tuoho naikkosseen! sannoo mokoma et mie oon 89v, kai mie sen ite tiiän minkä ikkääne oon.
Mokoma formaliinil haiseva heitukka, sannoop et hajustet on laittant , oikein ulukomailt tuotuu, mut niin haisoo jot taju mennee.
Naamakin ol uitet jossannii maalpytys, ko se kohall tullee niin mie nakkaan ainoll.!
Mie tään assiin uattelin sil vissiin, et mie oon just sen ikkään ko mie tahon, mie se vanhete pareen, mut tuo ei parree vaik kuink uittelis naamavärkkiins jok uamu maalpytys ja laettais hajusteit.
Mokoma formaliinil haiseva heitukka, sannoop et hajustet on laittant , oikein ulukomailt tuotuu, mut niin haisoo jot taju mennee.
Naamakin ol uitet jossannii maalpytys, ko se kohall tullee niin mie nakkaan ainoll.!
Mie tään assiin uattelin sil vissiin, et mie oon just sen ikkään ko mie tahon, mie se vanhete pareen, mut tuo ei parree vaik kuink uittelis naamavärkkiins jok uamu maalpytys ja laettais hajusteit.
Vastaukset 17
Vanhimmat
etkö tiedä että riehuminen ei oo hyvä sydämelle??
sen tiiän, mut ko niin pistää vihaks!
miul o hyvä sytän ja luja, ei se pienest kiukust muuta ko lissää tahtii mut tiiän mie senkii jot liika onpi liikaa suuttuissakkii.
milläsikkää, ollaan myö hehkeit iliman hakasii.
Katoha sie, mie katelin kerran telekkarrii, siel tul asijoo naesist, leikkelivät nuamavärkkiisä nuoremman näkösiks.
Ka, sillon mie uattelin, et jos miun tättein, hää on elänt 90 ajastaikkoo, ja tää ilmmeetön naisekuvatus laetattas vastakkaen, tapahtus katasroohvi.
Ka, siin hakaset lenteleis, ja omppeleet ratkeis ko Justtiina tättein juttelis puolhävyttömmii juttuloit, ja naurree käkättäes piälle.
Tulis siihekkii nuamaan ilimettä. Ka, näen mie uattelen.
ossaat kiäntää asijjat ain hyväl mallil, ihan minnuu naurattammaan laitto.
Miul ko tuppaa olleen hiuka kiivas tuo luonto, en mie iha kaikist juttuloist tykkee hyvvää, vasiten ko nuo maalatut heitukat tullee oikasemmaan miun ikkää.
mie taisin kahtella sellast rokumettii kans, tissilöit ne muokkas vanhoil mummeleil, kyl mie sano jot aiekoihi on elet.
Heleppoo on männä vaekka saunnaan, siel kun Marrii heittee liivisä nurkkaan, ja revvääettää vappaalle. On se vuan heleppoo heittee tissisä olalle ja käyttee vamppuu.
Mite sie sellaset heität, ko töröttää ko kaks sokertoppoo, et mitenkkää.
kyl oot niin oikeas jotta justiinsakkii nii.
Pittäähä ne vuuet jossakinnii näkkyy, ei sit voi vasiten ikkuusest parkymppine olla.
Myö ollaan kaunihit kattella ja tuksutkii on luonnomukkaaset
Ukkovaenaa aen kehhui, et Marrii on niin pehmmee ja korree, ka,Ko Tummellil rasvoo, kaek paekat, nii ei ol vielkkää ryppyi ko silimis. Nekkii naururyppyi.
Ka, kuuleha sie, ko mie muistelen. Ukkovaennaa tykkäs kovast, ko saunnan jäläkee Marrii rasvas ihtesä piästä varppaisii. Ka sitte myö kissailtii, mie kirmasin ieltä, ja hää peräst, hää möyrys, ja mie naurroin.
No tiiäthä sie, mite siin käyt, tuol nuapurin niityl alakunsa sai aenakkii kolome poekkoo.
Voe tokkiisa, hauskoo ol, oes vielkkii, mutta ukkopahalainen kuol pekkee.
miekii, ilimankos o iho pehmye, se se vast onkii passel voie joka kurttuu ja estääp se ryppölöien ilimaantumistakkii.
Mie oun uunon kans pitänt silmäpellii välliin ja kahtelloo tuo wäinäkkii minnuu aina sillo ko muitaap jottai, mut tuoho uunon mie oon tykästynny vaik se on muijenkin helemojen perrään!
Kirmailt o niityil ja lepikois nuorna likkana, en mie ennää ko nuo jalat ei mää sammaa tahtii miun tahtoni kans.
miekkii, ukkovaenaan kans, silhä mie sen hurmasinkkii. Viel ko oltii olt mont kymment vuot yhes, hää lankes.
Ka, kuuleha sie, mie ko vienost lupssautin silimii, pyörräetin perree, ei muut tarvint. Het hää nous kiikkostoolist, sano jotta, elhä sie Marrii, tuleha mie, kyllähä mie. Nii hää hieroit miun kippeit jalakoi, ka, tekhä hää muutakkii.
Ol siin rippee mies, pelekkii poekalapsii tek, ka, eit tult tyttölöi.
Mut miniähä miul, iha kelvolline, koha Marrii hät helläst ohjaeloo.
sie oot saant usiamman, mie muistelissiin et miul ois kumapastakkii sorttii mut mie en ennää ol ollekkaa saleti misttää, miulla ko tuo muist pätkähtellöö.
