vääntö -> hevosvoimiksi
...........
172257
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
meinaan laskin omasta 105hv ja 250nm tehon tuolla kaavalla ja jo 1900rpm kohdalla olisi 90hv?
250*1900/5252=90hv
No ei tietenkään pidä paikkaansa, koska olisi tiedettävä kunkin moottorin vääntökäyrä kierrosluvun suhteen. Moottorisi maksimi 105 hv ja maksimi vääntö 250 Nm eivät myöskään osu yksiin, vaan maksimivääntö saavutetaan jo (usein huomattavasti) alemmalla kierrosluvulla, jonka jälkeen alkaa vääntömomentti laskea tehon edelleen noustessa, kunnes saavutetaan tehomaksimi.
Lisäkierroksilla teho ei enää kasva, koska väännön momenttikäyrä taittuu alaspäin nopeammin kuin kierrosluvun käyrä kohoaa.
Tuon kaavan mukaan omassa autossani on tehoa 142hv 1700rpm, koska vääntöä on 440Nm noilla kierroksilla.
Noilla kierroksilla se menee satasta.
Kakkosauto on 528 Bensa. Se ottaa satasen vauhdissa 2300rpm. Maksimivääntö on 280Nm, mutta noilla kierroksilla 220? Ehkä.
Eli siinä olisi 96hv.
Ihan käytännössäkin noilla on huima ero ohituskiihtyvyydessä. Molemmilla 0-100km/h menee siinä 8 sekunnin pintaan.
Ja mikä parasta, kulutus on dieselillä n. 6,5l/100km mitattu ja bensa vie sellaista vähän päälle 9 litraa sadalla
Käytännössä kaikissa nykyaikaisissa moottoreissa on tehot elektronisesti rajattu. Tämä näkyy tehokäyrän nopeana nousuna, lakipisteessä pysymisenä melkein koko käytettävissä olevan kierroslukualueen läpi, ja nopeana laskuna.
Joten näihin moottoreihin ei saada mistään kaavasta sitä todellista tietoa, se löytyy ainoastaan joko testaamalla tai valmistajalta saadulla tiedolla.
Saattaa pitää paikkansa jos sijoittaa siihen väännön jalkanauloina, en viitsi tarkistaa. Sitäpaitsi; miksi muuntaa hevosvoimiksi eikä suoraan tehon SI-yksikköön?
Tässä paljon permi. Kaava johdetaan perusfysiikasta eikä lyödä suoraa jotain amiskaavaa.
http://www.autowiki.fi/index.php/Teho
Ja tehon yksikkö on ollut vuosikymmenet Watti.
hv on vaan paljon parempi tehon lukema kuin sun hattiwattis...voithan sä kertoilla miten haluut mutta ottomoottorin teho luetaan hepoissa ja sähkömoottorin watteina....vitun lamppupää...
Onnittelut! Poju on niin ulkona maailmasta että se on jo upea saavutus.
Autojen tehot on jo viime vuosisadalta asti ilmoitettu watteina = kilowatteina.
hauskaa että joku on jäänyt jonnekin 80-luvun noppasierran aikaan!
Miten olet onnistunut välttämään lehtien lukemisen ainakin viidentoista vuoden ajan?
Erittäin asiallinen linkki, tosin ihan väärällä palstalla, koska sen takaa löytyy tietoa joka murtaa dieselmiesten useimmat väittämät.
Kumpiakin moottorityyppejä erilaisissa autoissa käyttäneenä tuossa ei ollut mitään uutta, mutta dieselkirkossa suurin osa linkin alta löytyvästä tiedosta katsotaan lainvastaiseksi rienaukseksi.
(Torque x Engine speed) / 5,252 = Horsepower
The engine that makes 300 pound-feet of torque at 4,000 RPM produces [(300 x 4,000) / 5,252] 228 horsepower at 4,000 RPM.
Koko idea helposta muunnettavuudesta menee kun pitää muuttaa Nm yksikköön naulaa/jalka.
