Ei ole valkoisen osapuolen syy, että heidän piti aseellisesti kukistaa Suomen laillista hallitusta vastaan tähdätty aseellinen kapina.
Kaiken takana oli äärivasemmisto joka kaappasi röyhkeällä uholla ja uhmalla koko SDP:n ja ajoi samalla koko vasemmiston suureen ahdinkoon. SDP:n tehtävä jyrkkä pesäero tämänkin päivän äärivasemmistolaisuuteen (=Vasemmistoliitto, eteenkin änkyrä-tenniläläiset ja Jakke Laakson porukka)
Kaiken takana oli äärivasemmisto joka kaappasi röyhkeällä uholla ja uhmalla koko SDP:n ja ajoi samalla koko vasemmiston suureen ahdinkoon. SDP:n tehtävä jyrkkä pesäero tämänkin päivän äärivasemmistolaisuuteen (=Vasemmistoliitto, eteenkin änkyrä-tenniläläiset ja Jakke Laakson porukka)
Vastaukset 10
Vanhimmat
....estääkö selvästi oikeistolainen suuntautuneisuutesi sinua muodostamasta objektiivista arvioita historiallisista tapahtumista? Ilman kiihkoa, ilman vihaa - ihan vaan faktoja tasapuolisesti tarkastellen, onnistuuko?
Ps. Onko Jakke Laakson mainitseminen tässä kontekstissa relevanttia?
Estääkö selvästi vasemmmistolainen suuntautuneisuutesi näkemästä punaisia vallankumouksellisina ja lailista hallitusta vastaan nousseina kapinallisina, joiden kukistuminen oli koko Suomelle ja suomalaisille parasta mitä on tapahtunut? Ja täysin välttämätöntä.
Ei tietenkään - koska en ole vasemmistolainen. Enkä oikeistolainen. Enkä keskustalainen.
Näissä asioissa nimittäin.
Viestissäni ei ollut mitään asenteellista, ainoastaan kysymys aloittajalle siitä, pystyykö hän tutkimaan historiaa objektiivisesti ilman poliittisen suuntautuneisuutensa aiheuttamaa painolastia.
Mitäpä luulet, oletko pönttö?
Sosiaalidemokraatit tekivät hyvin selvän pesäeron kommunisteihin ja kapinan johtajiin jo heti kansalaissodan jälkeen. Äärivasemmiston perustettua uusia peitepuolueita SDP oli myös näistä tiukasti erilllään 1920- ja 1930-luvuilla.
Sodan jälkeen sosialidemokraatit taistelivat lähestulkoon yksin kommunisteja vastaan, joiden pyrkimyksenä 1940-luvun lopulla oli maan muuttaminen kansandemokratiaksi. SDP:n "Jo riittää" -kampanjalla saatiin lopulta kommunistit pois hallituksesta. Tämä tiukka kommunismin vastainen linja (puolueen johtajana oli sotasyyllisyystuomion saanut Stalinin vihaama Väinö Tanner) johti puolueen pitkään oppositiokauteen Neuvostoliiton painostuksesta.
Päästäkseen uudelleen vaikuttamaan maamme politiikkaan sosiaalidemokraatit loivat suhteita niin Kekkoseen kuin Neuvostoliittoon 1960-luvulla. Tällöinkään SDP piti hyvin jyrkkää rajaa kommunisteihin, mm. kosiskeluihin vaaliliitoista se ei koskaan suostunut. Näin alkoi demarien pitkä hallitustaival. Tällä kaudella kommunistit olivat uudelleen pitkästä aikaa myös usein hallituksessa. Puolueen jyrkkä siipi (Neuvostoliiton suojatit) eivät kuitenkaan kannattaneet hallituksen politiikkaa. 1970-luvulla kommunistit saatiin hajoamaan ja kannatus entisestään pienenemään tällä politiikalla, jossa osa SKP:stä pidettiin hallituksessa ja osa oli oppositiossa. Lopulta kommunistien uhka suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös itsenäisyydelle poistui. Ansio tästä taitavasta politiikasta kuuluu SDP:n lisäksi myös Kekkoselle ja Keskustapuolueelle.
Tällä hetkellä kommunistit eri puolueissaan ovat mitättömän pienenä ja täysin merkityksettömänä vähemmistönä. Edes vasemmistoliitossa entisiä kommunisteja ei ole paljoakaan, mutta kuitenkin riittävästi, jotta sosiaalidemokraatit edes harkitsisivat minkäänlaista todellista yhteistyötä tuon puolueen kanssa. Vasemmistoliiton merkitys onkin nykyisessä Suomessa lähinnä ainoastaan heikentämässä sosiaalidemokraatteja ja ehkä vähän myös vihreitä. Vasemmistoliiton sekavasta toiminnasta hyötyy nykyään lähinnä Kokoomus ja Keskusta.
SDP on pitänyt kansalaissodasta alkaen jatkuvasti erittäin jyrkän pesäeron äärvasemmistoon (ja tietysti myös 1930-luvulla myös äärioikeiston fasistisiin liikkeisiin).
Valkoiset aloitti hakemala diktauuria asevoimin ja väkivallalla, jolloin työläiset ja torpparit joutuivat polustamaan etujaan ase kädessä. Kuusinenkin totesi kansalaissodan jälkeen, että työväki ja vanha työväenpuolue ajautuivat sotaan.
Jos haluat jotain syyttää, syytä valkolahtareita työväen tapoista, kivutuksista ja murhista!
varsinainen spede!
24.1 Suomen kansanvaltuuskunnan puheejohtaja Kullervo Manner antoi määräyksen punakaartin liikekannalle panosta.
26.1. SDP julkaisi Työmiehessä julistuksen, jossa se kehotti järjestäytynyttä työväkeä ja kaarteja noudattamaan toimeenpanevan komitean päätöksiä. Tarkoitus oli estää vallan luisuminen itsenäisille punakaarteille. Iltapäivällä SDP:n toimeenpaneva komitea päätti aloittaa liikekannallepanon. Vallankumouksen aikataulusta päätettiin iltapäivällä. Kaappaus päätettiin aloittaa 27.1 klo 22.
26.1. Illalla pidetyssä kokouksessa Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyivät Suomen punaiseksi kaartiksi.
Vallankumouksen alkamisen merkiksi punainen lyhty nostettiin Helsingin työväentalon torniin klo 23. Punaiset lähtivät hakemaan aseita Viaporissa olevilta venäläisiltä.
että Kansalaissodan aiheutti valkoinen osapuoli joka katkaisi punamulta hallitusneuvottelut 1917 syystalvella. (Alkio ja Tanner) Kuulemma olivat päässeet tappamisen makuun ja kieltäytyivät vielä Ruotsin valtion välitysehdotuksesta/rauhanneuvotteluista helmikuun alussa. Alkuun päästyään tappoivat yli kaksikymmentä tuhatta omaa kansalaista. Luultavasti olisivat heimoaktivistit päästäneet ilmat pellolle toisestakin mokomasta ellei tuontileipäviljan saannin ehtona olisi ollut silmittömän murhaamisen lopettaminen. Semmottii minä olen kuullut sisällissodasta ja lahtarikaartista.
totuutta.Sama tulee ilmi arkistoista Ruotsista ja Englannista.(Juuri tuon leipäviljan saamisen ehto oli lipettaa kansanmurha,mustaa valkoisella)
Suomessahan pengotaan aina samoja vanhoja arkistoja ja"läheitä"
Teloituksia puolustelevat hävetköön. Muut varokaa menemästä kiihkoilijoiden ansalankaan.