on oikeus tehdä virallisia käännöksiä (esim. asiakirjat). Tutkinto on ns. näyttökoe, jonka suorittamiseksi ei vaadita kääntämisen opintoja. Mutta hyötyä niistä tietysti on, sillä näyttökokeeseen osallistuminen ei kartuta teoreettisia tietoja tai esim. valmenna eri ohjelmistojen käyttöön. Kääntämistä yliopistossa opiskellut voi tietyin ehdoin hakea opetushallitukselta auktorisoidun kääntäjän tutkintoa ilman näyttökoetta.

Ammattikorkeakouluissa ei kääntäjänkoulutusta ole.

Kääntäjänkoulutusta ei suinkaan olla ajamassa alas. Kuvittelisin huhujen johtuvan muutoksista käännöstieteen laitoksissa. Esimerkiksi Joensuun alainen Savonlinnassa sijaitseva käännöstieteen laitos siirretään Joensuuhun. Muutoksen myötä esimerkiksi saksan ja venäjän opiskelijoilla on käsittääkseni mahdollisuus myöhemmin erikoistua joko filologiaan tai kääntämiseen. Eli perusopinnot tulee kai sekä filologialle että kääntämiselle yhteisiksi ja aineopinnoissa aloitetaan erikoistumine. Saksan ja venäjän kääntämisen opiskelijoissa onkin ilmeisesti käynyt katoa vuosien varrella, ainakin Savonlinnassa. Englannin kohdalla vastaavaa ongelmaa ei käsittääkseni ole.

Kääntäjän ammattihan ei varsinaisesti ole "suojattu ammatti", jota harjoittaakseen pitäisi olla alan koulutus. Aiemmin mainittu auktorisoidun kääntäjän tutkinto (ei käsittääkseni sisällä lainkaan opetusta) pitää olla vähintäänkin niillä, joiden pitää työnsä puolesta vakuuttaa käännös aidoksi (esim. todistukset, oikeusasiakirjat). Kuvittelisin koulutuksen helpottavan auktorisoidun kääntäjän tutkinnon näyttökokeen läpäisemisessä.

Vaikka koulutus ei ole välttämätöntä, useissa alan työpaikkailmoituksissa vaatimuksina on kuitenkin esimerkiksi käännösmuistien (usein Trados) hallinta sekä alan aiempi työkokemus. Jokaiselle kääntäjäksi haluavalle suosittelisinkin tästä syystä alan koulutusta. Opetuksen lomassa tehdään lukuisia palautettavia käännöstöitä, jotka kartuttavat alan kokemusta ennen työelämään siirtymistä. Luonnollisestikin koulutus sisältää myös perehdytyksen käännösmuistien ja muiden olennaisten ohjelmien käyttöön. Omasta kokemuksestani olen myös huomannut, että käännöstieteen teoriaopinnot ovat myös korvaamattomia käännöksiä tehdessään. Koulu opettaa, miten ratkaista käännösongelmia, mistä hakea tietoa, mikä on luotettavaa tietoa, mitä varoa käännöksissä, mihin pyrkiä käännöksillään, minkälaisia käännöksiä hyväksyä, mitä työkaluja kannattaa käyttää minkälaisten käännösten kanssa, mikä on hyvä käännös, mitkä ovat kyseisen käännösalalajin vaatimukset ym. Pelkkä kielitaito ei siis riitä, ellei halua keksiä pyörää uudelleen.

Koulutukseen haku kuulostaa ihan hyvältä, mutta pyörä on varmaan keksittävä uudelleen niiden kielten kohdalla, joille ei tällä hetkellä ole paljon kääntäjiä. Tai koulutusta.

Itsellä on kääntämisen kokemusta vuosikymmenten ajalta ja se on sanottava, että kääntämisen tarve on vähentynyt koko ajan.

Lähinnä tämä on näkynyt etenkin venäjän, mutta myös saksan osalta.

Sitä vastoin kääntämisen ja enemmänkin tulkkauksen tarve on lisääntynyt sellaisten kielten osalta, joiden puhujia on joutunut tässä maassa oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

Suurin osa menestyneistä kääntäjistä ja tulkeista, joita työuran varrella on eteen tullut, ei ole päivääkään suorittanut kääntämisen teoriaopintoja.

Olen viime aikoina alkanut kallistua sille kannalle, että FM-tasoinen kääntäjäkoulutus on osin turha. Kääntäjäkoulutus voisi olla huomattavasti ammattisuuntautuneempaa ja aivan hyvin esim. amk-tasoista.

Tai oikeastaan voisi olla niin, että kielten FM-tutkinnoissa voisi olla sivuaineena esim. kääntämiseen pätevöittävä paketti kielenhuollon opintokokonaisuus. On jokseenkin turhaa, että koulutetaan erikseen kääntäjiä ja filologeja (joista useimmat päätyvät opettajiksi mutta moni myös kääntäjäksi). Itse olen ammatiltani sekä kääntäjä että opettaja.