Tehohan on watteina EDELLEEN momentti kerrottuna 2xpii kerrottuna pyörimisnopeudella kierroksina sekunnissa.
Teho(W) =Vääntömomentti(Nm) X kulmanopeus (rad/s)
P(Wattia)=M(Nm)x ω(kulmanopeus=(Kierrosluku/60) X 2π)
Tästä kilowatteja jakamalla 1000 (1kW=1000W)
Esim: vääntö 360Nm kierroksella 2000 tuottaa tehoa seuraavasti:360Nm X (2000/60) X 2π=75400w eli 75kW.
Tästä kaavasta periaatteessa ei voi laskea tarkaa vääntö tai teho arvoa kuin huippuväännön kohdalla sekä huipputehon kohdalla, koska muualta ei tiedetä kuin kierrosluku (kierrosluku, teho tai vääntö joista aina tarvitaan 2 joista voidaan ratkaista puuttuva). Jos tiedetään vääntökäyrä voidaan laskea tehokäyrä ja päin vastoin.
Vääntö yksistään ei liikuta autoa mihinkään.
(yritän vain selventää edellisen lähettämää kaavaa) Ja SI yksiköt ovat nykyisin käytössä lähes kaikkialla, ihan sama mitataanko polttomoottorin tehoa vai sähkömoottorin yksiköt ovat SAMAT.
Sitten kun te olette saaneet sen tehon ja vääntömomentin laskettua, koittakaa miettiä mitä te sillä tiedolla teette.
Autoa liikuttaa eteenpäin vaakasuuntainen voima joka vaikuttaa auton akselistossa ja sen vastavoimana on kitkavoima renkaan ja tien välissä.
Jos eri autoja pitää verrata, olisi hyvä laskea voimansiirron välitysten mukaan syntyvä vetovoima pyörille eli tien ja renkaan väliin.
Auton kiihtyvyys ja vetokyky riippuu monista asioista eikä pelkästään moottorin kampiakselilta saatavasta voimasta.
Kun diesel ja bensiini moottoreissa huipputeho saavutetaan yleensä erisuuruisella kierrosnopeudella, tarvitaan erilaiset välityssuhteet saman huippunopeuden saavuttamiseksi.
Kun moottorin vääntömomentti muutetaan autoa eteenpäin liikuttavaksi voimaksi, on välityssuhteilla tärkeä merkitys kun arvioidaan auton kiihtyvyyttä. Jos dieselissä on vääntöä alhaalla, bensiinikoneessa on voimaa kierroksilla, tämä saadaan samalla tavalla hyödyksi erilaisilla välityksillä. Bensiiniautoilija vinguttaa moottoria ja dieselisti ajaa pienemmillä kierroksilla. Lopputulos voi olla sama eri versioilla, eri tavalla saavutettuna.
Kokonaisuudessa ratkaisee auton massa, välitykset, voimansiirtotapa, renkaiden ominaisuudet.
Käytännön ajotuntuma on sitten toinen juttu.
Ja sitten hyötysuhde: dieselillä parempi kokonaistilannetta ajatellen. Bensiini voi vielä kehittyä lisää, kehitystyö jatkuu.
Käytettävisä oleva teho kertoo suoraan kumpi autoista lähtee samasta nopeudesta paremmin kiihtymään, jos autojen massat ovat samat ja häviöt yhtä suuret. Dieseleissä on yleensä käytössä enemmän tehoa(enemmän vääntöä) 1500-4000rpm (td vs vapari bensa saman kokoiset), mutta myös välitykset pidemmät.
Niin autoa liikuttaa eteenpäin renkaiden kitkavoima. Vastustavia voimia ovat: ilmanvastus(pyörteilyt ym), pyörimisvastukset(laakereiden kitkat, renkaan pyörimistä vastustavat voimat paljon muita).