Hierojii on miulkii olt ja hyvi o hieronneetkii, sopuakkii välil ko mie oon nii noppee tulistummaa.
Uunokkii on välil ihan hätinä miun kanssain, ko suutun jos miul liian vaikiast selittelöö asioit.
Ompi sattunt sitten kaikenlaisii harmiloitkii ko mie en muistant jottain, niiko sekkii ruuti niist rakettiloist.
Mie muistelissii sellastkii, et joku siipi siulle tervehiä laittoi, mie taisin ne sannoo sylvil, vaikka sylvi! se on ilkiä akka, et uskokkaan ko on ilkiä.
välil pihalle piästee, ettei pakkauvu sisseen.
Kylhä Marriiki välil ukkovaenaalle äkkäänty, hää ko olt sellane hittaamman sorttine.
Tuos nuapurkyläs assuu yks akka, aen hää on ku myrky nielly, tuhahtelloo, pihahtelloo, ukkoisa kulukee ko huopatossuloil. Nuama akal on aen nyrpiä.
Ka, hääki ko välil oekkee piästäs höyryi pihal, voes helepottee, vua ei, hää on käynt kansaopiston käettäytymiskurssin nuornalikkana.
Siel olt sanottu etei hieno akka korota iäntään, kulukee vuan silleen lyhhyin askellin,valakoset pumpulhanskat kiäs nukkuut, ja kaekkee muuta sooppoo.
No tietäähä sen, assii on nii, et liialline koulukäynt sekottaa joienki akkain piän.
Nii muute, se tyttöhä ol tuo Silipa, ko miul terviisi lähetti, kuuliha mie sen jostae, kuka lie kertont.
Siinä sitä olt sirkkee tyttölaps, ei hätkähä iha pienist.
alko väsyttellöö, pittää kassoa nuo kaik yövermeet ja sitten miun pittää männä wäinän hampaat laittoomaan lassiin, mie oo ne parriinki kertoon myöny, kun muisti on ollu kaoksis.
Uunolle pittää männä haastelemmaa ja sit mie oonkii valamis pettii.
Tummellii ihhoon ja uamulla herrään virikiänä ko peippo vaan taitaa se koppelo ol lähempi tottuutta.
Ei sitä passaa liikoo koululoi käyä, siin sitä näkkee kuink kierroo liian opil kasvaapi.
Mie siulkii sano hyvvää yöt ja nähhään, ol niin mukavoo siun kans höpötel.
Pittee männä pesul ja viäntää papillotei piähä, ka huomen on mäntävä kaapunkkii.
Ka, hoiaha vie Wäinan hamppaat, Uuno sinnuu varmaa jo varttuu.
Hauskoo ol siun kanssais huastaa, nuku sie hyväst, jutellaa tuas ko paikal osutaa.
täällä koitetaan nukkua mutta siitä ei tu mitään ku joku höpöttää itekseen koko ajan.
Vai tuleeko se ratiosta tuo selostus?
Ei kyllä se on Hillevi ite äänessä.. pahankuulosella nuotilla.
Jos kääntäs kylykee ja koittas vielä unta ottaa.
siinä mokoma!
Ylös ja noppeesti , tääl ei maata ko o totisset paiekat.
Mie olin nii äkkeissäin, mut tuo marrii miut sai hetikoht parreelle tuulel kun alko jutustellee.
Silmäpeleist ja muistkii peleist täs on tarinoitu.
Mie se en lakkaa ihmettelemäst nuit siun unenlahjoloi, aina hirren veos ko silimä välttääp
nyt se kuuleha lykkäs myrkyn!
Se hiihtonaenen on rouppinkist kärähtänt! mikä varis hää nyt ol
Ei miul oo ossuutta siehe rouppinki hällyyn, mie kun tuppaan sotkemmaan asioit niin tätä mie en oo järjestänt!
Wäinän yskäntroppiloi mie laetoin aenon matkaan ko se läks hiihtoloi kassommaan sukulaistesa kans, jos sil tropil on jottai ossuutta siihen hällyyn niin se on aenon tekosii.
Nyt mie mänen muate! hyvvee yöt siullekkii uuno.
Tossavaisen rouvan kanssa pitit puhetalakoita..
miten saattekin sanat menemään nuin kieroon?
Ihan alako jo mahassa kiertää minullakin ku unessa päin sitä kuuntelin.
Ottaa pattiin tuo hiihto-homma. Kun ei opita mitään menneistä.
Ois napannu Molosen VirkoMaksia niin eipähän tuotakaan häpiää olis tarvinnu kokee.
Mä kerran katoin Väinön yskisputelia ja ihmettelin kun siinä tuoteselosteessa oli vaikka mitä ehvetriinejä ja nantroloneja.. oikee touppaajan toiveuni. Ilimankos Väinö jaksaa kävellä väsymättä unissaankin.
Mut olisko tuo nyt tarttunu variksen kynsiin.. näyte oli varmaan pullotettu jo vähä aiemmin.
Epä noita jaksa miettiä.
Jos ottas konjakki-kulauksen ja painas pään tyynyyn uutemman kerran.
Hyvää yötä Hillevi. Ethän puhu unissas.. ainakaa savvoo. On aamulla muuten lakanat kierteellä.