Monelle todella tuntuu olevan hukassa välitysten merkitys. Dieseleiden välitykset ovat usein pidemmät, joka kaventaa bensan ja dieselin(moottorien) välistä vääntö eroa, kun katsotaan vääntöä renkailta.
Itsellä ei ole mahdotonta tarvetta vinguttaa bensaani, vaikka se silloin liikkuu paremmin(eikä v6:n kierrättäminen 6000rpm ole vinguttamista vaan käynti vielä kaunista).
Oikein asiallinen kirjoitus Sinulla. Siitä kiitos. Hiukan kuitenkin jäi vaivaamaa bensiiniautojen kohdalla käyttämäsi termi "vinguttaa".
Mitä lienet tuolla tarkoittanut...
Onko matalilla kierroksilla ajaminen joku erityisetu? Sehän ei ole mitenkään sama asia kuin pienempi polttoaineenkulutus.
Esimerkiksi Sisu on kehittänyt traktoreihin erittäin matalakierroksisia moottoreita, siis dieseleitä, eikä ole osoitettu niillä saavutetun mitään etua tuplasti enemmän kiertäviin dieseleihin.
Itselläni on käytössä kolme dieseliä ja yksi bensiiniauto, ja ikävä kyllä kaikki kiertävät suunnilleen 5500 - 6000, ja kaikilla kierrosluku 120 km/h nopeudella on suunnilleen sama. Itse asiassa alhaisimman kierrosluvun tuolla nopeudella tarjosi edellinen bensa-autoni.
En siis puhuisi "vinguttamisesta" - se kun sanana eittämättä sisältää esittäjänsä ennakkoasenteen.
Nykyajan moottoritekniikalla ei ole juurikaan merkitystä sillä ovatko käyttökelpoiset kierrosalueet tasolla 1800 - 4000 vai 3800 - 6000. Kuten itsekin totesit, tuo ratkaistaan välityksillä.
Olen ajanut, tietysti, myös monia muita autoja kuin omassa käytössäni olevia, enkä saata mitenkään allekirjoittaa tuota "vinguttaminen" termiä. Moottorit näet ovat erittäin hiljaisia,ja kierrosluvun aistii lähinnä vain kierroslukumittarista.
Kaikesta huolimatta kirjoituksesi oli niitä äärimmäisen harvoja asiallisia ja asiapitoisia näillä palstoilla.
Lyhyesti vielä tuosta vääntömomentista sen verran, että dieselistit tällä palstalla käyttävät sitä kuvaamaan kiihtyvyyttä. Kuitenkin vääntömomentin huipun sijoittumisella hyvinkin alhaisille kierroksille on kaikkein suurin merkitys kuormaa kuljettavissa tai vetävissä autoissa. Olen itse ajellut ympäri Eurooppaa tuollaisella kevytkuorma-auton ja perävaunun yhdistelmällä jonka kokonaismassa on 9000 kg. Moottorin ilmoitettu teho on 105 Kw. Vääntömomentti on suurimmillaan 1880 kierroksen kohdalla, ja siinä koko jutun ydin: suuri ja pitkäkään mäki ei pudota nopeutta kun kierrokset laskevat tuolle tasolle. Eli tasaista 85 km/h nopeutta edetään.
Minun on hieman vaikea ymmärtää että n. 1800 -2200 kg painoisen henkilöauton kuljettamiseen tarvitaan joitain lähes kuorma-autotason vääntömomenttilukemia!
Molemmat dieselini ovat turbollisia, ja ikävä kyllä näistä modernimpi eli vm. 2007 häviää käyttöominaisuuksiltaan 1991 vuoden dieselilleni. Uudemmassa vääntöä/tehoa on 1500 - 2500 kierroksen välillä runsaasti ja hups, siihen ne loppuvatkin. Seuraavat 3000 kierrosta ovat ikään kuin turhia, ja niiden kohdalla "vinguttaminen" tuntuu olevan aika paikallaan.
Vanhempi turbodiesel vääntää ja pukkaa tehoa tasaisesti kierrosalueella 1800 - 3500.
Joku on sanonut ettei mikään voita kuutiotuumia. Siitä kai tässäkin lie kyse, vaikka autojen ilmoitetut tehot ovat täsmälleen samat.
t. "Sekakäyttäjä"
Täällä kirjoitetaan onneksi asiallisestikin.
Olen autojen kanssa jatkuvasti tekemisissä ja kokemusta on monenlaisista laitteista.
Raskasta kalustoa en ole ammatikseni ajanut mutta korjannut kyllä.
Vinguttaminen oli mielestäni hauska termi moottorin huippukierrosalueen käyttämiselle.
Asia liittyi siihen että pienestä bensiinimoottorista saadaan tehoa ulos kiihdyttämistä varten, mutta on käytettävä korkeita kierroslukuja.
Jos on vastakkain pienellä tilavuudella varustettu b-moottori ja suurempi d-moottori mutta maksimi teho on sama, tulee mieleen juuri tuo ero.
Käytettävä kierroslukualue on merkittävästi erilainen.
Autojen moottorit ovat kyllä kehittyneet aivan viime aikoina rajusti, ettei voi puhua läheskään samoista ominaisuuksista kuin viisitoista vuotta sitten.
Mulla oli ennen pieni dieselauto, 1,5l, 40kW. Ajelin sillä paljon pitkiäkin matkoja, eikä silloin tarvittu isompaa. Moottorista oli otettu vähän enemmän kierroksia ja kun se oli kunnossa, sillä pääsi riittävän nopeasti paikasta toiseen. Huippunopeutta oli tarpeeksi Suomen teille ja liikennevaloissa ehti toisten jaloista pois kun hallitsi taktiikan. Ohittaminenkin onnistui kun käytti sopivasti vaihteita ja kierroksia.
Moottoria pitää mielestäni käyttää ainakin osan aikaa koko kierrosalueella eri syistä joista voi keskustella joskus lisää.
kuljeta todellakaan, mutta kummasti vaan aina pitää olla jotakin vääntöä että se jonnekin liikahtaa....
ps. olet muuten hyvinkin innokkaasti aina dieselkeskusteluissa mukana.....alkaako sen kutosen heikko vääntö ja tankista kuuluva lorina jo vituttamaan?
Periaatteessa vääntöä ei tarvita(rakettimoottori, työntövoima), mutta niitäpä harvemmin autoissa on.
Mäntämoottoreissa vääntö on välttämätön(vaikka teoriassa se voisi olla lähes nolla, jos se vääntö on tarpeeksi korkeilla kierroksilla).
Niin eipä tuo "heikko" vääntö tai kulutus vituta. Eikai sinua vituta minun täällä kirjoittelu...?
Omasta mielestä kirjoitukseni on ollut hyvin asiallisia tässäkin keskustelussa(ei minulla mitään dieseliä vastaan), mutta silti niihin puututaan hyvin hanakasti (nimimerkin takia tai mikä lie syy). Olen sen verran lukenut fysiikkaa (mekaniikkaa) että voin puuttua jos joku vetää aivan päätöntä esitystä "vain väännöllä on merkitystä" suuntaan.
Ehkä tuo vain tällä palstalla oloni tulee esiin kun käytän samaa nimimerkkiä(toisin kuin tosi provoilijat useat muut). Puutun täälläkin vain keskusteluihin joissa joku esittää täysin väärää faktana (myönnän että lähen helposti myös väitteleen provoojia vastaan tai ainakin erästä 1.9PD miestä).
Tällä palstalla vain tehdään dieselistä täydellistä, ja vasta väitteitä ei oikein hyväksytä. Ei bensakaan täydellinen ole vaan siinä on paljon puutteita.
Tosiaan vain ajankuluttamist tällä palstalla oleminen.
PS: Toivon että lähes kaikki(myös jenkit) ajaisivat dieselillä niin bensa halpanisi ja diesel kallisuisi(kuten tulee tapahtumaan "kysynnän ja tarjonnan laki").